Muuntajien sarjaankytkentä?
Mika Sepp�l�
Ajattelin viritell� pihatiet� valaisemaan 11 kpl 24V 4,8W
LED-jouluvalosarjoja. Ongelmaksi muodostunee j�nnitteenpudotus
puhelinparikaapelissa (>100m) jota pitkin ajattelin s�hk�n sy�tt��.
Laskeskelin ett� n.13V hukkuisi johtoon. Tarvitsisin siten n. 37V
AC-muuntajan (noissa sarjoissa on ilmeisesti tasasuuntaus itsess��n
liit�nt�t�pselin sis�ll�).
Mitenk�s, kun minulla olisi valmiina 50VA 24V verkkomuuntaja niin ent�s jos
laittaisin sen kanssa sarjaan 12V vastaavan virrankestoisen muuntajan,
vaiheistus huomioiden? Olisiko laillinen/toimiva?
Mika
Ari Laitinen
Kyll� se viel� suojaj�nniteen rajan alle j��. Mutta eik�s tuossa ole
ongelmana se ett� l�himm�t valot saa liian suuren j�nnitteen?
Tuomo Auer
"Mika Sepp�l�" <sika.m...@phnet.fi> wrote in message
news:4b2299c2$0$6257$9b53...@news.fv.fi...
Homma kyll� toimii, mutta kovin fiksu/asetusten mukainen se ei v�ltt�m�tt�
ole. Nimitt�in jos muuntajat antavat ulos vaihtoj�nnitett�, niin toisen
muuntajan ollessa pois verkosta t�m�n muuntajan verkkopuolella (pistokkeessa
siis) n�kyy vaarallinen j�nnite. Jos 12V muuntaja irrotetaan, mutta 24V
muuntaja on kiinni s�kk�verkossa, on 12V muuntajan irti olevassa
pistokkeessa noin 460V j�nnite. Sinun pit�� siis huolehtia, ett� muuntajat
irtoavat verkosta samanaikaisesti - esimerkiksi koteloimalla molemmat
muuntajat samaan koteloon ja sy�tt�m�ll� niit� saman (jatko)johdon kautta.
Toinen ongelma tietysti on varmistua ett� kuorma siell� johdon p��ss� pysyy
riitt�v�n�. Jos nimitt�in esimerkiksi jonkun katkoksen takia puolet valoista
sammuvat, saavat j�ljell� olevat reipasta ylij�nnitett�.
Heikki Heinonen
wrote:
>Hei,
>
>Ajattelin viritell� pihatiet� valaisemaan 11 kpl 24V 4,8W
>LED-jouluvalosarjoja. Ongelmaksi muodostunee j�nnitteenpudotus
>puhelinparikaapelissa (>100m) jota pitkin ajattelin s�hk�n sy�tt��.
>Laskeskelin ett� n.13V hukkuisi johtoon.
�l� laskeskele mit��n, kokeile josko se toimisi tyydytt�v�sti ihan noin.
Jari Kaija
> LED-jouluvalosarjoja. Ongelmaksi muodostunee j�nnitteenpudotus
+10 kuusta valaistu eriv�risill� 24v ledivaloilla pitkin
puolen hehtaarin tontilla (reunat l�hinn�). Roikkaa menee
sinnesunt�nne ja roikan p��ss� muuntajien suojana
kaupasta haettuja "karkkirasioita", semmottia muovisia.
Saapi (yleens�) ilmaiseksi Rei�n (hahlon) kautta kyljest�
piuhat sis�lle. Tiili rasian p��lle painoksi. Bilteman ja
vastaavien roikilla ei k�yhdy ja hoitavat asiansa.
Mika Sepp�l�
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestiss�:4b229e66$0$3844$4f79...@news.tdc.fi...
>> Mitenk�s, kun minulla olisi valmiina 50VA 24V verkkomuuntaja niin
>> ent�s jos laittaisin sen kanssa sarjaan 12V vastaavan virrankestoisen
>> muuntajan, vaiheistus huomioiden? Olisiko laillinen/toimiva?
>
> Kyll� se viel� suojaj�nniteen rajan alle j��. Mutta eik�s tuossa ole
> ongelmana se ett� l�himm�t valot saa liian suuren j�nnitteen?
>
Pihatie on 200m pitk� ja tarkoitus olisi valaista vain 100m alkup��st�. Tuon
100m sy�tt�johdon varrelle (johon se 12V h�vi��) ei siis tule valoja.
Uskoisin ett� tuon lopun 100m matkalla j�nnite ei en�� tipu liikaa
viimeisille valoille. Kiitoksia vastauksista, kokeilen siis 2 muuntajaa
sarjassa.
Mika
Ari Laitinen
> Pihatie on 200m pitk� ja tarkoitus olisi valaista vain 100m
> alkup��st�. Tuon 100m sy�tt�johdon varrelle (johon se 12V h�vi��) ei
> siis tule valoja. Uskoisin ett� tuon lopun 100m matkalla j�nnite ei
> en�� tipu liikaa viimeisille valoille. Kiitoksia vastauksista,
> kokeilen siis 2 muuntajaa sarjassa.
Tuli mieleeni ett� jos ne on AC muuntajia ja poltat niill� ledej� niin saat
j�nnitteen nousemaan my�s laittamalla siihen tasasuuntauksen ja
kondensaattorin. Toisaalta jos muuntaja on maksimikuormalla niin tuo
huippuj�nnite silloin kyll� putoaa eik� tuo v�ltt�m�tt� en�� nosta
j�nnitett� riitt�v�sti.
Paul Keinanen
<sika.m...@phnet.fi> wrote:
>Ajattelin viritell� pihatiet� valaisemaan 11 kpl 24V 4,8W
>LED-jouluvalosarjoja. Ongelmaksi muodostunee j�nnitteenpudotus
>puhelinparikaapelissa (>100m) jota pitkin ajattelin s�hk�n sy�tt��.
>Laskeskelin ett� n.13V hukkuisi johtoon.
Mik� tarkkaan on tuon puhelinkaapelin tyyppi ?
Sy�tt�v�lle puolelle voisi laittaa 230/48 V muuntajan ja ajaa 48 Vac
kaapeliin (pysyt��n viel� pienoisj�nnitteen alueella) ja valoje luokse
sitten 48/24 V muuntaja sy�t�m��n valoja. Toinen mahdollisuus olisi
laittaa kaksi 24 V lammpuryhm�� sarjaan suoraan 48 V linjasta.
Joka tapauksessa virta puolittuu linjasssa ja samalla j�nniteh�vi�kin
on vain 6,5 V, joka on vain 14 % 48 V linjaj�nnitteest�.
Mika Sepp�l�
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestiss�:4b24b0f2$0$3863$4f79...@news.tdc.fi...
Paljonko j�nnite siis nousisi, olettaen ett� 24VAC olisi tarjolla
"riitt�v�sti?" Ja auttaako tuo mit��n, kun noissa ledisarjoissa on joka
tapauksessa tasasuuntaus itsess��n? Huomasin t�m�n kun kokeilin yht�
valosarjaa akulla ja kas kummaa toimii molemmin p�in...
Mika
Ari Laitinen
>> Tuli mieleeni ett� jos ne on AC muuntajia ja poltat niill� ledej�
>> niin saat j�nnitteen nousemaan my�s laittamalla siihen
>> tasasuuntauksen ja kondensaattorin. Toisaalta jos muuntaja on
>> maksimikuormalla niin tuo huippuj�nnite silloin kyll� putoaa eik�
>> tuo v�ltt�m�tt� en�� nosta j�nnitett� riitt�v�sti.
>
> Paljonko j�nnite siis nousisi, olettaen ett� 24VAC olisi tarjolla
> "riitt�v�sti?" Ja auttaako tuo mit��n, kun noissa ledisarjoissa on
> joka tapauksessa tasasuuntaus itsess��n? Huomasin t�m�n kun kokeilin
> yht� valosarjaa akulla ja kas kummaa toimii molemmin p�in...
J�nnite nousee kakkosen neli�juuren verran eli 1,41 kertaiseksi. Ilman
kuormaa se on viel� suurempi joten ainoa tapa selvitt�� tarkka j�nnite on
kuorman kanssa koska kaikki riippuu muuntajan kytkent�kertoimesta eli kuinka
hyvin se reguloi kuormitettuna. Ledeiss� lienee kyll� tasasuuntaus mutta
siell� ei ole sit� kondensaattoria joka on t�ss� kaiken a & o. Se pit��
j�nnitteen korkealla pitemp��n jolloin j�nnitteen keskiarvo on suurempi.
Ari Laitinen
> Paljonko j�nnite siis nousisi, olettaen ett� 24VAC olisi tarjolla
> "riitt�v�sti?" Ja auttaako tuo mit��n, kun noissa ledisarjoissa on
> joka tapauksessa tasasuuntaus itsess��n? Huomasin t�m�n kun kokeilin
> yht� valosarjaa akulla ja kas kummaa toimii molemmin p�in...
Viel� enemm�n j�nnitett� saat kun k�yt�t puoliaaltotasasuuntausta ja kahta
kondensaattoria. Muuntajan toinen p�� tulee kondensaattorien keskelle ja
toisesta p��st� yksi diodi + konkkaan ja toinen diodi - konkkaan. N�in
j�nnite tuplaantuu joskin kuormituskest�vyyskin heikkenee. Tasasuunnattu
j�nnite 24VAC l�hteest� on t�ll� konstilla jo teoriassa 2,8 kertainen eli 67
volttia mutta se laskee kuormitettuna heti alemmas.
Markus Strand
> Pihatie on 200m pitk� ja tarkoitus olisi valaista vain 100m alkup��st�. Tuon
> 100m sy�tt�johdon varrelle (johon se 12V h�vi��) ei siis tule valoja.
> Uskoisin ett� tuon lopun 100m matkalla j�nnite ei en�� tipu liikaa
> viimeisille valoille. Kiitoksia vastauksista, kokeilen siis 2 muuntajaa
> sarjassa.
Miksi se sy�tt� pit�� olla pienell� j�nnitteell� pitk�n matkaa?
Eik� j�rkevin ratkaisu olisi tehd� 150 m p��h�n rasia jonne muuntaja ja
50 m ledisarjoja siit� kumpaankin suuntaan?
++MStr
Ari Laitinen
> Miksi se sy�tt� pit�� olla pienell� j�nnitteell� pitk�n matkaa?
Arvaan ett� siell� kohteessa ei ole suurempaa j�nnitett� tarjolla ja
sellaista 200m roikkaa ei ole my�sk��n luvallista vet�� noin vain tien
varteen. Johtokin maksaisi kohtalaisen paljon.
Markus Strand
>> Miksi se sy�tt� pit�� olla pienell� j�nnitteell� pitk�n matkaa?
>
> Arvaan ett� siell� kohteessa ei ole suurempaa j�nnitett� tarjolla ja
> sellaista 200m roikkaa ei ole my�sk��n luvallista vet�� noin vain tien
Sit� min�kin ep�ilen, ja tarve on tullut mieleen vasta �sken.
MCMK (2x1.5+1.5) riitt�nee tuohon tarkoitukseen, maksaa jotain 0.75�/m.
Tai siis oli jokin aika sitten 75�/100m kun sit� kaipasin.
Tietysti asennuskilkkeet siihen p��lle, ja kaivamisen vaiva.
++MStr
Timo Neuvonen
viestiss� news:UW6Vm.51538$La7....@uutiset.elisa.fi...
Tuskinpa kukaan alkaa en�� t�ss� vaiheessa vuotta kaivamaan kaapeliojaa
(j�iseen?) maahan jouluvaloja varten. Mutta jos s�hk�piste siell� tien
varressa olisi tulevaisuudessakin tarpeen, niin sen kaapelin voisi tietysti
hankkia valmiiksi, rojauttaa jo nyt sinne tienvarteen maan pinnalle, ja jos
haluaa el�� pyk�lien mukaan niin sy�tt�� t�n� talvena sit� pitkin sen
muuntajalla alennetun j�nnitteen. Jos alunperin hommaan tarkoitettu
puhelinkaapeli oli esim. 2x0.8 itsekantavaa kaapelia, sen poikkipinta on
0.5mm2, ja ohuin 2x1.5+1.5 maakaapeli olisi tuossa jo merkitt�v� parannus.
Ja toiseen suuntaan tietysti 2 lankaa rinnan pienj�nnitek�yt�ss�.
Eri juttu sitten on, ett� jos tuolle tielle l�htee niin ainakin minulla
n�lk� kasvaisi niin paljon ett� sinne tienvarteen menisi samantien v�hint��n
4x2.5+2.5 kaapeli, joskus voi tulla kuviteltu tarve halkosirkkelille tms.
Mutta tuollaisen kaapelin kun nyt maksaa jouluvalojen kustannuspaikalta niin
tuleepa sitten jouluvaloille jo hintaa ilman tulevia ensi kes�n
kaivuut�it�kin. Jos kaivuty�t tulevaisuudessa eiv�t kiinnosta, niin er�s
vaihtoehto on hankkia 100m 2x1.5 kumikaapelia pienj�nniteroikaksi sen
(olemassaolevan?) puhelinkaapelin sijasta. 100m p�tk�n silmukkaresistanssi
olisi en�� reilu pari ohmia, joten mainittu jouluvalosetti toimisi sill�kin.
Kaapeli on joka tapauksessa niin pitk�, ett� verkkoj�nnitteell� nuo
poikkipinnat ovat viel� varauksin ok, mutta pienj�nnitek�yt�ss� mahdollinen
oikosulku kaapelin loppup��ss� ei en�� luotettavasti pysty polttamaan
sulaketta tms, joten kaapelia sy�tt�v� muuntaja saisi mieluusti olla
sellainen ettei pienell� ylikuormalla ainakaan polta taloa jonka eteiseen
tms se muuntaja on piilotettu.
Puhelinkaapelia voisi tietysti sy�tt�� esim. 60vac j�nnitteell�, ja
loppup��h�n toinen muuntaja joka pudottaa sinne saadun n. 50v puoliksi.
T�ll�in virrat kaapelissa ovat pienempi� (puolet) ja kaapelin resistanssin
merkitys putoaa nelj�sosaan. Eik� kokonaisuuden mitoitus ole en�� niin
kriittinen kuormana olevien jouluvalojen m��r�n suhteen.
--
TiN
Tomi Holger Engdahl
Kaksi AC l�ht�ist� muuntajaa sarjaan kytkettyn� mahdollistaa
tuon isomman j�nnitteen ulos saamisen. Valmiita pistokkeella
vatustettuja muuntajia k�ytt�m�ll� kannattaa huolehtia
yhdet� turvallisuusasiasta: Jos sulla on toinen muuntajista
kiinni sein�ss� ja toinen irti, niin sen irto olevan
muuntajan vapaana kelluvissa verkkopistokkeen p�iss�
on sitten helposti hengenvarallinen j�nnite! Esimerkiksi
24V j�nnitteinen muuntaja sein�ss� ja valot kytkettyn�
-> 12V muuntajan vapaassa pistokkeessa 230V j�nnite
ja tehoakin saa melkein mink� lamput kuluttaa tai puolet...
Toinen mik� kannattaa ottaa huomioon on ylikuormitussuojaus
tuolle 100m johdolle. Eli varaudu tilanteesseen jossa
sinne jonnekin johdon p��h�n tai keskelle johtoa tulee oikosulku
tai muu ylikuormitustilanne. Varmisa ett� systeemisi kest��
t�m�n ylikuormituksen ilman vaaraa (johdon tai muuntajien kuumeneminen)
tai jossain laukeaa sulake tms...
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Tuomo Auer
"Tomi Holger Engdahl" <th...@suola.niksula.hut.fi> wrote in message > on
> 24V j�nnitteinen muuntaja sein�ss� ja valot kytkettyn�
> -> 12V muuntajan vapaassa pistokkeessa 230V j�nnite
> ja tehoakin saa melkein mink� lamput kuluttaa tai puolet...
>
460V
nospa...@supertel.fi
> "Tomi Holger Engdahl" <t...@suola.niksula.hut.fi> wrote in message > on
Ei sentään, osa 24V jänniteestä jää kuormaan. Jos kuormaa ei ole, ei
ole virtaakaan. Oikosuljettu kuorma antaa tuon 460V, tai lepojännite
on ylikin sen.
Tomi Holger Engdahl
> On 14 joulu, 19:30, "Tuomo Auer" <tuomo.a...@poistatama.tkk.fi> wrote:
> > "Tomi Holger Engdahl" <t...@suola.niksula.hut.fi> wrote in message > on
> > sitten helposti hengenvarallinen j nnite! Esimerkiksi
> >
> > > 24V j nnitteinen muuntaja sein ss ja valot kytkettyn
> > > -> 12V muuntajan vapaassa pistokkeessa 230V j nnite
> > > ja tehoakin saa melkein mink lamput kuluttaa tai puolet...
> >
> > 460V
>
> Ei sent��n, osa 24V j�nniteest� j�� kuormaan. Jos kuormaa ei ole, ei
> ole virtaakaan. Oikosuljettu kuorma antaa tuon 460V, tai lepoj�nnite
> on ylikin sen.
Jos kuorma olisi oikosulussa ja muuntajat olisi ideaalisia, niin
sen 460V sielt� saisi ulos. K�yt�nn�ss� se ulost tuleva j�nnite
j�� k�yt�nnln verkkomuuntajalla tuntuvasti pienemm�ksi,
esimerkiksi 24V sy�tt�minen 12V muuntajaan mit� todenn�k�isimmin
k�yt�nnln maailman verkkomuuntajassa saturoi sen muuntajan syd�men
ainakin osittain, sitten kun yht�l��n lis�t��n muutajien kelojen
resistanssit ja kuorma, niin ei se todenn�k�isesti hirve�sti
230V ylemm�s siit� 12V muuntajata tuelva j�nnite j��.
K�yt�nn�n kustannusoptimoidut verkkomuuntajat toimii aika l�hell�
sit� muutajan saturaatiota, eli ei niist� verkkotaajuudella
saa moninkertaisia j�nnitteit� ulos (jos taajuutta nostaa niin
sitten saa isompiakin j�nnitteit� jos vaan eristeet kest��).
nospa...@supertel.fi
wrote:
> Käytännön kustannusoptimoidut verkkomuuntajat toimii aika lähellä
> sitä muutajan saturaatiota, eli ei niistä verkkotaajuudella
> saa moninkertaisia jännitteitä ulos (jos taajuutta nostaa niin
> sitten saa isompiakin jännitteitä jos vaan eristeet kestää).
>
Minusta taas käytännössä esim 24 V muuntaja antaa lepojännitettä yli
24V ja nimellisjännite tulee vähän isommalla virralla.
http://www.trafox.fi/index.php?id=285
Toisaalta toinen muuntaja on kytektty "toisin" päin.
Jari Kaija
> tien varteen.
Tekis taas mieli sanoa jotain, vaan antaapa olla.
LM
wrote:
> "Mika Seppälä" <sika.mepp...@phnet.fi> writes:
> > "Ari Laitinen" <news.2...@arisoft.fi> kirjoitti
> > viestissä:4b229e66$0$3844$4f793...@news.tdc.fi...
>
> > >> Mitenkäs, kun minulla olisi valmiina 50VA 24V verkkomuuntaja niin
> > >> entäs jos laittaisin sen kanssa sarjaan 12V vastaavan virrankestoisen
> > >> muuntajan, vaiheistus huomioiden? Olisiko laillinen/toimiva?
että se auttaa asiaa jos toisessa laskee jännite kun toisessa nousee.
Koko viritys tuntuu hengenvaaralliselta.
Opas Koira
>>> "Ari Laitinen" <news.2...@arisoft.fi> kirjoitti
>>>>> Mitenk�s, kun minulla olisi valmiina 50VA 24V verkkomuuntaja niin
>>>>> ent�s jos laittaisin sen kanssa sarjaan 12V vastaavan virrankestoisen
>>>>> muuntajan, vaiheistus huomioiden? Olisiko laillinen/toimiva?
> ett� se auttaa asiaa jos toisessa laskee j�nnite kun toisessa nousee.
>
> Koko viritys tuntuu hengenvaaralliselta.
Jos hyvin k�y, niin siit� saa palkinnon, Darwin-award on aina tyrkyll�.
Mika Sepp�l�
"LM" <sala...@mail.com> kirjoitti
viestiss�:6d4cb7bf-f6be-440e...@c34g2000yqn.googlegroups.com...> > viestiss�:4b229e66$0$3844$4f793...@news.tdc.fi...
>
> > >> Mitenk�s, kun minulla olisi valmiina 50VA 24V verkkomuuntaja niin
> > >> ent�s jos laittaisin sen kanssa sarjaan 12V vastaavan virrankestoisen
> > >> muuntajan, vaiheistus huomioiden? Olisiko laillinen/toimiva?
>ett� se auttaa asiaa jos toisessa laskee j�nnite kun toisessa nousee.
Niin siis tuossa sit� juuri tarkoitinkin tuolla "vaiheistus huomioiden"
>Koko viritys tuntuu hengenvaaralliselta.
Miksi?
Anyway p��dyin ratkaisuun jossa tasasuuntaan j�re�hk�st� 24V muuntajasta
kondensaattorille jolloin saan hieman enemm�n j�nnitett�. Ved�n puh.
kaapelin tuplana niin saan j�nniteh�vi�n puolitettua. Koko muuntajahomma
siistiin maadoitettuun metallikoteloon ja sy�tt� VVSK:n kautta.
Mika
mika
viestiss�:4b2e47aa$0$26341$9b53...@news.fv.fi...
>>Koko viritys tuntuu hengenvaaralliselta.
>
> Miksi?
Aivan, sit� min�kin j�in miettim��n. Mik�h�n sen tekisi hengenvaaralliseksi,
jos asia on muuten toteutettu asiallisesti, ei yht��n sen
hengenvaarallisempi, kuin muutkaan tuon j�nnitetason vehkeet.
> Koko muuntajahomma siistiin maadoitettuun metallikoteloon ja sy�tt� VVSK:n
> kautta.
Kyll�h�n se VVSK suojaa muuntajan ensi�t� ja metallikotelon, mutta mites se
toisio? Varsinkin kun vissiin muuntajat ovat suojaerotusmuuntajia...
mika
Paul Keinanen
wrote:
>On 14 joulu, 17:48, Tomi Holger Engdahl <t...@suola.niksula.hut.fi>
>wrote:
>> "Mika Sepp�l�" <sika.mepp...@phnet.fi> writes:
>> > "Ari Laitinen" <news.2...@arisoft.fi> kirjoitti
>> > viestiss�:4b229e66$0$3844$4f793...@news.tdc.fi...
>>
>> > >> Mitenk�s, kun minulla olisi valmiina 50VA 24V verkkomuuntaja niin
>> > >> ent�s jos laittaisin sen kanssa sarjaan 12V vastaavan virrankestoisen
>> > >> muuntajan, vaiheistus huomioiden? Olisiko laillinen/toimiva?
>Muuntajia sarjaankytkett�ess� ne kannattaa kytke� samoin p�in. En usko
>ett� se auttaa asiaa jos toisessa laskee j�nnite kun toisessa nousee.
>
>Koko viritys tuntuu hengenvaaralliselta.
Nuo toisioj�nnitteet edes yhteenlaskettuna ovat olemattomia verrattuna
ensi�n ja toision v�lill� vadittuihin eristysj�nnitteisiin n�hden.
Tilanne on tietysti eri, jos p��muuntajan toisioj�nnite on vaikka 2000
V ja siten asianmukaisesti eristetty ja sen kanssa sarjaan ihan
hyllytavarana saatavan muuntajan, jonka toisij�nnite on vaikka 100 V.
T�ll�in tietysti on vaarana l�pily�nti verkon ja apumuuntajan toision
v�lill�.
Tyypillisesti t�m�nkaltaisia ongelmia tulee oskilloskooppien
katodis�deputkien ja isojen mikroaaltoputkien (magnetronien yms.)
kansaa, jossa anodi mielell��n laitetaan maapotentiaaliin esim.
poikkeutuslevyjen sy�t�n helpottamiseksi. T�ll�in katodi pit�� laittaa
esim. -2000 V potentiaaliin tasasuuntaamalla asianmukaisen muuntajan
toisioj�nnite.
N�ille putkille pit�� kuitenkin toimittaa muutaman voltin
hehkuj�nnite, joka k�yt�nn�n syist� on galvaanisessa yhteydess�
katodin kanssa, joten hehkumuuntajan toision toinen napa on my�s -2000
V potentiaalissa ja siten ensi�k��mi on 2000 V p��ss� toisiok��min
�nnitteest�. N�ille hehkumuuntajille vaaditaan siten paljon parempaa
eristyst� ensi�n ja toision v�lille, vaikka hehkumuuntajan
toisioj�nnite olisi 6,3 V.
Paul Keinanen
Sulakesuojaus toisiopuolella voisi olla paikallaan, jos muuntaja on
riitt�v�n tuhti ja johto kulkee paloaran materiaalin p��ll�.
---
Suojaerotusmuuntajien (230/230 V) ja pienoisj�nnitteisten kelluvien
muuntajien toisioiden ideana juuri on se, ett� vaikka k�dell�
koskettaa toiseen johtimeen, kyseisen johtimen j�nnite putoaa l�helle
maadoitetun ihmisen maapotentiaalia, vastakkaisen johtimen
potentiaalin siirtyess� kauemmas maapotentiaalista.
T�m� j�rjestelm� siis siet�� yhden eristevian ilman vaaraa ja jopa
j�rjestelm�n toimimisen yhdest� maasulusta huolimatta.
Ongelma t�ss� on se, ett� jos eristevikaa ei huomata ja korjata
kohtuullisessa ajassa, eristevika toisessakin johtimessa voi johtaa
vaaratilanteeseen.
Jos muuntajassa on vaikka 2x115 V toisiok��mit, k��mien keskipisteest�
voi laittaa esim. neonlampun sarjavastuksen kautta maihin. Kun
eristeet ovat kunnossa, toision keskipiste on l�hell� maapotentiaalia
hajakapasitanssien ansiosta eik� neonlamppu pala. Jos k�dell�
koskettaa toista ��rijohdinta, se menee maapotentiaaliin ja muuntajan
keskipisteess� on 115 Vrms, jolloin neonlamppu syttyy ja vian syyt�
voidaan alkaa etsi�, ilman ett� j�nnitesy�tt� kuormaan katkeaa.
Samalla helpottuu vianetsint�, kun j�nnite on jatkuvasti p��ll�.
Kolmivaiheisessa IT-j�rjestelm�ss� suojaerotusmuuntajan t�htipistett�
ei ole maadoitettu suoraan vaan vaikka neonlampun kautta, jolloin
yhteen vaihejohtimeen voi tarttua saamatta s�hk�iskua, mutta
neonlamppu syttyy (ja siihen mahdollisesti liitetyt muut h�lytykset
aktivoituvat), mutta s�hk�nsy�tt� jatkuu silti. T�m� on t�rke�t�,
jossa s�hk�katkoksella olisi tuhoisat seuraukset, kuten esim.
leikkaussaleissa.
---
Johtimien v�liseen oikosulkuun erottamisesta ei ole apua, vaan
oikosulkuvirtaa vastaan pit�� suojautua muilla keinoin, esim.
sulakkeilla.
nospa...@supertel.fi
muutaman neliön kaapelia suhteellisen järkevään hintaan. Eristeen
tyyppi kannattaa tarkastaa, pakkasherkkää ei voi käyttää kuin
paikallaan..
Mika Sepp�l�
<nospa...@supertel.fi> kirjoitti
viestiss�:e741429e-ec43-4907...@s31g2000yqs.googlegroups.com...
>S�ytt��n voisi laittaa my�s kaiuitinkaapelia. Esim Biltelmalla on
>muutaman neli�n kaapelia suhteellisen j�rkev��n hintaan. Eristeen
>tyyppi kannattaa tarkastaa, pakkasherkk�� ei voi k�ytt�� kuin
>paikallaan.
No kun minulla nyt sattuu olemaan sit� puhelinkaapelia vanhasta linjasta
purettuna enemm�n kuin tarpeeksi.
Systeemi on nyt puihin kiinnitt�mist� vaille valmiina autotallissa, sain
kaikki 11 sarjaa kiinnitetty� nippareilla puhelinkaapeliin (joka toimii
paitsi s�hk�n sy�tt�j�n� niin my�s tukilankana, kun nuo halpisvalosarjat on
niin huonoa piuhaa). ~100m tulee siis pelkk�� sy�tt�kaapelia ja toinen 100m
valorimpsua. Yll�tys oli kun olin laskenut virtaa kuluvan (4,7W * 11) /
24V=2,1A niin mittasin kaikki lamput p��ll� kuluvan vain 0,9A@29V.
Ilmeisesti valosarjojen tehossa valehdellaan puolet. No, nyt ainakin virta
riitt�� muuntajassa mainiosti ja kaapelin paksuuskin piisaa. Juu, ja laitan
sen sulakkeen kanssa.
Kiitoksia vastanneille,
Mika
nospa...@supertel.fi
> Ilmeisesti valosarjojen tehossa valehdellaan puolet. No, nyt ainakin virta
> sen sulakkeen kanssa.
>
OK..
Valosarjojen lisäksi LED-fikkarien myyjät ja stereomyyjät ovat usein
valehtelijoita. Mulla on LED-lamppu, jonka 1W/ 90 lm led toimii 17h 3
Wh akulla ja latautuu parissa tunnissa 300mA virralla. J
Ja autostereoissa on halpaa suprajohdetekniikkaa kaiutinjohdoissa ja
niissäkin lienee todella kehittynyttä tehovahvistustekniikkaa
vahvarissa, ottoteho on pienempi kuin antoteho. Kuulemma se
stereowatti on kuitenkin eri kuin tavallinen watti.
Paul Keinanen
Miss� muodossa nuo valosarjat tulivat ?
Oliko kunkin valosarjan mukana oma muuntajansa ? Silloinhan tuo teho
olisi muuntajan verkosta ottama teho, joka varmaankin olisi pit�nyt
ilmoittaa 4,8 VA muodossa.
Jos 11 sarjaa kuluttaa 900 mA, tekee tuo 82 mA sarja kohden. Jos
kyseess� on tavalliset 5 mm LEDit, joiden nimellisvirta on 20 mA
luokkaa, tuo 82 mA kuuostaa todella suurelta, ellei kussakin sarjassa
ole 4 ketjua rinnakkain.
Kussakin ketjussa on kaikesta p��tellen tasasuuntaussilta, johon
hukkuu pari volttia ja jonkinlainen vakiovirtageneraattori, johon
hukkuu v�hint�in toiset pari volttia.
Jos sarjalle sy�tet��n 24 Vrms, on huippuj�nnite n. 34 V, edell�
mainitut j�nniteh�vi�t huomioiden LEDiketjulle j�isi 30 V, joka
riitt�isi juuri ja juuri aikaansaamaan hiukan tuikkua kymmenelle
LEDille, jonka kynnysj�nnite on 3,0 V (joku sininen tai valkoinen
malli) tai 15 kpl LEDej�, jonka kynnysj�nnite on 2,0 V.
Jos nyt halutaan ihan kunnola valoa, silloin j�nnitteen pit�� olla
merkitt�v�n ajan puolijaksosta kynnysj�nnitteit� suurempi. Jos
valitaan vaikka 90 asteen johtokulma kummallakin puoliaallolla,
silloin j�nnitteen pit�� olla yli 71 % huippuj�nnitteest�, t�ss�
esimerkiss� siis 24 V, jolloin tasasuuntausdiodien ja
vakiovirtageneraattorin j�lkeen LEDiketjulle j�� 20 V, jolloin siis
sarjaan voisi laittaa n. 7 kappaletta 3 V LEDi� tai 10 kpl 2 V LEDej�
sarjassa.
Jos yhdess� LED paketissa on moninkertainen m��r� LEDej�, on siin�
muutama7-10 kappaleen ketjuja kytketty rinnakain. Tuo selitt�isi
suuren 82 mA LEDipakettikohtaisen virran.
Tuossa LEDiketjussa tuskin on mit��n konkkia tasasuuntaussillan ja
vakiovirtageneraattorin v�lill�, joten ajettaessa LEDisarjaa tukevalla
muuntajalla, j�nnite on tietysti sinimuotoista, mutta virta muistuttaa
l�hinn� bipolaarista kanttiaaltoa.
Jos muuntajan ja LEDisarjan v�lill� on paljon resistanssia (pitk�t
piuhat), virta muistuttaa pikemminkin siniaaltoa, jonka huippuja on
leikattu. T�ll�in siis vakiovirtageneraattori saavuttaa
nimellisvirtansa vasta hyvin l�hell� j�nnitteen huippua ja maksimi
valovirtaakin saadaan vain l�hell� huippua. T�m� tietysti pienent��
silm�n havaitsemaa keskim��r�ist� kirkkautta, mutta silm� on
tunnetusti huono absoluuttisen kirkkauden mittari.
T�m�n takia suhtautuisin my�s hieman skeptisesti noihin mitattuihin
virtoihin, ellei virtamittausta ole tehty TrueRMS virtamittarilla.
Marska
> Valosarjojen lis�ksi LED-fikkarien myyj�t ja stereomyyj�t ovat usein
> valehtelijoita.
N�in kaverilla kivan mekaanisesti ladattavan k�sivalaisimen. Siin� on
k��mi ja kestomagneetti joka saadaan lamppua heiluttelemalla
sujahtelemaan k��min l�pi. Indusoituva virta tasasuunnataan ja se lataa
superkondensaatoria. Lampun led paloi monta tuntia minuutin latauksella.
Ostin sitten itsellenikin samantyylisen. Kun kokeilin, niin led paloi
ennenkuin olin yht��n edes ladannut. Kokeilin, kuinka kauan palaa
enenkuin konkka tyhjenee. Ei se meinannut hyyty� ollenkaan, joten j�tin
sen y�ksi p��lle. Aamullakin oli yht� kirkas.
No, arvasin, ett� minua oli huijattu. Koko "latausmekasnismi" oli t�ss�
lampussa vain konsti, jolla siit� voi pyyt�� enemm�n hintaa kuin
tavallisesta patterik�ytt�isest�. Virtal�hteen� lampussa oli kaksi
nepparipatteria. Mutta kyll� niist�kin virtaa riitti aika pitk��n,
toista vuotta. Kun sitten purin lampun, siell� oli siis nuo
neppariparistot ja sen lis�ksi ihan oikea lataussysteemi eli my�s tuo
superkonkka. Ilman pattereita kun lamppua vimputtaa monta minuuttia hiki
p��ss�, saa ledin heikosti hohtamaan.