1-vaihe-> 3-vaihe

[Timo N]

Tää on sarjassa tyhmä kysymys, mutta kysynpä kuitenkin. Onko
mahdollista syöttää esim taloon varavirtaa sillein et syötetään
valovirta generaattorista sitä yhtä ja samaa vaihetta 3-vaiheisen
varavirta syötön jokaiseen vaiheeseen? Tietenkin tarvii tietää mikä on
nolla ja mikä vaihe generaattorin päässä ja sitten kytkeä ne
vastaavasti sinne 3-vaihe pistokkeeseen. Mutta jos käytössä on vain 1-
vaihe laitteita, niin eikö tuo toimisi?

[Jukka Marin]

Toimii, jos virtaa riittää ja 3-vaihelaitteita ei tosiaan ole.

-jm

[J.P]

Joo noin joudutaan jopa joskus viallisten liittymiskaapeleiden tapauksissa
kytkemään kaikki sähköt toimimaan taloon "yön yli". - tällöin on tosiaan
vaan varmistettava että 3-vaihevehkeitä ei ole tai niitä ei käytetä.

[Tomppa]

Timo N wrote :

Toimii mutta kuormitettavuus on vain silti 1/3 osa.
Syy on se että nollajohdin joutuu ko. syöttötapauksessa kuljettamaan
kaikkien vaiheiden "paluuvirran". 3 vaihevirralla syötettäessä
tasapainossa olevalla kuormalla nollajohtimessa ei kulje virtaa
ollenkaan.

[Feikki]

3.11.2011 23:03, Tomppa kirjoitti:
>
> Toimii mutta kuormitettavuus on vain silti 1/3 osa.
> Syy on se että nollajohdin joutuu ko. syöttötapauksessa kuljettamaan
> kaikkien vaiheiden "paluuvirran". 3 vaihevirralla syötettäessä
> tasapainossa olevalla kuormalla nollajohtimessa ei kulje virtaa ollenkaan.
>
>

Kuormitettavuus on oikeastaan vain 1/3 osa pienimmän kolmevaiheryhmän
virrasta. Jos rakennuksessa pienin 3-vaiheryhmä on 16A niin silloin
suurin mahdollinen sulake kiinteistön pääsulakkeeksi on tuo 16A.

[ap]

Nollakisko on tähtipisteessä. Jos genis kytketään suoraan nollakiskoon,
niin kuormitettavuus on normaali.

[Feikki]

Ei muuten ole, jos keskuksesta lähtee yksikin kolmivaiheryhmä (esim.
MMJ5x2,5S) niin sen nollajohto on vaarassa. Pistorasiaryhmäkin voi olla
kaapeloitu niin, että keskukselta lähtee 5x2,5 ja se jaetaan
pistorasioille vasta kentällä.

[PenaL]

kannattaa ensin miettiä, mitä itse asiassa ovat 1- ja 3-vaiheverkot ( =
"valo" ja "voima" - tms. Yhden / yksien vaiheen / vaiheiden verkko on
muodostettu ottamalla ( kerrallaan ) vain yksi vaihe tähtipisteen nollaa
vastaan käyttöön. Tähtipistettä / nollaa vasten vaiheen jännite on
pienempi kuin vaiheiden välillä. Otollisissa olosuhteissa nollavaiheessa
kulkee mahdollisimman pieni virta, tyällöin vinokuormitusta tapahtuu
vähemmän. Siksipä nollan karva saatetaan mitoittaa pienemmäksi kuin
vaiheet.
Kyllä sitä samaa yhtä vaihetta kolmesta tms. halutaan ajatella, voi
tarjota yhdistettyyn kolimvaiheottoon kunhan perässä ei ole kolmella
vaiheella pyöriviä tms. 3v -verkkoa tarvitsevia vehkeitä, samoin
kuormitettavuus on rajallinen.
Ainakin takavuosina ( ja varmaan edelleenkin ? ) isommat sähköliedet
voitiin kytkeä sekä yksi-, että kolmivaiheisiksi. Yksivaiheisena kympin
ja kuudenkintoista ampeerin "nalli" saattaa lähteä aika herkästi, kun
kaikki liedet ja uuni lykätään yhtä aikaa päälle. Hataran muistikuvani
mukaan ainakin joissakin oli mekaanisia estoja, jotka estivät kaiken
kuorman yhtäaikaisen käytön yksivaiheisena, ainakin joissakin yhden
vaiheen, kahden levyn ja uunin kaikkea kuormaa ei saanut mekaanisesti
päälle yhtä aikaa. Niitä kun saatettiin käyttää jopa kuuden ampeerin
varokkeen takana.

Eli voidaan käyttää tietyin rajoituksin. Kiintoisaa olisi tietää, mitä
3-vaihe kWh -mittari tykkää tuollaisesta kytkennästä...:-)

-Pentti

[upsid...@downunder.com]

En tiedä nykyisiä asennusmääräyksiä, mutta jossain vaiheessa sai vetää
vain vaiheen, nollan (ja PE:n) samassa putkessa keskukseen asti, eli
tavallisessa rasiassa ei olisi saanut jakaa kolmivaihesyöttöä kolmeksi
yksivaihesyötöksi.

Toisaalta nykyisin näkee kolmivaiheisia työmaakeskuksia, joissa
kolmivaihesten pistorasioiden lisäksi on yksivaihepistorasioita.

[ap]

Totta.

[Timo Neuvonen]

>>Ei muuten ole, jos keskuksesta lähtee yksikin kolmivaiheryhmä (esim.
>>MMJ5x2,5S) niin sen nollajohto on vaarassa. Pistorasiaryhmäkin voi olla
>>kaapeloitu niin, että keskukselta lähtee 5x2,5 ja se jaetaan
>>pistorasioille vasta kentällä.
>
> En tiedä nykyisiä asennusmääräyksiä, mutta jossain vaiheessa sai vetää
> vain vaiheen, nollan (ja PE:n) samassa putkessa keskukseen asti, eli
> tavallisessa rasiassa ei olisi saanut jakaa kolmivaihesyöttöä kolmeksi
> yksivaihesyötöksi.

Olen sen verran päässyt vieraantumaan nykymääräyksistä, etten tämänhetkistä
tilannetta tiedä tarkkaan minäkään, mutta olisi kiinnostavaa tietää millä
sanamuodolla tämä oli kielletty.
Ainakin suuruusluokkaa 20+ v sitten, aikana jolloin sähköyhtiön tarkastaja
kävi oikeasti tutkimassa asennuksia lopputarkastuksena, kelpasi ainakin
jonkinsortin teollisuusympäristössä jopa järjestely että keskukselta
lähdettiin 5x2.5 kaapeloidulla 3-vaiheryhmällä, ja muutaman metrin välein
jakorasiassa otettiin tuosta vuorotellen eroon 2 vaihetta, joilla syötettiin
kaksois-schukorasioiden kumpaakin puolikasta erikseen, kun rasioille
haluttiin yhtä 16A sulaketta enemmän paikallista kuormitettavuutta mutta
koko ryhmän kuorma ei vielä ollut ongelma. Ainakaan tuolloin tilanteen
tiennyt tarkastaja ei vaatinut edes rasioihin merkintää että puoliskot ovat
eri syötöillä.

Tämä menee jo astetta etäämmäksi aiheesta, mutta niinikään 3-vaiheisiin
virtakiskoihin voi liittää 1-vaiheisia virranottolaitteita.

Tilanne on tässä juuri päinvastainen kuin alunperin kysytty, ja yhteisen
nollajohdon virta eri vaiheita kuormittamalla vain pienenee. Pahin
vikatilanne on, jos nollajohto katkeaa ja kuorma on epäsymmetrinen, silloin
voi 1-vaiherasiaaan tulla jopa suurempi jännite kuin sinne kuuluisi. Mutta
sama vikatilanne syntyy silloinkin, jos ryhmäkeskusta syöttävä nolla katkeaa
ja keskuksen kuorma on kovin epäsymmetristä.

--
TiN

[Näsä]

Nonni joo...tasapainotetussa kuormassa voi siis nollan jättää
kytkemättä..ja pöh.

[PenaL]

Entäs kolmiokytkennässä...:-)

-P

[Mika Ristolainen]

>> Nonni joo...tasapainotetussa kuormassa voi siis nollan jättää
>> kytkemättä..ja pöh.
>
> Entäs kolmiokytkennässä...:-)

No tietenkin langatonta nolla sähköä peliin ;)

--

-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.

[upsid...@downunder.com]

On Thu, 03 Nov 2011 23:03:59 +0200, Tomppa <Spa...@Kiu.sa> wrote:

> 3 vaihevirralla syötettäessä
>tasapainossa olevalla kuormalla nollajohtimessa ei kulje virtaa
>ollenkaan.

Näin siis klassisessa sähköopissa.

Nykymaailmassa (siis 1950 luvun putkitelevisiosta lähtien), kunkin
vaiheen kuormitus_virta_ ei suinkaan ole sinimuotoista, vaan suuret
virtapiikit esiintyvät ainoastaan kunkin puoliaallon huipun kohdassa
kondensaattorin latautuessa.

Klassisen sähköopin mukaan kolmen vaiheen tasainen kuormitus aiheuttaa
nollavirran kumoutumisen N-johtimessa.

Jos kuitenkin kaikissa kolmessa vaiheessa on yhtäsuuret elektroniset
kuormat (muuntaja, tasasuuntaussilta, kondensaattori), virtapiikit
osuvat jännitteen huippukohdan kohdalle, eivätkä siten kumoudu.

Lopputuloksena on se, että kaikien kolmen vaiheen virtapiikit
_summautuvat_ (eivät siis kumoudu) nollajohtimessa 150 Hz taajuudella.

Kaiken maailman "energiasäästölamput" pahentavat tilannetta
entisestään, koska pienitehoilta lampuilta ei vaadita tehokertoimen
korjausta, mutta kun niitä alkaa olla miljoonia ...

[Tomppa]

Näsä used his keyboard to write :

Periaatteessa.
Käytännössä ei.

[PenaL]

Näinhän se on, sinisähköä ei enää ole kuin sähkömuseossa... :-)

-P

[Näsä]

> Käytännössä ei.- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -

Ilmeisesti Timo N kysyi "käytännön" neuvoa.
Joten siis,
kyllä voi tosin tehot on rajallisia
ja kannattaa seurata jos käytössä on maksimikuormat,
nollajohtimien lämpötiloja, eikä yleensäkään käyttää ko. kytkentää
pitkään eikä valvomatta.

[dsl]

Toinen vaihtoehto on laittaa taajuusmuuntaja generaattorin ja talon
väliin. Sellaisia taajuusmuuttajia löytyy, jotka kytketään 1-vaiheen
ja antavat ulos 3-vaihesähköä. Generaattorin antamasta max tehosta ei
mainittu edellä, mutta ainakin osa tämän tyyppisistä
taajuusmuuntajista on aika halpoja. Tietty taajuus valitaan
taajuusmuuntajasta 50Hz.

[Tomppa]

on 5.11.2011, Näsä supposed :

Muuten missä kohdin kehoitin jättämään nollan kytkemättä ?

[Timo Neuvonen]

> >>> Tää on sarjassa tyhmä kysymys, mutta kysynpä kuitenkin. Onko
> >>> mahdollista syöttää esim taloon varavirtaa sillein et syötetään
> >>> valovirta generaattorista sitä yhtä ja samaa vaihetta 3-vaiheisen
> >>> varavirta syötön jokaiseen vaiheeseen? Tietenkin tarvii tietää mikä on
> >>> nolla ja mikä vaihe generaattorin päässä ja sitten kytkeä ne
> >>> vastaavasti sinne 3-vaihe pistokkeeseen. Mutta jos käytössä on vain 1-
> >>> vaihe laitteita, niin eikö tuo toimisi?
>
> >> Toimii mutta kuormitettavuus on vain silti 1/3 osa.
> >> Syy on se että nollajohdin joutuu ko. syöttötapauksessa kuljettamaan

> Ilmeisesti Timo N kysyi "käytännön" neuvoa.
> Joten siis,
> kyllä voi tosin tehot on rajallisia
> ja kannattaa seurata jos käytössä on maksimikuormat,
> nollajohtimien lämpötiloja, eikä yleensäkään käyttää ko. kytkentää
> pitkään eikä valvomatta.

Ja minä uskoisin, että kyseessä lienee suhteellisen pienitehoinen
varavoimakone, joten koko ongelma lienee aika teoreettinen. Jotenkin luulen,
että 5-6 kW teholuokan jälkeen laitteet herkästi vaihtuvat 3-vaiheisiksi.
Pahin tilanne voisi olla, jos 1-vaiheinen varavoimakone juuri kykenisi
syöttämään esim. tähteen kytkettyä sähkökiuasta ja tämmöisen (tai muun ison
3-vaihe lämmitysryhmän) menee vaikka vahingossa pistämään päälle, silloin
paluuvirta keskittyy yhteen johtimeen, joka on kovilla. Todennäköisesti
kuitenkin ideana on, että kiinteistön normaalin sähköliitännän kautta
halutaan syöttää sähkö jotta hajallaan eri paikoissa olevat pienet kuormat
(kylmälaitteet, valaistus, etc) saadaan toimimaan sähkökatkon aikana
normaalin sähköverkon kautta ilman jatkojohtojen levittelyä jollain 2-3 kW
aggregaatilla. Tällöin mitään ongelmaa ei pitäisi tulla.

--
TiN

[Timo N]

> pitkään eikä valvomatta.- Piilota siteerattu teksti -

>
> - Näytä siteerattu teksti -

Kiitos, eli homma on mahdollista tehdä. Mulla on siis mittauskeskuksen
kyljessä 63A varavirta syöttö, joten jos siihen tuuppaan esim 2-3kW:n
1-vaihe generaattorilla sähköä joka vaiheeseen, niin eikös tuo
nollajohdin sen kestä?

[Tomppa]

Timo N wrote :

No kyllä ne noin mopo genun kestää :-)
Mutta periaatteessa homma ei ole suositeltavaa...

[Seppo Nurmi]

Niinkuin tässä ketjussa on kommentoitu, niin generaattorin kytkentä on
mahdollista tietyin ehdoin. Käytännössä kannattaa selvittää, mitkä
laitteet olisi puolipakko pitää käynnissä. Itselleni tulee mieleen
kaikkein tärkeimpänä pakastin. Se kyllä pärjää vähintään puoli
vuorokautta, kunhan sitä ei auota. Toisaalta kiukun ja ylimääräisen työn
määrä on suuri, jos pakasteet pääsevät sulamaan. Herkin aine on jäätelö,
johon tulee pieniä jääkiteitä, jos se sulaa liikaa ja jäätyy taas. Jos
nämä häiritsevät, niin jäätelön voi huolettaa sulattaa velliksi ja
syöttää lapsille. Kyllä kelpaa. :-)

Jääkaappi menee samaan kategoriaan kuin pakastinkin, kumpikin syö tehoa
muutaman sata wattia.

Öljylämmitystaloissa tarvitaan sähköä öljypolttimelle ja
kiertovesipumpulle. Tehontarve ei varmaankaan ole suuri, mutta onko
öljypoltin yhden vaiheen perässä?

Kahvinkeitin syö sähköä yllättävän paljon. Oman moccamasterin laitekilpi
puhui 1,2 kilowatista. Tampereen Hervannassa oli 70-luvulla sähkökatkoja
silloin tällöin. Kerran kokeiltiin kahviveden lämmitystä kemian
laboratorion bunsen-polttimilla. Siinä meni aikaa. Seuraavalla kerralla
vesi lämmitettiin kaasuhitsauslaitteella. Se oli todellista pikakahvia. :-)

Summa summarum. Kannattaa hieman miettiä etukäteen ja jopa kokeilla,
miten varavoiman syöttö järjestetään. Sähkökatkon pituudesta tietää
etukäteen aika harvoin. Tosin ei niitä Tampereen kaupunkialueella ole
juuri ollutkaan tällä vuosituhannella.


Seppo Nurmi

[Otto J. Makela]

Seppo Nurmi <seppo...@tut.fi> wrote:

> Jääkaappi menee samaan kategoriaan kuin pakastinkin, kumpikin syö
> tehoa muutaman sata wattia.

Hieman yläkanttiin arvioitu luku, pikemminkin muutaman kymmenen wattia?
Pikaisesti katsomalla kodinkonekatalogista halvimmatkin jääkaappi-
pakastimet kuluttavat luokkaa 1 kWh/d, eli 42W.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

[Jukka Marin]

On 2011-11-11, Otto J. Makela <o...@iki.fi> wrote:
> Seppo Nurmi <seppo...@tut.fi> wrote:
>
>> Jääkaappi menee samaan kategoriaan kuin pakastinkin, kumpikin syö
>> tehoa muutaman sata wattia.
>
> Hieman yläkanttiin arvioitu luku, pikemminkin muutaman kymmenen wattia?
> Pikaisesti katsomalla kodinkonekatalogista halvimmatkin jääkaappi-
> pakastimet kuluttavat luokkaa 1 kWh/d, eli 42W.

Kulutus on keskiarvoa suurempi kompressorin pyöriessä.

-jm

[Markus Strand]

On 11.11.2011 11:18, Seppo Nurmi wrote:

> Jääkaappi menee samaan kategoriaan kuin pakastinkin, kumpikin syö tehoa
> muutaman sata wattia.

Jääkaappi olisi minulla ensin apusähkössä ja pakastin vasta vuorokauden
kuluttua.

> Öljylämmitystaloissa tarvitaan sähköä öljypolttimelle ja
> kiertovesipumpulle. Tehontarve ei varmaankaan ole suuri, mutta onko
> öljypoltin yhden vaiheen perässä?

Poltin on yleensä yksivaiheinen, mutta kiertovesipumppu kolmivaiheinen.

++MStr

[Feikki]

Kyllä ok-talon pumput yleensä on yksivaiheisia.

[Ari Paananen]

In article <HVevq.5673$Ff3....@uutiset.elisa.fi>, fei...@gmail.com says...

Aiheeseen liittyen yksi huomiotava seikka: Jos talossa on porakaivo,
niin sen pohjalla oleva vesipumppu voi olla kumpaa vaan, 1- tai 3-
vaiheinen. Mitä syvempi kaivo, sitä suuremmalla todennäköisyydellä
3-vaiheinen.

[J.P]

Feikki wrote:
>
> Kyllä ok-talon pumput yleensä on yksivaiheisia.

Joo ainakin uudemmissa, vanhemmissa taloissa on noita kolmivaiheisiakin,
oisko joskus -70 luvulla alkaneet olemaan yksivaiheisia.

[upsid...@downunder.com]

Samoja havaintoja minullakin.

Vanhemmissa taloissa saattaa löytyä (ala)keskuksista esim. 3 x 2 A tai
3 x 6 A sulakkeet, jonka perässä pumpun vieressä vielä
moottorisuojakytkin.

[nospa...@supertel.fi]

On 11 marras, 14:41, Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>
> > Hieman yläkanttiin arvioitu luku, pikemminkin muutaman kymmenen wattia?
> > Pikaisesti katsomalla kodinkonekatalogista halvimmatkin jääkaappi-
> > pakastimet kuluttavat luokkaa 1 kWh/d, eli 42W.
>
> Kulutus on keskiarvoa suurempi kompressorin pyöriessä.
>

Jep, jos 42W keskikulutus tehdään 2.5 h käyntiaikana vuorokaudessa, on
kompuran teho vajaa 420W. Käsittääkseni tehot on 100-300W korvilla.

Googlaamalla löytyi pakastinten ja jääkaappien ottotehoja välillä 100W
- 1.2 kW.
Pakastimissa voi olla järeitäkin kompressoreja, jos on tarkoistus
pakastaa paljon tavaraa nopeasti, tai tehdä jäitä. Jääkaappi ei vaadi
suurta tehoa pysyäkseen viileänä, mutta jäähdyttäminen vaatii. Eli
pienitehoinen kompura ei kylmennä lämmintä tavaraa nopeasti.

Tuossa pakastin+jääkaappi systeemin pitämisessä viileänä voisi harkita
myös sitä, että käyttää pakastinta pakastusteholla päivässä jokusen
tunnin, sinä aikana jäädyttää ison kylmäkallen tai jääpullon
jääkaappia varten. Ei tarvitse käyttää aggregaattia kovin tiheästi
jääkaapin takia.

UPS voi olla myös järkevä. Esimerkiksi uudenaikainen kiertovesipumppu
ja öljypoltin käyttää melko vähän tehoa, jolloin UPS:n akut kestää
ehkä vuorokaudenkin latausvälin. Samoin vaikka pelkkä TV.n katselu
polttaa paljon bensaa, kun genis käy melkein tyhjäkäyntiä.
Bensamoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan runsaalla puoliteholla.
Toisaalta, taitaa useimpien perus-UPS:ien lataus olla aika hidas, eli
ehkä sittenkään säästä paljoa bensaa, kun lautausta varten saa joka
tapauksessa polttaa bensaa kauan pikkutehollla.

[Näsä]

On 14 marras, 13:19, "nospam.n...@supertel.fi"

Kuinka monen kotijääkaapin tai pakastimen virrankulutuksen ja tehon
olet mitannut
kompressorin käydessä tai keskimäärin vuorokaudessa.
pistäpäs tötselin väliin vaikka tommonen.
http://www.rigacci.org/wiki/doku.php/doc/appunti/hardware/power_meter_pm300
Ja palataan myöhemmin asiaan.

[Mika Iisakkila]

N�s� <konen...@hotmail.com> writes:
> Kuinka monen kotij��kaapin tai pakastimen virrankulutuksen ja tehon
> olet mitannut
> kompressorin k�ydess� tai keskim��rin vuorokaudessa.
> pist�p�s t�tselin v�liin vaikka tommonen.
> http://www.rigacci.org/wiki/doku.php/doc/appunti/hardware/power_meter_pm300
> Ja palataan my�hemmin asiaan.

Turha t�ss� mit��n irtomittareita on py�ritell�, kun s�hk�firmalla on
tolpassa sellainen. Min� n�en k�tev�sti ry�st�-Vattenfallin
online-palvelusta tunneittain, paljonko m�kill� on kulunut s�hk��.
Otetaan tuosta alkusyksyst� satunnainen viikko, jolloin siell� ei ole
ollut ket��n paikalla ja tasan ainoa s�hk�� kuluttanut kohde on ollut
j��kaappipakastin (jotain 5-10 vuotta vanha 1-kompressorinen Upo),
ladataan tiedot taulukkolaskentaan ja saadaan viikon keskikulutus
5,94 kWh / 24 h/vrk / 7 vrk = 35,5 W. Muistaakseni esite v�itti
kyseisen kaappimallin ottotehoksi (k�ydess� siis) satakunta wattia.

Saman ajanjakson keskil�mp�tila pihalla oli vajaat 11�C, eik� siell�
valitettavasti ole sis�ll� paljon l�mpim�mp�� ollut. Elokuulta l�ytyi
toinen asumaton viikon p�tk�, jolloin ulkol�mp�tila oli keskim��rin
16,7�C ja kaapin kulutus 38,5W.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.

[Näsä]

On 3 marras, 21:23, Timo N <jes...@gmail.com> wrote:
> Tää on sarjassa tyhmä kysymys, mutta kysynpä kuitenkin. Onko
> mahdollista syöttää esim taloon varavirtaa sillein et syötetään
> valovirta generaattorista sitä yhtä ja samaa vaihetta 3-vaiheisen
> varavirta syötön jokaiseen vaiheeseen? Tietenkin tarvii tietää mikä on
> nolla ja mikä vaihe generaattorin päässä ja sitten kytkeä ne
> vastaavasti sinne 3-vaihe pistokkeeseen. Mutta jos käytössä on vain 1-
> vaihe laitteita, niin eikö tuo toimisi?

Nyt kun asia on ajankohtainen, miten esim. sähkölaitokset
suosittelevat liittämään agregaatin kodin sähköverkkoon.
Takavuosina oli mittarin lähellä varoitus pääkytkin ei katkaise
jännitettä tariffimittauksesta, tai jotain.
Onko vaarana, että vaikka pääkytkin on auki, oma agrekaatti syöttää
jossain tilanteessa jännitettä verkkoon ja huoltotöitä linjalla
tekevät ovat vaarassa.

[Seppo Loisa]

Näsä <konen...@hotmail.com> kirjoitti:

>Nyt kun asia on ajankohtainen, miten esim. sähkölaitokset
>suosittelevat liittämään agregaatin kodin sähköverkkoon.
>Takavuosina oli mittarin lähellä varoitus pääkytkin ei katkaise
>jännitettä tariffimittauksesta, tai jotain.
>Onko vaarana, että vaikka pääkytkin on auki, oma agrekaatti syöttää
>jossain tilanteessa jännitettä verkkoon ja huoltotöitä linjalla
>tekevät ovat vaarassa.

Aggrekaatti laitetaan AINA verkonvaihtokytkimen taakse. Sitä ei siis
lähdetä ominpäin sorimaan johonkin pistorasiaan tms.

http://www.hsaoy.com/aggregaatit/Lisavarusteet/VK_Verkonvaihtokytkimet/VK_Vaihtokytkimet.htm

Öljylämmitystalossa olisi näppärää rakentaa diesel-aggrekaatti
ottamaan löpöä suoraan öljysäiliöstä ja tuottamaan sähkön
ensisijaisesti kiertovesipumpulle ja polttimelle. Varmaan siitä
riittäisi muutamalle lampullekin virtaskaa.

[Ari Laitinen]

> Öljylämmitystalossa olisi näppärää rakentaa diesel-aggrekaatti
> ottamaan löpöä suoraan öljysäiliöstä ja tuottamaan sähkön
> ensisijaisesti kiertovesipumpulle ja polttimelle. Varmaan siitä
> riittäisi muutamalle lampullekin virtaskaa.

Tai sen kuuman pakokaasun voisi suoraan ohjata sinne kattilaan niin ei
tarvitse poltintakaan käyttää sähköllä. Ja jäähdytys kiertovedellä.

[nospa...@supertel.fi]

Kiertovesipumpulle ja poilttimelle voisi laittaa UPS:n, jota sitten
ladataan geniksellä. Ei tarvitse käyttää isoa myllyä koko ajan alle
100W keskitehon takia.

Generaattori + jäähdytyksen ja pakokaasujen lämmän talteen otto on
muuten järkevää myös vaikka maalämpötalossa, jos vaan lämmönvaihtimet
on kohtuuhintaisia.

Ainakin jäähdytysveden kierrätys vesivaraajaan taitaa olla aika helppo
nakki, kiertovesipumppu on moottorissa valmiina, termostaatteja
tarvitaan sitten kaksi, eli ensimmäinen ohjaa lämmön tankkiin, ja kun
tankista tulee liian kuumaa vettä takaisin, pitää vesi kierrättää
vielä syylariin.

Pakokaasut saisi käyttöön vaikka uudesta Citroen Berlingosta
lainatulla systeemillä. Siinä on lämmönvaihdin hiukkasloukun perässä
lämmittämässä moottorin kiertovettä, termostaatti ilmeisesti ohjaa
sitten pakokaasut lämmönvaihtimien ohi, kun moottori on lämmennyt.
Tuossa voi lämmitystä nopeuttaa myöhästämällä ruiskutusta, tosin
talokäytössä ei moisesta ole hyötyä.

Diesel-moottori muuten toimii hyvin myös häkäpöntön kaasulla.
Tarvitaan vain hiukan löpöä pilotiksi, eli seos sytytetään
ruiskuttamalla dieseliä tyhjäkäyntiä vastaava määrä, jolloin kaasu
syttyy. Häkäpönttökaasu siis kestää dieselin puristukset, myös
turbottuna ja Otto-moottorityyliin kaasutettuna. Periaatteessa voisi
toimia myös sytytystulpalla, mutta silloin ei vehjettä saa edes
startattua löpön kanssa, jos ruiskusuuttimen tilalle laittaa tupat.

[Jukka Marin]

On 2011-12-28, nospa...@supertel.fi <nospa...@supertel.fi> wrote:
> Kiertovesipumpulle ja poilttimelle voisi laittaa UPS:n, jota sitten
> ladataan geniksellä. Ei tarvitse käyttää isoa myllyä koko ajan alle
> 100W keskitehon takia.

Mites järeän generaattorin maalämpöpumpun kompressori vaatii käynnistyäkseen?
Tuli tässä sattuneesta syystä (23 h sähkökatko) mieleen.. Toinen vastaava
riesa on 3-vaihevesipumppu.

-jm

[nospa...@supertel.fi]

On 29 joulu, 00:35, Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>
> Mites järeän generaattorin maalämpöpumpun kompressori vaatii käynnistyäkseen?
> Tuli tässä sattuneesta syystä (23 h sähkökatko) mieleen..  Toinen vastaava
> riesa on 3-vaihevesipumppu.
>

Selviää varmaan tyyppikilvestä. Startti vie paljon virtaa, mutta
toisaalta on siinä generaattorissa vauhtipyörä ja hitaat sulakkeet:-).
Luulisi pärjäävän, jos generaattorin jatkuva teho on suurempi kuin
pumpun maksimiteho. Varmaan pumpun mallikin vaikuttaa,
invertterisäätöinen varmaan osaa startata pehmeämmin kuin ON-OFF-
malli. Invertterivehje voi muuten kestää vaikka 100Hz taajuudenkin,
helppo tapa virittää lisää tehoja:-)

[Jukka Marin]

On 2011-12-29, nospa...@supertel.fi <nospa...@supertel.fi> wrote:
>> Mites järeän generaattorin maalämpöpumpun kompressori vaatii käynnistyäkseen?
>> Tuli tässä sattuneesta syystä (23 h sähkökatko) mieleen..  Toinen vastaava
>> riesa on 3-vaihevesipumppu.
>
> Selviää varmaan tyyppikilvestä. Startti vie paljon virtaa, mutta
> toisaalta on siinä generaattorissa vauhtipyörä ja hitaat sulakkeet:-).
> Luulisi pärjäävän, jos generaattorin jatkuva teho on suurempi kuin
> pumpun maksimiteho.

MLP vaatii papereiden mukaan 20 A varokkeet, mikä kuulostaa pahalta ;(
Kompressorin ottoteho on vähän yli 2 kW.

> Varmaan pumpun mallikin vaikuttaa,
> invertterisäätöinen varmaan osaa startata pehmeämmin kuin ON-OFF-
> malli. Invertterivehje voi muuten kestää vaikka 100Hz taajuudenkin,
> helppo tapa virittää lisää tehoja:-)

Ei ole invertteriä eikä pehmokäynnistintä tässä..

-jm

[ap]

29.12.2011 11:47, Jukka Marin kirjoitti:
> MLP vaatii papereiden mukaan 20 A varokkeet, mikä kuulostaa pahalta ;(
> Kompressorin ottoteho on vähän yli 2 kW.

No ei varmasti vaadi.

[ap]

Vai onko siinä 1-vaihe kompura?

[Jukka Marin]

No papereissa ainakin vaaditaan, en ole kokeillut miten pienemmillä kävisi
(no itse asiassa 16 A johdonsuojilla mentiin alussa, kun ei muita ollut).
Kompressori on 3-vaiheinen, sen lisäksi on sähkövastuksia 6 kW edestä ja
muutama pieni pumppu. Kompressorin käynnistysvirta on manuaalin mukaan 46 A.

-jm

[ap]

No kompura käynnistyy vielä 6 A (C-käyrä) johdonsuojakatkaisioilla.

Vastukset ottaa 7,8 A, mutta eihän niitä kannata genulla käyttää.
Kiertovesipumput ottaa niin vähän, ettei tarvitse ottaa edes huomioon.

Kompuraa voi käyttää => 3 kW genulla.

Oletkohan ymmärtänyt tuon sulakevaatimuksen väärin?

[Näsä]

On 27 joulu, 19:04, Seppo Loisa <seppo.lo...@savitaipale.fi> wrote:
> Näsä <konenikk...@hotmail.com> kirjoitti:

>
> >Nyt kun asia on ajankohtainen, miten esim. sähkölaitokset
> >suosittelevat liittämään agregaatin kodin sähköverkkoon.
> >Takavuosina oli mittarin lähellä varoitus pääkytkin ei katkaise
> >jännitettä tariffimittauksesta, tai jotain.
> >Onko vaarana, että vaikka pääkytkin on auki, oma agrekaatti syöttää
> >jossain tilanteessa jännitettä verkkoon ja huoltotöitä linjalla
> >tekevät ovat vaarassa.
>
> Aggrekaatti laitetaan AINA verkonvaihtokytkimen taakse. Sitä ei siis
> lähdetä ominpäin sorimaan johonkin pistorasiaan tms.
>

> http://www.hsaoy.com/aggregaatit/Lisavarusteet/VK_Verkonvaihtokytkime...

>
> Öljylämmitystalossa olisi näppärää rakentaa diesel-aggrekaatti
> ottamaan löpöä suoraan öljysäiliöstä ja tuottamaan sähkön
> ensisijaisesti kiertovesipumpulle ja polttimelle. Varmaan siitä
> riittäisi muutamalle lampullekin virtaskaa.

Kysyin koska en lähtenyt "ominpäin sorimaan johonkin pistorasiaan"
Katkaiseeko siis tuo verkonvaihtokytkin myös nollan, joka saattaa
vinokuormalla nousta jännitteiseksi, verkkoon päin.
Ja onko noita tariffimittauksia joita ei pääkytkin katkaise, vielä
2011.
Tosin ei ole sinun tehtäviisi kuuluvaa, asiallisten tietojen
antaminen, vaan sähkölaitosten.
Sinne kun ei nyt vaan saa mitään yhteyttä.
Voisi kyllä sähkölaitos asentaa korvausten sijaan/lisäksi, jokaiseen
riskialttiiseen asumukseen tuon verkonvaihtokytkimen.
Ja noin yleensäkin vähän enemmän suorittaa muutakin tiedoitusta kuin:
HANKI

- varaparistoja ja sulakkeita

- kynttilöitä ja tulitikkuja

- polttopuita, jos sinulla on takka tai
puu-uuni
VARMISTA
- onko kotona sulake palanut
- onko myös naapurustossa pimeää


Pöh.

[Näsä]

Viimeistään tässä vaiheessa, asiallista tietoa saadakseen, kannattaisi
mainita, mistä MLP:stä on kysymys.

[Jukka Marin]

On 2011-12-29, ap <a...@p.fi> wrote:
>> No papereissa ainakin vaaditaan, en ole kokeillut miten pienemmillä kävisi
>> (no itse asiassa 16 A johdonsuojilla mentiin alussa, kun ei muita ollut).
>> Kompressori on 3-vaiheinen, sen lisäksi on sähkövastuksia 6 kW edestä ja
>> muutama pieni pumppu. Kompressorin käynnistysvirta on manuaalin mukaan 46 A.
>

> No kompura käynnistyy vielä 6 A (C-käyrä) johdonsuojakatkaisioilla.
>
> Vastukset ottaa 7,8 A, mutta eihän niitä kannata genulla käyttää.
> Kiertovesipumput ottaa niin vähän, ettei tarvitse ottaa edes huomioon.
>
> Kompuraa voi käyttää => 3 kW genulla.
>
> Oletkohan ymmärtänyt tuon sulakevaatimuksen väärin?

Manuaalissa lukee "Sulakekoko A .. 20", miten sinä sitten tuon ymmärrät?

Jos 3 kW riittää, niin hyvä. Vähän kyllä epäilen, ainakin nykyinen 2 kW
masiina kuulostaa aika hengästyneeltä jo vajaalla nimelliskuormallaan,
puhumattakaan että niskaan iskettäisiin ylikuormaa..

-jm

[ap]

29.12.2011 17:34, Jukka Marin kirjoitti:

> Manuaalissa lukee "Sulakekoko A .. 20", miten sinä sitten tuon ymmärrät?

Se on sulakkeen maksimikoko.

> Jos 3 kW riittää, niin hyvä. Vähän kyllä epäilen, ainakin nykyinen 2 kW
> masiina kuulostaa aika hengästyneeltä jo vajaalla nimelliskuormallaan,
> puhumattakaan että niskaan iskettäisiin ylikuormaa..

Aggregaatteja on tietysti moneen lähtöön. Ei ehkä onnistu satasen
kiinalaisella versiolla. Kompurassa on tavallinen oikosulkumoottori,
eikä se joudu käynnistymään vastapaineeseen. Eli pelkkä roottorin ja
pumppuosan hitausmomentti käynnistyksessä (käynnistyy nopeasti). Ei
pitäisi olla ongelmia 3 kW tehoisella aggregaatilla. Ainut mikä tulee
mieleen; ohjauselektroniikalle voi tulla brownout kompuran käynnistyessä
(epätodennäköistä).

[Jukka Marin]

On 2011-12-29, Näsä <konen...@hotmail.com> wrote:
>> No papereissa ainakin vaaditaan, en ole kokeillut miten pienemmillä kävisi
>> (no itse asiassa 16 A johdonsuojilla mentiin alussa, kun ei muita ollut).
>> Kompressori on 3-vaiheinen, sen lisäksi on sähkövastuksia 6 kW edestä ja
>> muutama pieni pumppu.  Kompressorin käynnistysvirta on manuaalin mukaan 46 A.
>>

> Viimeistään tässä vaiheessa, asiallista tietoa saadakseen, kannattaisi
> mainita, mistä MLP:stä on kysymys.

Geopro MH9.

-jm

[J.P]

Näsä wrote:
> Ja onko noita tariffimittauksia joita ei pääkytkin katkaise, vielä
> 2011.

Nykyään mittarilta ei katkea sähköt pääkytkimellä vaan täytyy ottaa
pääsulakkeet auki, eli pääkytkin on vasta mittarin jälkeen. Tämä muutos
nykyisten kaukoluettavien mittarien takia.

[Ari Laitinen]

Mitenkähän se mittari sitten vaihdetaan kun tulee vika. Ainakin vanhoissa
asennuksissa pääkytkin on ennen mittaria mittarin vaihdon jälkeenkin ja ohje
on, että käytetään mittarissa olevaa pääkytkintä. Ideahan tuossa on se että
voidaan katkaista sähköt etänä ja tiedetään että ei ole jakeluhäiriöstä
kyse.

[Jukka Marin]

On 2011-12-29, Ari Laitinen <news...@arisoft.fi> wrote:
> Mitenkähän se mittari sitten vaihdetaan kun tulee vika. Ainakin vanhoissa
> asennuksissa pääkytkin on ennen mittaria mittarin vaihdon jälkeenkin

Näin ainakin meillä on, asennukset tehty 2006 ja mittari vaihdettu
etäluettavaan pari vuotta myöhemmin.

-jm

[P.V.]

"Ari Laitinen" kirjoitti viestissä:4efcf2f7$0$3097$4f79...@news.tdc.fi...

>J.P wrote:
>> Näsä wrote:
>>> Ja onko noita tariffimittauksia joita ei pääkytkin katkaise, vielä
>>> 2011.
>>
>> Nykyään mittarilta ei katkea sähköt pääkytkimellä vaan täytyy ottaa
>> pääsulakkeet auki, eli pääkytkin on vasta mittarin jälkeen. Tämä
>> muutos nykyisten kaukoluettavien mittarien takia.
>
> Mitenkähän se mittari sitten vaihdetaan kun tulee vika.

Jos vaikka avataan pääsulakkeet, kuten edellä sanottiin?

P.V.

[J.P]

Niinpä...
Lisätään se että tämä kykentämuutos löytyy siis uusista keskuksista ja syynä
siis se että kaukoluentamittarit saisivat toimintasähkönsä vaikka asiakas
avaisi pääkytkimensä kuten esim. kesämökeillään usein tekevät.

[Ari Laitinen]

Niinpäs sanotaankin. Mutta sittenhän mittarilta katkeaa virta! Onkohan
tuossa tarkoitettu sitä, että mittari itse toimii pääkytkimenä? Liekö siellä
toista pääkytkintä ollenkaan ja mikä sen funktio olisi?

[J.P]

Ari Laitinen wrote:
>
> Niinpäs sanotaankin. Mutta sittenhän mittarilta katkeaa virta! Onkohan
> tuossa tarkoitettu sitä, että mittari itse toimii pääkytkimenä? Liekö
> siellä toista pääkytkintä ollenkaan ja mikä sen funktio olisi?

Niin kyllä mittarilta katkeaa virta jos pääsulakkeet avataan mutta jos
pääkytkin avataan niin mittarilta eteenpään vasta katkeaa...

Liittymisjohto tulee ensin pääsulakkeille sitten mittari sitten pääkytkin...

[Näsä]

Siispä seuraavassa pitkäaikaisessa sähkökatkossa,
poistan talovarokkeet ja lähden sorimaan agrekaattia talon suurimpaan
kolmivaihe pistorasiaan.
Mahdollista vinokuorman aiheuttamaa nollan/maan aiheuttamaa
jänniteeroa en huomioi.
Saamistani tiedoista päätellen, näin myös muut menettelee, paremman
tiedon puuttuessa.

[Jukka Marin]

On 2011-12-31, Näsä <konen...@hotmail.com> wrote:
> Siispä seuraavassa pitkäaikaisessa sähkökatkossa,
> poistan talovarokkeet ja lähden sorimaan agrekaattia talon suurimpaan
> kolmivaihe pistorasiaan.
> Mahdollista vinokuorman aiheuttamaa nollan/maan aiheuttamaa
> jänniteeroa en huomioi.
> Saamistani tiedoista päätellen, näin myös muut menettelee, paremman
> tiedon puuttuessa.

Kun olet aggregaatin kanssa keskellä ei mitään ja tulee pitkä sähkökatko,
ei ihan ekana tule mieleen soittaa jonnekin sähköurakoitsijalle ja kysyä,
ehtisivätkö jo juhannuksena asentamaan viralliset kytkimet ja muut kamat.

Tietysti on hyvä, jos tietää, mitä tekee, mutta vähän pakko pärjätä niillä
kamoilla mitä sattuu käsillä olemaan...

-jm

[Markus Strand]

On 31.12.2011 18:02, Jukka Marin wrote:
> Kun olet aggregaatin kanssa keskellä ei mitään ja tulee pitkä sähkökatko,
> ei ihan ekana tule mieleen soittaa jonnekin sähköurakoitsijalle ja kysyä,
> ehtisivätkö jo juhannuksena asentamaan viralliset kytkimet ja muut kamat.

Jos sen voimakoneen on hankkinut juurikin etukäteen niitä sähkökatkoksia
helpottamaan, niin miksi ei jo silloin teetä niitä kytkimiä ja liittimiä
kuntoon...

Harvalla se aggregaatti sattumalta löytyy...

++MStr

[Jukka Marin]

On 2011-12-31, Markus Strand <m.nospa...@luukku.com.invalid> wrote:
>> Kun olet aggregaatin kanssa keskell� ei mit��n ja tulee pitk� s�hk�katko,
>> ei ihan ekana tule mieleen soittaa jonnekin s�hk�urakoitsijalle ja kysy�,
>> ehtisiv�tk� jo juhannuksena asentamaan viralliset kytkimet ja muut kamat.
>
> Jos sen voimakoneen on hankkinut juurikin etuk�teen niit� s�hk�katkoksia
> helpottamaan, niin miksi ei jo silloin teet� niit� kytkimi� ja liittimi�
> kuntoon...

Eih�n niit� silloin tartte, kun s�hk�laitos on ehj� :-p

-jm

[mika]

"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti
viestissä:slrnjfv3hf...@pyy.embedtronics.fi...

> On 2011-12-31, Markus Strand <m.nospa...@luukku.com.invalid> wrote:

>>> Kun olet aggregaatin kanssa keskellä ei mitään ja tulee pitkä
>>> sähkökatko,

>>> ei ihan ekana tule mieleen soittaa jonnekin sähköurakoitsijalle ja
>>> kysyä,
>>> ehtisivätkö jo juhannuksena asentamaan viralliset kytkimet ja muut
>>> kamat.
>>

>> Jos sen voimakoneen on hankkinut juurikin etukäteen niitä sähkökatkoksia
>> helpottamaan, niin miksi ei jo silloin teetä niitä kytkimiä ja liittimiä
>> kuntoon...
>

> Eihän niitä silloin tartte, kun sähkölaitos on ehjä :-p
>
> -jm

Nythän ei kannata asialle tehdä mitään puoleen vuoteen, sillä markkinat ovat
jo reagoineet kysyntään ja hinnat ovat pompsahtaneet ylös. Jos nyt haluaa
jotain muutoksia tehdä, niin on jo auttamattomasti myöhässä. Koneet,
laitteet ja palvelut olisi pitänyt ostaa kuukausia sitten.

En toki kiellä etteikö varautuminen olisi viisasta, mutta nyt siitä vain
joutuu maksamaan kaksinkertaisen hinnan.

mika

[Asko Ikävalko]

Jukka Marin wrote:
> Eihän niitä silloin tartte, kun sähkölaitos on ehjä :-p

Joo eihän sitä ikinä kannata varautua etukäteen mihinkään. Toimistolla
saan viikoittain hyvät naurut, kun joltain loppuu tulostimestaan muste
"juuri kriittisellä hetkellä" ja sitten juostaan vauhkona pitkin
käytäviä, että nyt pitää hetihetiheti löytää jostain mustetta joka sopii
juuri siihen omaan tulostimeen.

Itselläni puolestaan on aina täysi kasetti tulostimen vieressä
odottamassa ja kun se menee koneeseen, tilaan uuden varalle.

-Asko

[Näsä]

On 3 tammi, 19:22, Asko Ikävalko

Meillä ei nyt tällä kertaa oltu varauduttu pitkäaikaiseen
sähkökatkoon.
Tontillla oli asuntoautoon asennettavaksi tarkoitettu diesel
agrekaatti.
Jossa tosin näyttää olevan myös joku verkonvaihtolaatikko, joka kait
myös käynnistää agrekaatin, katkon tullessa.
Pitäneekin pikimmiten tuo asentaa.

[Näsä]

Ja näköjään nelinapa kontaktoreilla toteutettu verkonvaihto katkaisee
myös nollan verkkoon päin.