- Markus
*No vaikka näin. Musta tuo virran suoraan kohteeseen ja ruskea on se, jota
kytkimin katkotaan. Jos halutaan vielä muita johtoja niin valkoraitainen
musta.
*Nolla sininen ja keltavihreä maadoitukseen.
>
> - Markus
>
*Nykyään EU- aikaan laadulla ei valitettavasti toki ole enää juuri väliä.
> Jos tarvitset tämän tason tietoa, suosittelen tilaamaan sähkömiehen.
> Harri
Höpö höpö. Sitten kun tietää asian, voi kytkennät tehdä aivan hyvin itse
ilman jotakin sikakallista tunaria.
*Eli tarkoitat tässä insinööriä tietysti.))..
* Korjaan jos miljarditappiota tehdään niin tilataan ilman muuuta vain
ydininsinööri. )))
2,5mm2 johtoa ei jatkella 1,5mm2:lla ja ei myöskään päinvastoin
Ei noin, vaan nykyään ruskeaa pitkin tuodaan suora sähkö ja mustalla
katkeava. Eli korjattuna:
Ruskea tuo _JÄNNITTEEN_ suoraan kohteeseen ja SININEN (3 johdinkaapeli) tai
MUSTA (useampijohtiminen kaapeli) on se, jota kytkimin katkotaan. Jos
halutaan vielä muita johtoja, niin voidaan käyttää harmaata.
Jotkut asiat pitäisi tietää kysymättä ne silleen osataan ihan luonnostaan.
Jos joka asiaa pitää kysyä niin neuvojalla on se vaikeus ettei tiedä mitä
kaikkea kysyjä ei muistanut kysyä.
> 2,5mm2 johtoa ei jatkella 1,5mm2:lla ja ei myöskään päinvastoin
Valaisimessa voi jatkaa jopa ohuemmalla kuin 1,5:llä. Moni valaisin on
sisältä tehty millisellä tai jopa 0,75:lla
Esim. 2,5mm johtoa saat pistorasiasta jatkaa 1,5mm roikalla. Niissä on usein
sisäiset ylilämpösuojat.
Ensi alkuun se paksumman laittaminen perään tuntuu ok:lta, mutta sitten
joku voi olettaa myöhemmin että koko paska on tehty 2,5:llä ja laittaa
isomman nallin sulaketauluun ja talo syttyy siitä ohuen johdon kohdasta
palamaan.
Näinhän se joskus ennen oli.
> *Nolla sininen ja keltavihreä maadoitukseen.
Mihin näitä tarvitaan valokatkaisijassa?
- Markus
Onkohan tuo pakottava määräys vai suositus? Saako saneerauskohteessa
käyttää ruskeaa katkeavalle sähkölle ja mustaa "suoralle", jolloin
asennuksen yhtenäisyys säilyy?
> Ruskea tuo _JÄNNITTEEN_ suoraan kohteeseen ja SININEN (3 johdinkaapeli) tai
> MUSTA (useampijohtiminen kaapeli) on se, jota kytkimin katkotaan. Jos
> halutaan vielä muita johtoja, niin voidaan käyttää harmaata.
Tuolla ei onneksi ole putketonta uppoasennusta käytössä. Eikä muuten
tule meillekään, niin kivaa, helppoa ja halpaa kuin se onkin.
...
Kerrottakoon varmuuden vuoksi, että kyseessä ei ole oma remppaprojekti.
Yleisen mielenkiinnon vuoksi jutustelen täällä.
Omakin projekti on kyllä meneillään, mutta sen sähkösuunnittelu ja
toteutus on ammattilaisen käsissä. Mekaanisia sähköhommia (putket ja
rasiat yms) teen osan itse, ja tiedän mistä tarvitaessa saan oikeat
neuvot tähän projektiin liittyen.
- Markus
*Ja sai laitinen taas hyvästkäypäsesti nenilleen!)
> Ensi alkuun se paksumman laittaminen perään tuntuu ok:lta, mutta sitten
> joku voi olettaa myöhemmin että koko paska on tehty 2,5:llä ja laittaa
> isomman nallin sulaketauluun ja talo syttyy siitä ohuen johdon kohdasta
> palamaan.
*Hyvää viisautta tää.
*.. .))!
*Noin entäs se pinkki johto tehdäänkö siitä vaan rusetti tään pakettis
kaunisteeksi!?))
*Oli ja on toki YHÄ. Ei ne vanhatkaan asennukset meinaan savuna ilmaan
HAIHDU. Vaikka uusia käytäntöjä tulis, kuten nyt vaikka toi harmaa piuha!
Että tiedoksi tosiaan vaan vastaankinaajille.
>> *Nolla sininen ja keltavihreä maadoitukseen.
>
> Mihin näitä tarvitaan valokatkaisijassa?
*Jos sulla on vähän "ankarammassa paikassa" lampetti niin törkkästään muiden
sähkövertojen mukana PEN-systeemissä runkopeltiin yms.. Tai saattaa
myöhemmällä ikävästä puutoksesta anopilta lampunvaihdossaan lähtee
tärskyisästi HENKI!
_______________________________________________
>
> - Markus
>> *Nolla sininen ja keltavihreä maadoitukseen.
>
> Mihin näitä tarvitaan valokatkaisijassa?
Nollaa tarvitaan merkkilampulle ja pir-kytkimen virransyöttöön (vaikkakin
nollattomiakin on ollut tarjolla)
Lämmöllä olen aina muistanut asentajagollegoita jotka kaukaa viisaasti
ovat vetäneet noita ylmääräisiä naruja sinne tänne.
Kovinkaan kiitollinen sensijaan en ole ollut ke/vi johtimista jotka
eivät ole johtaneet minnekään.
Tuo saneerauskohteessa yhtenäisyyden säilyttäminen saa minulta
kymmenen pistettä.
hm ... ja sun kevi:tkös eivät siis "ole johtaneet minnekkään"
ja
kukahan TUMPELO sielläkin on oikein ollu "virittelemässä"
jättänyt kaikkein tärkeimmän mittaamatta ja valehdellu vielä
laatimassaan tarkastuspöytäkirjassakin
ei ne kevit ainaskaan mun mökissäni mihnäkään ilmaan pääty
ja miks' olettaisi ? eikö tuo muka osaakaan tulkita ees piirustuksia ?
ja
eikö siellä s-keskuksen seinällä ookaan sitä VAADITTUA kaaviota
kannattaskos nyt kuitenski kutsua hätiin joku tällane OIKEA! sähkäri
pinkkiä johDINta käytetään ruskeen tilalla mielen virkisteenä sillon
kun puuhastelu alkaa muutoin kyllästyttää ... sano
se "oikee"
Niinpä. Meillä oli edellisessä talossa jonkun jälkiasentama
maadoittamaton pistorasia. Sille oli putkettomasti vedetty 3x1,5S MMJ
keskukselta. Kevi irti myös keskuksen päässä. Huomattiin kyllä ko
huoneen pistorasioita maadoitetuiksi vaihdettaessa, mutta entäs jos
joka-kodin-sähköputkimies olisi hoitanut homman?
En tiedä mitä määräykset sanoo. Kaupunkilaisjärki sanoo, että kevi pitää
aina kytkeä syötön puoleisessa päässä, jos S-tyypin kaapelia käytetään.
> En tiedä mitä määräykset sanoo. Kaupunkilaisjärki sanoo, että kevi
> pitää aina kytkeä syötön puoleisessa päässä, jos S-tyypin kaapelia
> käytetään.
Mihin sitä käyttämätöntä keviä tarvitaan? Jos asennat jälkeenpäin
maadoitetun pistorasian se tulee myös testata, jolloin virhe paljastuu heti.
Niinhän se paljastuikin tuossa tapauksessa. Entäs jos sitä ei testata?
Ihan kaikki "sähkömiehet" ei turhia mittaile...
> Niinhän se paljastuikin tuossa tapauksessa. Entäs jos sitä ei testata?
> Ihan kaikki "sähkömiehet" ei turhia mittaile...
Sitten on parempi että se suojamaa on irti. Turvallisempi silleen kun ei ole
tietoa minne se kytkettäisiin.
Osuipa käteeni SFS käsikirja 600.
Se suosittelee käyttämään S-tyyppiä tulevaisuuden varalle. Se määrää
kytkemään käyttämättömän kevin syöttöpäästä, jos mahdollista. Muussa
tapauksessa merkitsemään sen kytkemättömäksi. Suojajohtimen kytkeminen
pelkästään kuorman päässä on kiellettyä.
Ari Laitinen voisi ystävällisesti perustella mitä mahdollista haittaa on
kevin kytkemisestä syötön puolella. Ja millä tavalla olisi parempi, että
meidän edellisen kämpän yhdessä makkarissa olisi ollut yksi maadoitettu
pistorasia, jossa suojamaa on syötän päässä ilmassa. Ja varsinkin kertoa
mahdolliset haitat, jos joku tuon MMJ:n asentanut olisi kytkenyt kevin
syöttöpäässä sinne minne pitää?
- Markus
> Ari Laitinen voisi ystävällisesti perustella mitä mahdollista haittaa
> on kevin kytkemisestä syötön puolella. Ja millä tavalla olisi
> parempi, että meidän edellisen kämpän yhdessä makkarissa olisi ollut
> yksi maadoitettu pistorasia, jossa suojamaa on syötän päässä ilmassa.
> Ja varsinkin kertoa mahdolliset haitat, jos joku tuon MMJ:n asentanut
> olisi kytkenyt kevin syöttöpäässä sinne minne pitää?
Milloin voin tulla tutkimaan teidän makkarin sähkökytkentää, jotta voin
antaa pyytämäsi lausunnon?
Kysyt "mitä haittaa" vastauksena kysymykseeni "mitä hyötyä". Ei ole hyötyä
eikä haittaakaan eli yhdentekevää. Lillukanvarsia siis.
nyt sait mielenkiintoni heräämään, eli
siis millä tavoin tuo muka suojaa johtimia ?
... ja mikä vieläkin mielenkiintoisempaa, niin : miltä ?
uusi musta aukko sivistyksessä ?
... mutta johon ei nyt tosin ihan kaikki jorinat imeydy
>Syötön päästä kytketty ke/vi toimii johtimien suojana, vaikka on avoin
>toisesta päästään.
Onko sähköverkon kaapelit jo niin saastuneita, että niiden
häiriösäteilyn vaimentamiseksi tarvitaan staattista suojaa, vai onko
ympäristön suurtaajuisen häiriön määrä niin suuri, että sen pääsy
verkkokaapelointiin pitää estää :-).
Vaikka siis vain toisesta päästä kytketty kevi toimii jonkinasteisena
kapasitiivisena suojana, vähentäen kapasitiivista kytkentää
vaihe/nollajohtimien ja ulkomaailman välillä, tähän tarkoitukseen
suosittelisin kuitenkin metallivaippaista kaapelia, jonka ainoastaan
vaipan toinen pää on kytketty maadoituskiskoon.
Tämäntapaisia suojauksia on näkynyt lähinnä vain invertterin ja
moottorin välisissä kaapeloinneissa.
Paul
> Vaikka siis vain toisesta päästä kytketty kevi toimii jonkinasteisena
> kapasitiivisena suojana, vähentäen kapasitiivista kytkentää
> vaihe/nollajohtimien ja ulkomaailman välillä, tähän tarkoitukseen
> suosittelisin kuitenkin metallivaippaista kaapelia, jonka ainoastaan
> vaipan toinen pää on kytketty maadoituskiskoon.
>
> Tämäntapaisia suojauksia on näkynyt lähinnä vain invertterin ja
> moottorin välisissä kaapeloinneissa.
Myös maakaapeleiden rakenne on sellainen, että suoja on punottu paksulla
johdolla mantteliksi kaapeliin. Maakaapelissa suojan kytkeminen onkin hyvä
idea koska se suojaa mekaaniselta rasitukselta vaihejohtoa ja jos kaapeli
vaurioituu niin suoja estää virran pääsemisen maaperään ja polttaa
sulakkeen.
Lyöpäs siihen johtimeen vaikkapa naula. Tai lapiolla puoliväliin. Tosin
suojausvaikutus johtimella on huonompi kuin vaipalla, mutta kumminkin.
Tai ajatteles vaikka niin, että kaapelista kevi on molemmista päistä
kytkemättä, ja sitten joku lyö siitä kaapelista läpi naulan joka oikosulkee
kevin ja vaiheen. On siinä sähköasentajalla ihmettelemistä, kun se joskus
sähkökaapissa hiblailee sitä irrallista keviä ja ihmettelee, että mihinkähän
sekin menee.
Joku asukaskin saattaa vaihtaa kattorasian suojamaalliseksi käyttäen sitä
suojamaaksi luulemaansa irrallista keviä. Ja jos sitten siihen rasiaan
kytkee viallisen valaisimen, niin sähkökaapissa on taas jännitteellinen
kevin pää irrallaan. Kyllä kevit kannattaa aina ruuvata sähkökaapissa
kiskoon kiinni, oli käytössä tai ei.
Peté
hm ... mutta et nyt kuitenkaan vastannut sykymykseen,
jottas siis:
"miten vain toisesta päästään kytketty kevi muka "suojaa johtimia"
ja miltä ihmeeltä se niitä johtimia silloin oikein suojaa" ?
(... ja ilman mitään ihmeellisiä lisäoletuksia), eli
kun emme
nyt kuitenkaan ryhdy lyömään nauloja tai ees' lapiotakaan mihinkään
tai muutoinkaan oikosulkemaan mitään s-kytkentöjä, koska silloinhan
meillä olisi viallinen kytkentä (jollaista ei saa oikee sähkärikään tehdä)
ja enemmänhän sillä sähköasentajalla olisi kai ihmettelemistä, jottas
mihinkähän se s-kaapin päästä kytketty kevi oikein menee ? ... ko' se
ei menekään yhtään mihnäkään - eikä sen toista päätä oo' näkyvissä
ja kun joku
asukaskaan EI SAA ite vaihtaa kattorasiaansa suojamaalliseksi, ja
jos saakin, niin tottahan-maar hän silloin ymmärtää myös kytkentänsä
jälkeen mitata suojamaan "jatkuvuuden" olemassaolon ... eikö niin?
joten
mitkään vastaavat (virheellisiä s-kykentöjä käsittävät) spekuloinnit
EIVÄT anna mitään todellista (järkevää) selitystä sykymykseeni
> kun emme nyt kuitenkaan ryhdy lyömään nauloja tai ees' lapiotakaan
> mihinkään tai muutoinkaan oikosulkemaan mitään s-kytkentöjä, koska
> silloinhan meillä olisi viallinen kytkentä (jollaista ei saa oikee
> sähkärikään tehdä)
Tällaisen perusolettamuksen jälkeen jääkin koko suojamaa tarpeettomaksi,
koska sitähän tarvitaan vain tilanteissa joissa on viallinen kytkentä...
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Kyllä voi yksinkertaisetkin asiat joskus olla isoille ihmisille
ylivoimaisen vaikeita, tietenkin kaapelien vaurioituessa sulakkeen
palaminen on todennäköisempää jos nollan lisäksi kaapelista löytyy
myös ke/vi, eli todennäköisyys, että kaapelivaurion sattuessa sulake
palaa, kaksinkertaistuu.
eli tarkoitatko nyt siis sitä, ettäs
KUN / JOS kaikki s-asennukset on tehty
määräysten mukaisesti (eli siis oikein - ja ilman mitään oikareita)
lukuunottamatta sitä suojamaata,
niin silloin sitä suojamaata ei ees' tarvitakaan ...
ja "ainoa" todellinen tarve suojamaalle on siis
"lapio"n tai ... hm ... "naula"n törkeä väärinkäyttö
hm ... mielenkiintoista ... ja yhä mielenkiintoisemmaksi muuttuu
>> Syötön päästä kytketty ke/vi toimii johtimien suojana,
>> vaikka on avoin toisesta päästään.
>Kyllä voi yksinkertaisetkin asiat joskus olla isoille ihmisille
>ylivoimaisen vaikeita, tietenkin kaapelien vaurioituessa sulakkeen
>palaminen on todennäköisempää jos nollan lisäksi kaapelista löytyy
>myös ke/vi, eli todennäköisyys, että kaapelivaurion sattuessa sulake
>palaa, kaksinkertaistuu.
1) no ihan ekaks'
kannattasi kai kerrata : Todennäköisyyslaskennan alkeet, osa I
2) ja normaalistihan sisäasennus-s-putkissa on sisällä vain
eri-värisiä JOHTIMIA ... eikä siis ns. KAAPELEITA, ja ne
kaapelit asennetaan a) maahan b) tai johki muuanne kuin putkeen
3) ja jos siellä putkessa nyt ovatkin ne musta ja sininen sekä
vain toisesta päästään kytketty kevi, niin miten (ja miltä?) tuo kevi
"suojaa" niitä johtimia (naulalta? virheelliseltä kytkennältä?)
mun aikaisempien kokemusteni mukaan
ihan samal-viisiin se naula menee siitä mustasta piuhasta läpi,
(jos osuu)
olipa siinä samassa putkessa sitä "kelluvaa" keviä tahi ei
ei se siis "suojaa" ainakaan naulalta mitenkään
PS:
... ja ihan sama vika "kytkettäessä piuhat väärin" - ei suojaa !
> "Otto J. Makela" kirjoitti
>>> kun emme nyt kuitenkaan ryhdy lyömään nauloja tai ees' lapiotakaan
>>> mihinkään tai muutoinkaan oikosulkemaan mitään s-kytkentöjä, koska
>>> silloinhan meillä olisi viallinen kytkentä (jollaista ei saa oikee
>>> sähkärikään tehdä)
>>
>> Tällaisen perusolettamuksen jälkeen jääkin koko suojamaa tarpeettomaksi,
>> koska sitähän tarvitaan vain tilanteissa joissa on viallinen kytkentä...
>
> eli tarkoitatko nyt siis sitä, ettäs KUN / JOS kaikki s-asennukset
> on tehty määräysten mukaisesti (eli siis oikein - ja ilman mitään
> oikareita) lukuunottamatta sitä suojamaata, niin silloin sitä
> suojamaata ei ees' tarvitakaan ...
[sisältövapaata jokellusta poistettu]
Ei.
Totesin että jos tehdään edellä tekemäsi kaltainen oletus (likimain
"ammattilainen ei koskaan tee oikosulkuja tai muita virhekytkentöjä,
eikä niitä laitteiden särkymisen tai minkään muunkaan syyn takia
spontaanistikaan synny") ei silloin suojamaallakaan ole mitään virkaa.
Nämä päättelyt alkavat jo muistuttamaan Sähköteurastuskeskuksen
menneiden vuosikymmenten ajatusten juoksua. Silloin jonkun yksittäisen
tapaturman tai läheltä piti tilanteen takia ruvettiin laatimaan uusia
mutkikkaita sääntöjä ihan siitä riippumatta, vaikka kyseisen
tapahtuman uusiutumistodennäköisyys oli äärimmäisen pieni.
Seurauksena oli hirvittävä ryteikkö kansallisia erikoismääräyksiä,
joka hankaloitti monien tuotteiden tuontia Suomen markkinoille ja
monesti säädökset haiskahtivat aika ikävästi protektionismilta
kotimaisen tuotannon suojelemiseksi ulkomaiselta tuonnilta.
Onneksi sentään EU:n myötä pahimmat kotimaiset ryteiköt on purettu.
Mutta palataan itse naula/lapiokysymykseen. Jos kaapelia on ihan
oikeasti tarkoitus suojata mekaanisesta vahingoittumista vastaan
jossain vahinkoalttiissa paikassa, tehtäköön se sitten ihan kunnolla
esim. pansariputkessa vetämällä, jonka sitten voi vetää
potentiaalitasaukseen.
Paul
Niimpäs ja nämäkös herrat sitten edelleen vetäessään s.tyypin kaapelin
tai lisätessään putkeen sen ke/vin, jättävät sen syötön päästä
kytkemättä, jos ei sillä ole asennusta tehdessä käyttöä?
Nämä naulalliset sähköasennukset tekee yleensä ihan joku muu kuin sähkäri.
Yleensä se on timpuri tai asukas, joka kiinnittää jotain seinään tai kattoon
ja lävistää johdot. Minusta ei ole järkevää jättää putkiin tai MMJ:hin
kytkemättömiä johtoja. Vapaat karvat kannattaa kiinnittää maadoituskiskoon,
ainakin se kevi. Maadoitetaanhan vesiputket ja raudoitusverkotkin, vaikkei
niihin ole tarkoitus ikinä kytkeä sähköjä.
> ja kun joku
> asukaskaan EI SAA ite vaihtaa kattorasiaansa suojamaalliseksi, ja
> jos saakin, niin tottahan-maar hän silloin ymmärtää myös kytkentänsä
> jälkeen mitata suojamaan "jatkuvuuden" olemassaolon ... eikö niin?
Mitenkäs tuon kattorasian suojamaan mittaat? Onko testereissä erillinen
mittapää kattorasioille? Se suko-pistoke kun ei tohon oikeen sovi. Ei meillä
ainakaan ole mitattu yhtään kattorasiaa. Ei mitannut sähkäri, en mitannut
itse, eikä mitannut varmennustarkastajakaan. Tarkastus oli lähinnä
visuaalinen, tyyliin palaa/ei.
Peté