johdinkynä.. vai mikä sen nimi on..?
Ville Kyrö
miksi sitä oikeasti kutsutaan.
tarkoitus olis purkaa thunderbird prosessorin kerroinlukko..
lyijykynätemppua on sitten turha mainostaa, kokeiltu on 2h-8b vahvuuksisilla
kynillä, millään ei pysy, toimii ehkä vähän aikaa.
helsingin alueelta tuommonen pitäs löytää, bebekillä ei ole, radiduolta ei
löytynyt.. eli mistä?
Ville
JVu
Tina tunkeutuu siihen uraan ja tekee samalla kontaktin ehjäksi,
toimi ainakin duronilla...
-JVu
"Ville Kyrö" <vk...@cc.hut.fi> wrote in message
news:XLFR7.89$I34....@read2.inet.fi...
k...@ssh.fi.delete
www.partco.fi ja sieltä tuotteet/kemikaalit
HOPEAMAALI 3g
SÄHKÖÄ JOHTAVA HOPEAMAALI
KÄYTTÖKOHTEITA ESIM. LASINLÄMMITTIMET,
PIIRILEVYJEN KORJAUKSET YMS.
SCP 03B .... 74,00 MK+ALV
--
Keijo Länsikunnas
Reijo Hakala
: eli tarvis tuommoisen johdin/juotos/hopeakynän.. en oikeen tarkasti tiedä
: Ville
Posti kulkee:
--
Reijo Hakala
-Antti-
>
> HOPEAMAALI 3g
> SÄHKÖÄ JOHTAVA HOPEAMAALI
> KÄYTTÖKOHTEITA ESIM. LASINLÄMMITTIMET,
> PIIRILEVYJEN KORJAUKSET YMS.
> SCP 03B .... 74,00 MK+ALV
>
> --
> Keijo Länsikunnas
ja ainakin vuos aikaa turun motonetistä sai lasilämppärin korjausainetta
(samaista tavaraa) eli hesan motonet / Biltema
-Antti-
Simo
"Ville Kyrö" <vk...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:XLFR7.89$I34....@read2.inet.fi...
> lyijykynätemppua on sitten turha mainostaa, kokeiltu on 2h-8b
vahvuuksisilla
> kynillä, millään ei pysy, toimii ehkä vähän aikaa.
kas, minulla on sykkinyt TB1000@1350 jo kohta puolivuotta.
Vahvuuksista en osaa sanoa, tein sen ensimmäisellä lyijärillä jonka löysin.
Kenneth Eckert
Onko toi muutenkaan järkevää jollain lyijykynän hiilellä toteuttaa?
Hiilellä/grafiitilla (tai mitä kynät ikinä ovatkaan) on aika suuri
resistiivisyys, joten se myös lämpee hieman, eikä se varmaankaan ole
prosessorissa hyvä juttu.. Ei varmasti paljoa lämpee, mutta eiköhän
siitä hieman haittaa ole prosessorin lämmetessä jo itsekin runsaasti.
--
------------------------------------------------ c..o
Kenneth Eckert / 040 5959797 / wma...@icenet.fi (°,)
-------------------------------------------------, -'
Juha Sahakangas
> Onko toi muutenkaan järkevää jollain lyijykynän hiilellä toteuttaa?
> Hiilellä/grafiitilla (tai mitä kynät ikinä ovatkaan) on aika suuri
> resistiivisyys, joten se myös lämpee hieman, eikä se varmaankaan ole
> prosessorissa hyvä juttu.. Ei varmasti paljoa lämpee, mutta eiköhän
> siitä hieman haittaa ole prosessorin lämmetessä jo itsekin runsaasti.
Prosessori lämpenee ytimestä, ja sen jäähdyttäminen on myöskin se
ongelma - nuo L1 sillat ovat sen verran paljon kauempana, että niiden
mahdollinen pienehkölämpeneminen ei minkäänlaisia lisähankaluuksia asiaan
voi kyllä tuoda.
Jos tuhannet ihmiset, ja ensimmäiset aikapäiviä sitten, ovat ko. operaation
tehnyt onnistuneesti, niin lienee aika selvää, ettei siitä mitään ihmeempiä
haittavaikutuksia ole...
Tuomo Auer
lämpöä ja tuo siltaus ehkä milliwatin. Todennäköisesti enemmän prosessorin
lämpötilaan vaikuttaa kattovalon sytyttäminen huoneeseen. Lyijykynäsiltaus
on tietysti epäluotettava, eikä sitä tule sen vuoksi syytä käyttää.
--
Tuomo Auer
email: tuomo...@removethis.hut.fi
"Juha Sahakangas" <voas...@saunalahti.fi> wrote in message
news:slrna1kj5t....@wasteland.yi.org...
Jouni Kaskiharju
Ja sen vastuksen ohmimäärällä ei ole niin väliä. Jos silta vetää jonkin
linjan maihin, niin sen ylösvetovastus on varmaan paljon suurempi kuin
kynän jälki. Virtaa tuossa sillassa nyt tuskin kulkee kovinkaan
kummoisesti, mikroampeereja..
--
---------------------jk------------------------
-keksi itse jotain-
Jouni Kaskiharju
>
> Niin, suhteellisuudentajua hieman. Prosessoriydin tuottaa kummeniä watteja
> lämpöä ja tuo siltaus ehkä milliwatin. Todennäköisesti enemmän prosessorin
> lämpötilaan vaikuttaa kattovalon sytyttäminen huoneeseen. Lyijykynäsiltaus
> on tietysti epäluotettava, eikä sitä tule sen vuoksi syytä käyttää.
>
Kuinka niin? Omaan Duroniin tein sen näin: putsasin prossun pinnan
asetonilla, kynässä HB-grafiittia ja helevetinmoista nylykytystä kynällä
sillan yli. Tuloksena paksu, kiiltävä grafiittisilta kun puhalsi pölyt
pois..
Mihin se tuosta katoaisi?
Kenneth Eckert
>
> Tuomo Auer wrote:
> >
> > Niin, suhteellisuudentajua hieman. Prosessoriydin tuottaa kummeniä watteja
> > lämpöä ja tuo siltaus ehkä milliwatin. Todennäköisesti enemmän prosessorin
> > lämpötilaan vaikuttaa kattovalon sytyttäminen huoneeseen. Lyijykynäsiltaus
> > on tietysti epäluotettava, eikä sitä tule sen vuoksi syytä käyttää.
> >
>
> Kuinka niin? Omaan Duroniin tein sen näin: putsasin prossun pinnan
> asetonilla, kynässä HB-grafiittia ja helevetinmoista nylykytystä kynällä
> sillan yli. Tuloksena paksu, kiiltävä grafiittisilta kun puhalsi pölyt
> pois..
> Mihin se tuosta katoaisi?
AAAARGH! Mä ihmettelin, miksi v:ssä joku käyttää lyijykynän lyijyä
siltaamiseen, mutta käsitin sen niin, että sellainen
juotetaan/kiinnitetään siihen paikalleen.. nojoo.. toi "värittäminen"
tuntuu jo hieman loogisemmalta. Sori. Pitkät piuhat. =)
Matti Kaki
Tuossa on nimenomaan se "taika", että se printti täytyy putsata
kunnolla, koska muuten grafiittisilta ei ole kunnollinen. Printit
päällystetään suojalakalla, johon ei tuollainen lyijärinjälki
oikein tahdo kiinnittyä.
Tyhmä kysymys: Miksei juottaminen käy?
Matti Käki
Jouni Kaskiharju
En kehdannut kolvata vaikka piikkikolvin omaankin.. Silloin kun nuo
prossut tuli markkinoille ja tuo kellotuskikka paljastui niin ehdotinkin
tuota. Helppoahan se silta on tinatipallakin tehdä. 800:lla
vesihiomapaperilla pinta karheaksi niin onnistuu myös XP-prossuilla.
Tuomo Auer
kone pois päältä). Etenkään grafiitin ja metallin välinen liitos ei kuulosta
kovin luotettavalta.
--
Tuomo Auer
email: tuomo...@removethis.hut.fi
"Jouni Kaskiharju" <jkask...@yahoo.com> wrote in message
news:3C1B2AE5...@yahoo.com...
Matti Kaki
>Matti Kaki wrote:
>> Omaan Duroniin tein sen näin: putsasin prossun pinnan
>> >asetonilla, kynässä HB-grafiittia ja helevetinmoista nylykytystä kynällä
>> >sillan yli. Tuloksena paksu, kiiltävä grafiittisilta kun puhalsi pölyt
>> >pois..
>> >Mihin se tuosta katoaisi?
>> >
>> >---------------------jk------------------------
>>
>> Tuossa on nimenomaan se "taika", että se printti täytyy putsata
>> kunnolla, koska muuten grafiittisilta ei ole kunnollinen. Printit
>> päällystetään suojalakalla, johon ei tuollainen lyijärinjälki
>> oikein tahdo kiinnittyä.
>>
>> Tyhmä kysymys: Miksei juottaminen käy?
>>
>> Matti Käki
>
>En kehdannut kolvata vaikka piikkikolvin omaankin.. Silloin kun nuo
>prossut tuli markkinoille ja tuo kellotuskikka paljastui niin ehdotinkin
>tuota. Helppoahan se silta on tinatipallakin tehdä. 800:lla
>vesihiomapaperilla pinta karheaksi niin onnistuu myös XP-prossuilla.
>
>--
>---------------------jk------------------------
Öhm. Siis mitä? Vesihiomapaperilla? Mitä sillä karhennat?
Matti Käki
Jouni Kaskiharju
>
> Öhm. Siis mitä? Vesihiomapaperilla? Mitä sillä karhennat?
>
Unohda karhennus.. :) Siis mahdolliset hapettumat pois niistä
nastoista.. Oikeastaan pohjustin tuolla menetelmällä sen Duroninkin ja
sitten vasta käytin asetonia lopun skeidan poistoon ennen graffausta
(rasvaset sormenjäljet nääs :))
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki wrote:
>>
>> Öhm. Siis mitä? Vesihiomapaperilla? Mitä sillä karhennat?
>>
>
>Unohda karhennus.. :) Siis mahdolliset hapettumat pois niistä
>nastoista.. Oikeastaan pohjustin tuolla menetelmällä sen Duroninkin
En minä kyllä uskaltaisi näyttää vesihiontapaperia lähellä
herkkiä elektroniikkakytkentöjä. Siitähän voi irrota vaikka
mitä johtavaa ainetta. Olen kyllä kuullut, että jotkut
hiovat prossun tasaiseksi lisätäkseen lämmönkulkeutumista
(mahtaako olla mitään hyötyä?) mutta kyllä ne juotosten
hapettumat kannattaa poistaa vaikka kapealla ruuvarilla
tai vastaavalla. Kuitenkin se juottaminen on niin helppoa
ja silloin ainakin silta toimii.
Matti Käki OH2BIO
Jouni Kaskiharju
> En minä kyllä uskaltaisi näyttää vesihiontapaperia lähellä
> herkkiä elektroniikkakytkentöjä. Siitähän voi irrota vaikka
> mitä johtavaa ainetta. Olen kyllä kuullut, että jotkut
> hiovat prossun tasaiseksi lisätäkseen lämmönkulkeutumista
> (mahtaako olla mitään hyötyä?) mutta kyllä ne juotosten
> hapettumat kannattaa poistaa vaikka kapealla ruuvarilla
> tai vastaavalla. Kuitenkin se juottaminen on niin helppoa
> ja silloin ainakin silta toimii.
>
> Matti Käki OH2BIO
No prossuhan oli tietysti pöydällä silloin. Ja moskat puhallettiin pois
sen jälkeen. Tarkoitat varmaan siilin hiontaa tasaiseksi..? Parempi
olisi hieman karhea siili jotta kosketuspinta-alaa olisi enemmän. Joka
tapauksessahan käytetään tahnaa sovittimena.
Tuomo Auer
"Jouni Kaskiharju" <jkask...@yahoo.com> wrote in message
news:3C1BB2CF...@yahoo.com...
>
> No prossuhan oli tietysti pöydällä silloin. Ja moskat puhallettiin pois
> sen jälkeen. Tarkoitat varmaan siilin hiontaa tasaiseksi..? Parempi
> olisi hieman karhea siili jotta kosketuspinta-alaa olisi enemmän. Joka
> tapauksessahan käytetään tahnaa sovittimena.
>
> --
> ---------------------jk------------------------
No höpö höpö. Kyllä tasainen pinta on lämmön johtumisen kannalta paras.
Piitahnan lämmönjohtavuus on nimittäin metallia huonompi - mutta toki ilmaa
parempi ja on siellä tukkimassa epätasaisuuksista aiheutuvia "ilmakuoppia".
Mitä karheampi pinta sitä vähemmän metalli on metallia vasten. Ja sitä
piitahnaa täytyy laittaa mahdollisimman vähän, jotta metalli olisi
mahdollisimman paljon suoraan metallia vasten.
Karhennuksesta on apua joissakin liimauksissa, jotta saadaan aikaan
mekaanista kiinnittyvyyttä.
--
Tuomo Auer
email: tuomo...@hut.fi
Mika N.
>
> Grafiittisiltahan on alttinna toistuville lämpölaajenemisille (kone päälle,
> kone pois päältä). Etenkään grafiitin ja metallin välinen liitos ei kuulosta
> kovin luotettavalta.
Enpä ole kuullut kenenkään valittavan ongelmista tuon vuoksi.
Ja se lämpölaajeneminen yms. on melkoisen mitätöntä noissa mittakaavoissa, joten
grafiitin liuskamainen rakenne säilyttää kuitenkin kontaktin melkoisen pitkään.
Ymmärrän hyvin miksi porukka ei edes yritä tinailla noita siltauksia.
Kaikilla ei ole välineitä tinailla noin pieniä paikkoja tai edes taitoja, joten
se lyijykynä on hyvin turvallinen vaihtoehto.
http://www.octek.th.com/photo/technique/duron-chip.gif
73'de
Mika
Matti Kaki
No, vieras ajatus kuitenkin. Ostaessani tämän hetkisen prossuni
433 MHz Cele (juu juu, on sellaisia vielä käytössä), myyjä kertoi,
että oli hionut nimenomaan prossun pinnan. Minä en ole kyllä
koskaan ymmärtänyt, mitä järkeä tuossa on, koska piitahnaahan
siinä käytetään, niinkuin mainitsit. Ehkä siinä tulee sellainen
"tosi virittelijän" olo, kun tekee tuollaisia kirjaimellisestikin
otettavia viilauksia. :-)
Matti Käki OH2BIO
Matti Kaki
>"Jouni Kaskiharju" <jkask...@yahoo.com> wrote in message
>news:3C1BB2CF...@yahoo.com...
>>
>> No prossuhan oli tietysti pöydällä silloin. Ja moskat puhallettiin pois
>> sen jälkeen. Tarkoitat varmaan siilin hiontaa tasaiseksi..? Parempi
>> olisi hieman karhea siili jotta kosketuspinta-alaa olisi enemmän. Joka
>> tapauksessahan käytetään tahnaa sovittimena.
>>
>> --
>> ---------------------jk------------------------
>
>No höpö höpö. Kyllä tasainen pinta on lämmön johtumisen kannalta paras.
>Piitahnan lämmönjohtavuus on nimittäin metallia huonompi - mutta toki ilmaa
>parempi ja on siellä tukkimassa epätasaisuuksista aiheutuvia "ilmakuoppia".
>Mitä karheampi pinta sitä vähemmän metalli on metallia vasten. Ja sit
>piitahnaa täytyy laittaa mahdollisimman vähän, jotta metalli olisi
>mahdollisimman paljon suoraan metallia vasten.
>--
>Tuomo Auer
Oletko sitä mieltä, että tuolla prossun hiomisella on todella
jokin toimiva funktio? Tuntuu aika lailla kaukaa haetulta.
Mutta toisaalta tietysti se piirihmastohäkkyrä siellä sisällä
käy aika kuumana, niin että ehkäpä. Jos sillä olisi oikeasti
merkitystä, niin luulisi tehtaiden jo huomioineen tuon seikan.
Matti Käki OH2BIO
Tuomo Auer
tahnaa väliin, pienellä pyöritysliikkeellä turhat tahnat pois välistä ja se
on siinä. Karhennus sitävastoin on aste huonompaan.
--
Tuomo Auer
email: tuomo...@removethis.hut.fi
>
Jarno Laakko / Finnish Dream Team
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:9vjopd$96n$8...@news.kolumbus.fi...
Jospa kyse ei ole pinnan tasaisuudesta, vaan suoruudesta. Kierosti sanottu?
Edellinen omistamani prosessori oli selvästi keskeltä kuopalla...
Ei ottanut siiliin kiinni kuin kulmista.
Kevyen hionnan jälkeen koko alalta.
--
----------------------------o
Jarno Laakko TIP# 2754 f...@netti.fi.
Finnish Dream Team
http://www.saunalahti.fi/~fdt/
http://www.mbnet.fi/~fdt/
f...@mbnet.fi.
Matti Kaki
Tuollainen fiilis minullakin on ollut, koska olen huomannut
vastaavaa kupruilemista silloin, kun prossussa on ollut laaja
metallipelti siiliä vasten. Piitahnahan tietysti jotain auttaa,
mutta sitten, kun pitäisi saada mahdollisimman hyvä kontakti
jäähdytysripaan, se ei ehkä onnistukaan. Tuosta ilmiöstä voi
johtua myös prossujen paukkumiset ja kaatuilemiset.
Mitä mieltä tällaisesta asiasta?
Matti Käki OH2BIO
Jouni Kaskiharju
> Jospa kyse ei ole pinnan tasaisuudesta, vaan suoruudesta. Kierosti sanottu?
Aika suorasti :) Siilit yleensä ei ole koneistettu; oma rutjake on
suulakepuristimen jäljiltä, sahattu ja eloksoitu. Suulakkeen naarmut
näkyy selvästi, mutta todellakin olemattomat. Suora se kuitenkin on.
Pääsis konepajalle pariksi päiväksi jyrsimään niin tekis oman siilin..
> Edellinen omistamani prosessori oli selvästi keskeltä kuopalla...
> Ei ottanut siiliin kiinni kuin kulmista.
> Kevyen hionnan jälkeen koko alalta.
Nyky-AMD:tä ei pahemmin voi hioa ilman särkymistä. Jotkut hioivat
K6-2:sia urakalla, jopa puhki asti. Siihen pinnan karheuteen vielä: ei
tullut mietittyä piitahnan ja metallin lämmönjohtoeroavaisuuksia,
ainoastaan koskettavaa pinta-alaa..;)
Tämä alkaa olla jo kaukana alkuperäisestä jutusta..
Jarno Laakko / Finnish Dream Team
> Jarno Laakko / Finnish Dream Team wrote:
> > Jospa kyse ei ole pinnan tasaisuudesta, vaan suoruudesta. Kierosti
sanottu?
>
> Aika suorasti :) Siilit yleensä ei ole koneistettu; oma rutjake on
> suulakepuristimen jäljiltä, sahattu ja eloksoitu. Suulakkeen naarmut
> näkyy selvästi, mutta todellakin olemattomat. Suora se kuitenkin on.
> Pääsis konepajalle pariksi päiväksi jyrsimään niin tekis oman siilin..
>
Nykyisen siilin pohja on (muotti)pajalla siloiteltu... samalla
prosessorinkin pinta tasoitettiin mahd. samoihin arvoihin.
Siilin keskelle tahnaa inan kymmenesosa, reipas hieraisu prosessorilla ja
tahna käytännöllisesti liimasi prosessorin kiinni siiliin.
Viimeksi kun nuo olivat irti toisistaan, irtotahnaa ei siilissä näkynyt,
vain himmeä tahra.
Ja hyvin on lämmöt pysinyt kurissa ;-)