Mistä kytkimiä >500A 12V?
Jari Tuliluoto
Moi,
mistä löytyisi tuhti pääkytkin veneeseen, joka
kestäisi jatkuvaa yli 500A virtaa? Keulapotkuri
ottaa speksien mukaan 550A ja koneen startti
lähes 900A. Starttia ei käytetä kuin sekuntteja,
mutta keulapotkurin tapauksessa kyse voisi olla
kymmenistä sekunneista. Veneessä on 12V akku-
järjestelmä. (tiedän, 24V olisi parempi tässä
tapauksessa..)
Lisäksi kytkimen tulisi hapettumatta sietää meri-ilmaa.
Kytkin tulee sisätiloihin.
Veneliikkeiden katalogeista ei oikein tahdo sopivaa
löytyä..
Tunteeko joku, onko vastaavia käytössä traktoreissa,
kuorma-autoissa, etc?
Terv,
Jari
Pekka Koski
<etunimi....@tellabs.com> wrote:
>mistä löytyisi tuhti pääkytkin veneeseen, joka
>kestäisi jatkuvaa yli 500A virtaa?
Ensimmäisenä tulisi mieleen startin solenoidi, on helppo
ja halpa hankkia, ja hajottamolta saa halvalla jos ei
startteja omissa nurkissa pyöri. Hlöauton solenoidikin
varmaan tuon kestää, mutta jos ei, niin raskaamman kaluston
vastaavaa tilalle.
TiLi
news:hCdKa.251$3Z...@reader1.news.jippii.net...
> mistä löytyisi tuhti pääkytkin veneeseen, joka
> kestäisi jatkuvaa yli 500A virtaa?
Ei syytä huoleen, koska palstalla esiintyneiden "sähköasiantuntioiden"
mukaan tuollaisia virtoja ei voi esiintyä veneen 12 V akustossa :-)
> Lisäksi kytkimen tulisi hapettumatta sietää meri-ilmaa.
> Kytkin tulee sisätiloihin.
Eikö kuitenkin keulapotkuria ohjata releellä?
Eikö tuo rele kuulu vakiotoimitukseen?
Suosittelen venekäyttöön tarkoitetun pääkytkimen ostamista
("meri" -yhteensopivat osat). Lisäksi kun ostaa vähän laadukkaamman kytkimen
(ei sitä ihan halvinta) niin tällä varmaankin pärjää. Jos virta arvot
epäilyttävät, kannattaa katsoa millaisia kytkimiä löytyy kuorma-auto
puolelta.
Laadukkaan kytkimen valmistaja antaa tuotteelleen speksit, joihin voi
luottaa. Toisaalta laadukkaan kytkimen valmistajan arvot tuntuvat yleensä
"varovaisilta" kaikkein halvimpien "tusinatuotteiden" valmistajien
vastaaviin verrattuna.
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.liusvaara@poistatämä.trafox.fi
Jari Tuliluoto
>
> Eikö kuitenkin keulapotkuria ohjata releellä?
>
> Eikö tuo rele kuulu vakiotoimitukseen?
Rele on mukana kyllä, mutta tarkoitus on virtapiirin
saisi myös manuaalisesti poikki. Vastaavastihan
veneissä on tyylillisesti manuaalinen pääkatkaisija
starttijohdoissa solenoidin lisäksi. Esim. vakio
henkilöautoissa vastaavaa katkaisijaa ei taas ole,
mutta moottoripalo lienee harmittomampi parkkiruudussa
kuin avomerellä.. Muistaako joku onko tämä katkaisija
muuten katsastusvaatimus?
Olen myös kuullut tapauksesta, missä keulapotkuri
oli hirttänyt päälle. Esim jo tätä varten manuaalinen
katkaisija on passeli peli.
> Suosittelen venekäyttöön tarkoitetun pääkytkimen ostamista
> ("meri" -yhteensopivat osat). Lisäksi kun ostaa vähän laadukkaamman kytkimen
> (ei sitä ihan halvinta) niin tällä varmaankin pärjää. Jos virta arvot
> epäilyttävät, kannattaa katsoa millaisia kytkimiä löytyy kuorma-auto
> puolelta.
Jep, juuri näin olen tekemässä. Eli Maritim-kaman virta-arvot
eivät miellytä, ja siksi olen kysymässä tuntisiko joku vastaavia
vehkeitä maansiirto-, sukkula- etc puolelta.
Terv,
Jari
Teppo Vanamo
Sähkötrukeissa tuollaisia tullut vastaan. Taitaa niidenkin hinnat olla aika
kovia. Kärjet kyllä ovat merellä kovia hapettumaan, mutta tiivis kotelo on
muutenkin paikallaan. Mahtaa olla kivaa kaapelia vedellä veneeseen ;)
--
Teppo Vanamo
Petro Simonen
> oli hirttänyt päälle. Esim jo tätä varten manuaalinen
> katkaisija on passeli peli.
Aika kauhealta kuulostaa. Äkkiä tuli mieleen, että jos kytkisi muutamia
auton "pääkytkimiä" rinnan, mutta mainitsemassasi tilanteessa niiden
_käyttäminen_ on varmasti äärimmäisen kiusallista. Pitäisikin sitten
miettiä, että mistä löytää sellainen kytkin, jota _uskaltaa_ myös käyttää
kuvaamassasi tilanteessa. Nuo auton pääkytkimet eivät ole tarkoitettu
kytkemään virrallista virtapiiriä. Akussa riittää sen verran puhtia, että
tuo virrallisen piirin katkaiseminen turvallisesti saattaa olla
ongelmallista. Toisaalta jännite on kyllä kohtalaisen alhainen...
Saisikohan siihen tehtyä itse jonkunlaisen kytkimen.. sellainen voisi
jossakinmäärin olla paljon parempi. Jos sellaisen koteloisi huolellisesti,
niin saattaisit helposti saada ison virrankeston omaavan kytkimen, jota
vielä uskaltaa käyttää virtojen kanssa :-)
/Petro
Pekka Nykänen
>
> mistä löytyisi tuhti pääkytkin veneeseen, joka
> kestäisi jatkuvaa yli 500A virtaa? Keulapotkuri
> ottaa speksien mukaan 550A ja koneen startti
> lähes 900A. Starttia ei käytetä kuin sekuntteja,
> mutta keulapotkurin tapauksessa kyse voisi olla
> kymmenistä sekunneista. Veneessä on 12V akku-
> järjestelmä. (tiedän, 24V olisi parempi tässä
> tapauksessa..)
>
Hmmm.. Annat ymmärtää, että käytät samaa akkua sekä starttiin, että
keulapotkuriin. Ja kun keulapotkuri on veneen perässä ja moottori takana,
tulee sille kaapelille helposti mittaa esim 20metriä (edestakainen matka,
eli 2 kaapelia yhteensä). Tuolloin täytyisi sen kaapelin paksuuden olla
luokkaa 160 neliömilliä (jonka resistanssi 20 mikro-ohmia/m) , jotta saisit
sille keulapotkurille 11v jännitettä, eli noin 85% tehosta (edellyttäen,
että akkujännite pysyy 12Vssa ko kuormalla). Tuosta syystä on
keulapotkurilla yleensä oma akku, jota ladataan vähän ohkasimmilla pitkillä
kaapeleilla, mutta moottori on kytketty suoraan akkuun lyhyillä paksuilla
kaapeleilla. Eli akku on ihan keulapotkurin vieressä. Kytkimet tuosta
välistä unohtaisin. Mainitsemasi vika, jossa keulapotkuri jää päälle johtuu
todennäköisesti viassa siinä ohjauspuolella, eli laita turvakatkaisin siihen
ohjausjohtoon. Potkurissahan täytyy olla sisällä samankaltainen
solenoidisysteemi kuin starttimoottorissa, enkä ole ikinä kuullut, että
joltain olisi startti jäänyt jumiin.
pekka.
--
Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone +358 9 2563 960
reply to: pekka nykanen at mips fi
Aki Mannonen
"Pekka Nykänen" <pekka....@nospam.com> wrote in message
news:bdcdkp$et3$1@phys-
> että akkujännite pysyy 12Vssa ko kuormalla). Tuosta syystä on
> keulapotkurilla yleensä oma akku, jota ladataan vähän ohkasimmilla
pitkillä
> kaapeleilla, mutta moottori on kytketty suoraan akkuun lyhyillä paksuilla
> kaapeleilla. Eli akku on ihan keulapotkurin vieressä.
Jep. suosittelen myös keulapotkurille omaa akkua. Oma-akku systeemissä on
ainoastaan sellainen pulma, että kun tulet rantaan ja käytät keulista niin
akku tyhjenee. Rantaan tullessa kuitenkin sammutat moottorin eikä akku
olekaan iskussa kun seuraavan kerran lähdet etkä myöskään saa laturilta
juurikaan "apuja" pitkien ja ohkaisten latausjohtojen takia. Akku pitää siis
mitoittaa muutamaan rantautumiseen.
>Kytkimet tuosta
> välistä unohtaisin. Mainitsemasi vika, jossa keulapotkuri jää päälle
johtuu
> todennäköisesti viassa siinä ohjauspuolella, eli laita turvakatkaisin
siihen
> ohjausjohtoon. Potkurissahan täytyy olla sisällä samankaltainen
> solenoidisysteemi kuin starttimoottorissa, enkä ole ikinä kuullut, että
> joltain olisi startti jäänyt jumiin.
Et ole kuullut kaikkea :) Solenoidin kärjet voi sulaa yhteen. Veneen
pääkytkimiä löytyy kyllä tarpeeksi järeitä, varsinkin jos se on ainoastaan
hätätilanteita varten eikä sillä muuten katkota virrallista piiriä.
Pekka Nykänen
keulapotkurille omaa akkua. Oma-akku systeemissä on
> ainoastaan sellainen pulma, että kun tulet rantaan ja käytät keulista niin
> akku tyhjenee. Rantaan tullessa kuitenkin sammutat moottorin eikä akku
> olekaan iskussa kun seuraavan kerran lähdet etkä myöskään saa laturilta
> juurikaan "apuja" pitkien ja ohkaisten latausjohtojen takia. Akku pitää
siis
> mitoittaa muutamaan rantautumiseen.
Kyllä ne pitkät ja "ohkaiset" johdot tässä toimii, eihän sinne akulle mene
latausvirtaa kuin parikymmentä ampeeria, usein ei sitäkään. Jokatapauksessa
johdot saa tuolloin olla ainakin kertaluokkaa (siis per 10) ohkaisemat.
Eli siis kuitenkin oleellisesti paksummat kuin normaalisti sähkövedoissa
käytetty 2.5mm2 johto.
Tyhjään akkuunhan saa kyllä menemään paljon virtaa, mutta jo puolitäysi
ottaa enää luokkaa 10A, ja kun lataustila vielä tästä kasvaa, niin virta
senkuin pienenee.
Akku pitäisi mitoittaa siten, ettei sitää missään olosuhteissa purettaisi
alle noin 70% lataustason. Aurinkokennot lataamaan, jossei moottoria
käytetä runsaasti.
pekka
Jani Alho
erottimen
"Jari Tuliluoto" <etunimi....@tellabs.com> wrote in message
news:hCdKa.251$3Z...@reader1.news.jippii.net...
Aki Mannonen
"Jani Alho" <jani...@koti.soon.fi> wrote in message
news:bdcu3l$lrs$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Jep käyt romukaupasta ostamassa järeätä kupari kiskoa ja teet niistä itse
> erottimen
Monitoimimurtajien (Fennica, Nordica...) propulsiomoottoreiden
virtakiskoissa on räjähdyspanos välissä (tosin siinä on vielä sulake
rinnalla). Olis aika hieno veneessä :)
Joakim Majander
hv).
Vetuksen luettelosta (www.vator.fi) näyttää löytyvän 600 A (2500 A 5
s) päävirtakytkin 54 €. Kaapelit on tosiaan oltava sormea paksumpia
kupariosaltaan, jotta tuollaisen virran saa vähänkään pidemmälle.
Joakim
KK
"Aki Mannonen" <aki...@luukku.com> wrote in message
news:VynKa.459$3Z...@reader1.news.jippii.net...
> virtakiskoissa on räjähdyspanos välissä (tosin siinä on vielä sulake
> rinnalla). Olis aika hieno veneessä :)
Rinnalla? Eikös sen pitäisi olla sarjassa ?:-)
- KK
Eikka
Starttimoottorin solenoidi
Benkku
isolator alla katkasija joka kestää 1000A hetkellistä, 240A jatkuvaa.
Hintaa oli muhkeat 200 puntaa. Saa ilmeisesti myös
polycarbonaattikuoreen valettuna ulkokäyttöön.
Demon tweeksin yhteystiedot saat osoitteesta :
http://www.demon-tweeks.co.uk/
Nettiluettelossa tätä isointa laitetta ei ollut- painetussa kylläkin.
Benkku
Aki Mannonen
"KK" <kek...@hotmail.com> wrote in message
news:RUzKa.44$v13...@reader1.news.jippii.net...
> > virtakiskoissa on räjähdyspanos välissä (tosin siinä on vielä sulake
> > rinnalla). Olis aika hieno veneessä :)
>
> Rinnalla? Eikös sen pitäisi olla sarjassa ?:-)
>
> - KK
>
Siinä on pieni sulake rinnalla estämässä valokaaren syttymistä.
TiLi
news:Ed6La.162$Bl7...@reader1.news.jippii.net...
> Siinä on pieni sulake rinnalla estämässä valokaaren syttymistä.
Ihan vaan mielenkiinnosta: Kuinka se sulake estää valokaaren syntymisen?
Paul Keinanen
<tmo.li...@poistatama.trafox.fi> wrote:
>"Aki Mannonen" <aki...@luukku.com> kirjoitti viestissä
>news:Ed6La.162$Bl7...@reader1.news.jippii.net...
>> Siinä on pieni sulake rinnalla estämässä valokaaren syttymistä.
>
>Ihan vaan mielenkiinnosta: Kuinka se sulake estää valokaaren syntymisen?
Ainakin räjähdyspanoksella varustetulla virtakiskolla on
normaalikäytössä pienempi resistanssi kuin sen rinnalle kytketyllä
sulakkeella, jolloin pääosa virrasta kulkee kiskon kautta.
Ilmeisesti nuo kuumat räjäytyskaasut johtaisivat sen verran hyvin
sähköä, että valokaari syttyisi ja jäisi palamaan. Nyt kun tuossa
rinnalla on sulake, se estää aluksi räjäytyskohdassa jännite-eron
nousemasta kovin suureksi, estäen siten valokaaren syttymisen.
Ilmeisesti on oletettu, että siinä vaiheessa kun sulake palaa,
räjähdyskohdassa olleet räjähdyskaasut ja kiskon kappaleet ovat
kaikonneet sen verran kauas, ettei valokaari enää pääse syttymään.
Sulakkeellahan täytyy olla edelleen koko kuormitusvirran katkaisukyky,
mutta ilmeisesti sen häviöt olisivat normaalioloissa liian suuret.
Pääkiskon räjäytyksellähän virta sulakkeen lävitse saadaan kasvamaan
moninkertaiseksi, aiheuttaen siten nopean virran katkaisun.
Tämä on vain spekulaatiota, en ole moisia ratkaisuja nähnyt.
Paul
TiLi
news:8umvfvs1hjsvnmev0...@4ax.com...
> Sulakkeellahan täytyy olla edelleen koko kuormitusvirran katkaisukyky
Aivan oikein... Jos päädytään käyttämään räjähdyspanosta katkaisimena,
voidaan sanoa että puhutaan aika erikoislaatuisesta sähkökäytöstä. Ei
räjähdyspanos ole niin kovin erikoinen sähkövoimatekniikassa, mutta kylläkin
aika harvnainen tapa katkaista virtapiiri.
Tyypillisesti räjähdyspanosta käytetään suurivirtaisissa ja
korkeajännitteisissä tasavirtakäytöissä. Ennen kaikkea tasavirralla, jossa
jännitteellä ei ole nollakohtaa kuten vaihtovirralla. Valokaari tarvitsee
sammuakseen joko a) jännitteen nollakohdan (vaihtojännite) tai b) riittävän
eroitusvälin, riittävän nopeasti, muuten valokaari jää palamaan kärkien
välille (voi palaa useiden metrien matkan). Tuossa nopeudessa räjähdyspanos
on aivan omaa luokkaansa...
Jos ajatellaan tilannetta että jos käyttö vaatii riittävän eroituskyvyn
takia panoksen käyttämistä, ei silloin sulake voi toimia erottimena.
Sulakkeen katkaisukyky on erittäin rajallinen ja jos kisko vielä
onnistutaankin katkaisemaan räjäyttämällä jää valokaari palamaan sulakkeen
tilalle :-(
Eri juttu on sitten jos räjäytyspanosta käytetään vain "turvakytkimenä", eli
jos varsinainen katkaisin ei tomikkaan ja laituri lähestyy uhkaavasti.
Hieman epäilen että (jään)murtajassa ei ole käytössä vielä niin suuria
tasajännitteitä (> 100 kV) että tuolla tarvittaisiin räjäytyspanosta sen
takia. Ehkäpä kyseessä on "hätäpysäytys" ... :-)
> Tämä on vain spekulaatiota, en ole moisia ratkaisuja nähnyt.
Tuskin kannattaa omaan veneeseensä harkita :-)
Heiko Romu
<tmo.li...@poistatama.trafox.fi> wrote:
>Tyypillisesti räjähdyspanosta käytetään suurivirtaisissa ja
>korkeajännitteisissä tasavirtakäytöissä.
Mielenkiintoista. Onko sinulla tietoa käytetyistä aineista, tai
linkeistä lisätietoihin?
Panoksen pitäisi tuottaa mahdollisimman vähän johtavaa kaasua/jätettä.
En ole törmännyt jäännöskaasujen johtavuusmittauksiin missään..
Arvatenkin myös suuri brisanssi ja vähäinen kaasunkehitys yleensä on
positiivista, jotta kiskot katkeavat tehokkaasti mutta pätkät eivät
lentele ympäriinsä tuhoa aiheuttaen.
H
Martti Halminen
>
> Eri juttu on sitten jos räjäytyspanosta käytetään vain "turvakytkimenä", eli
> jos varsinainen katkaisin ei tomikkaan ja laituri lähestyy uhkaavasti.
> Hieman epäilen että (jään)murtajassa ei ole käytössä vielä niin suuria
> tasajännitteitä (> 100 kV) että tuolla tarvittaisiin räjäytyspanosta sen
> takia. Ehkäpä kyseessä on "hätäpysäytys" ... :-)
Nämä uudemmat jäänmurtajat ovat vaihtovirtavehkeitä, jännitteet jotain
10 kV suuruusluokkaa. Urho-luokka oli viimeinen suomalainen
tasavirtakäyttöinen.
Otso -luokan murtajissa (ensimmäiset syklokonvertterimurtajat) on 2
potkurimoottoria, kummallakin oma syklokonvertteri, ja kolmas varalla.
Kyseessä on sellainen noin kymmenmetrinen pieni sähkökaappi.
Jotain tarvetta ihmeellisempiin sähkösuojauksiin taitaa olla:
takavuosina kulki tarina, että yhdeltä jäänmurtajalta olisi jouduttu
soittamaan apua helikopterin VHF:llä, kun koko laivan sähköt menivät
kerralla pimeäksi kaikkine varajärjestelmineenkin.
--
Jari Tuliluoto
Kiitoksia kaikille hyvistä vinkeistä!
Kokeilemme ehdotettua Vetuksen mallia. Varasuunnitelmana on tehdä
järeä kytkin itse.
Laskut kaapelipaksuuksista osuivat lähelle. Tässä tapauksessa
akkut ovat keulapotkurin ja moottorin välissä, joten
matka keulaan ja takaisin on hieman lyhyempi. Omissa laskuissa
päädyttiin 120-140 mm^2 kaapeleihin.
Kokonaistilaratkaisut huomioiden paksut kaapelit ovat tässä
tapauksessa paras vaihtoehto. Ja keskityssä akkuryppäässä on
myös se marginaalinen etu, että akkujen huoltopaikkoja on vain yksi.
Räjäytyspanos kaapelissa olisi kieltämättä huviveneessä hieno :-)
Hyvää kesää ja suotuisia tuulia,
Jari
Jari Tuliluoto
Jari Tuliluoto
Aki Mannonen
"Martti Halminen" <martti....@kolumbus.fi> wrote in message
news:3F000E0A...@kolumbus.fi...
>
> Nämä uudemmat jäänmurtajat ovat vaihtovirtavehkeitä, jännitteet jotain
> 10 kV suuruusluokkaa. Urho-luokka oli viimeinen suomalainen
> tasavirtakäyttöinen.
>
Monitoimimurtajien propusiomoottorit on 6kV 7,5MW syklokonvertterien
ohjaamia tahtikoneita.
>
> Jotain tarvetta ihmeellisempiin sähkösuojauksiin taitaa olla:
> takavuosina kulki tarina, että yhdeltä jäänmurtajalta olisi jouduttu
> soittamaan apua helikopterin VHF:llä, kun koko laivan sähköt menivät
> kerralla pimeäksi kaikkine varajärjestelmineenkin.
>
Kuulostaa aika oudolta tilanteelta. Radioasema on online akkuvarmennettu,
eli pläkärissä ainoastaan akkulaturi sammuu ja merenkulkuakut on yleensä
stanttubrykalla.
Sulake räjähdyspanoksen rinnalla on tosiaan sen takia, että valokaari ei
syty sen aiheuttaman pienen viiveen takia.
Martti Halminen
> > Nämä uudemmat jäänmurtajat ovat vaihtovirtavehkeitä, jännitteet jotain
> > 10 kV suuruusluokkaa. Urho-luokka oli viimeinen suomalainen
> > tasavirtakäyttöinen.
> >
> Monitoimimurtajien propusiomoottorit on 6kV 7,5MW syklokonvertterien
> ohjaamia tahtikoneita.
No joo, se (noin) 10 kV (11.6 ??) olikin RCCL:n isoista risteilijöistä
(14 MW Azipodit).
> >
> > Jotain tarvetta ihmeellisempiin sähkösuojauksiin taitaa olla:
> > takavuosina kulki tarina, että yhdeltä jäänmurtajalta olisi jouduttu
> > soittamaan apua helikopterin VHF:llä, kun koko laivan sähköt menivät
> > kerralla pimeäksi kaikkine varajärjestelmineenkin.
> Kuulostaa aika oudolta tilanteelta. Radioasema on online akkuvarmennettu,
> eli pläkärissä ainoastaan akkulaturi sammuu ja merenkulkuakut on yleensä
> stanttubrykalla.
> Sulake räjähdyspanoksen rinnalla on tosiaan sen takia, että valokaari ei
> syty sen aiheuttaman pienen viiveen takia.
Tästä on jo vuosia, toisen käden tietoa enkä ole sähkömies muutenkaan,
mutta käsitin että kyseessä olisi ollut vähän isompi häiriö muin pelkkä
black-out, ts joku ylijännitepiikki tms olisi päässyt vaurioittamaan
normaalit varasysteemitkin. Laivassa näitä välillä syntyy: meillä joskus
Pernossa oli yhden autolautan hissien ohjauksissa sekoilua, syylliseksi
paljastui kastuneista keittiön liesistä peräisin olevat vuotovirrat...
--