Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön jään kerrostuminen
@gmail.com Hamaskejju
lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi asti.
Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
"viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
ongelmaa.
En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
ulos.
Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
johtua?
Mika Iisakkila
> Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen voisi
> johtua?
Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
lämpötila putoaa myös.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
@gmail.com Hamaskejju
> lämpötila putoaa myös.
Mihin sitä vuotaa?
Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait se
muuten jäätyisi kauttaaltaan.
En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Mika Iisakkila
>> lämpötila putoaa myös.
>
> Mihin sitä vuotaa?
Liitoksista ulos?
> Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait se
> muuten jäätyisi kauttaaltaan.
Niin. Se siis putoaa alemmas kuin pitäisi.
> En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Just niinkuin sanoin. Kun kierrossa on sisällä pienempi paine,
höyrystävän kennon höyrystymispiste siirtyy alemmas.
Ajoneuvoilmastoinnissa (niissä vanhoissa, joissa asioita ei valvo
turha elektroniikka) liian vähäinen kylmäaine ilmenee juuri siten,
että puhallusilma vetää raikkaasti jopa pakkasen puolelle. Aina siihen
asti, että kennosta ei enää kulje ilma läpi.
Voihan siihen olla joku muukin syy...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Esa Hämäläinen
Soveltuuko ulkoyksikkösi Suomen talveen? Tänne on tuotu sekalaisia
laitteita, jotka on tarkoitettu jonnekin Välimeren maihin. Esimerkki
http://www.ilmalampopumput.fi/ tiedotteista:
Tärkeä tiedote Sanyon valmistajalta:
Markkinoilta löytyy Sanyo lämpöpumppuja, jotka eivät sovellu Pohjolan
ilmastoon.
On tärkeää, että kuluttajat osaavat erottaa toisistaan ne Sanyon
lämpöpumput, jotka on jo tehtaalla varusteltu pohjoisen vaativiin
olosuhteisiin sopiviksi, ja ne Sanyon lämpöpumput, joita tulee
markkinoillemme Etelä-Euroopasta ja jotka on suunniteltu sikäläiseen
ilmastoon.
Aidon, Pohjolan ilmastoon suunnitellun Sanyo lämpöpumpun
mallimerkinnässä on aina N-kirjain, esim. SAP-CRV93EHN / SAP-KRV93EHN .
Mallimerkinnän N-kirjain takaa, että lämpöpumppu on suunniteltu
pohjoisen vaativiin ilmasto-olosuhteisiin. Nämä Sanyo Nordic
lämpöpumput eivät vaadi ulkoyksikön erillistä sähkövastusta.
@gmail.com Hamaskejju
> laitteita, jotka on tarkoitettu jonnekin Välimeren maihin. Esimerkki
> http://www.ilmalampopumput.fi/ tiedotteista:
On se ainakin viimeiset yli kymmenen vuotta soveltunut.
Laite on merkiltään Fujitsu.. toisaalta, eihän tuo merkki kerro mitään
nykyään :->
John Smith
Veikkaisin että sulanapito on liian tehoton.
Sen pitäisi pystyä sulattamaan ulkoyksikön pohjalle pudonnut jää.
--
En ole täydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.
*
Lisää vain kylmäainetta ja toimii jälleen.
Matti
> > Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen
voisi
> > johtua?
kennoa "lämmittää
*
ilmastointilaitteena, eli lämpöä siirretään sisältä ulos.
Aki Mannonen
> En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
Jos kylmäaine on vähissä niin höyrystymispaine laskee eikä paisarin
tulistuksen säätö toimi enää. Ensioire on yleensä juuri höyrystimen
lisääntynyt jäätyminen.
Kerääntyykö jää höyrystimeen tasaisesti?
Aki Mannonen
> Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
> pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
> kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo ulkoyksikkö
> sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
> mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
> kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
> ulos.
Kyllä sen pitäisi sulaa huomattavasti nopeammin. Eikä sen sentään kuivua
tarvitse, riittää kun jää sulaa.
@gmail.com Hammaskejju
Normaalitoiminnassa kerääntyy tasaisesti, mutta ajan kanssa (nyt n.
viikko-pari) tuonne alaosaan kertyy niin paljon jäätä, että se estää jo
tuulettimenkin pyörinnän.
Mikä ihmeen tulistin? Nevö hööd :)
@gmail.com Hammaskejju
Sen pitäisi pystyä sulattamaan ulkoyksikön pohjalle pudonnut jää.
On se tähän saakka pelannut mainiosti. Nyt vasta alkanut jäätä kerryttämään.
@gmail.com Hammaskejju
> tarvitse, riittää kun jää sulaa.
Kyllä se koko kenno sulaa ja kuivaa tuossa sulatusjakson aikana. Kuitenkin
se jääklöntti jää sinne koneen sisälle. Kennon ja jääklöntin väliin vain
syntyy muutaman millimetrin kokoinen rako, joka sitten kohta taas umpeutuu
tulevasta jäästä. Kun sitten taas tulee sulatusjakso, alkaa kenno sulaa
ensin ylhäältä, ja valuva sulamisvesi vierii vanhaan jääkökön päälle
kasvattaen sitä entisestään.
Mika Iisakkila
> Kyllä se koko kenno sulaa ja kuivaa tuossa sulatusjakson aikana. Kuitenkin
> se jääklöntti jää sinne koneen sisälle. Kennon ja jääklöntin väliin vain
> syntyy muutaman millimetrin kokoinen rako, joka sitten kohta taas umpeutuu
> tulevasta jäästä. Kun sitten taas tulee sulatusjakso, alkaa kenno sulaa
> ensin ylhäältä, ja valuva sulamisvesi vierii vanhaan jääkökön päälle
> kasvattaen sitä entisestään.
No jos oletetaan että kaikki muu on kunnossa, niin sitten pitäisi
varmaan saada vesi valumaan sieltä ulos asti ennen kuin se jämähtää,
jolloin koko jääkönttiä ei synny alun perinkään. Jotain eristettä
pömpelin alle, passaus vähän vinompaan asentoon, lämmitystä
itsesäätyvällä sulatuskaapelilla, jotain muuta?
Unohdin muuten sanoa aiemmin, että mielestäni tämä syksy/alkutalvi on
ollut keleiltään aika erilainen kuin pari edellistä. Riippuu tietysti
radikaalisti siitä mistä katsoo.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
@gmail.com Hammaskejju
> No jos oletetaan että kaikki muu on kunnossa, niin sitten pitäisi
> varmaan saada vesi valumaan sieltä ulos asti ennen kuin se jämähtää,
> jolloin koko jääkönttiä ei synny alun perinkään. Jotain eristettä
> pömpelin alle, passaus vähän vinompaan asentoon, lämmitystä
> itsesäätyvällä sulatuskaapelilla, jotain muuta?
No kuten tuossa alkuperäisessä viestissäni kerroin, niin olen lisänyt
laitteeseen sulanapitokaapelin. Itsesäätyvää kaapelia n. 3 metriä. 10W/m
teholtaan.
Se on johdotettu laitteen omiin sähköliintäntöihin ja se kiertää siten, että
tulee sisäkautta ensimmäisestä viemärireiästä ulos, tekee lenkin, tulee
samasta reiästä sisälle, tekee lenkin laitteen pohjapellissä, jonka jälkeen
menee toisesta viemärireiästä ulos, tekee taas lenkin ja sitten se kaapeli
vielä palaa samasta reiästä taas takaisin laitteen sisälle ja on sitten
nippusiteellä kiinni tuulettimen moottorin kiinnityspellin reunassa.
Tuli vain mieleeni, että voisko tuo haitata toimintaa, kun seon siellä
päällä myös lämmitysjakson aikana, niin sehän saataa hörystää siellä vettä.
Toisaalta sen höyrystämiskyky on lähestulkoon olematon, joten se oli vain
tuollainen ajatus, joka siitä syntyi. Alan olla kyllä sitä mieltä, että
niinkuin olen vastauksista lukenut - tuossa laitteessa on aine vähissä.
Toinen vaihtoehto voisi oikeastaan olla vain tuo erilainen ja erityisen
paljon kosteampi syksy ja alkutalvi.
......@dnainternet.net _N_eo
"Hamaskejju" <hamaskejju @ gmail . com> kirjoitti viestissä
news:sRG2j.1700$Ja7....@read4.inet.fi...
*Juu tasan ei vuoda. Todellisuudessa kone "tiristää" liian kireästi ilmasta
energiaa pois. Lisää freonin läpikulkua, niin ongelma poistuu sillä.
......@dnainternet.net _N_eo
"Hamaskejju" <hamaskejju @ gmail . com> kirjoitti viestissä
> Nyt on kolmatta talvea ilmalämpöpumppu käytössä. Käytettynä ostin
vekottimen
> lähinnä testimielssä. Hyvin on toiminut ja lämpöä tahkonnut.
>
> Nyt on semmonen ilmiö, että tuo ulkoyksikkö alkaa keräämään aikamoista
> jääpaakkua sekä sisälle, että ulos.
> Automaattinen sulatus toimii hyvin ja suurin osa kennoa sulaa kuivaksi
asti.
> Mutta kennon alaosaan kertynyt jää ei kerkeä sulamaan kokonaan ja
> yläpuolelta tippuva sulamisvesi tippuu vanhan jään pintaan jäätyen siihen
> kiinni ja suurentaen jääpaakkua. Paakku kasvaa laitteen sisälle niin, että
> se pahimmillaan pysäyttää tuulettimen.
>
> Lisäsin laitteeseen sulanapitokaapelin pohjalle niin, että laitteen
> "viemäröinnit" pysyvät auki. Tuo toimii hyvin, mutta ei poista syntynyttä
> ongelmaa.
*Siis haluuu! Kun lukasin tuolta alta k a i k k i olivat kuin yhdestä puusta
jälleen kerrran väärässä asiassa. .. Siis oikeesti mikä näitä nykyajan
insinöörejämme vaivaa, kun ei ymmärretä tekniikasta sen millin vertaa?
*Saa täällä elektroniikkapuolella sitten milloin nauraa itsensä kippurassa
vähäiselle tekniikantajulle ja toinen toistaan kummallisemmille ideoille?
Siis kertakaikkiaan ihan viiroa meininkiä. Ei siis mikään ihme, että näin
pienellä osaamisella kelpaa vaikka ydinteurastamot päivienne tuhoksi. No
ei hätä tietysti ole tämän näköinen. On täällä tietysti viimein myös apu
lähinnä. Koitetaas taas kerran opastaa kädestä pitäen. Syy ongelmiin on
tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i s
m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan niin,
ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse promising.
*Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
ja oivallat mikä pahentaa ja mikä parentaa tilannetasi. Valitettavasti
mitään helppoa tietä ei tässä ole, koska 90% laitteiden toimittajista ei
myös tunne koneistojensa perusteita. Lisäksi kullakin koneikolla on omat
nyanssinsa, joita en voi sulle opastaa. Mutta siis yhtä kaikki reippaasti
vaan säätelemään ja koeajamaan konetta ajan kanssa oikeisiin arvoihinsa ja
hyvä siitä tulee. Toki voit tarkalla kaavioesittelyllä jo oivaltaa mistä
ongelmasi alkujaan kertoo. Kennostoihisi ei saisi kastepistettyvä ilma alkaa
jäätymään on tietysti lähtöpisteenä. Jos käy niin, ettei systeemiin saa
tolkkua osaat ajaa takaisin nykyiset "huonot perusarvot" ja lähteä ongelman
hakuun uudelta pohjalta. Sinulla voi toki muutama viiko mennä hakiessasi,
mutta työ tekijäänsä kyllä neuvoo.
>
> En usko, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat viimevuotista merkittävästi
> kosteampia, että ilmiö johtuisi tuosta.
>
> Muuten laite tuntuisi toimivan hyvin - kuumaa ilmaa tulee sisälle
> kiitettävästi, eikä lämmöntuotossa sinänäsä tunnu olevan mitään ongelmia.
>
> Tuon jään sulattamisen olen ratkaissut siten, että peitän koko ulkoyksikön
> pahvilaatikolla. Pistän tuulettimen eteen styrox-levyn. Sitten laitan
> kosteuden poiston päälle n. puoleksi tunniksi. Tuona aikana tuo
ulkoyksikkö
> sitten sulaa täysin kuivaksi asti. Energiaa menee jonkin verran hukkaan,
> mutta kosteudenpoistotilassa hukkaenergia jää sähkön osalta johonkin 0,4
> kWh:n ja sitten tietenkin tätä sisälämpöä pumppaantuu jonkin verran myös
> ulos.
>
> Mutta osaisiko kukaan arvioida, mistä tuo jään voimakas muodostuminen
voisi
> johtua?
*Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa, koskei
niitä osata säätää oikein!
_N_E_o
......@dnainternet.net _N_eo
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:m3wss4i...@pingrid.fi.invalid...
> "Hamaskejju" <hamaskejju @ gmail . com> writes:
> >> Kylmäainetta vuotaa? Kun paine jäähdyttävässä kennossa laskee, sen
> >> lämpötila putoaa myös.
> >
> > Mihin sitä vuotaa?
>
> Liitoksista ulos?
>
> > Kyllähän sen lämpötilan pitääkin pudota siellä ulkoyksikössä... eikait
se
> > muuten jäätyisi kauttaaltaan.
>
> Niin. Se siis putoaa alemmas kuin pitäisi.
*Freonin kiertya lisää!
>
> > En siis oivaltanut, miten mahdollinen vuoto voisi tuohon vaikuttaa.
>
> Just niinkuin sanoin. Kun kierrossa on sisällä pienempi paine,
> höyrystävän kennon höyrystymispiste siirtyy alemmas.
> Ajoneuvoilmastoinnissa (niissä vanhoissa, joissa asioita ei valvo
> turha elektroniikka) liian vähäinen kylmäaine ilmenee juuri siten,
> että puhallusilma vetää raikkaasti jopa pakkasen puolelle. Aina siihen
> asti, että kennosta ei enää kulje ilma läpi.
>
> Voihan siihen olla joku muukin syy...
*On! Eli freonin sulkurajoitusventtiiliä enemmän auki.
> --
> http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
......@dnainternet.net _N_eo
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti viestissä
*Todennäköisyys tähän tuskin 3% verran! Eli ei toki!
......@dnainternet.net _N_eo
"*" <us...@example.net> kirjoitti viestissä
news:6HP2j.257960$Zq1.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
*Voi yhen kerran. Laitteessa on useita säätöventtiileitä, joiden avulla se
pitää ajaa toimimaan oikein. Käyttövirheattakt!!!
_N_E_o
......@dnainternet.net _N_eo
"John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti viestissä
news:ATO2j.1754$Ja7...@read4.inet.fi...
*Juu toki sitä voi panna vaikka 2kW höökilämppärin tauotta bloossaamaan,
mutta ongelmaa se vain lieventää. Ei poista, koska laitteen säädöt ovat päin
seiniä. Lisää freonia kiertämään ja kuristinventtiiliä auki. Toki
sulatusaikoja ja muita voi myös koitella.
--
En ole täydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.
_N_E_o
FKo
> *Siis haluuu! Kun lukasin tuolta alta k a i k k i olivat kuin yhdestä puusta
> jälleen kerrran väärässä asiassa. .. Siis oikeesti mikä näitä nykyajan
> insinöörejämme vaivaa, kun ei ymmärretä tekniikasta sen millin vertaa?
Kovin tunnut olevan varma itsestäsi asiassa kuin asiassa. Et kuitenkaan
vieläkään ole osannut kertoa oikeata vastausta taannoiseen
komponenttikysymykseen. Olit (olet?) myös tietämätön siitä, että diodiin
hukkuu tehoa ihan samoin lainalaisuuksin kuin vastukseenkin. Ja nyt
väität, että säädöt ovat yhtäkkiä pielessä, vaikka alkuperäisen viestin
sisältö on, ettei mikään ole muuttunut.
> ... Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i s
> m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
Mutta et sinä? Kuulitko siis kaveriltasi, vai hevosmiehiltä Esson baarissa?
> *Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
> alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
> miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
> Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
> ja oivallat mikä pahentaa ja mikä parentaa tilannetasi.
Tämän summittaisen yritä-erehdy -metodin ehdottaminen paljastaa sen,
ettei sinulla ole tässäkään tapauksessa minkäänlaista tilannekuvaa, eikä
aavistustakaan, mitä oikeasti pitäisi tehdä.
> mitään helppoa tietä ei tässä ole, koska 90% laitteiden toimittajista ei
> myös tunne koneistojensa perusteita.
Mihin tämä "tieto" perustuu?
> Lisäksi kullakin koneikolla on omat
> nyanssinsa, joita en voi sulle opastaa.
Et varmaankaan: ks. yllä.
> Mutta siis yhtä kaikki reippaasti vaan säätelemään...
Jep jep...
> (_N_E_o) <- trolli
f
@gmail.com Hammaskejju
> tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
> hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
> lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i
> s
> m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
> Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan niin,
> ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse promising.
Mitenkäs katson mallia jääkaapista ja sitten siirrän tuon opitun tiedon
ilmalämpöpumppuun? Nuo kun ovat _pikkasen_ erilaisia vekottimia.
Toisaalta en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "perussäädöillä"? Ei tuossa
laitteessa ole mitään säätöjä. Mulla on siihen käyttöohjeen lisäksi olemassa
asennus- ja räjäytyskuvat. Siellä on vain muutama kolmitiemankku ja sitten
tietenkin kompura ja tuuletin. Hyvin yksinkertainen rakenne.
>
> *Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin. Sitten
> alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
> miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
> Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja - periaatteella
En kyllä ymmärrä, että mistä ja miten näitä säätöjä tekisin.
> *Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa,
> koskei
> niitä osata säätää oikein!
Suomi on nykyään pullollaan tyytyväisiä ILP -ihmisiä. Ei niillä voi olla
ongelmia noissa vehkeissä, jos ovat tyytyväisiä. 90% on aikas hyvän kokoinen
luku.
Aki Mannonen
> Normaalitoiminnassa kerääntyy tasaisesti, mutta ajan kanssa (nyt n.
> viikko-pari) tuonne alaosaan kertyy niin paljon jäätä, että se estää jo
> tuulettimenkin pyörinnän.
Jos kylmäaine on vähissä niin höyrystin alkaa jäätymään toispuolisesti
(paisuntaventtiilin puolelta)
> Mikä ihmeen tulistin? Nevö hööd :)
Paisuntaventtiili säätää höyrystimen tulistuksen mittaamalla
höyrystimestä lähtevän kylmäaineen lämpötilan ja paineen. Eli kylmäaine
ei siis lähde höyrystimestä kylläisenä höyrynä vaan n. 4°C tulistuneena.
Aki Mannonen
> Kyllä se koko kenno sulaa ja kuivaa tuossa sulatusjakson aikana. Kuitenkin
> se jääklöntti jää sinne koneen sisälle. Kennon ja jääklöntin väliin vain
> syntyy muutaman millimetrin kokoinen rako, joka sitten kohta taas umpeutuu
> tulevasta jäästä. Kun sitten taas tulee sulatusjakso, alkaa kenno sulaa
> ensin ylhäältä, ja valuva sulamisvesi vierii vanhaan jääkökön päälle
> kasvattaen sitä entisestään.
Ahaa. Ymmärsin ongelman ensin väärin. Tuo on yleinen ongelma (autotallin
kokoisissa pakastimissa, joita minä olen korjaillut) ja aina on vika
ollut "viemäröinnissä".
Unohda se aikaisempi kylmäaineen vähyys, ei tuo siitä johdu.
Joku siinä on nyt muuttunut kun sulamisvesi ei pääse ulos. Keräyspelti
kääntynyt niin ettei ole enää kaatoa?
MK
karannut, tai sitä ei alunpitäenkään ole ollut tarpeeksi. Tästä syystä
ulkoyksikön lämpötila putoaa normaalia alemmaksi ja aiheuttaa jäätymistä.
Itselläni samoja ongelmia aina silloin tällöin, yleensä juuri nollan
tuntumissa kun kosteutta on ilmassa paljon.
Olen tuota asiaa miettinyt ja ihmetellyt että miksei noiden ulkoyksiköiden
pohjalle asenneta samanlaista muovattavaa lämpöelementtiä kuin lentokoneen
lapojen sulatukseen käytetään. Eli periaatteessa samanlainen järjestelmä
kuin tuo sulatuskaapeli, mutta peittää koko tuon lämpöpumpun "lattian".
Tehoiltaan nuo ovat hyvin lähellä ihan tavan lämmityskaapelia.
Toinen vaihtoehto päästä tuosta vedestä vähemmällä lämmityksellä eroon olisi
se että pohjan saisi jotenkin eristettyä, tai se pitäisi kokonaan rakentaa
jostain vähemmän lämpöä johtavasta materiaalista jolloin vesi ei jäätyisi
valuessaan heti tuohon pohjaan kiinni. Jokin muovippohja kenties??.
Anyway, sun tapauksessa, liian vähän kylmäainetta.
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> kirjoitti viestissä
news:sf%2j.258215$Qr6.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
jukka.k...@gmail.com
> Veikkaisin ett� sulanapito on liian tehoton.
> Sen pit�isi pysty� sulattamaan ulkoyksik�n pohjalle pudonnut j��.
>
> On se t�h�n saakka pelannut mainiosti. Nyt vasta alkanut j��t� kerrytt�m��n.
Olen miettinyt mikä tarkoitus ulkoyksikön pohjalevyllä ylipäänsä on.
Tietysti se ainakin estää ketään työntämästä kättä pyörivään
puhaltimeen, mutta siihen riiittäisi kanaverkkokin.
Tuli vaan mieleen, että miksei koko pohjalevyä voisi leikata auki
niin, että sulamisvesi tippuisi kennosta suoraan maahan? Vai
vähentäisikö se oleellisesti puhalluksen määrää kennon läpi vai mikä
olisi esteenä?
Juke
John Smith
Pohjavastuksen teho on 75W, kompressorivastuksen teho on 45W ja
inverter varaa n. 10W.
30W tuntuu siis olevan kovasti alakanttiin.
...... @dnainternet.net _N_E_O_
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> kirjoitti viestissä
news:sf%2j.258215$Qr6.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
> > lähinnä. Koitetaas taas kerran opastaa kädestä pitäen. Syy ongelmiin on
> > tietysti se vanha tuttu, että ilmalämpöpumppusi perussäädöt on päin
> > hemmettiä! Katsos mallia perusjääkaapista ja vastaavista, joissa ei
> > lauhdutinosa ei tomi koskaan näin. Juuri tossa eräs kaverini poistatti t
i
> > s
> > m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
> > Periaatteessa koneesi sielunelämään perehtymällä saat sen toimimaan
niin,
> > ettei koskaan jäädy! Näin helposta oivalluksesta tässä on kyse
promising.
>
> Mitenkäs katson mallia jääkaapista ja sitten siirrän tuon opitun tiedon
> ilmalämpöpumppuun? Nuo kun ovat _pikkasen_ erilaisia vekottimia.
> Toisaalta en oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "perussäädöillä"? Ei tuossa
> laitteessa ole mitään säätöjä. Mulla on siihen käyttöohjeen lisäksi
olemassa
> asennus- ja räjäytyskuvat. Siellä on vain muutama kolmitiemankku ja sitten
> tietenkin kompura ja tuuletin. Hyvin yksinkertainen rakenne.
*Niin siis j o s noin olisi, ettet laittestasi ihan o i k e a s t i löäydä
ainoaakaan säätöventtiiliä kyseessä lienee maailman huonoin paska sitten!
Juu voi olla, ettet ole huomanut, mutta niissä laitteissa, joiden kanssa
olen olut tekemisissä on esim. termostaateja ns. peruslämpötasoihin ja muuta
pientä jännää säätönippeliä sielä täällä? Eli kyllä aukaisemalla kuoret
niitä varmaan löydät. Voi olla toki esim. vain "ruuvarisäätöisiä" ja
vastaavia, mutta kyllä sielä ihan oikeasti nyt näitä siis on.
> > *Ensin panet säätöalgoritmin nykytilan tarkoin paperille muistiin.
Sitten
> > alat perehtymään pienillä lisäsäädöillä
> > miten mikin venttiilin lisäsäätely vaikuttaa koneiston käyttäytymiseen.
> > Näin ikäänkuin kantapään kautta merkitset vaikutukset + ja -
periaatteella
>
> En kyllä ymmärrä, että mistä ja miten näitä säätöjä tekisin.
*Eli j o s on ihan vaan "ydininsinööri" eli suomeksi sanottuna kädetön, niin
ringen til laitostoimittajalle kertoo jo mitä tuli oikeesti ostettua.
*Siis vrealy man nyt vähän aktiviteettia ja selvittämään laitteesi
"säätömahdollisuuksia". Kassotaan sitten lisää alkaako löytymään myös ihan
o i k e i t a ratkaisumahdollisuuksia dilemmaasi. Laatu näissä laitteissa
kun on juuri siinä, että on säädeltävissä tarpeesi mukaan. Kas kun luulen,
ettet kauoja viitsi "jääkuutiollasi" pelailla, kun alkaa sähkölaskussa näkyä
jo?
*Eli kristaloidaas vähän. Sulla alkoi patti tahimaan, kun alkoi pakastaan?
Kastepisteeseen ajettu ilma sitten tuo merelisen vesiä lämmönvaihtimeen ja
ongelmaa siitä sutviintuu massoittain. Eli murikkasi on tietysti kaikkein
kriittisin tässä H-hetkessä. Tämä siis sinällään yksinään riittää olemaan
ongelmasi esiintuojana. Toki voit käydä esim. epäilemiäsi liitoskohtia
läpi aivan tavallisella fairyvedellä. Jos vuotokohtia hahmotat se paljastuu
kuplimalla varsin helposti. Eli nyt pientä kansalaisaktiviteetia, niin
neuvotaan tietysti hanakasti lisää. Viivettä toki syntyy, mutta nykyään
ihmisillä ole muuta kuin aikaa?!)
> > *Luve yltä, vikasi on yleinen yli 90% nykyisissä ilmalämpöpumpuissa,
> > koskei
> > niitä osata säätää oikein!
>
> Suomi on nykyään pullollaan tyytyväisiä ILP -ihmisiä. Ei niillä voi olla
> ongelmia noissa vehkeissä, jos ovat tyytyväisiä. 90% on aikas hyvän
kokoinen
> luku.
*Nyt et kiteyttänyt olenaisinta. Ei jäätyminen toki p i l a a laitteen
toimintaa, kuten hyvin tiedät. Laskee vaan pahus tietyinä jaksoina aika
paljon hyötysuhdetta. Klassinen tilanne lausahduksesta:"Palaa kuin jäätä
polttelis". Eli ihmiset ei h u o m a a , että kone pelaa vaikka +242%
hyötysuhteella vuoden keskisaantona, kun se voisi olla optimisäädöillä
luvatut 300%. Tästä tässä nimenomaan on kyse. Kyseinen jäätymisesi on "oire"
huonosta toimintavirhesäädöstä. Siis ei toki mistään maailmoja kaatavasta
toki! Tietysti voit kunnella näitä ns. "osaajia" ja unohtaa koko ongelmasi
piittaamatta myös. Ehkä jää aikanaan vääntää putkistoosi reijät ja saat
samat "tyhän freonin tasot", kun täällä esiintyvillä kavereilla näyttää
olevan. Muutama vuosi ja näin tulee takuusti käymään kanssa.
:nEO
...... @dnainternet.net _N_E_O_
"MK" <blaa...@dot.com> kirjoitti viestissä
news:Ea83j.258300$_j.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
> Suurin syy tuohon yleensä on se että kylmäainetta on jostain syystä
> karannut, tai sitä ei alunpitäenkään ole ollut tarpeeksi.
*Tätä juuri hain, kun kerroin, ettei laitteistoa ole ammattimies optimoinut.
Totta kai vikakirjot on laajoja, muttei millään lailla ylittämättömiä silti.
Kyse on vain ja ainoastaan tavallisesta "pakastinkoneikosta".
Tästä syystä
> ulkoyksikön lämpötila putoaa normaalia alemmaksi ja aiheuttaa jäätymistä.
>
> Itselläni samoja ongelmia aina silloin tällöin, yleensä juuri nollan
> tuntumissa kun kosteutta on ilmassa paljon.
*Juuri näin kertoo 90% asiakkaista. Pieni virhesäätö kostautuu , kun tilanne
on kimurantein. Vika poistuu "näennäisesti" ilmojen muutoksisa aikanaan
hetkeksi, muttei todellisuudessa silti.
> Olen tuota asiaa miettinyt ja ihmetellyt että miksei noiden ulkoyksiköiden
> pohjalle asenneta samanlaista muovattavaa lämpöelementtiä kuin lentokoneen
> lapojen sulatukseen käytetään. Eli periaatteessa samanlainen järjestelmä
> kuin tuo sulatuskaapeli, mutta peittää koko tuon lämpöpumpun "lattian".
> Tehoiltaan nuo ovat hyvin lähellä ihan tavan lämmityskaapelia.
*Koska koko laitteen hyötysuhde romahtaa kokonaisuutena, jos aletaan
virhesäätöä korjaamaan ulkoilmaa lämmittämällä sähköllä. Suomeksi siis
hullun hommaa!
>
> Toinen vaihtoehto päästä tuosta vedestä vähemmällä lämmityksellä eroon
olisi
> se että pohjan saisi jotenkin eristettyä, tai se pitäisi kokonaan rakentaa
> jostain vähemmän lämpöä johtavasta materiaalista jolloin vesi ei jäätyisi
> valuessaan heti tuohon pohjaan kiinni. Jokin muovippohja kenties??.
>
> Anyway, sun tapauksessa, liian vähän kylmäainetta.
*Tiedätkö mikä ottaa kiinni k a i k k i i n tunnettuihinkin
erikoispinnoteisiin, esim. silikoniin? Aivan huurtuva jää! Jää on atomitason
sidosrakenne, jolla on aivan mykistävät kiinnittymisominaisuudet, kuten
lapsen kielestä pakkasella rautaan muistanet?(
:nEO
...... @dnainternet.net _N_E_O_
"FKo" <knarf69...@gmail.com> kirjoitti viestissä
news:gX_2j.2151$Ja7...@read4.inet.fi...
> _N_eo wrote:
----------
että diodiin
> hukkuu tehoa ihan samoin lainalaisuuksin kuin vastukseenkin.
*Kuten h y v i ntiedät estosuunnasaan diodi puolittaa m i l e i häviöttä
läpi päästämänsä tehot, esim. vaihtoaallosta. Joten soukempaa närettä nyt!
Lisäksi oleellinen ero on juuri siinä, että esim. virran kasvut eivät
synnytä kuristusvastukselle ominaista "hervottoman hallitsemattomia"
tehokuumenemispiikkejä. Otetaan hennolle esimerkki ja suosittu
venkoverrokki. Jos meillä on 1A virralla diodi vaikka nyt 0,3V
kynnysjännitteellä, se lämpiää about 0,3v*1A= 0,3W. 10ohmin masavastus U=
I*R
= siis 10v/haistatus namikalle*1A= 10W. Huomanet miten tapahtuu virran
muutuessa piikissä vaikka 3A tasoonsa? 90W tyrnioksainen panikki sulaa ja
savua merellinen! No hei kuinkas mutisee tähän muutokseen kiva 3A diorimme?
"Hohoijaa" .. . 0,9W paikallishäviöllä ei sen tasan minkäänlaatuista
paniikiraktiota! Jos nyt edes siivuksi oivalsit tästä jotain?) Öö.. ..siis
vaikka kaikesta tietämättömyydestäsi päätellen olet alan
insinöörivammautettu? ))
Ja nyt
> väität, että säädöt ovat yhtäkkiä pielessä, vaikka alkuperäisen viestin
> sisältö on, ettei mikään ole muuttunut.
>
> > ... Juuri tossa eräs kaverini poistatti t i s
> > m a ll e e n samanlaisen dilemman pelkillä osaavilla säädöillä.
>
> Mutta et sinä? Kuulitko siis kaveriltasi, vai hevosmiehiltä Esson
baarissa?
*Niin paljonko varpuja se sun napaas kasvattais vaikka kristaloisin?.. ..; 1
----------------------
> > mitään helppoa tietä ei tässä ole, koska 90% laitteiden toimittajista ei
> > myös tunne koneistojensa perusteita.
>
> Mihin tämä "tieto" perustuu?
*Siihen, että olen olut vuosia töissä firmassa, jonka alaa mm.
freonkylmäkaasulaittet o i k e a s t i on!
-----------
> > Mutta siis yhtä kaikki reippaasti vaan säätelemään...
>
> Jep jep...
> f
:nEO
FKo
> *Kuten h y v i ntiedät estosuunnasaan diodi puolittaa m i l e i häviöttä
> läpi päästämänsä tehot, esim. vaihtoaallosta. Joten soukempaa närettä nyt!
Estosuunnassa diodi ei päästä virtaa lävitseen, joten silloin siihen ei
huku tehoakaan. Sitä lämmittää siis vain myötäsuuntainen virta.
Muistanet kuitenkin hyvin, että kysymys oli auton akkujännitteestä. Siis
tasajännitteestä. Tällöin tämä puolustus ei toimi.
> Lisäksi oleellinen ero on juuri siinä, että esim. virran kasvut eivät
> synnytä kuristusvastukselle ominaista "hervottoman hallitsemattomia"
> tehokuumenemispiikkejä. Otetaan hennolle esimerkki ja suosittu
> venkoverrokki. Jos meillä on 1A virralla diodi vaikka nyt 0,3V
> kynnysjännitteellä, se lämpiää about 0,3v*1A= 0,3W. 10ohmin masavastus U=
> I*R = siis 10v/haistatus namikalle*1A= 10W.
No ensiksikin jos puhutaan yleisesti diodista, niin en ensimmäiseksi
esimerkiksi odottaisi shottkya. Piidiodillahan tuo kynnysjännite ei
toteudu - kuten ehkä (?) tiedät.
Ja toiseksi, vastukseen häviää esimerkissäsi 10V ja diodiin 0,3. Nythän
ne eivät ole ollenkaan samalla viivalla. Jos tarkoituksesi on hukata
jännitettä tuo 10V, niin tarvitset 33,3 kpl noita loistavia 0,3V
diodejasi. Laskepa huviksesi, kuinka paljon tekee 33 kertaa 0,3W.
Sitten voitkin laskea vähän lisää: ota 33 kpl 0,33 ohmin vastuksia ja
pistä ne sarjaan. Virta on edelleen tuo mainitsemasi 1A (ja jännitehäviö
siis 10V).
a) kuinka paljon jännitettä jää yhden vastuksen yli?
b) kuinka suurella teholla yksi vastus lämpiää?
c) mistä johtuvat pienet desimaalierot?
Tämän jälkeen voitkin sitten alkaa hiljaa miettimään, vaikuttavatko
diodiin eri fysiikan lait kuin vastukseen.
> Huomanet miten tapahtuu virran
> muutuessa piikissä vaikka 3A tasoonsa?
Tehopiikki tietenkin kasvaa myös. Mutta ei tehoa voi tuossa(kaan)
tapauksessa laskea huippuarvosta.
> "Hohoijaa" ...
Juuri näin!
> Jos nyt edes siivuksi oivalsit tästä jotain?
No en todellakaan. Ehkä selität lisää?
> Öö.. ..siis
> vaikka kaikesta tietämättömyydestäsi päätellen olet alan
> insinöörivammautettu? ))
Nythän vitsin murjaisit! =)
> *Siihen, että olen olut vuosia töissä firmassa, jonka alaa mm.
> freonkylmäkaasulaittet o i k e a s t i on!
Mitä olet siellä tehnyt? Siivonnut?
> :nEO
f
@gmail.com Hammaskejju
Ajattelin käydä katsomassa, joko taas olisi aika sulatella jäät pois.
Yllätys oli suuri, kun laitteessa ei ollutkaan enää yhtään jäätä. Viime
sulatuskerralla laitteen sisälle jäi vielä n. litran kokoinen jääkökäle,
mutta ajattelin sen olevan lähinnä harmiton. Nyt myös tuo kökäle on sulanut
pois ja ulkoyksikkö näytti oikein hyvältä.
Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain olleet
jotenkin erityisen kosteita?
Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla tuo
lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan myös
sen, ettei jäätä pääse syntymään.
Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
"Hamaskejju" <hamaskejju @ gmail . com> kirjoitti
viestissä:gMG2j.1696$Ja7....@read4.inet.fi...
Aki Mannonen
> *Koska koko laitteen hyötysuhde romahtaa kokonaisuutena, jos aletaan
> virhesäätöä korjaamaan ulkoilmaa lämmittämällä sähköllä. Suomeksi siis
> hullun hommaa!
Expansionventtiilissä on usein tulistuksen säätö, mutta siihen ei
tarvitse koskea ellei järjestelmään ole tehty muutoksia. On erittäin
harvinaista, että se olisi ryöminyt, en ole itseasiassa koskaan kuullut
eikä ole sellaista tapausta tullut vielä vastaan. Muita säätöjä siinä ei
ole (ellei ole painelähetin kondensorissa ja kompuran kierrossäätö)
Ps. Meneekö siitä noin sekaisin kun asuu vanhempien luona koko
aikuisiän? Kiusattiinko sua kun olit töissä olkipannussa sähkärinä?
Hommaa nyt hyvä mies pillua (ja niitä neuroleptejä) :)
Aki Mannonen
> Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain olleet
> jotenkin erityisen kosteita?
> Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
> tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla tuo
> lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan myös
> sen, ettei jäätä pääse syntymään.
Suomessa on aina erittäin kostea ilma.
Jään sublimoituminen on tuossa tapauksessa niin pientä, ettei sillä ole
käytännössä mitään merkitystä.
> Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
> Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
> nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
> ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
Laita lämpötila-anturi höyrystimestä lähtevään putkeen. Jos lämpötila
"aaltoilee" niin tulistuksen säätö ei toimi (liian pieni). Kahdella
anturilla voit mitata myös todellisen tulistuksen, eli anturi heti
paisarin jälkeen ja toinen höyrystimestä lähtevään putkeen. Lämpötilaero
pitäisi olla noin 4 astetta. Tuo 4 astetta ei oikeastaan perustu
mihinkään :) se on vaan yleinen käytäntö. Pyritään kuitenkin siihen,
että tulistusta tapahtuu. Jos tulistusta ei tapahdu niin hyötysuhde
laskee dramaattisesti ja toisaalta jos tulistus on liian suuri, niin
höyrystimen koko tehokapasiteettia ei saada käyttöön (hyötysuhde putoaa
myös tässä tapauksessa). Jos paisari on niin rikki että se päästää
kaiken läpi, niin on myös vaara kompuran nesteiskulle. ...jaa mutta
eipäs olekkaan kun siinä on hermeettinen kompura jossa imuputki ei mene
suoraan männälle...
Aki Mannonen
> Hommaa nyt hyvä mies pillua (ja niitä neuroleptejä) :)
"neurolepti
antipsykoottinen lääke; lähinnä psykoosien hoitoon käytettyjä
lääkeaineita, jotka vaikuttavat rauhoittavasti, vähentävät alttiutta
ärsykkeille ja estävät aistiharhoja sekä ajatushäiriöitä"
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02287&p_haku=neurolepti
Tomi Jaskari
04:32:29 +0200:
>> Hommaa nyt hyvä mies pillua (ja niitä neuroleptejä) :)
> http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02287&p_haku=neurolepti
Pillu jäi vielä selittämättä. Kysyn herra neoledin puolesta: Jos sen
korvikkeena syö voilla siveltyjä karjalanpiirakoita, auttaako ja jos
auttaa niin mikä vaiva katoaa? Onko kiertoilmauuni parempi niiden
valmistamiseen?
.... ..@dnainternet.net :N:EO
"FKo" <knarf69...@gmail.com> kirjoitti viestissä
news:V1F3j.307$Vd4...@read4.inet.fi...
> _N_E_O_ wrote:
> > *Kuten h y v i ntiedät estosuunnasaan diodi puolittaa m i l e i häviöttä
> > läpi päästämänsä tehot, esim. vaihtoaallosta. Joten soukempaa närettä
nyt!
>
> Estosuunnassa diodi ei päästä virtaa lävitseen, joten silloin siihen ei
> huku tehoakaan. Sitä lämmittää siis vain myötäsuuntainen virta.
> Muistanet kuitenkin hyvin, että kysymys oli auton akkujännitteestä. Siis
> tasajännitteestä. Tällöin tämä puolustus ei toimi.
>
> > Lisäksi oleellinen ero on juuri siinä, että esim. virran kasvut eivät
> > synnytä kuristusvastukselle ominaista "hervottoman hallitsemattomia"
> > tehokuumenemispiikkejä. Otetaan hennolle esimerkki ja suosittu
> > venkoverrokki. Jos meillä on 1A virralla diodi vaikka nyt 0,3V
> > kynnysjännitteellä, se lämpiää about 0,3v*1A= 0,3W. 10ohmin masavastus
U=
> > I*R = siis 10v/haistatus namikalle*1A= 10W.
>
> No ensiksikin jos puhutaan yleisesti diodista, niin en ensimmäiseksi
> esimerkiksi odottaisi shottkya. Piidiodillahan tuo kynnysjännite ei
> toteudu - kuten ehkä (?) tiedät.
*Joskus sanottiin puolijohteen kynnyksen olevan piillä 1V,(selenillä isompi
ja germaniumilla n. 0,3V). Myöhemmin piin laski 0,6V ja 0,5V. Jokin aika
sitten kun mittasin, niin piidiodeilla jopa 0,2V löytyy.
> Ja toiseksi, vastukseen häviää esimerkissäsi 10V ja diodiin 0,3. Nythän
> ne eivät ole ollenkaan samalla viivalla. Jos tarkoituksesi on hukata
> jännitettä tuo 10V, niin tarvitset 33,3 kpl noita loistavia 0,3V
> diodejasi. Laskepa huviksesi, kuinka paljon tekee 33 kertaa 0,3W.
*Kuten h y v i n muistamme kyse oli auton ajovalojen jännitteen
pudottamisesta h i u k a n alemmas, ehkä 2v. Diodeja n.6= 2W!
> Sitten voitkin laskea --------------
*Vopi kuule vaikka koko kaljasammiollisen, mutta koskei palvele
keskustelumme tarkoitusperää niin.. ."TsipZZ!")
> > Huomanet miten tapahtuu virran
> > muutuessa piikissä vaikka 3A tasoonsa?
>
> Tehopiikki tietenkin kasvaa myös. Mutta ei tehoa voi tuossa(kaan)
> tapauksessa laskea huippuarvosta.
*Voi, toki ja vielä vaikka koneen kansa. Ai niin et toki s i n ä , koska se
osoittaa kylmän viileesti mikä ero ja etu diodin käytöstä luontevasti
seuraa.)
----------
> > :nEO
>
> f
PS. Huomaatko muuten?.. ..Jäit yksin jäälautalles, kun alkoi tuuli
tuivertaan. Alkoivat näemä muut oivaltaa sua nopsemmin, että h e i tuon
:N:E:o kanssa tuppa insinöörinplantuille käymään ohrasesti. noo ei se mitään
pannaan lisää matea. No hei lisää tulossa, ota koppi!) :N:E:o
@gmail.com Hammaskejju
> Laita lämpötila-anturi höyrystimestä lähtevään putkeen. Jos lämpötila
> "aaltoilee" niin tulistuksen säätö ei toimi (liian pieni). Kahdella
Kumpi putkista on höyrystimelle lähtevä putki?
Itse ajattelen tuon toimivan siten, että tuo lauhdutin on ulkoyksikössä ja
höyrystin sisällä. Koska laitteessa on myös jäähdytys, niin se sekoittaa
pakkaa sen verran, etten tiedä, kumpi _oikeasti_ on höyrystin ja kumpi
lauhdutin.
Olen siinä ymmärryksessä, että kun kompura on nesteyttänyt höryn, niin se
menee ohuempaa putkea pitkin sisälle, jossa sen paine laskee ja neste
höyrystyy. Tällöin sisäyksikkö jäähtyy ja viilentää sisäilmaa. Takaisin
palautuva höyry menee sitten takaisin kompuralle paksua nesteputkea.
Kun sitten tulee lämmitysjakso, niin tuo muuttuu niin, että paine lasketaan
jo ulkoyksikössä, jonka jälkeen kompura puristaa höyryn nesteeksi. Kuuma
puristettu neste kulkee ohutta putkea kuumana sisälle, jossa sen energia
puhalletaan ilmaan. Tämän jälkeen neste jatkaa edelleen matkaansa
ulkoyksikölle, jossa se sitten lopuksi höyrystetään.
Edellä kuvattu toimintaselostus on ainoastaan päätelmää tuosta
nestekierrosta. Mitään todellista toimintakuvaa en ole koskaan nähnyt, mutta
jotenkin on tullut semmonen olo, että suurinpiiretin jotenkin noin tuon
systeemin täytyy toimia.
Nyt siis tuossa paksussa putkessa on anturi. Ulkoanturin voisi uhrata tuohon
ohueen putkee, jos sellainen on tarpeen.
Kunhan saan tuon mittauksen toimimaan, niin pistän vähän lämpötilakäyriä
näkyville.
En saanut eilen noita dallasin antureita toimimaan, kun ilmeisesti pitkällä
johtomatkalla (n. 100m) ei ilmeisesti jännite riitä. Täytynee kaivaa tuo
USB-adapteri jostain esiin, niin käytän sitä.
Aki Mannonen
> Kumpi putkista on höyrystimelle lähtevä putki?
Tarkoitin höyrystimeltä lähtevää putkea. (ulkoyksiköstä kompuran
imupuolelle menevä)
> Itse ajattelen tuon toimivan siten, että tuo lauhdutin on ulkoyksikössä ja
> höyrystin sisällä. Koska laitteessa on myös jäähdytys, niin se sekoittaa
> pakkaa sen verran, etten tiedä, kumpi _oikeasti_ on höyrystin ja kumpi
> lauhdutin.
Laitteen toimiessa lämmittimenä höyrystin on ulkona. Jäähdyttimenä
toimiessaan virtaussuunta muutetaan magneettiventtiileillä jolloin
sisäyksikkö alkaa toimimaan höyrystimenä.
... ...@dnainternet.net :N:E:o
"Tomi Jaskari" <Tomij...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:op.t2m7ki1mgwex2v@tomin...
> Aki Mannonen <aki.ma...@POISTAsaunalahti.fi> kirjoitti Sat, 01 Dec 2007
> 04:32:29 +0200:
> Pillu jäi vielä selittämättä. Kysyn herra neoledin puolesta:
*Kysy nyt ihmeessä. Jään vaan tässä mietintään, notta keltä? Ja oikeestaan
miksi.
Jos sen
> korvikkeena syö voilla siveltyjä karjalanpiirakoita,
*Noin niin lihoo ku tahkoa syövä juusto.
auttaako ja jos
> auttaa niin mikä vaiva katoaa?
*Nii i? Panee mietintään, että vallanko lepra?
Onko kiertoilmauuni parempi niiden
> valmistamiseen?
*Voihan siis visentti takkatosi on!
*Alapeltiä kun kuumentaa, niin alkaa ryppysaumat kuule ilkeesti mustuun, kun
ydinvoimalan beettasoihdusta tippuvan närhen perssulat. .. Jaa niin juu
niistä ei toki saa täällä nettiskaadossa sanaa sanoa, kertoo jo TVO:n johto.
Sori kamalasti myös Fortumin ydintappajapoppoolle.... .
:N:e:O:
... ...@dnainternet.net :N:E:o
"Aki Mannonen" <aki.ma...@POISTAsaunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:0a34j.259634$bu2....@reader1.news.saunalahti.fi...
> _N_E_O_ kirjoitti:
>
> > *Koska koko laitteen hyötysuhde romahtaa kokonaisuutena, jos aletaan
> > virhesäätöä korjaamaan ulkoilmaa lämmittämällä sähköllä. Suomeksi siis
> > hullun hommaa!
>
> Expansionventtiilissä on usein tulistuksen säätö,
*No niiii irtos se totuus sieltä.
mutta siihen ei
> tarvitse koskea ellei järjestelmään ole tehty muutoksia.
*JuuH ja loppu tähänpläjäykseen! Eli totta mankelissa koneessa on vika,
jossei toimi tykillä, TÄ? Eli vikaa tässä musta lehmät mukana ollaan
etsimässä.
On erittäin
> harvinaista, että se olisi ryöminyt,
*Noin totuus on k y l l ä se, että yhtään jo muutamassa vuodessa
vuotamatonta autojen ilmastointikompuraa e n ole aukaissut! Noilla kun on
tapana tiristellä mehujaan joko hitaammin, tai nopeammin. Ja säädöt liukuu
kun Urmas mäessä, niin on nähtävä. Lisäksi veikkaan vankkana, ettei kaverin
kone ole punskuneeranut timmissään i k u n a!
en ole itseasiassa koskaan kuullut
*Juu j o s venttilit "alkaa keskustelemaan" kanssas niin vika on enempi ei
tekninen?.. )
> eikä ole sellaista tapausta tullut vielä vastaan.
*.. Öyster, ja jos kompura ihkapuhki taapertaa vastaan, niin siten on
Aki.lla paha putki jo teripillään!))
-----------------
*Niin joo ja asjansyrjään. Eli j o s laitteen säätöalgoritmit halutaan
kohdilleen, niin vaatii hienosäätöä takuusti. Ja jossei tällä lohkee, niin
hallussas on pelkkä paska... kuten esim. Landmanilla OL-3 ydinmörskä
kansamme verorahoilla maksatettavana toki. : (
:N:e:O:
... ...@dnainternet.net :N:E:o
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> kirjoitti viestissä
news:e0V3j.259307$Zv6.2...@reader1.news.saunalahti.fi...
> Viime sunnuntaina viimeksi sulattelin tuon ulkoyksikön sulaksi.
> Ajattelin käydä katsomassa, joko taas olisi aika sulatella jäät pois.
>
> Yllätys oli suuri, kun laitteessa ei ollutkaan enää yhtään jäätä. Viime
> sulatuskerralla laitteen sisälle jäi vielä n. litran kokoinen jääkökäle,
> mutta ajattelin sen olevan lähinnä harmiton. Nyt myös tuo kökäle on
sulanut
> pois ja ulkoyksikkö näytti oikein hyvältä.
>
> Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain olleet
> jotenkin erityisen kosteita?
> Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
> tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla tuo
> lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan
myös
> sen, ettei jäätä pääse syntymään.
>
> Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
> Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
> nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
> ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
*Kyse on tietysti siitä, että kun tulee ensimmäiset pikku pakkaset ilman
kastepisteherkkyys tiivistää juuri silloin pahiten vettä systeemisi sisään.
näin käy esim. jokivesiputkistoissa myös. Mutta se, että koneesi l i s ä k s
i jäätää tämän veden ei tietysti ole suotavaa. Ei jo sen takia, että vääntää
rakenteet paskaksi ja kertoo systeemissäsi olevasta väärästä virityksestä.
Yleensä ihmisille kun riittää, että säädöt on 85% kohdallaan ja ei edes
yritetä esim. 95% tasoihin. Eli säädöillä ongelmaa toki voi auttaa, jos on
viitsivyyttä.
:N:e:O:
... ...@dnainternet.net :N:E:o
"Aki Mannonen" <aki.ma...@POISTAsaunalahti.fi> kirjoitti viestissä
> Hammaskejju kirjoitti:
>
> > Olisiko KUITENKIN niin, että tämä syksy ja alkutalvi olisivat vain
olleet
> > jotenkin erityisen kosteita?
> > Nyt kun pakkasta on pikkusen enemmän (siis selkeästi alle nollan), niin
> > tuntuu, ettei sitä kosteutta enää niinkään muodostu ja sulatusjaksolla
tuo
> > lumi höyrystyy suoraan pois.. eli sublimoituu. Tuo selittäisi osaltaan
myös
> > sen, ettei jäätä pääse syntymään.
>
> Suomessa on aina erittäin kostea ilma.
*No hei ai?
> Jään sublimoituminen on tuossa tapauksessa niin pientä, ettei sillä ole
> käytännössä mitään merkitystä.
>
>
> > Nyt seurailen ja pistän mittauksen tänään taas käyntiin.
> > Laitteessa on Maxim/Dallas1820:t ulkoyksikön etu- ja takaosassa,
> > nesteputkissa ulkona ja sitten sisäyksikön etu- ja takaosassa sekä vielä
> > ulkona yleislämpötilamittarina. Sitten saa graafia tuosta toiminnasta.
>
> Laita lämpötila-anturi höyrystimestä lähtevään putkeen. Jos lämpötila
> "aaltoilee" niin tulistuksen säätö ei toimi (liian pieni).
*Sanoi mies joka väitti ettei koneessa säätöä edes ole.
Kahdella
> anturilla voit mitata myös todellisen tulistuksen, eli anturi heti
> paisarin jälkeen ja toinen höyrystimestä lähtevään putkeen. Lämpötilaero
> pitäisi olla noin 4 astetta. Tuo 4 astetta ei oikeastaan perustu
> mihinkään :) se on vaan yleinen käytäntö. Pyritään kuitenkin siihen,
> että tulistusta tapahtuu. Jos tulistusta ei tapahdu niin hyötysuhde
> laskee dramaattisesti ja toisaalta jos tulistus on liian suuri, niin
> höyrystimen koko tehokapasiteettia ei saada käyttöön (hyötysuhde putoaa
> myös tässä tapauksessa).
*Sanoo mies joka sanoo, ettei laitteessa ole m i t ä ä n säädettävää))!
Selkeää kun sinappi sammessa..
Jos paisari on niin rikki että se päästää
> kaiken läpi, niin on myös vaara kompuran nesteiskulle. ...jaa mutta
> eipäs olekkaan kun siinä on hermeettinen kompura
*No hei kyllä kaveri olisi pulassa j o s s e i olisi "hernetiivis"
motkulansa!)
jossa imuputki ei mene
> suoraan männälle...
*Niin siis männän p ä ä l l e toki.
*Niin noissa kompurasysteemeissä on sitten lisäksi esim. kosteudenero
tinpatruunaa ja muuta krääsää. Eli jos tässä laitteessa on liikaa nestettä
ja se esim. tuppaa pikku pakkasella jäätymään voi tulla kanssa vaivoja myös.
:N:e:O:
Markku Virtanen
Markku Virtanen
Markku Virtanen
Otto J. Makela
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */