Keskuskellot
Otto J. Makela
kellotaulun koneistoineen remontoitavan koulun jätelavalta. Kellon
valmistaja on Esmi, koneiston näkyy tehneen Westerstrand Ruotsissa.
Osaako joku sanoa millaista sähköä tälle pitää tarjota ja kuinka usein
jotta tämän saisi kävelemään? Ajattelin että saisi varsin tarkan
kellon jos sitä saisi ajettua tahdistettuna verkkovirtaan...
Esmin sivuilta katsottuna (veikkaisin että tämä on ainakin
yhteensopiva nykytuotteiden kanssa?) voisi olla sekuntiviisarin
puutteen takia olla kello joka odottaa saavansa 24v kahden sekunnin
"vaihtonapaisen" pulssin kerran minuutissa. Onko uskottavaa ja mitä
tuo vaihtonapaisuus tarkoittanee?
http://www.esmi.fi/suomi/middle/Tuotteet/kellot/dokut/O1252FI.pdf
http://www.esmi.fi/suomi/middle/Tuotteet/kellot/mkello_dok_kaikki.htm#osoitin
Täten voisi ajatella että kun laittaisi vaihtovirtaan jakajan 3000:lla
ja generoisi sen avulla moisen pulssin homma voisi sujua?
Kuinkas tämä toteutettaisiin parhaiten?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Markus Nissilä
> jotta tämän saisi kävelemään? Ajattelin että saisi varsin tarkan
> kellon jos sitä saisi ajettua tahdistettuna verkkovirtaan...
>
> Esmin sivuilta katsottuna (veikkaisin että tämä on ainakin
> yhteensopiva nykytuotteiden kanssa?) voisi olla sekuntiviisarin
> puutteen takia olla kello joka odottaa saavansa 24v kahden sekunnin
> "vaihtonapaisen" pulssin kerran minuutissa. Onko uskottavaa ja mitä
> tuo vaihtonapaisuus tarkoittanee?
Osaa sanoa, tosin vastasit kyllä itse itsellesi. Nimittäin juuri tuon
pulssin moinen toimiakseen vaatii. Ja vaihtonapaisuus tarkoittaa sitä, että
seuraavassa pulssissa + ja - ovat toisin päin edelliseen nähden. Jollei tuo
napaisuus vaihdu, ei kello vastaavasti myöskään käy.
Tuosta vaihtonapaisuudesta seuraa kyllä kaikenlaisia mukavia ominaisuuksia
ainakin vanhempien kellojan kanssa. Ainakin kytkiessä johdot ovat aina
väärinpäin joten kello jättää ensimmäisen pulssin huomioimatta ja on
senjälkeen minuutin jäljessä. Samaten parittoman määrän eteen tai
taakseppäin siirtäessä saattaa vaatia johtoliittimen kääntämisen toisinpäin,
ettei jälleen olla minuuttia jäljessä.
Niin, tuo pari sekuntia kerran minuutissa tarkoittaa myös sitä, että
keskuskellolta pystyy ajamaan kaikki kellot esim sähkökatkon jälkeen joko
manuaalisesti tai automaattisesti oikeaan aikaan. Syötetään kelloille vaikka
pulssi / 5 sek, niin ovat aika pian oikeassa ajassa.
Jäikös jotakin tähdellistä vielä puuttumaan??
Tuohon ohjaukseen on tietysti montakin toteutustapaa, mutta jollakin saattaa
hyvinkin olla valmis idea / ratkaisu, joten odotellaan sitä ja mietitään
sitten lisää.
Markus
Jukka Marin
> Tuohon ohjaukseen on tietysti montakin toteutustapaa, mutta jollakin saattaa
> hyvinkin olla valmis idea / ratkaisu, joten odotellaan sitä ja mietitään
> sitten lisää.
No pieni mikrokontrolleri, tietty.. :-) Senhän voi tahdistaa joko kiteeseen
tai verkkotaajuuteen, jos haluaa.
-jm
Mika Iisakkila
> Miten näitä tehtiin ennen prosessoreita?
Releillä? Ne on hienoja vehkeitä, sähkömieskin ymmärtää :-)
Olettaisin, että jossain on ollut verkkovirtaan tahdistettu
synkronimoottori, johon on liitetty joku ne ohjauspulssit muodostava
kytkinhässäkkä. Vieressä sitten masterkello, josta katsoen on voinut
runksutella käsin koko talon kellot aikaan sähkökatkon jälkeen. Sillä
mainitsemallasi kytkimellä on varmaankin voinut jollakin eri
komennolla sitten ajaa kaikki kellot 12:een, jos on ollut aihetta
epäillä että ne eivät ole synkassa. Esimerkiksi kolmas johdin
kellolle, joka menee sen kytkimen kautta toiseen normaaleista
navoista; jos kytkin katkaisee, niin kello pysähtyy 12:een, sitten
vaan niin kauan pulsseja että se on varmasti joka kellolla tullut
vastaan.
Mikseipä tuollaiseen moottorihärdelliin akkuvarakäytönkin voisi rakentaa.
Elävästi muistan joskus 80-luvulla kun olin kesätöissä paikallisen
ala-asteen talonmiehenä. Hommiin kuului mm. kohtuullisen
akkupatteriston vesihuolto; ei ikinä selvinnyt mitä niihin oli
kytketty, mutta ehkäpä juuri nuo kellot ja mahdollisesti keskusradio.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Tuomo Auer
valot ovien päällä ja varmaan muukin palohälytinlaitteisto.
--
Tuomo Auer
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi> wrote in message
news:8ys1qk...@pingrid.fi...
Jari-Pekka Korhonen
controller.
http://koti.welho.com/jkorhon2/kytkikset/industrialclockcontroller.jpg
T: Jari
"Markus Nissilä" <mar...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:bclgps$kj6u8$1...@ID-193441.news.dfncis.de...
> > Osaako joku sanoa millaista sähköä tälle pitää tarjota ja kuinka usein
> > jotta tämän saisi kävelemään? Ajattelin että saisi varsin tarkan
> > kellon jos sitä saisi ajettua tahdistettuna verkkovirtaan...
Otto J. Makela
> Sopisikohan kellon ohjaamiseen 303 circuits kirjassa oleva industrial-clock
> controller.
> http://koti.welho.com/jkorhon2/kytkikset/industrialclockcontroller.jpg
Aika lähellä, muttei taida olla ihan se mitä tässä tarvitaan.
Jos en väärin käsitä, tuo pitää jännitteitä päällä aluksi yksin päin
60 sekuntia ja sitten toisin päin 60 sekuntia. Kello varmaan kyllä
kävelee mutta onkohan tuo sille pitemmän päälle terveellistä jos se
kerran on suunniteltu saamaan 2s pulsseja kerran minuutissa?
Markus Nissilä
>
> Jos en väärin käsitä, tuo pitää jännitteitä päällä aluksi yksin päin
> 60 sekuntia ja sitten toisin päin 60 sekuntia. Kello varmaan kyllä
> kävelee mutta onkohan tuo sille pitemmän päälle terveellistä jos se
> kerran on suunniteltu saamaan 2s pulsseja kerran minuutissa?
Samaa katselin itsekkin tuon tekevän. Ja käyhän se tuollakin, mutta ei
todellakaan kauaa. Ottaa nimittäin kela itseensä, jos koko ajan on jännite
päällä sen 2- pulssin sijasta.
Mutta kyllähän tuostakin saa sopivalla viilaamisella toimivan jos viritellä
haluaa. Onhan se sentään verkkoon tahdistettu, joten pysyy ainakin
senpuolesta aika mukavasti ajassa.
Hmm, sopiva kide, jakaja, joku kiikku ja muutama trankku, niin eiköhän
niilläkin tuollainen synny.
Markus
Matti
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi> kirjoitti
viestissä:8ys1qk...@pingrid.fi...
> ase...@jippii.fi writes:
> > Miten näitä tehtiin ennen prosessoreita?
>
> Releillä? Ne on hienoja vehkeitä, sähkömieskin ymmärtää :-)
>
> Olettaisin, että jossain on ollut verkkovirtaan tahdistettu
> synkronimoottori, johon on liitetty joku ne ohjauspulssit muodostava
> kytkinhässäkkä. Vieressä sitten masterkello, josta katsoen on voinut
> runksutella käsin koko talon kellot aikaan sähkökatkon jälkeen. Sillä
> mainitsemallasi kytkimellä on varmaankin voinut jollakin eri
> komennolla sitten ajaa kaikki kellot 12:een, jos on ollut aihetta
> epäillä että ne eivät ole synkassa.
punnuksilla toimivan arvokkaan näköisen laitoksen,toki punnukset nousi ylös
sähkömoottorilla kun kello piti "vetää".Elektroniikkaa näissä oli jonkin
verran,24 V muuntaja ja seleenikenno tasasuuntaaja
virtalähteenä.Keskuskellossa oli koneistossa koskettimet joista lähti
minuutti pulssit seuraaja kelloille,näitä oli useita kymmeniä samassa
linjassa,mahdollisesti yli satakin,myös kellokortti laitteet sai tästä
ohjauksen.Muistelen pulssin napaisuuden vaihtuneen jokaisella
minuuttipulssilla,en ole ihan varma tästä mutta seuraajakelloissa oli kaksi
kelaa joista toinen siirti viisarikoneistoa minuutilla eteenpäin ,tämän
pulssin kesto oli parin sekunnin luokkaa ,sitten pääkello vaihtoi linjan
napaisuuden ja seuraajakellojen siirtomekanismi palautui alku
asentoon.Tyypillistä näille seuraajakelloille oli kaksi suht äänekästä
naksausta joka minuutti.Lisäksi oli sellainen ominaisuus että jokaisen
tunnin viimeisen minuutin siirron aikana pääkello lähetti 14 pulssia
sekunnin välein joilla sitten ne seuraajakellot jotka oli jäljessä ajoivat
itsensä aikaan automaattisesti,tämän teknisestä toteutuksesta ei oikein
muistikuvia ole mutta kyllä se hyvin toimi, esim virtakatkon jälkeen olisi
ollut hirmu työ kiertää kaikki kellot laittamassa aikaan.Oliskohan siellä
seuraajakellossa ollut joku raja kosketin joka avautui minuuttia vaille
tasatunnin ja tämän rajakoskettimen läpi nuo tasauspulssit siirsi
seuraajakelloa kunnes raja avautui.Näitä punttikelloja modernisoitiin sitten
sellaisiin laitteisiin joissa oli jonkinlainen radiovastaanotin ja jostakin
tuli radiosignaali mikä piti kellot ajassa.Sitä mistä tuo radiosignaali tuli
,ei mulla ole tietoa,mahdollisesti Lontoosta.
Terv Matti
Harri A Olin
> sellaisiin laitteisiin joissa oli jonkinlainen radiovastaanotin ja jostakin
> tuli radiosignaali mikä piti kellot ajassa.Sitä mistä tuo radiosignaali tuli
> ,ei mulla ole tietoa,mahdollisesti Lontoosta.
Ainakin Esmin pääkelloihin (termit pääkello ja sivukellot on muistaakseni
käytössä käyttöohjeessa)saa ihan radiokorttia, usein varmaan onkin
sellainen, joka siis on ihan tavallinen mono-fm-radiovastaanotin, joka
sitten viritetään ylen taajuudelle ja se kuuntelee tasatunnin
aikamerkkiä. Tahdistaa sitten kellon lähimpään minuuttiin, eli korjaus
on maks.30sek muistaakseni. Ja muistaakseni perustui nimenomaan siihen
tasatunnein tulevaan aikamerkkiin, ei mihinkään rds-dataan tai
vastaavaan..
(tai no, on noita varmaan muunlaisiakin, mutta se millaisen olen nähnyt,
oli tuollainen)
--
Harri.