Jäähdytyslaskuri...
Jari Kaija
tuntumaa jo laskurista vapaaseen ilmajäähdytykseen
perustuen johon voi syöttää seuraavia arvoja:
- Ilman lämpötila (ei välttämätön)
- Lämpöä tuottavan komponentin "lämpöteho" watteina.
- Lämpöä tuottavan komponentin haluttu maximilämpötila.
Ja tuon perusteella kun kertoisi vaikkapa alumiinista valmistetun
rivaston/pelkän levyn koon jossain muodossa. Vaikka neliösentteinä.
JiiPee
Oheisen urlin takaa löytyy hyvä kuvaus jäähdytyslevyn
termodynamiikasta ja ohjeet siitä, miten teoriaa sovelletaan
käytäntöön. Erilaisten jäähdytysprofiilien lämpövastuksen saa niiden
valmistajilta, joten sitä ei kannata lähteä mallintamaan.
http://mitglied.lycos.de/Promitheus/heatsinks.htm
--JiiPee
Jari Kaija
>> rivaston/pelkän levyn koon jossain muodossa. Vaikka neliösentteinä.
>Oheisen urlin takaa löytyy hyvä kuvaus jäähdytyslevyn
>termodynamiikasta ja ohjeet siitä, miten teoriaa sovelletaan
>käytäntöön. Erilaisten jäähdytysprofiilien lämpövastuksen saa niiden
>valmistajilta, joten sitä ei kannata lähteä mallintamaan.
Tämä ei kelpaa.
Mulla on itselläni kädet niin täynnä töitä, etten kerkeä tuota
vääntämään excelillekkään laskukaavoihin pohjautuen, joita
netti on täynnä, ja senpä vuoksi valmis ratkaisu olisi ollut
poikaa softan muodossa.
Antti Louko
> Tämä ei kelpaa.
>
> Mulla on itselläni kädet niin täynnä töitä, etten kerkeä tuota
> vääntämään excelillekkään laskukaavoihin pohjautuen, joita
> netti on täynnä, ja senpä vuoksi valmis ratkaisu olisi ollut
> poikaa softan muodossa.
Eli et halua käyttää omaa aikaasi edes varttituntia tämän asian
ymmärtämiseen.
Alkuperäiset lähtöarvosihan olivat:
- Ilman lämpötila (ei välttämätön)
- Lämpöä tuottavan komponentin "lämpöteho" watteina.
- Lämpöä tuottavan komponentin haluttu maximilämpötila.
Nyt sattuu olemaan niin, että noista tiedoista pystyy yksinkertaisella
laskutoimituksella laskemaan tarvittavan rivan lämpövastuksen
maksimiarvon. Vertaat sitten sitä arvoa käytettävissä olevien ripojen
arvoihin, jotka, kuten sinulle kerrottiin, rivan valmistaja ilmoittaa,
ja valitsen riittävästi jäähdyttävän rivan. Yksinkertaista, eikö vain?
Jatkokommenttisi antaa olettaa, ettet ymmärrä, etkä haluakaan ymmärtää
tätä asiaa. Ja siinä tapauksessa ohjelma tai excel-taulukko ei sinua
auta, vaan ainoastaan johtaa harhaan.
Itse asiassa, tuo ensimmäinen arvo, eli ilman lämpötila, on
välttämätön laskennan kannalta. Sekin asia olisi sinulle selvinnyt,
jos olisit asiaan perehtynyt.
Jari Kaija
> ymmärtämiseen.
Voi jessus! Jätkä vetelee lahjakkaasti omia johtopäätöksiään
aivan perseestä.
Kyseessä on kuule nyt eri sovelluksissa erikokoisten tehojen
hävittäminen ja niille sopivan alumiinilevyn/rivan etsiminen ja
kohteita on n-kappaletta, joten voit kuule työntää tuon
idioottimaisen "kyllä minä tiedän, että sinä et halua oppia"
väitteesi sinne missä aurinko ei paista.
Ja tämäkään laskuri ei tule minun käyttööni, vaan lupasin pikaisesti
kysellä, josko moista olisi jossain _helppokäyttöisenä_ tarjolla.
Älykääpiö!
konen...@hotmail.com
Niin kuhahan se on.. toi näennäisesti yksinkertainen asia on niin
monen tekijän summa, että jos ollenkaan ei ole aikaa asiaan perehtyä,
on syytä unohtaa koko juttu, tai antaa tehtäväksi jollekin jolla aikaa
on ;-)
konen...@hotmail.com
>
> - Näytä siteerattu teksti -
No rauhaa rauhaa;-) Fabriiki nimeltään Zalman on ko. alaan
erikoistunut.
Sielläkään fimassa vaan ei varmaankaan osata vastata moiseen
kysymykseen, sillä maailmassa on xmäärä tietoa saatavilla, kunhan
maltat esittää oikein muotoillun kysymyksen, joka tässä tapauksessa on
se homman vaikein osa ;-)
Jari Kaija
> No rauhaa rauhaa;-) Fabriiki nimeltään Zalman on ko. alaan
> erikoistunut.
> Sielläkään fimassa vaan ei varmaankaan osata vastata moiseen
> kysymykseen, sillä maailmassa on xmäärä tietoa saatavilla, kunhan
> maltat esittää oikein muotoillun kysymyksen, joka tässä tapauksessa on
> se homman vaikein osa ;-)
Jesp. Palaa vain päreet nykyään välittömästi, kun jotkut
ovat niin kirjaviisaita, niin kirjaviisaita että...
Nyt on kotosalla aikaa kirjootella tätä:
Eli peruslähtökohdat ovat:
Keskimääräinen huonelämpötila olisi luokkaa esim. 24 astetta,
johon jäähdytys siis suoritetaan.
Puolijohde, joka levyyn/siiliin kiinnitetään, ei saa ylittää
esim. 100 asteen lämpötilaa.
Itse puolijohde tuottaa silkkaa "lämpötehoa" sanotaan nyt
vaikka 10 watin edestä. Ja voidaan tässä esimerkissä
ajatella, että se tuottaa tuon lämpönsä 5cm2 kokoisella
alueella, joka on suoraan kiinnitettävissä jäähdytyslevyyn.
Eli tuolle todellakin on olemassa kaavat netissä, vaan niitä
en nyt halua, vaan valmiin ohjelman, joka kertoo, jotta
kuinka paljon c/w vaaditaan jäähdytysrivalta, tai vastaavasti
oletusmateriaalin, eli alumiinin tarvittava pinta-ala, jotta
se kykenee tarvittavan määrän lämpöä siirtämään ilmaan.
Sen vuoksi ei ole antaa tarkkoja lukemia, sillä kyseessä
on eräässä hommassa haarukoida tarvittavan komponentin/
tarvittavan jäähdytyslevyn koon suhdetta.
Ja itseasiassa, olen tuollaiseen ohjelmaan joskus törmännytkin,
vaan ei senaikaisista linkeistä yhtäkään tallella, saati itse
exeä.
Pekka Miettinen
> Ja tämäkään laskuri ei tule minun käyttööni, vaan lupasin pikaisesti
> kysellä, josko moista olisi jossain _helppokäyttöisenä_ tarjolla.
No tässä olisi:
http://www.ef-uk.net/data/heatsinking.htm
Olisihan sitä kuitenkin parempi tietää mitä laskee, ennen kuin alkaa
laskemaan.
> Älykääpiö!
Laske hitaasti kymmeneen ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos...
T: Pekka
Antti Louko
> Keskimääräinen huonelämpötila olisi luokkaa esim. 24 astetta,
> johon jäähdytys siis suoritetaan.
> Puolijohde, joka levyyn/siiliin kiinnitetään, ei saa ylittää
> esim. 100 asteen lämpötilaa.
> Itse puolijohde tuottaa silkkaa "lämpötehoa" sanotaan nyt
> vaikka 10 watin edestä. Ja voidaan tässä esimerkissä
> ajatella, että se tuottaa tuon lämpönsä 5cm2 kokoisella
> alueella, joka on suoraan kiinnitettävissä jäähdytyslevyyn.
> Eli tuolle todellakin on olemassa kaavat netissä, vaan niitä
> en nyt halua, vaan valmiin ohjelman, joka kertoo, jotta
> kuinka paljon c/w vaaditaan jäähdytysrivalta, tai vastaavasti
> oletusmateriaalin, eli alumiinin tarvittava pinta-ala, jotta
> se kykenee tarvittavan määrän lämpöä siirtämään ilmaan.
Ei tuohon ohjelmaa tarvita. Lasket lämpötilojen erotuksen Kelvineinä
eli Celsiusasteina: 100-24=76. Teho on 10W. Tarvittava jäähdytysripa
on 76/10 K/W eli 7.6 K/W. Tästä sitten pyöristetään alaspäin ja
valitaa sopiva ripa. Tässä luonnollisesti oletetaan, että ilma virtaa
suhteellisen vapaasti rivan ohi. Ripavalmistajalla on sitten erilaisia
arvoja erilaisille ilmavirtauksille.
Muita oletuksia on se, että komponentti on riittävän hyvin kiinni
rivassa. Yleensä komponentti- ja ripavalmistaja ovat huolehtineet
riittävästä pinta-alasta. Suunnittelijan ja kasaajan tehtävä on
huolehtia kiinnityksestä ja mahdollisesta piirasvasta tai muusta
lämmön johtumista edistävästä materiaalista.
Käsittääkseni normaalisti ei tehdä mitään tätä hienompia laskelmia. Jo
siitäkin syystä, että jos on mahdollisuus, kannattaa jäähdytyksestä
tehdä hieman tehokkaampinkin, jotta komponentit käyvät viileämpinä.
Timo Neuvonen
>> vaikka 10 watin edestä. Ja voidaan tässä esimerkissä
>> ajatella, että se tuottaa tuon lämpönsä 5cm2 kokoisella
>> alueella, joka on suoraan kiinnitettävissä jäähdytyslevyyn.
>
>> Eli tuolle todellakin on olemassa kaavat netissä, vaan niitä
>> en nyt halua, vaan valmiin ohjelman, joka kertoo, jotta
>> kuinka paljon c/w vaaditaan jäähdytysrivalta, tai vastaavasti
>> oletusmateriaalin, eli alumiinin tarvittava pinta-ala, jotta
>> se kykenee tarvittavan määrän lämpöä siirtämään ilmaan.
>
> Ei tuohon ohjelmaa tarvita. Lasket lämpötilojen erotuksen Kelvineinä
> eli Celsiusasteina: 100-24=76. Teho on 10W. Tarvittava jäähdytysripa
> on 76/10 K/W eli 7.6 K/W. Tästä sitten pyöristetään alaspäin ja
> valitaa sopiva ripa. Tässä luonnollisesti oletetaan, että ilma virtaa
> suhteellisen vapaasti rivan ohi. Ripavalmistajalla on sitten erilaisia
> arvoja erilaisille ilmavirtauksille.
>
> Käsittääkseni normaalisti ei tehdä mitään tätä hienompia laskelmia. Jo
> siitäkin syystä, että jos on mahdollisuus, kannattaa jäähdytyksestä
> tehdä hieman tehokkaampinkin, jotta komponentit käyvät viileämpinä.
Jos minä nyt osasin hahmottaa edes suunnilleen oikein edeltävän
eipäs-juupas- sanailun, niin ajatusmallit menivät siinä ristiin että on kyse
pohjimmiltaan juurikin tuon jäähdytysrivan *mitoittamisesta*, ei sopivan
valmiin tusinapalikan valinnasta jostain luettelosta. Eli em. numeroin mutta
yksinkertaistaen: minkä kokoinen kappale esim. alumiinilevyä tarvitaan,
jotta lämpötilannousu ei ylittäisi em. 7.6 K/W.
Käytännössä tuo vaihe sisältää paljon oletuksia, mm. materiaalin
pintakäsittely (ml. väri ja kiiltoaste) vaikuttaa, mutta suurin merkitys on
käytännössä ilmankierrolla johon läheisesti liittyy palikan muoto ja
asennusasento sekä ympärillä olevat muut kookkaat komponentit. Ja
rajatapauksena tulee aina vastaan, voiko se lämpö ylipäätään hukkua sille
varattuun laitekoteloon / huonetilaan tms. Todella isojen tehojen
hukkaamiseen en itse ole joutunut koskaan sekaantumaan, mutta
suuruusluokassa 1-100W olen itse kokenut käytännössä toimivimmaksi
mitoitustavaksi empiirisen iteraation, johon otetaan alkuarvoksi
käytettävissä olevilla monipuolisilla insinööritaidoilla tehty sivistynyt
arvaus. Mulla viimeiset 20v on yleensä ensimmäinen iteraatiokierros
tuottanut kyllin hyvän tuloksen. Suhtaudun aika skeptisesti minkään valmiin
laskurin toimivuuteen tällaisessa, ainakin jos systeemi on pakattava yhtään
tiiviimmin.
--
TiN
Jari Kaija
> http://www.ef-uk.net/data/heatsinking.htm
Tämä jo itseasiassa passasi hyvin. Paljon kiitoksia!
>> Älykääpiö!
>
> Laske hitaasti kymmeneen ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos...
Juuh. Oli hiukka pinna eilen tiukalla. Sitä tämä nykyinen
tulosvastuullinen työtahti saa aikaiseksi :)