Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
N - PE kytkin?
380 views
Skip to first unread message
Asko
Jan 12, 2016, 8:26:40 AM1/12/16
to
Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
Nyt kytkin oli ymmärtääkseni OFF asennossa, jolloin nolla ja suojamaa ei
kai sitten ole yhdessä. Jotenkin muistelen, että ainakin joskus olisi
ollut tapana nimenomaan yhdistää nolla ja suojamaa toisiinsa juuri
siellä "ulkokaapilla" johon myös nousee maan alta tuleva
suojamaadoituselektrodi. Vai onko nykyään tapana pitää nolla ja suojamaa
visusti erillään?
Mietin, että pitäisikö jossain tietyntyyppisessä vikatilanteessa minun
ymmärtää operoida tuota pikkukytkintä, mutta en nyt äkkiseltään keksi
sellaistakaan vikatilannetta. Jos sähkölinjoilla olisi ns. nollavika,
niin minun sähkökaapilla nollajohtimen jännite saattaisi ymmärtääkseni
olla mitä tahansa 0 - 400 V väliltä ja tämä ilmenisi mm. valojen
himmentymisenä tai ylikirkkautena. Tämmöisessä tilanteessa on opastettu
menemään paksut kuivat rukkaset kädessä sähkökaapille ja kääntämään
pääkytkin nollille, joka kai sitten katkaisee vaiheiden lisäksi myös nollan?
Mihin siis tarvitaan kytkintä, jolla voidaan yhdistää N ja PE toisiinsa?
Ilmeisesti minä en sitä tarvi mihinkään, kun se kytkin kerran on
suojattu ristipääruuvilla kiinnitetyn kannen alle "piiloon"? Mutta jos
sähkölaitoksen ukko tuota voisi joskus tarvita, niin mikä olisi
sellainen tilanne jossa hän sitä käyttäisi?
-Asko
sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
Nyt kytkin oli ymmärtääkseni OFF asennossa, jolloin nolla ja suojamaa ei
kai sitten ole yhdessä. Jotenkin muistelen, että ainakin joskus olisi
ollut tapana nimenomaan yhdistää nolla ja suojamaa toisiinsa juuri
siellä "ulkokaapilla" johon myös nousee maan alta tuleva
suojamaadoituselektrodi. Vai onko nykyään tapana pitää nolla ja suojamaa
visusti erillään?
Mietin, että pitäisikö jossain tietyntyyppisessä vikatilanteessa minun
ymmärtää operoida tuota pikkukytkintä, mutta en nyt äkkiseltään keksi
sellaistakaan vikatilannetta. Jos sähkölinjoilla olisi ns. nollavika,
niin minun sähkökaapilla nollajohtimen jännite saattaisi ymmärtääkseni
olla mitä tahansa 0 - 400 V väliltä ja tämä ilmenisi mm. valojen
himmentymisenä tai ylikirkkautena. Tämmöisessä tilanteessa on opastettu
menemään paksut kuivat rukkaset kädessä sähkökaapille ja kääntämään
pääkytkin nollille, joka kai sitten katkaisee vaiheiden lisäksi myös nollan?
Mihin siis tarvitaan kytkintä, jolla voidaan yhdistää N ja PE toisiinsa?
Ilmeisesti minä en sitä tarvi mihinkään, kun se kytkin kerran on
suojattu ristipääruuvilla kiinnitetyn kannen alle "piiloon"? Mutta jos
sähkölaitoksen ukko tuota voisi joskus tarvita, niin mikä olisi
sellainen tilanne jossa hän sitä käyttäisi?
-Asko
Rami
Jan 12, 2016, 11:44:04 AM1/12/16
to
12.1.2016, 15:26, Asko kirjoitti:
> Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
> sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
> pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
> muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
> joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
> ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
>
>
> -Asko
> Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
> sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
> pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
> muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
> joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
> ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
>
>
Nolla ja suojamaa on tuon ikäisessä aina yhdessä.
EOS.
Jokin muu tarkoitus.
Rami
Juha Ruismäki
Jan 12, 2016, 12:22:12 PM1/12/16
to
Rami wrote:
> Nolla ja suojamaa on tuon ikäisessä aina yhdessä.
> EOS.
> Jokin muu tarkoitus.
Silloin kun itse rakensin niin joo. Nyt katsoin jotain ohjetta,
> Nolla ja suojamaa on tuon ikäisessä aina yhdessä.
> EOS.
> Jokin muu tarkoitus.
niin siinä maadoituskiskoon ei enää viedäkään sähköyhtiön nollaa,
vaan ainoastaan maahan kaivettu maadoituselektrodi, betoniraudoitus,
IV-putket, TV-antenni ym. maadoitusta kaipaavat asiat.
Onkohan nyt 10 vuodessa jotain muuttunut ja tuolla kytkimellä
saadaan kytkettyä maadoitus "vanhaan malliin" tarvittaessa?
Juha
Otto Keronen
Jan 12, 2016, 1:30:19 PM1/12/16
to
On Tue, 12 Jan 2016 15:26:35 +0200
Asko <as...@noname.invalid> wrote:
> Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
> sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
> pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
> muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
> joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
> ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
Munkin mielestä sen pitäis olla kiinni, sen pitäis olla avattavissa käyttöönottotarkistuksten eristysresistanssimittausta varten.
Asko <as...@noname.invalid> wrote:
> Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on sähkökaappi, jossa
> sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin. Siinä pääkytkimen vieressä on
> pienempi ON/OFF tyylinen kytkin, joka on peitetty läpinäkyvän
> muovikannen alle piiloon. Tuon kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE,
> joten onko sen ideana että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
> ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6asennuksen_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6nottotarkastus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakeluj%C3%A4rjestelm%C3%A4t
Vaikka taloon tuotaisi erilliset PE ja N niin käsittääkseni tuon pitäisi silti olla normaalisti kiinni. Mutta tämä on siis mutu, ei tieto.
upsid...@downunder.com
Jan 13, 2016, 3:37:14 AM1/13/16
to
On Tue, 12 Jan 2016 15:26:35 +0200, Asko <as...@noname.invalid> wrote:
>Mihin siis tarvitaan kytkintä, jolla voidaan yhdistää N ja PE toisiinsa?
>Ilmeisesti minä en sitä tarvi mihinkään, kun se kytkin kerran on
>suojattu ristipääruuvilla kiinnitetyn kannen alle "piiloon"? Mutta jos
>sähkölaitoksen ukko tuota voisi joskus tarvita, niin mikä olisi
>sellainen tilanne jossa hän sitä käyttäisi?
Ainakin teollisuuslaitoksissa olen törmännyt tilanteeseen, jossa N ja
>Mihin siis tarvitaan kytkintä, jolla voidaan yhdistää N ja PE toisiinsa?
>Ilmeisesti minä en sitä tarvi mihinkään, kun se kytkin kerran on
>suojattu ristipääruuvilla kiinnitetyn kannen alle "piiloon"? Mutta jos
>sähkölaitoksen ukko tuota voisi joskus tarvita, niin mikä olisi
>sellainen tilanne jossa hän sitä käyttäisi?
PE (ja mahdollinen TE) ovat kukin omassa kiskossa ja niiden välillä on
sitten peukalon paksuinen 20 cm pitkä jomppi/jumpperi. Tarkoitus on,
että laitoksen käyttöönottovaiheessa voidaan varmistaa, että
kiinteistön sisällä N, PE ja mahdollinen TE verkko on erillään
irrottamalla jompit mittauksen ajaksi. Normaalisti nuo verkot ovat
yhdessä maadoitselektrodin ja kiinteistöön tulevan maakaapelin kanssa.
En kyllä miksi tuo olisi tehty omakotitalossa ja kaiken lisäksi
kytkimellä, jolla on varsin rajallinen virrankestokyky (satoja
amppeereja).
Juha Ruismäki
Jan 13, 2016, 4:56:19 AM1/13/16
to
Asko wrote:
>
> Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on
> sähkökaappi, jossa sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin.
> Siinä pääkytkimen vieressä on pienempi ON/OFF tyylinen kytkin,
> joka on peitetty läpinäkyvän muovikannen alle piiloon. Tuon
> kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE, joten onko sen ideana
> että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
> ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
Tuli vielä mieleen, että N ja PE on kumminkin yhdistetty
>
> Vuonna 2012 valmistuneen omakotitalon ulkoseinässä on
> sähkökaappi, jossa sijaitsee mm. pääsulakkeet ja pääkytkin.
> Siinä pääkytkimen vieressä on pienempi ON/OFF tyylinen kytkin,
> joka on peitetty läpinäkyvän muovikannen alle piiloon. Tuon
> kytkimen yhteydessä on merkinnät N ja PE, joten onko sen ideana
> että tarpeen vaatiessa saadaan yhdistettyä nolla
> ja suojamaa toisiinsa? Mikä mahtaisi olla tuollainen tarve?
sisällä, eikös? Olisiko tuolla ollut rakennusaikainen
sähköliityntä josta on saatu roikalla virtaa niin kauan kuin
varsinaisia sähköjä ei oltu tehty. Sitten kun varsinainen
sähkötaulu on kytketty niin kytkin on k�ännetty takaisin
OFF-asentoon. Sitä en ymmärrä, miksi siihen on oikein
kytkin pitänyt laittaa.
Juha
Asko
Jan 13, 2016, 8:27:18 AM1/13/16
to
On 13.1.2016 11:56, Juha Ruism�ki wrote:
> Tuli vielä mieleen, että N ja PE on kumminkin yhdistetty
> sisällä, eikös? Olisiko tuolla ollut rakennusaikainen
> sähköliityntä josta on saatu roikalla virtaa niin kauan kuin
> varsinaisia sähköjä ei oltu tehty.
Sama ulkokaappi toimitti myös työmaakaapin virkaa. Siinä on ulosottoina
> Tuli vielä mieleen, että N ja PE on kumminkin yhdistetty
> sisällä, eikös? Olisiko tuolla ollut rakennusaikainen
> sähköliityntä josta on saatu roikalla virtaa niin kauan kuin
> varsinaisia sähköjä ei oltu tehty.
muutama pistorasia. Talon valmistuttua se ulkokaappi vaan siirrettiin
sokkelin vierelle ja sinne lisättiin talon, porakaivon ja
ulkorakennennusten vaatimat sulakkeet.
Siihen en ole kiinnittänyt huomiota, että onko mainittu N-PE kytkin
ollut siellä ihan alusta lähtien vai ilmestynyt esim. tuolloin kun
kaappi siirrettiin metsän reunasta sokkelin vierelle.
Jos en ihan väärin muista, niin työmaan aikana ei ollut minkäänlaista
maadoituselektrodia mullitettuna. Ei kai sieltä sähkötolpastakaan tule
mitään suojamaata, vaan ainoastaan nolla?
-Asko
rtm
Jan 13, 2016, 11:33:19 AM1/13/16
to
"Asko" <as...@noname.invalid> kirjoitti viestissä
news:n72upc$reu$1...@dont-email.me...
Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se N-PE
merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja pe:n
liitoskohtaa sillä kohdalla.
news:n72upc$reu$1...@dont-email.me...
merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja pe:n
liitoskohtaa sillä kohdalla.
Asko
Jan 15, 2016, 12:07:08 PM1/15/16
to
On 13.1.2016 18:20, rtm wrote:
> Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
> N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
> pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.
Tämä kuulosti niin uskottavalta teorialta, että piti käydä uudestaan
> Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
> N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
> pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.
tutkimassa sähkökaappia ja otin siitä samalla valokuvan:
http://koti.kapsi.fi/~askoik/temp/N-PE.jpg
Onko tosiaan sattumaa, että tuo tarra on lätkäisty juuri kytkimen
alapuolelle?
Tai itseasiassa, kun tarkemmin katsoin sitä "kytkintä" niin se ei
olekaan kytkin, vaan 10 A sulake. Siinä mielessä teoriasi voisi hyvinkin
olla oikea. Kenties tarra on ollut tuossa ensin ja sulake on tullut
vasta silloin kun sähkömittari on asennettu?
Minulla tosiaan on yleissähkö käytössä, eikä mitään yösähkövirityksiä.
Jos joskus haluaisin vaihtaa yösähköasiakkaaksi, niin silloinko ne
laittaisivat tuon sulakkeen päälle?
-Asko
Antti Seppanen
Jan 15, 2016, 3:29:44 PM1/15/16
to
Fri, 15 Jan 2016 19:07:08 +0200 Asko kirjoitti:
>> Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
>> N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
>> pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.
>
> Tämä kuulosti niin uskottavalta teorialta, että piti käydä uudestaan
> tutkimassa sähkökaappia ja otin siitä samalla valokuvan:
>
> http://koti.kapsi.fi/~askoik/temp/N-PE.jpg
>
> Onko tosiaan sattumaa, että tuo tarra on lätkäisty juuri kytkimen
> alapuolelle?
Muistelin omasta kaapistani löytyvän myös vastaavanlaisen mysteerivivun
>> Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
>> N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
>> pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.
>
> Tämä kuulosti niin uskottavalta teorialta, että piti käydä uudestaan
> tutkimassa sähkökaappia ja otin siitä samalla valokuvan:
>
> http://koti.kapsi.fi/~askoik/temp/N-PE.jpg
>
> Onko tosiaan sattumaa, että tuo tarra on lätkäisty juuri kytkimen
> alapuolelle?
ja kävin nappaamassa siitä huonon kuvan:
http://anttiseppanen.fi/temp/ensto.jpg
Vastaava tarrakin löytyy, mutta kauempana mysteerivivusta.
--
Antti Seppänen | PGP public key:
antti (á) hervanta.com | http://www.hervanta.com/~antti
OH3HMI
Nospam
Jan 16, 2016, 5:55:17 AM1/16/16
to
On 13.1.2016 18:20, rtm wrote:
>
>
> Se on vain tariffinohjausvaroke, ei ole ilmeisesti sinulla käytössä. Se
> N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
> pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.
Näin se on. Se ilmoittaa vain, että kannen alla on N ja PE yhdisetty. Ei
> N-PE merkintä on vain sattumalta siinä lähellä, ja tarkoittaa nollan ja
> pe:n liitoskohtaa sillä kohdalla.
siihen edes saa laittaa mitään kytkinlaitetta vaan ne on aina oltava
yhdessä.
Terv, Nospam
Asko
Jan 16, 2016, 1:01:01 PM1/16/16
to
On 16.1.2016 12:55, Nospam wrote:
> Näin se on. Se ilmoittaa vain, että kannen alla on N ja PE yhdisetty
Onko tämä siis ollut käytäntönä "aina", että nolla ja suojamaa
> Näin se on. Se ilmoittaa vain, että kannen alla on N ja PE yhdisetty
yhdistetään sähkömittarin lähellä? Siis niin kauan kun tuota suojamaata
on ylipäätään käytetty, kenties jostain 1970-luvulta lähtien?
-Asko
Nospam
Jan 17, 2016, 3:49:26 AM1/17/16
to
johto on merkity "PEN", eli se on yhdistetty nolla ja suojamaa.
Keskuksessa PEN sitten erotetaan eri piireiksi tuolla yhdistämisellä.
Käyttöönotossa tuo yhdistys avataan eristysvastusmittauksen ajaksi.
Mittauksella todetaan, että nuo piirit N ja PE ovat varmasti erillään
toisistaan.
Terv, Nospam
upsid...@downunder.com
Jan 17, 2016, 3:57:51 AM1/17/16
to
omiin PE ja N kiskoihin pääkeskuksessa. Ulkoa tuulevassa kaapelissa on
TN-C mukainen systeemi eli yhteinen PEN johdin AMKAn kannatinköydessä
ja maakaapelin vaipassa. Jossain vaiheessa TN-C ja TN-S pitää yhdistää
TN-C-S järjestelmäksi.
Ennenvanhaan kun mittari oli pääkeskuksessa, niin todellakin PEN
muuttui PE ja N johtimessa mittarin lähellä.
Tiedä sitten, missä vaiheessa mittareita alettiin asentamaan ulos
mittarinlukua varten ja pääkeskus sijaitsi edelleen sisällä,
mahdollisia paikkoja oli siten kaksi.
Lisäksi kun ollaan jostain syystä ruvettu käyttämään täysvaiheisia
vikavirtasuojia ennen pääjakokiskoa, silloin lienee pakko ajaa vaiheet
ja nolla 3-v vikavirtasuojan lävitse ja kierrättää PE sen ohitse,
En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
sulakesuojauksessa.
Asko
Jan 17, 2016, 4:48:16 AM1/17/16
to
On 17.1.2016 10:59, upsid...@downunder.com wrote:
> En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
> sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
> jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
> sulakesuojauksessa.
Ei mulla ainakaan ole mitään "kaiken kattavaa" VVS:aa kummassakaan
> En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
> sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
> jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
> sulakesuojauksessa.
sähkökaapissa sisällä/ulkona. Esimerkiksi porakaivoa ei edes saa laittaa
VVS:n taakse. Eikä se todellakaan olisi kiva, jos koko pihapiiri
pimenisi yhden viallisen pikkulaitteen vuoksi.
-Asko
upsid...@downunder.com
Jan 17, 2016, 6:00:06 AM1/17/16
to
vuonna esiin linkki ABB:n tuotteesta
http://www.asennustuotteet.fi/documents/Keskukset/1M5T33JS_1.pdf
jossa siis kolmivaihe VVS oli ennen keskusta.
Juhani Varemo
Jan 17, 2016, 11:44:07 AM1/17/16
to
upsid...@downunder.com wrote:
> En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
> sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
> jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
> sulakesuojauksessa.
Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
> En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
> sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
> jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
> sulakesuojauksessa.
järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.
Ei olisi mielekästä jos vvs:n lauetessa katkaistaisiin vain yksi vaihe ja
moottori(t) jäisivät jurraamaan kahdella vaiheella kunnes/jos mahdollinen
lämpörele toimii. Tai moottori palaa...
upsid...@downunder.com
Jan 17, 2016, 12:27:12 PM1/17/16
to
On Sun, 17 Jan 2016 18:44:04 +0200, Juhani Varemo
<juhani...@kuivanto.fi.invalid> wrote:
>upsid...@downunder.com wrote:
>
>> En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
>> sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
>> jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
>> sulakesuojauksessa.
>
>
>Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
>järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
>myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.
Tietenkin 3-v kuormat ovat 3-v VVS _lähdön_ takana ja yksivaihekuormat
<juhani...@kuivanto.fi.invalid> wrote:
>upsid...@downunder.com wrote:
>
>> En ymmärrä tätä 3-v vikavirtasuojien käyttöä ennen keskusta, sen
>> sijaan että käytettäisiin omia 1-v vikavirtasuojia kussakin lähdössä,
>> jolla päästäisiin samanlaiseen selektiivisyyteen huin
>> sulakesuojauksessa.
>
>
>Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
>järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
>myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.
ovat 1-v VVS _lähtöjen_ takana
>Ei olisi mielekästä jos vvs:n lauetessa katkaistaisiin vain yksi vaihe ja
>moottori(t) jäisivät jurraamaan kahdella vaiheella kunnes/jos mahdollinen
>lämpörele toimii. Tai moottori palaa...
_tulopuolen_VVSiä.
Tässä siis korkeintaan yritetään säästää suojien hinnoissa, huonontaen
järjestelmien käytettävyyttä. Pahimmillaanhan tämä aiheuttaa sen, että
kirotut VVSt ohitetaan turhien laukaisujen takia :-).
Pauli Perälä
Jan 18, 2016, 8:27:26 AM1/18/16
to
Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> writes:
> Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
> järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
> myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.
Miten kolmivaiheinen moottori kytketään vikavirtasuojan taakse? Kun
> Ehkä en ymmärtänyt asiaa nyt oikein, mutta yhdistettyä 3-v suojaa ei liene
> järkevää korvata yksittäisillä 1-v-suojilla. Mikäli siis on tarkoitus pitää
> myös esim 3-v moottorit vvs:n takana.
sille ei mene nollajohdinta ollenkaan. Että mistä se vvs tietää milloin
täytyisi laueta kun se mittaa nollan ja vaiheiden välistä virran eroa?
Jos olen oikein asian ymmrtänyt.
- Pauli
Otto Keronen
Jan 18, 2016, 9:34:56 AM1/18/16
to
Ehkä kuva selventää asiaa: (vaikka siinä nyt on piirretty auki vain 1-V laukaisu, mutta ei se periaattellisesti eroa vaikka käämityksiä olisi useampi.
http://www.utu.eu/sites/default/files/attachments/vikavirtasuojat-tekniset-tiedot-11fi0211.pdf
Juhani Varemo
Jan 18, 2016, 9:57:32 AM1/18/16
to
Sen pitää silloin vaan summata vaiheiden virrat ja tarkastaa että tuo summa
on nolla. Jos ei ole, virtaa karkaa muuta kautta (vuotaa runkoon,
suojamaahan).
upsid...@downunder.com
Jan 18, 2016, 10:49:51 AM1/18/16
to
ensiökäämien aiheuttmat magneettikentät kumoavat toisensa, eikä
toisiopkäämiin tule mitään nettovirtaa, eikä suoja siten laukea. Jos
kuitenkin kuorman päässä virta jostain johtimesta pääsee hakoteille,
vaikka ihmisen kautta maihin/suojamaahan, vikavirtasuojan käämien
muodostama magneettikenttä ei ole tasapainossa ja syntyy
nettomgneettikenttä, joka näkyy toisiokäämissä, joka laukaisee
katkaisun.
Yksivaihetapauksessa virtamuuntajan ensiökäämejä on kaksi (vaihe ja
nolla), balansoidussa tähtikytketyssä kolmiokytkennässä käämejä on
kolme (yksi kullekin vaiheelle) ja kunkin vaiheen hetkelliset
magmneettikentät kumoavat toisensa.
Vinoissa kolmivaihekuormissa (tähtikytkentä) tarvitaan vielä neljäs
käämi nollajohtimen virtaa varten, jolla valmistetaan, että kaikki
virrat kulkevat tuon virtamuuntajan kautta, eikä mitään virtaa karkaa
maihin jotain väärää reittiä pitkin.
Miten tämä sitten toimii, jos kuormana on hyvin voimakkaita
harmoonisia virtoja aiheuttavat elektroniikan teholähteet (ilman
tehokerttoimen korjausta), aiheuttaen suuria harmoonisia yliaaltoja
nollajohdossa, on sitten eri juttu.
rtm
Jan 18, 2016, 4:18:19 PM1/18/16
to
<upsid...@downunder.com> kirjoitti viestissä
news:btsm9bh05t9svnf8i...@4ax.com...
En minä näe tuossa kuvassa mitään vikavirtasuojaa ennen keskusta. On vain
kaksi 3-v.vikavirtasuojaa, joiden kummankin perässä on kuusi varoketta.
Aivan normaali käytäntö kun ei haluta joka varokkeelle omaa vikavirtasuojaa.
news:btsm9bh05t9svnf8i...@4ax.com...
kaksi 3-v.vikavirtasuojaa, joiden kummankin perässä on kuusi varoketta.
Aivan normaali käytäntö kun ei haluta joka varokkeelle omaa vikavirtasuojaa.
rtm
Jan 18, 2016, 4:33:25 PM1/18/16
to
"Asko" <as...@noname.invalid> kirjoitti viestissä
news:n7b8qn$83g$1...@dont-email.me...
Itseasiassa tuo tariffivaroke on jo mennyttä aikaa, nykymittarit ei tarvitse
enää erillisiä kelloja eikä muitakaan ohjauslaitteita.
news:n7b8qn$83g$1...@dont-email.me...
enää erillisiä kelloja eikä muitakaan ohjauslaitteita.
0 new messages