Kiitos jo etukäteen hyvistä vinkeistä!
Ajovalojen kytkentään rele jonka avulla matka akulle mahdollisimman
lyhyt, ja se autostereokäytöstä tuttu, noin yhden faradin konkka sen
pumpun johtoon.
Sinne pumpon johdon väliin voi olla vähän hankalla päästä laittamaan
mitään konkkia. Mahtaisko tuo konkka toimia suoraan ajovalon johdon
välissä?
Tuo lisärelehän olis ainakin helppo kokeilla kun ottais ohjauksen tuosta
nyt polttimolle menevästä johdosta ja laittais paksut virtapiuhat
akulta polttimoille sitten. En tosin tiedä miten auton tietokone reagoi
siihen, jos tuollaiset lisäreleet laittaa väliin mutta ilman tuota
konkkaa pumpun johdoissa tuo lienee turha yritys?
> ajatusta, millaisella yksinkertaisella ajovalojen johdon väliin
> laitettavalla kondensaattorikytkennällä tai vastaavalla enempi
> automekaanikko kun sähkömekaanikko osaisi saada tuon jännitevaihtelun
> kuriin ja valot palamaan stabiilisti?
Onko vika siinä että ajovalojen ohjausrele naksahtaa tuossa tilanteessa,
josta johtuen valot sammuvat täysin hetkeksi? Ei kuulosta kyllä kovin
todennäköiseltä mutta tuollaisen väkisinkin huomaisi valojen välähtämisenä.
Käsittääkseni vika on siinä, että jännitetaso vaan käy matalalla ja
siitä johtuen valot himmentyvät, eivät sammu kokonaan.
Netistä löytyy mm. tämmöinen keskustelu aiheesta:
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20070812021227AAtsDrq
>Autopuolen kaikki keskustelupalstat on koluttu joten siirrytään
>elektroniikan puolelle. Sitikan C5:ssä on tyyppivika jonka tehdas
>tunnustaa mutta ei tee asialle mitään. Eli aina kun korkeapaine
>hydraulipumppu käynnistyy niin se haukkaa niin paljon virtaa, että
>ajovalot välähtävät. Tuo on pirun ikävä ominaisuus jonka korjaamista
>olen päässäni yrittänyt pohtia.
Ihan hatusta heitetty ajatus, mutta pätee joskus autosähköjen kanssa:
Oletko katsonut mitä reittiä maapuolen virta palaa
hydrauliikkapumpulta runkoa pitkin akulle ja toisaalta mitä reittiä
pitkin ajovalojen virta palaa akulle ?
Jos näillä virroilla on yhteinen maapolku rungossa esim. joidenkin
yhteisten pistehitsaussaumojen tai jopa pulttien kautta, pumpun
paluuvirta nostaa maapotentiaalia, jolloin vaikka valojen +12 V puoli
olisi kunnossa, sen maapotentiaali nousee ja siten pudottaa lampun
ylitse jäävää jännitettä.
Valoteho on verrannollinen jännitteen 2-3 potenssiin, joten voltin
notkahdus on jo helposti havaittavissa.
Jos pumpuilla ja valoilla on yhteinen paluureitti rungossa, silloin
voisi kokeilla erillisen johtimen tuomista valojen miinusnavasta akun
miinus-napaan tai ainakin lähellä sitä pistettä rungossa, josta paksu
kaapeli menee runkosta akun miinus-napaan.
Tietysti jos akku vetele viimeisiään eikä laturi yksin jaksa syöttää
hydrauliikkapumppua+valoja, niin samanalaista valojen välkkymistä
siitäkin seuraa.
Paul
Näin. Jos ei ole puhtaasti akun virranantokyvystä kiinni, lähtisin
minäkin etsimään ongelmaa osittain samoista syötöistä jolloin jännite
niiaa lamppujen syötöissä pumpun kuormittaessa.
-P
> Käsittääkseni vika on siinä, että jännitetaso vaan käy matalalla ja
> siitä johtuen valot himmentyvät, eivät sammu kokonaan.
Siihen virtarohmuun laitteeseen voisi kokeilla lisätä sarjavastuksen, joka
rajoittaa maksimivirran sellaiseksi että valot eivät himmene liikaa.
Himmeneminen varsinaisesti johtuu auton käydessä siitä, että laturin
kuormitus ylittyy ja jännite putoaa latausjännitteen tasolta akun
nimellisjännitteelle tai jopa sen alle jos kuormitus on suurta. Ei siihen
auta kuin oma akku virtarosvolle tai virran rajoitus.
Välkkymisen saisi loppumaan erillisellä hakkurivirtalähteellä joka
akkujännitteen vaappumisesta huolimatta syöttäisi ajovaloille tasaista
DC:tä,tosin tuo em palikka pitäisi olla sen verran tanakka että se
jaksaisi ajovaloja kiiluttaa kunnolla,eli sille tulisi hintaa ja en
ihmettele ettei PSA-yhtiö ole kiinnostunut yhdestä lisä kustannuksesta sa
potentiaalisesta vikakohteesta lisää..
--
*kirjoita sigusi tähän* No en prk..le kirjota!
Kuulostaa systeemisuunnitteluongelmalta: eli olisiko mahdollista, että
ajovalot ja hydraulipumppu ovat samassa "virtapuussa" ja pumpun
käynnistyessä johdinhäviöt aiheuttavat tuon välkynnän? Jos näin, niin
johtimien paksuntaminen auttaa asiaan, joskaan ei korjaa juurisyytä.
f
Mulla olisi luultavasti jossain skoopi kähmyrä mikä on mitattu ihan ajon
aikana
suoraan akunnavasta valtatievauhdissa. os en väärin muista, niin
kertaluokat meni
niin, että jännite romahti 14,1 => 11,8 hyvin jyrkästi. Sitten jännite
palautui likimain
normaaliksi kertaluokkaa 100ms aikavakiolla. (Vertaa RC-piirin varauksen
aikavakio).
Joskus oli ajatus mennä mitaamaan minkälainen se vitapiikki oikein on,
kun ei ollut
DC-propea ensi reisulla matkassa. Se nyt on vaan jäänyt....
Tuolla perusteella sanoisin että korjausta voisi yrittää kahta tietä.
1) Äkäisempi latauksen säädin, mutta veikkaampa että pitää aika rajusti
muuttaa
koko laturin mitoitusta, että roottoriin saisi tuossa ajassa
tungettua niin paljon energiaa,
että kompoensointi ehtisi mukaan notkaukseen. Sanotaan että
mahdollista, mutta liian
kallista.
2) Jonkinlainen "pehmokäynnistin" sinne hydraulipumpun etteen lienisi se
toteuttamiskelpoisin
vaihtoehto, eli käynnistyksessä jokin sarjavastus pumpun eteen ja
sitten vaikka parissa vaiheessa
poistetaan vastukset lämpenemästä kun pumppu on ehtinyt vauhtiin.
Kai tuon voisi puolijohteillakin hoitaa, mutta saa varmaan olla jokin
kokolailla tökevä feti joka
kestää tuollaisen pumpun pehmeästi startata.
Jos pääsisi oikein sitä tehtaan setää puhuttamaan , niin voisi kysyä
eikö tuollainen startti
pitäisi ajaa pehmeästi jollain hakkuri/katkoja sukuisella
"pehmokäynnistimellä"
OK. Mitä tähän sitten enää muuta voi sanoa kuin "ranskalaiset..." ;)
> Jos pääsisi oikein sitä tehtaan setää puhuttamaan , niin voisi kysyä
> eikö tuollainen startti
> pitäisi ajaa pehmeästi jollain hakkuri/katkoja sukuisella
> "pehmokäynnistimellä"
No jos minä pääsisin sitä tehtaan setää jututtamaan, niin kysyisin että
miksi ***vetissä sen pumpun pitää olla sähköinen. Mulla Audissa
hydraulipumppu pyörii hihnalla, eikä ole tuommoisia ongelmia :)
f
> No jos minä pääsisin sitä tehtaan setää jututtamaan, niin kysyisin että
> miksi ***vetissä sen pumpun pitää olla sähköinen. Mulla Audissa
> hydraulipumppu pyörii hihnalla, eikä ole tuommoisia ongelmia :)
Yksi hyvä syy lienee se, että sähköinen pumppu on taloudellisempi.
Hihnavetoisen pitää tuottaa riittävä teho pienilläkin kierroksilla ja
pumpun viemä teho kasvaa karkeasti kierrosluvun kolmannessa
potenssissa -> hihnavetoinen pumppu on helposti melkoinen tehosyöppö.
Joakim
> Mulla olisi luultavasti jossain skoopi kähmyrä mikä on mitattu ihan ajon
> aikana
> suoraan akunnavasta valtatievauhdissa. os en väärin muista, niin
> kertaluokat meni
> niin, että jännite romahti 14,1 => 11,8 hyvin jyrkästi. Sitten jännite
> palautui likimain
> normaaliksi kertaluokkaa 100ms aikavakiolla. (Vertaa RC-piirin varauksen
> aikavakio).
>
> Joskus oli ajatus mennä mitaamaan minkälainen se vitapiikki oikein on,
> kun ei ollut
> DC-propea ensi reisulla matkassa. Se nyt on vaan jäänyt....
Taitaa tosiaan olla aikamoinen virtapiikki, mikä lienee tavallista
kompuroille. Jos täyden akun + laturin jännite tipahtaa 11,8 volttiin
noin nopeasti virtaa lienee jo yli 100 A eli enemmän kuin laturi
kuitenkaan pystyisi tuottamaan.
Joakim
>
> 2) Jonkinlainen "pehmokäynnistin" sinne hydraulipumpun etteen lienisi se
> toteuttamiskelpoisin
3) puskuriakku kompuran lähelle, ja ohikytkeytyvä etuvastus sen ja
normaaliakun välille. (rele oikosulkee etuvastuksen kun virta on esim
välillä 5-50A, muuten välissä vaikka alle 100mOhm vastus, joka sallii
puskuriakun latautumisen, mutta rajoittaa virtapiikkiä aika lailla.
Etuvastuksen voisi ohittaa myös esim 0.5 sek viiveellä tms. )
> No jos minä pääsisin sitä tehtaan setää jututtamaan, niin kysyisin
> että miksi ***vetissä sen pumpun pitää olla sähköinen. Mulla Audissa
> hydraulipumppu pyörii hihnalla, eikä ole tuommoisia ongelmia :)
Hihnavetoinen kuluttaa energiaa koko ajan. Sähköinen vain tarvittaessa.
Paljonkos hydrauliikkatehoa vaaditaan ajettaessa matka-ajoa?
Saitkin jo paljon ehdotuksia. Omassani ei tule mitään uutta, tuskin edes
mitään harkitsemisen arvoista, mutta kerron silti. Jos sinulla
sattumoisin on Webasto (tai kilpaileva tuote), niin sille kannattaisi
ehkä olla oma akku. Ja sitten kun sinulla on kaksi akkua, niin niiden
liittämistä autoon sekä johdotusta sumplimalla voisi saada jotain
aikaiseksi. Tämä ei kyllä varmastikaan ole se oikeaoppisin tapa.
Tulipahan silti mieleeni.
--
Tuomas Yrjövuori
>Mulla olisi luultavasti jossain skoopi kähmyrä mikä on mitattu ihan ajon
>aikana
>suoraan akunnavasta valtatievauhdissa. os en väärin muista, niin
>kertaluokat meni
>niin, että jännite romahti 14,1 => 11,8 hyvin jyrkästi. Sitten jännite
>palautui likimain
>normaaliksi kertaluokkaa 100ms aikavakiolla. (Vertaa RC-piirin varauksen
>aikavakio).
>
>Joskus oli ajatus mennä mitaamaan minkälainen se vitapiikki oikein on,
>kun ei ollut
>DC-propea ensi reisulla matkassa. Se nyt on vaan jäänyt....
>
>Tuolla perusteella sanoisin että korjausta voisi yrittää kahta tietä.
>1) Äkäisempi latauksen säädin, mutta veikkaampa että pitää aika rajusti
>muuttaa
> koko laturin mitoitusta, että roottoriin saisi tuossa ajassa
>tungettua niin paljon energiaa,
> että kompoensointi ehtisi mukaan notkaukseen. Sanotaan että
>mahdollista, mutta liian
> kallista.
Ennen tämän tekemistä kannattaisi varmistaa, että tuo 100 ms kuoppa
johtuu lataussäätimen viiveestä, eikä esim. siitä, että se pumppu
käynnistyksen aikana tosiaan kaappaa hyvin ison ja hyvin lyhyen
virtapiikin. Starttimoottorin virtapiikki on toki pidempi, siinä kun
on paljon enemmän inertiaa perässä.
>
>2) Jonkinlainen "pehmokäynnistin" sinne hydraulipumpun etteen lienisi se
>toteuttamiskelpoisin
> vaihtoehto, eli käynnistyksessä jokin sarjavastus pumpun eteen ja
>sitten vaikka parissa vaiheessa
> poistetaan vastukset lämpenemästä kun pumppu on ehtinyt vauhtiin.
Miten olisi ilmaraolla varustettu kuristin, joka piikin alussa
vastustaa virran kasvua, mutta loppuvaiheessa haittana on enää
käämiresistanssi.
Sitten täytyy muistaa tehdä suojaus virran katkaisutilannetta varten,
koska tuossa vaiheessa kuristin potkaisee aika takaisin aikamoisella
voimalla.
Jos ajovalojn vilkkuminen on ainoa haittatekijä, silloinhan valot
voisi varustaa omalla akulla/kondensaattorilla jota varataan pääakusta
diodin tai kuristimen kautta. Diodin ongelmana on jännitehäviö, mutta
tuossa voisi käyttää suurempi-induktanssista kuristinta kuin jos
kuristimen laittaisi pumpun linjaan. Kun pumppu käynnistyy, se vetää
paljon virtaa pääakusta ja yrittää vetää sitä myös valojen akusta,
mutta kuristimen aikaansaama aikavakio rajoittaa tätä virtaa sen
kriittisimmän sekunnin aikana. 10 H kuristimella saisi jo ihan mukavan
aikavakion, jos oletetaan moottorin resistanssiksi esim. 0,1 ohmia.
Paul
Paksulankainen kela sarjaan kompuran kanssa ja diodi rinnalle tappamaan
tämän kelan jännitepiikkejä.
Kiitos kaikille vastauksista. Juttelin tänään maahantuojan kanssa ja he
sanoivat että heillä eikä tehtaalla ei ole yhtään tiedossa olevaa
ratkaisuja jolla tuo ongelma korjattaisiin. Sanoin kaverille, että
menetkö itse googlettamaan vai kerronko osoitteen mistä löytyy tukku
ehdotuksia ;)
Kassotaan mitä keksitään aiheen tiimoilta.
> Paksulankainen kela sarjaan kompuran kanssa ja diodi rinnalle
> tappamaan tämän kelan jännitepiikkejä.
Laskepa huviksesi millainen kela sinne tarvitaan. Kelaa helpompi on laittaa
siihen fettiohjaus. Jäähdytys ei ole ongelma koska lämmitystä tarvitaan vain
hetken aikaa.
On sitä hyvä olla: tuossa kun jarrutehostin saa käyttövoimansa myös
siitä pumpusta.
f
Siellä on toki paineakku, josta jarrutkin toimii vaikka pumpun sulake olisi
palanut.
...hetken aikaa ja riippuen siitä, kuinka kauan pumppu on ollut
toimimatta. Jarruthan toki toimivat vaikka kokonaan ilman
tehostinta, saattaa vaan voimanostoa ja steroidipunnerrusta
harrastamattomalle kuskille tulla yllätyksenä miten huonosti. Syttyy
siitä varmasti mittaristoon joku punainen valo, jonka merkitystä 98%
kuljettajista ei tiedä.
Mutta onko tässä nyt joku oikeasti käyttöä haittaava ongelma? Luulisi,
että rakkineelta olisi jäänyt tyyppihyväksyntä saamatta, jos siinä
valot vilkkuvat miten sattuu.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
-TK
Niin kovin taantumuksellista..
Kompressorin moottori on käsittääkseni tasavirtasarjamoottori jonka
ominaisuuksiin kuuluu ottovirran kasvaminen suorassa suhteessa
pyörimistä vastustavaan voimaan nähden. Kun kompura lähtee tuottamaan
suoraan painetta niin ottovirtapiikki on suuri. Kompuraan voisi rakentaa
sisäisesti tai ulkoisesti kytkennän niin että painetta ei tuoteta ennen
kuin moottori on päässyt normaaliin vauhtiin. Ts. kompura on
tyhjäkäynnillä käynnistyksen ajan. Ulkoisesti tuon voisi toteuttaa 3-tie
kytkimellä painelinjassa. Mutta jälkikäteen tehtävät muutokset on
tietysti kalliita.
> Jos nyt puhutaan edelleen Citroen C5:sta niin jarruilla ei ole mitään
> tekemistä hydrauliikkapumpun kanssa. Siellä on ihan normaalit
> alipainetehostetut jarrut kuten muissakin 'normaaleissa' autoissa. En
> muista oliko nestekään samaa vai oliko jarruille oma nesteensäkin.
Jaa kyllä mulla on normaaleissa autoissa ollut hydrauliikalla toimiva
jarrutehostin. Mutta onhan näitä joka lähtöön.
???
Missä "normaalissa" autossa?
Ainoa, jossa mulla on ollut hydraulinen (ylipaine) tehostaja, oli
dieseljenkki.
Kaikissa muissa se on ollut alipainetoiminen. Jopa dieseltransitissa ja
diesel isuzussa, joissa molemmissa olim alipainepumppu.
Kaikissa bensakoneisissa imusarjan alipaineella toimiva.
Vain tuon vanhan sitikan tiedän olleen erikoinen poikkeus: bensakone ja
hydraulinen ylipainetehostin.
-Mika-
Kuten jo sanottu, niin Audeissa noita on myös. Mutta eikös siirretä
jatkot tästä johonkin toiseen ryhmään...
> -Mika-
f
Erkki Esimerkki kirjoitti:
Tuskin ehtii mittaamaan. Katso lukemaa kun otat johdon kokonaan irti
kohteesta kymmenesosasekunniksi.
> jännite alempanakin. Jos jännite ei tuon matalemmalla käy niin
> mahtaisiko tavallinen kondensaattori jaksaa pitää tuon jännitteen
> vakiona jos valon johtoihin sellaisen laittaisi? Himmeys kestää ehkä
> sadasosasekunteja, korkeintaan kymmenyksen.
Onkos siinä autossa purkauslamput vai miten se noi nopsaan reagoi?
Jännite ei pysy vakiona edes kondensaattorilla. Itse asiassa kondensaattorin
varaus menisi sinne pumpulle. Kondensaattori toimisi paremmin jos
syöttöjohto olisi ohutta ja konkka lampussa kiinni. Se siis on parempi
hetkellisille kuormitushuipuille kuin hetkellisille virtakatkoksille.
Jännitesäädin on sitten vakaampi mutta tähän käyttöön overkill. Kokeile
laittaa pumpulle etuvastus vaikka vaan kokeeksi. Näet - lähteekö se edes
käyntiin.
Tuo on vain jonkin hetken jännite. Oikean kuvan hommasta saisi kenties
pc-liitäntäisellä oskilloskoopilla jolla voi tallentaa
jännitenotkahduksen kuvan. Kuvasta näkee myös keston millisekuntien
tarkkuudella. Näistä voisikin sitten tarkasti laskea millaisia suodatus
kytkentöjä tarvitaan. Epäilen kyllä että suodatuksista tulee niin
järeitä että olisi parempi puuttua ongelman aiheuttajaan.