Hiacen laturissa tms. ongelmaa...?

[PenaL]

Tää varmaan on selvää pässinlihaa ja aihetta jo käsiteltykin moneen
kertaan. "Potilas on -85 diesel -Hiaceni. Viime viikolla alkoi starttaus
hidastua ja lopulta hyytyi kokonaan. Mittailin vielä käynnissä olevan
koneen jännitettä tupakansytkärin liittimestä, ja tarpeeksi kun polki,
ilman jälkihehkuja latausjännite kävi enintään jossain 12,9 voltissa.
Eli jotenkin latasi, kunnes akku lopahti. Ajattelin, että akkuhan se
siinä on loppu ja kannoin ladattavaksi. Vuorokauden siinä latailin
peruslaturilla. Aluksi otti maksimissaan 4 - 5 ampeeria, napajännitteen
ollessa 13 voltin luokkaa ( pikkuisen pieni "laturi polvillaan" ? )
kunnes hidastui jääden lopulta n 2 ampeeriin eikä vähennyt enää tästä.
Akun kuormittamaton jännite ladattuna runsaan vuorokaudenkin jälkeen on
12,7 volttia, eli ei akku tämän perusteella ihan loppu vielä ole. Eli,
tyhjään akkuun kelpasi reipas virta, eikä myöhgemmin mainittavasti
itsepurkaudu. Akku on 100 Ah:n Exide, joskin ainakin 5 vuotta vanha.
Olin jo menossa ostamaan uutta akkua, kunnes mietin ja muistin, että n.
kuukausi sitten siihen vaihdettiin koko pakoputki ja osa hommasta
tehtiin kaarihitsuksella "erään helsinkiläisen pakoputkifirman toimesta"
eikä akkua prkle! irrotettu hitsauksaen ajaksi!!!

Muuten. latauksen merkkivalot yms toimivat kuten ehjässä autossa...

Nyt kiinnittyy huomio laturiin ja releeseen. Mitä kannattaisi tehdä
seuraavaksi...? Auto pitäisi viedä pian leimallekin...

-Pentti

[Tuomas]

On Mon, 24 Sep 2012 09:51:31 +0300, PenaL
<pentti....@helsinki.fi> wrote:

>Nyt kiinnittyy huomio laturiin ja releeseen. Mitä kannattaisi tehdä
>seuraavaksi...? Auto pitäisi viedä pian leimallekin...

Yksi katsomisen arvoinen kohta: lämpeneekö auton laturi? Jos lämpenee,
joku diodi oikosessa, jos ei lämpene normaalia enemmän, diodi poikki.



Tuomas

[ap]

Laturin diodisillasta on palanut osa diodeista. Tuo on normaalia, jos
pakoputkea hitsataan ja hitsauskoneen maakenkä on auton rungossa. Eli
hitsausvirta kulkee moottorin maadoitusjohdon kautta.

Minä pyytäisin korjauskustannukset pakoputkifirmasta. Kannattaa
tarkistaa myös moottorin maadoitusjohdon kunto.

[Heikki Heinonen]

Luulisi että ammattimies laittaisi maajohdon kiinni pakoputkeen, muutenhan niitä korvausvaatimisia
tulisi harva se päivä.

>Minä pyytäisin korjauskustannukset pakoputkifirmasta. Kannattaa
>tarkistaa myös moottorin maadoitusjohdon kunto.

Tuota minäkin ajattelin, vanhoissa autoissa maadoitukset on aina syöpyneet. Teräsharjalla kaikki
puhtaaksi ja vaseliinia väliin.

[Miika Seppanen]

On Mon, 24 Sep 2012 09:51:31 +0300, PenaL
<pentti....@helsinki.fi> wrote:

Aikoinaan unohdin irrottaa akun ennen hitsausta. Toimenpiteen j�lkeen
valot paloi ep�ilytt�v�n kirkkaasti, ja mittaus osoittikin
latausj�nnitteen olleen n. 16V. Uusi j�nnitteens��din korjasi
ongelman, ei ollut edes kallis.

-Miika

[Näsä]

Jos ajoneuvolla on tarkoitus ajaa pidempään,
voit hyvillä mielin jo iän perusteella ostaa ensimmäiseksi uuden akun.
Vika ei välttämättä sillä poistu, mutta onpahan yksi vikamahdollisuus
poistettu.

[kare pietilä]

Heikki Heinonen kirjoitti:

> Tuota minäkin ajattelin, vanhoissa autoissa maadoitukset on aina syöpyneet. Teräsharjalla kaikki
> puhtaaksi ja vaseliinia väliin.

Se tavallinen tarina vaan tahtoo olla, että se on syöpynyt
kokonaan tiehensä. Vähemmällä pääsee kun kytkee vaan kyl-
mästi kokonaan uuden maapiuhan jokonkin hyvin esillä ole-
vaan paikkaan. Ei tarvitse niin kauheasti pyristellä pää
jossain pakoputken ja tukivarren välissä ihmettelemässä
että missä sen oikein kuuluisi olla.
--
Byrgcn hgryvnf.

[PenaL]

On 27.9.2012 18:03, N�s� wrote:
> On 24 syys, 09:51, PenaL<pentti.leppa...@helsinki.fi> wrote:

>> T�� varmaan on selv�� p�ssinlihaa ja aihetta jo k�siteltykin moneen

>> kertaan. "Potilas on -85 diesel -Hiaceni. Viime viikolla alkoi starttaus

>> hidastua ja lopulta hyytyi kokonaan. Mittailin viel� k�ynniss� olevan
>> koneen j�nnitett� tupakansytk�rin liittimest�, ja tarpeeksi kun polki,
>> ilman j�lkihehkuja latausj�nnite k�vi enint��n jossain 12,9 voltissa.
>> Eli jotenkin latasi, kunnes akku lopahti. Ajattelin, ett� akkuhan se
>> siin� on loppu ja kannoin ladattavaksi. Vuorokauden siin� latailin
>> peruslaturilla. Aluksi otti maksimissaan 4 - 5 ampeeria, napaj�nnitteen

>> ollessa 13 voltin luokkaa ( pikkuisen pieni "laturi polvillaan" ? )

>> kunnes hidastui j��den lopulta n 2 ampeeriin eik� v�hennyt en�� t�st�.
>> Akun kuormittamaton j�nnite ladattuna runsaan vuorokaudenkin j�lkeen on
>> 12,7 volttia, eli ei akku t�m�n perusteella ihan loppu viel� ole. Eli,
>> tyhj��n akkuun kelpasi reipas virta, eik� my�hgemmin mainittavasti

>> itsepurkaudu. Akku on 100 Ah:n Exide, joskin ainakin 5 vuotta vanha.

>> Olin jo menossa ostamaan uutta akkua, kunnes mietin ja muistin, ett� n.

>> kuukausi sitten siihen vaihdettiin koko pakoputki ja osa hommasta

>> tehtiin kaarihitsuksella "er��n helsinkil�isen pakoputkifirman toimesta"
>> eik� akkua prkle! irrotettu hitsauksaen ajaksi!!!
>>
>> Muuten. latauksen merkkivalot yms toimivat kuten ehj�ss� autossa...
>>
>> Nyt kiinnittyy huomio laturiin ja releeseen. Mit� kannattaisi tehd�
>> seuraavaksi...? Auto pit�isi vied� pian leimallekin...
>>
>> -Pentti
>
> Jos ajoneuvolla on tarkoitus ajaa pidemp��n,
> voit hyvill� mielin jo i�n perusteella ostaa ensimm�iseksi uuden akun.
> Vika ei v�ltt�m�tt� sill� poistu, mutta onpahan yksi vikamahdollisuus
> poistettu.

L�hdin t�st� p��st� liikkeelle, eli hankin uuden akun. Nyt huolenaiheena
on se, ett� startatessa startti py�ritt�� konetta hitaan vaivalloisesti
ik��n kuin akku olisi melkein tyhj� tai yritt�isi startata vaihde
p��ll�. Kyll� tuo laturi lataa, juuri k�ynnistytty� j�lkihehkujen aikana
tuuppaa akkuun p�in vain paria ampeeria, mutta sen j�lkeen, kun
j�lkihehkut tytkeytyv�t pois laturi tunkee jo tyhj�k�ynnill� akkuun p�in
n. 25 A:n virtaa. Ja kun pist�� ajovalot p��lle akkuun p�ion menee silti
"vain" n 12 ampeeria. Koneen kun sammuttaa, valot vet�v�t tuon saman 12
ampeeria, eli purkaa tuon verran. Ennen k�ynnistyst� lev�nneen akun
napaj�nnite oli 12,15 volttia. K�ynnist�misen j�lkeen j�lkihehkujen
aikana j�nnite makasi alle 12 voltin, mutta kun j�lkihehkut meniv�t pois
p��lt� j�nnite alkoi nousta nopeasti kivuten tuonne hilikkua alle 14
voltin. N�m� siis joutokynnill�. Mielenkiintosia, ett� latausj�nnite ei
yht��n nouse vaikka koneen kierroksia nostettaisiin, pikemmin p�in vastoin.

Eli aiemmin startti py�ritti mielest�ni konetta iloisemmin, nyt ik��n
kuin just jaksaa k�ynnisty�. Startit ovat mun autoista hajonneet v�h�n
eri tavalla.

[Asko Ikävalko]

PenaL wrote:
> Nyt huolenaiheena
> on se, että startatessa startti pyörittää konetta hitaan vaivalloisesti
> ikään kuin akku olisi melkein tyhjä

Tekikö tuota samaa juuri kaupasta haetulla akulla? Tai jos itse lataat
erillisellä laturilla sen varmasti täyteen, niin tekeekö sittenkin samaa?

Jos akussa on varmasti hönkää, niin ehkä se virtaska ei kulje sinne
startille asti syystä tai kolmannesta. Hapettuneet liitokset?


> hilikkua alle 14
> voltin. Nämä siis joutokynnillä. Mielenkiintosia, että latausjännite ei
> yhtään nouse vaikka koneen kierroksia nostettaisiin, pikemmin päin vastoin.

Lataussäädin hoitaa hommansa. Jossain vanhoissa pappatuntureissa oli
magneto, jonka antama jännite oli suoraan verrannollinen koneen
kierroslukuun, mutta eiköhän nykyisissä moposkoottereissakin ole jo
vähän fiksummat laturit.

-Asko

[Sami Setälä]

> Lähdin tästä päästä liikkeelle, eli hankin uuden akun. Nyt huolenaiheena

> on se, että startatessa startti pyörittää konetta hitaan vaivalloisesti

> ikään kuin akku olisi melkein tyhjä tai yrittäisi startata vaihde päällä.
> Kyllä tuo laturi lataa, juuri käynnistyttyä jälkihehkujen aikana tuuppaa
> akkuun päin vain paria ampeeria, mutta sen jälkeen, kun jälkihehkut
> tytkeytyvät pois laturi tunkee jo tyhjäkäynnillä akkuun päin n. 25 A:n
> virtaa. Ja kun pistää ajovalot päälle akkuun päion menee silti "vain" n 12
> ampeeria. Koneen kun sammuttaa, valot vetävät tuon saman 12 ampeeria, eli
> purkaa tuon verran. Ennen käynnistystä levänneen akun napajännite oli
> 12,15 volttia. Käynnistämisen jälkeen jälkihehkujen aikana jännite makasi
> alle 12 voltin, mutta kun jälkihehkut menivät pois päältä jännite alkoi
> nousta nopeasti kivuten tuonne hilikkua alle 14 voltin. Nämä siis
> joutokynnillä. Mielenkiintosia, että latausjännite ei yhtään nouse vaikka
> koneen kierroksia nostettaisiin, pikemmin päin vastoin.

Kyllä tuolle akun varaustilalle pitäisi jotain tehdä, tai se menee tärviölle
heti pakkasten alettua. Täyden akun lepojännite on 12,7-12,8 voltin luokkaa.
Sinänsä yhtälö näyttää pahalta, eli jos jännite ei jaksa nousta edes 12
volttiin käynnistyksen jälkeen jälkihehkutuksen aikana, niin ainakin
pätkäajossa akun purkautuminen on jokseenkin varmaa.

Tuo ilman ajovaloja ja ajovalojen kanssa tekemäsi virtamittaus viittaa kyllä
vahvasti siihen että laturissa on vikaa. Noilla mittaustuloksilla näyttäisi,
että laturi pystyy tuottamaan noin 30A virtaa, joka ei siis riitä alkuunkaan
kun otetaan huomioon, että valojen lisäksi pitäisi pystyä ruokkimaan
puhallinta, radiota, vilkkuja, pyyhkimiä ynnä muuta ja lataamaan akkuakin.

Samoin latausjännite on pakkaskelejä ajatellen matala silloinkin kun ei ole
kuormitusta. Toki tuolla vajaalla 14 voltilla on pärjätty, mutta täyden
varaustilan saavuttamiseksi esimerkiksi Boschin laturit työntävät
alkuperäisellä lämpötilatietoisella jännitteensäätimellä varustettuna -20
pakkasella jo 14,7-14,8 voltin jännitettä.

> Eli aiemmin startti pyöritti mielestäni konetta iloisemmin, nyt ikään kuin
> just jaksaa käynnistyä. Startit ovat mun autoista hajonneet vähän eri
> tavalla.

No sinänsä laiska pyöritys ei ole ihme kun akku on lähtökohtaisesti noin
tyhjä. Lataa akku täyteen ulkoisella laturilla ja katso pyörittääko
sittenkin huonosti. Jos pyöritys on edelleen huonoa, niin sitten plus- tai
miinuskaapelissa on jotain vikaa niin kuin alun perin jo syyskuussa on
ehdotettukin.

-Sami-

[PenaL]

Kiitokset taas hyvistä neuvoista. Sinänsä mielenkiintoista, että se
Hiacen vanhan akun, joka oli ollut jonkin aikaa "täyteen ladattuna",
kuormittamaton tyhjäkäyntijännite oli nytkin korkeampi kuin tuon uuden.
Ilmeisesti olisi syytä lähteä etsimään liittimistä, lataus-, ja
starttipiiriin kuuluvista kaapeleista yms paikoista jännitehäviöitä,
vaikka usein nuo ylimenovastuksista johtuvat häviöt saattavat vaihdella
satunnaisesti mm. säiden, lämpenemisen ym vaihtelevien tekijöiden mukaan.

On se vaan mielenkiintoista, että muiden laitteiden yms. ongelmissa
vastaus saattaa olla hyvinkin noepasti valmiina, mutta kun omissa
vehkeissä on jotain ongelmaa, sitä saattaa olla näidne kanssa enemmän
tai vähemmän pihalla...:-)

-Pentti

[AkiP]

20.11.2012 22:28, Sami Set�l� kirjoitti:
> t�yden varaustilan saavuttamiseksi esimerkiksi Boschin laturit ty�nt�v�t
> alkuper�isell� l�mp�tilatietoisella j�nnitteens��timell� varustettuna
> -20 pakkasella jo 14,7-14,8 voltin j�nnitett�.

Itsell� taitaa olla 14.2V maksimi kirpeill�kin pakkasilla mit� olen
n�hnyt tuon oman 100A bossilaisen lataavan ja sattumalta koslani k�rsii
v�h�n samasta vaivasta eli sillont�ll�n pit�� verkkolaturilla latailla
kun virta tuntuu v�henev�n ja startti laiskistuvan. Mik� sitten lie,
onko j�nnitteens��din turhan konservatiivinen vai muuten vaan laturi
kohta lopussa, mutta tuntuu ettei tuo lataus oikein piisaa. Hommasin
joskus toisen t�ysin samanlaisen laturin (vaikkakin k�ytetyn) ja sill�
ei homma muuttunut miksik��n.

[kare pietilä]

AkiP kirjoitti:
> 20.11.2012 22:28, Sami Setälä kirjoitti:
>> täyden varaustilan saavuttamiseksi esimerkiksi Boschin laturit työntävät
>> alkuperäisellä lämpötilatietoisella jännitteensäätimellä varustettuna
>> -20 pakkasella jo 14,7-14,8 voltin jännitettä.
>
> Itsellä taitaa olla 14.2V maksimi kirpeilläkin pakkasilla mitä olen
> nähnyt tuon oman 100A bossilaisen lataavan ja sattumalta koslani kärsii
> vähän samasta vaivasta eli sillontällön pitää verkkolaturilla latailla
> kun virta tuntuu vähenevän ja startti laiskistuvan. Mikä sitten lie,
> onko jännitteensäädin turhan konservatiivinen vai muuten vaan laturi

> kohta lopussa, mutta tuntuu ettei tuo lataus oikein piisaa. Hommasin

> joskus toisen täysin samanlaisen laturin (vaikkakin käytetyn) ja sillä
> ei homma muuttunut miksikään.

Mä olen jo vuosia aina silloin tällöin lataillut autojeni akkuja vaikkei
latausjärjestelmissä mitään vikaa ole ollutkaan ja hyvin on aina virta
kelvannut! Olenkin alkanut pitää tätä akun varaustilan vajautta nykyai-
kaisen akun ja latausjärjetelmän ominaisuusyhdistelmänä.

[PenaL]

Kiinnostaisi todellakin, onko kyse viasta tai ominaisuudesta. Tuo uusi
akku on nyt ollut autossa nelisensadan kilomtrin kaupunkiajomatkan
verran Motonetin peruslatauksella, sittemmin auton oman laturin varassa.
Eli, ellei laturi olisi ollenkaan ladannut, auto ei lähtisi enää
ollenkaan käyntiin.

Olen tottunut tutkailemaan laturien eheyttä "p.rstuntumalla", eli kun
kone käy joutokäyntiä ja käännät valot päälle kone alkaa käydä ihan
vähän raskaammin, kun laturi jarruttaa enemmän. Ja, kun painaa kaasua
riittävän hitaalta tyhjäkäynniltä ylös päin. Nyt tämä ei tee näin, sama
haaleat ajovalot killittävät koko ajan, polki miten päin vain.
Tuplahihnat ovat riittävän kireällä ja kuivat. Laturi ja latausrele on
vaihdettu pari vuotta sitten. Rele uusi, laturi on purkuosa, nämäkin
lopulta vaihdettiin silloin toimimattoman varoitusvalon, ei
lataamattomuuden takia.

-Pentti

[PenaL]

On 21.11.2012 16:15, kare pietil� wrote:
> AkiP kirjoitti:

>> 20.11.2012 22:28, Sami Set�l� kirjoitti:
>>> t�yden varaustilan saavuttamiseksi esimerkiksi Boschin laturit ty�nt�v�t
>>> alkuper�isell� l�mp�tilatietoisella j�nnitteens��timell� varustettuna
>>> -20 pakkasella jo 14,7-14,8 voltin j�nnitett�.
>>
>> Itsell� taitaa olla 14.2V maksimi kirpeill�kin pakkasilla mit� olen
>> n�hnyt tuon oman 100A bossilaisen lataavan ja sattumalta koslani k�rsii
>> v�h�n samasta vaivasta eli sillont�ll�n pit�� verkkolaturilla latailla
>> kun virta tuntuu v�henev�n ja startti laiskistuvan. Mik� sitten lie,

>> onko j�nnitteens��din turhan konservatiivinen vai muuten vaan laturi

>> kohta lopussa, mutta tuntuu ettei tuo lataus oikein piisaa. Hommasin

>> joskus toisen t�ysin samanlaisen laturin (vaikkakin k�ytetyn) ja sill�
>> ei homma muuttunut miksik��n.
>

> M� olen jo vuosia aina silloin t�ll�in lataillut autojeni akkuja vaikkei
> latausj�rjestelmiss� mit��n vikaa ole ollutkaan ja hyvin on aina virta
> kelvannut! Olenkin alkanut pit�� t�t� akun varaustilan vajautta nykyai-
> kaisen akun ja latausj�rjetelm�n ominaisuusyhdistelm�n�.

Juu niin min�kin joskus, ja kyll� sinne on s�hk� maistunut...

Kiinnostaisi todellakin, onko kyse viasta tai ominaisuudesta. Tuo uusi
akku on nyt ollut autossa nelisensadan kilomtrin kaupunkiajomatkan
verran Motonetin peruslatauksella, sittemmin auton oman laturin varassa.

Eli, ellei laturi olisi ollenkaan ladannut, auto ei l�htisi en��
ollenkaan k�yntiin.

Olen tottunut tutkailemaan laturien eheytt� "p.rstuntumalla", eli kun
kone k�y joutok�ynti� ja k��nn�t valot p��lle kone alkaa k�yd� ihan
v�h�n raskaammin, kun laturi jarruttaa enemm�n. Ja, kun painaa kaasua
riitt�v�n hitaalta tyhj�k�ynnilt� yl�s p�in, valot kirkastuvat hivenen.
Nyt t�m� ei tee n�in, sama haaleat ajovalot killitt�v�t koko ajan, polki
miten p�in vain. Tuplahihnat ovat riitt�v�n kire�ll� ja kuivat. Laturi

ja latausrele on vaihdettu pari vuotta sitten. Rele uusi, laturi on

purkuosa, n�m�kin lopulta vaihdettiin silloin toimimattoman

[Sami Setälä]

>> t�yden varaustilan saavuttamiseksi esimerkiksi Boschin laturit ty�nt�v�t
>> alkuper�isell� l�mp�tilatietoisella j�nnitteens��timell� varustettuna
>> -20 pakkasella jo 14,7-14,8 voltin j�nnitett�.
>
> Itsell� taitaa olla 14.2V maksimi kirpeill�kin pakkasilla mit� olen n�hnyt
> tuon oman 100A bossilaisen lataavan ja sattumalta koslani k�rsii v�h�n
> samasta vaivasta eli sillont�ll�n pit�� verkkolaturilla latailla kun virta
> tuntuu v�henev�n ja startti laiskistuvan.

Oma mittaushavainto on 87-vuosimallin Audista, jossa oli 90A laturi ja
tuliter� Boschin alkuper�iss��din. Toki latausj�nnite tuossakin laski varsin
nopeasti k�ynnistyksen j�lkeen johonkin 14,4V tasolle, koska laturin oma
l�mpeneminenkin vaikutti s��timen toimintaan. Alle 14V lataus putosi vasta
reippaasti plussan puolella olevissa asteissa.

Toisaalta hommaa rajoittaa joka tapauksessa akun kyky ottaa varausta
vastaan. Riitt�v�n kovalla pakkasella sielt� ei montaa ampeeria l�pi mene,
ellei kyseess� ole joku erikoisakku (esim Optima). Itsell�kin k�vi tuon
vuoden vanhan belgiassa tehdyn ruotsinraudan kanssa viime talvena kerran
niin ett� akku purkautui pikkuhiljaa sille tasolle ettei eberi en��
suostunut yhteisty�h�n. T�m� siit� huolimatta vaikka laturissa taitaa olla
150A tuottoa ja ajomatkaakin tulee p�ivitt�in yhteens� toista tuntia. Syyksi
paljastui softabugi joka purki akkua aina pys�k�innin aikana niin paljon
ettei akku ehtinyt ajomatkoilla ottaa vastaan tuon ongelman + eberin
yhteens� kuluttamaa s�hk��.

Samaisessa kulkineessa on my�s �lyk�s latauksen ohjaus jarrutusenergian
talteenotolla... Se my�s tekee latausj�nnitteelle varsin mielenkiintoisia
asioita. Toisinaan ollaan nippanappa 13 voltissa, ja toisinaan taas
hetkellisesti py�rit��n 15V paikkeilla. Olisi mielenkiintoista tiet��
sy�tet��nk� esimerkiksi kaikkien valojen s�hk�t jonkun PWM-s��timen kautta,
vai mill� hehkulamput on saatu kest�m��n noita rajuja j�nniteheittoja. J�nn�
n�hd� my�s mit� tuo tekee pidemm�ll� aikaa akun kestolle. Toistaiseksi
yksik��n akku ei aiemmissa autoissa juuri kahta talvea enemp�� ole kest�nyt
rankan l�mmitink�yt�n vuoksi, mutta aika n�ytt�� miten t�ss� k�y.

-Sami-

[Tauno Voipio]

Haisun kohdalla kannattaisi mitata:

1. Laturin rungon ja akun miinusnavan v�linen j�nnite koneen k�ydess�.

2. Laturin l�hd�n (+) ja akun plusnavan v�linen j�nnite koneen k�ydess�.

3. Akusta l�htev� virta, kun oletettavasti kaikki on pime�n�.

Velipojan Mersu s�i akun salaa. Syylliseksi paljastui viallinen
peilinl�mmityksen termostaatti, joka l�mmitti omin lupinensa. Hyv�
kysymys on, miksi l�mmitys ei ollut virtalukon takana.

Ainakin aikaisemmin japanilaisissa oli akun ja muun auton v�liss�
p��sulake, joka voi vanhemmiten ruveta tarjoamaan kontaktih�iri�t�.
Plussajohdin mittauksen pit�isi l�yt�� t�m�.

--

Tauno Voipio

[Asko Ikävalko]

Sami Setälä wrote:
> Toistaiseksi yksikään akku ei aiemmissa autoissa juuri kahta talvea
> enempää ole kestänyt rankan lämmitinkäytön vuoksi

Kuinka rankkaa lämmitinkäyttösi on? Kerroit päivittäin ajavasi "toista
tuntia", eli n. 40 min suuntaansa? Huudatatko webastoa sekä aamulla että
illalla, kuinkakin pitkään ennen starttia?

Minulla kun oli Opel Corsassa bensaeberi, niin sitäkin tuli usein
käyteltyä n. 20 min aamulla, vaikka työmatkakaan ei ollut kuin 15 min.
Jos 1 - 2 viikon aikana ei ollut mitään muuta pidempää ajoa, niin sitten
saatoin ladata akun erillisellä laturilla täyteen.

Tällä käyttötavalla ajeltiin n. 4 vuotta, eikä kertaakaan tarvittu
apuvirtaa eikä uutta akkua autoon.

-Asko

[PenaL]

On 21.11.2012 21:36, Tauno Voipio wrote:

>
> Haisun kohdalla kannattaisi mitata:
>
> 1. Laturin rungon ja akun miinusnavan v�linen j�nnite koneen k�ydess�.
>
> 2. Laturin l�hd�n (+) ja akun plusnavan v�linen j�nnite koneen k�ydess�.
>
> 3. Akusta l�htev� virta, kun oletettavasti kaikki on pime�n�.
>
> Velipojan Mersu s�i akun salaa. Syylliseksi paljastui viallinen
> peilinl�mmityksen termostaatti, joka l�mmitti omin lupinensa. Hyv�
> kysymys on, miksi l�mmitys ei ollut virtalukon takana.
>
> Ainakin aikaisemmin japanilaisissa oli akun ja muun auton v�liss�
> p��sulake, joka voi vanhemmiten ruveta tarjoamaan kontaktih�iri�t�.
> Plussajohdin mittauksen pit�isi l�yt�� t�m�.
>

Kiitti vinkeist�. T�ytyyp� tuon listan mukaan k�yd� tapseja ja liitoksia
l�pi.

Sen ison p��sulakkeen olemassaolo konkreettisesti tuli tutuksi, kun muun
remontin yhteydess� viitisen vuotta sitten se kerran kosahti ja piti
menn� hakemaan uutta. Joka huoltsikalta ja marketista noita ei edes saa,
muistaaksein ainakin Motonet noita kuitenkin m�i. Ulkona kun kosla on
vaihtelevissa olosuhteissa ei olisi ihme jos noihinkin kontaktipintoihin
jotain suolaista kosteutta imeytyisi jne...

Kuormittamatonta s�hk�j�rjestelm�� jo mitailinkin pihtiampeerimittarilla
akun plusnavalta l�htev�n kaapelin p��lt�, ja totta siell� johdossa
johonkin oli menossa muutaman milliampeerin virta. Eli jossain p�in
autoa eristeiss� tms olisi pient� "sanottavaa". Toki tuo Bilteman noin
sadan euron pihtiampeerimittari ei ole kovin tarkka varsinkaan noin
pienill� virroilla, joten yritin useampaan kertaan "kalibroida" ja
"nollata" mittaria useamman mittauksen v�lill�, mutta kyll� sielt� sain
havaituksi muutaman milliampeerin vaihtelevia vuotovirta-arvoja. Ei
paljon, mutta kuitenkin; kukaan ei lupaa, ett� satunnaiset vuodot
pysyisiv�t samoissa lukemissa. Noissa japsiautossa on muistaakseni
johdotukset pitk�lti rakennettu niin p�in, ett� laitteet ovat "plussan
puolella" ja katkaisimet nollan/rungon ja kulutuslaitteen v�liss�, eli
laitteisiin menev� ja palaava johto - ja laite itse ovat koko ajan
j�nnitteiset, elleiv�t ole sitten virtalukon takana. Eli j�nniteist�
eristepintaa riitt��. T�ll� tavalla on omat ansionsa, mutta
ideologisesti se on v��rin; esim paksus�hk�puolella ja
signaalipuolellakin pyrit��n v�ltt�m��n t�llaista turhaa laitteiden
"j�nnitteist�mist�".

-Pentti

[Sami Setälä]

>> Toistaiseksi yksik��n akku ei aiemmissa autoissa juuri kahta talvea
>> enemp�� ole kest�nyt rankan l�mmitink�yt�n vuoksi
>

> Kuinka rankkaa l�mmitink�ytt�si on? Kerroit p�ivitt�in ajavasi "toista
> tuntia", eli n. 40 min suuntaansa? Huudatatko webastoa sek� aamulla ett�
> illalla, kuinkakin pitk��n ennen starttia?

Kovemmilla pakkasilla l�mmitysaika on helposti puolesta tunnista tuntiin
aamuin illoin, ja ajoaika tosiaan keskiarvona noin 35-40min suuntaansa.
Varsinkin t�ist� l�htiess� l�mmitysaika usein tahtoo ven�ht��, kun
l�mmitint� p��lle laittaessa ei tied� "jostain pikkuhommasta joka viel� on
pakko hoitaa". Toki t��ll� maalla julkisen liikenteen tavoittamattomissa
pit�� pelata muutenkin varman p��lle, eli jos akku osoittaa v�symisen
merkkej� niin se vaihdetaan. S�hk�k�ytt�ist� l�mmitint� en eberill�
varustetussa autossa ole ikin� suostunut k�ytt�m��n, enk� kahteen viimeiseen
ole edes asennuttanut s�hk�l�mmitint�.

Lis�ksi asuinpaikkani sattuu olemaan maastonmuotojen vuoksi siunattu
pirullisella kylmyydell�. S��aseman lokia tarkastellen voi todeta
esimerkkein�, ett� helmikuun 2012 kylmin aamu on -34,1C ja helmikuun
2011 -36,1C. Ei tarvitse montaa kilometri� siirty� kun pakkanen on helposti
viidest� kymmeneenkin astetta lauhempi. Hieman k�rjist�en voisi sanoa, ett�
jos kaupungissa on -20 niin meill� on -30, eik� t�ss� kuitenkaan olla kuin
Tampereen korkeudella.

Kertaakaan en ole venytt�nyt akun vaihtoa siihen asti ett� apuvirta olisi
tullut tarpeeseen, joten voihan se olla ett� pidemp��nkin olisi p�rj�nnyt.
Vaan kun toisena vaihtoehtona on maksaa taksille akun hinta yhdest�
ty�matkasta jos auto ei k�ynnistyk��n, niin akun vaihto ajoissa on tuntunut
mielekk��mm�lt�. Edellisen auton akku tosin p�rj�si kolme talvea, mutta
todenn�k�isesti olisi joutunut vaihtoon jos koko auto ei olisi vaihtunut. :)

> Minulla kun oli Opel Corsassa bensaeberi, niin sit�kin tuli usein
> k�ytelty� n. 20 min aamulla, vaikka ty�matkakaan ei ollut kuin 15 min. Jos
> 1 - 2 viikon aikana ei ollut mit��n muuta pidemp�� ajoa, niin sitten
> saatoin ladata akun erillisell� laturilla t�yteen.
>
> T�ll� k�ytt�tavalla ajeltiin n. 4 vuotta, eik� kertaakaan tarvittu
> apuvirtaa eik� uutta akkua autoon.

Toki pieni bensakone l�htee k�yntiinkin aika paljon helpommin kuin
kaksilitrainen diesel...

-Sami-

[Tauno Voipio]

Kannattaisi ehk� viel� irroittaa miinusjohto akusta ja kytke� tavallinen
ampeerimittari v�liin, kun auto on oletettavasti pois kytkettyn�.
Muutama sata mA riitt�� hukkaamaan varausta tuntuvasti jo muutaman
vuorokauden aikana.

--

-Tauno

[PenaL]

On 22.11.2012 21:30, Sami Setälä wrote:

>
> Toki pieni bensakone lähtee käyntiinkin aika paljon helpommin kuin
> kaksilitrainen diesel...
>
> -Sami-

Tuossa mun Hiacessa on ahtamaton 2,45 diesel. Yhdellä ja samalla akulla
kun ensin hehkutetaan ja sitten väännetään käyntiin, akku ei tarvitse
olla kovinkaan huono kun homma käy hitaammaksi. Esim. vastaavassa
Transitissa on kaksi akkua...

-Pentti

[Asko Ikävalko]

Sami Set�l� wrote:
> Kovemmilla pakkasilla l�mmitysaika on helposti puolesta tunnista tuntiin
> aamuin illoin

Kuulostaa aika pitk�lt� l�mmitysajalta, vaikka kyseess� onkin 2 ltr
"isolohko". Varmaan se sun webastokin on 6 kW luokkaa teholtaan, kun mun
pikkubensakoneessa se oli 4,1 kW?

> S�hk�k�ytt�ist�
> l�mmitint� en eberill� varustetussa autossa ole ikin� suostunut
> k�ytt�m��n, enk� kahteen viimeiseen ole edes asennuttanut s�hk�l�mmitint�.

V�h�n turhaahan se on lohkol�mmitint� tai sis�pistoketta asennuttaa, jos
autossa on jo oma tehokas l�mmitin. Corsaani oli edellinen omistaja
ruksinut my�s nuo varusteet ja kyll� s�hk�l�mmityst� tulikin k�ytetty�
apuna aina silloin kun elohopea laski alle -20C. Ensin parin tunnin ajan
s�hk�� lohkoon ja kabiinil�mmittimeen, sitten juuri ennen starttia viel�
mukavuusl�mp�� eberill� vartin verran, niin j��hdytysneste alkoikin olla
melkein +50 C. :)

> Vaan kun toisena vaihtoehtona on maksaa taksille akun hinta
> yhdest� ty�matkasta jos auto ei k�ynnistyk��n, niin akun vaihto ajoissa
> on tuntunut mielekk��mm�lt�.

Min� ostin joskus n�pp�r�n 43 Ah pikkuakun autoj��kaappia varten, ettei
peltierkaappi s�isi starttiakkua tyhj�ksi pys�k�innin aikana.
Toissijaisena k�ytt�tarkoituksena tuo pikkuakku on my�s hyv� starttiapu,
varsinkin kun s�ilyt�n sit� puolil�mpim�ss� kellarissa enk� kylm�ss�
ulkovarastossa. K�tev� h�t�vara, jos tosiaan l�hist�lt� ei l�ydy muita
autoja, joista saisi apuvirtaa tiukan paikan tullen.

> Toki pieni bensakone l�htee k�yntiinkin aika paljon helpommin kuin
> kaksilitrainen diesel...

Parina viime talvena olen muutamaan otteeseen joutunut j�tt�m��n
uudehkon auton aamulla pakkaseen, kun se ei ole k�ynnistynyt. Molemmat
olivat dieseleit�. Silloin p��tin, ett� itselleni en dieseli� ihan heti
huoli.

-Asko

[Nuorisokokoomuslainen]

Hehkutulpat taitaa haukata semmoiset 80A virtaa joten kyllä siinä
yhdellä akulla töitä riittää jos ensin pyörittää aikansa lämmittimen
moottoria ja sitten sen päälle pitää antaa hehkutulpille nopsaan 80A ja
eikös startti heti tuon perään huuda että anna viellä 100A (?) startin
pyöritykseen.

[PenaL]

...ja kun tämä oma kikottimeni käynnistyy erityisesti kylmänä paremmin,
kun kaksoishehkuttaa, eli vääntää avaimesta vielä toisen
hehkutuskierroksen päälle ensimmäisen jälkeen, kun ensimmäisen kerran
hehkutusvalo on sammunut. Eli jos akku on valmiiksi vähän vajaalla
latauksella ei enää pyöritä kuin Singerin ompeluskone...

-P

[Sami Setälä]

>> Kovemmilla pakkasilla lämmitysaika on helposti puolesta tunnista tuntiin
>> aamuin illoin
>
> Kuulostaa aika pitkältä lämmitysajalta, vaikka kyseessä onkin 2 ltr

> "isolohko". Varmaan se sun webastokin on 6 kW luokkaa teholtaan, kun mun
> pikkubensakoneessa se oli 4,1 kW?

5kW lämmitin on kyseessä, sitä suurempia ei henkilöautokäyttöön
varsinaisesti ole. Toki autot ovat pääsääntöisesti olleet isoja
farmariautoja joissa lasipintaa on paljon, ja ajatuksena on ollut sulattaa
kaikki lasit niin ettei niihin tarvitse ennen liikkeellelähtöä koskea. Ja
onhan se kuitenkin mukavampaa että myös penkit, ratti ja vaihdekepin nuppi
ehtisivät edes vähän lämmetä. Varsinkin tuo alumiininen vaihdekepin nuppi on
jokseenkin jäätävä keksintö...

Toisaalta kuten Tekniikan Maailma hiljattain testasi, niin moottorin
jäähdytysnesteen ja auton jatkolämpenemisen kannalta jo 10min lämmitys oli
lähes yhtä tehokas kuin puoli tuntia. Joten tuossa mielessä
polttoaineensäästön kannalta lämmitysaika kannattaisi tosiaan vähentää
tuonne selvästi alle puolen tunnin jos ei pakkasta ole järjettömän paljoa.

> Minä ostin joskus näppärän 43 Ah pikkuakun autojääkaappia varten, ettei
> peltierkaappi söisi starttiakkua tyhjäksi pysäköinnin aikana.
> Toissijaisena käyttötarkoituksena tuo pikkuakku on myös hyvä starttiapu,
> varsinkin kun säilytän sitä puolilämpimässä kellarissa enkä kylmässä
> ulkovarastossa. Kätevä hätävara, jos tosiaan lähistöltä ei löydy muita

> autoja, joista saisi apuvirtaa tiukan paikan tullen.

Tuo olisi sinänsä varsin kätevää, tosin akun pitäisi kyllä sitten olla
tyyppiä joka pitää virtansa hyvin pitkässäkin säilytyksessä. Muuten se on
kuitenkin tyhjä sen kerran kun sitä tarvitsisi.

>> Toki pieni bensakone lähtee käyntiinkin aika paljon helpommin kuin
>> kaksilitrainen diesel...
>
> Parina viime talvena olen muutamaan otteeseen joutunut jättämään uudehkon
> auton aamulla pakkaseen, kun se ei ole käynnistynyt. Molemmat olivat
> dieseleitä. Silloin päätin, että itselleni en dieseliä ihan heti huoli.

Siihen en suostu uskomaan, etteikö kunnossa oleva ja asiallisesti huollettu
diesel lähtisi käyntiin. Pätkäajossa toki toistuvat hehkutukset ja startit
sekä julman tehoiset sähköiset apulämmittimet varmistavat että akku on aina
vajaa ilman lähes jatkuvaa ulkoista latausta. Itsellä on nyt takana neljä
pakkastalvea kahdella eri dieselautolla, ja joka talvi on nähty noita -30
asteen kelejä. Kertaakaan ei ole ollut ongelmia, tosin tuolloin 2011
helmikuussa mittarin näyttäessä -36,1C en lähtenyt kokeilemaan onneani, kun
Neste ilmoittaa polttoaineen suodattuvan vain -34 asteeseen saakka. Tosin
nyt se uusi palveluasemilla myytävä ProDiesel lupaa -37 astetta, joten
senkään takia ei enää pitäisi joutua ongelmiin jos ei ihan järjetöntä keliä
tule. Yhtälailla tuossa alkaa sitten jo bensa-autoillakin olla vaikeuksia.

-Sami-

[PenaL]

On 22.11.2012 23:03, Tauno Voipio wrote:
> On 22.11.12 11:20 , PenaL wrote:
>> On 21.11.2012 21:36, Tauno Voipio wrote:
>>
>>>
>>> Haisun kohdalla kannattaisi mitata:
>>>

>>> 1. Laturin rungon ja akun miinusnavan välinen jännite koneen käydessä.
>>>
>>> 2. Laturin lähdön (+) ja akun plusnavan välinen jännite koneen käydessä.
>>>
>>> 3. Akusta lähtevä virta, kun oletettavasti kaikki on pimeänä.
>>>
>>> Velipojan Mersu söi akun salaa. Syylliseksi paljastui viallinen
>>> peilinlämmityksen termostaatti, joka lämmitti omin lupinensa. Hyvä
>>> kysymys on, miksi lämmitys ei ollut virtalukon takana.
>>>
>>> Ainakin aikaisemmin japanilaisissa oli akun ja muun auton välissä
>>> pääsulake, joka voi vanhemmiten ruveta tarjoamaan kontaktihäiriötä.
>>> Plussajohdin mittauksen pitäisi löytää tämä.
>>>
>>
>> Kiitti vinkeistä. Täytyypä tuon listan mukaan käydä tapseja ja liitoksia
>> läpi.
>>
>> Sen ison pääsulakkeen olemassaolo konkreettisesti tuli tutuksi, kun muun
>> remontin yhteydessä viitisen vuotta sitten se kerran kosahti ja piti
>> mennä hakemaan uutta. Joka huoltsikalta ja marketista noita ei edes saa,
>> muistaaksein ainakin Motonet noita kuitenkin möi. Ulkona kun kosla on

>> vaihtelevissa olosuhteissa ei olisi ihme jos noihinkin kontaktipintoihin
>> jotain suolaista kosteutta imeytyisi jne...
>>

>> Kuormittamatonta sähköjärjestelmää jo mitailinkin pihtiampeerimittarilla
>> akun plusnavalta lähtevän kaapelin päältä, ja totta siellä johdossa
>> johonkin oli menossa muutaman milliampeerin virta. Eli jossain päin
>> autoa eristeissä tms olisi pientä "sanottavaa". Toki tuo Bilteman noin

>> sadan euron pihtiampeerimittari ei ole kovin tarkka varsinkaan noin

>> pienillä virroilla, joten yritin useampaan kertaan "kalibroida" ja
>> "nollata" mittaria useamman mittauksen välillä, mutta kyllä sieltä sain

>> havaituksi muutaman milliampeerin vaihtelevia vuotovirta-arvoja. Ei

>> paljon, mutta kuitenkin; kukaan ei lupaa, että satunnaiset vuodot
>> pysyisivät samoissa lukemissa. Noissa japsiautossa on muistaakseni
>> johdotukset pitkälti rakennettu niin päin, että laitteet ovat "plussan
>> puolella" ja katkaisimet nollan/rungon ja kulutuslaitteen välissä, eli
>> laitteisiin menevä ja palaava johto - ja laite itse ovat koko ajan
>> jännitteiset, elleivät ole sitten virtalukon takana. Eli jänniteistä
>> eristepintaa riittää. Tällä tavalla on omat ansionsa, mutta
>> ideologisesti se on väärin; esim paksusähköpuolella ja
>> signaalipuolellakin pyritään välttämään tällaista turhaa laitteiden
>> "jännitteistämistä".
>>
>> -Pentti
>
>
> Kannattaisi ehkä vielä irroittaa miinusjohto akusta ja kytkeä tavallinen
> ampeerimittari väliin, kun auto on oletettavasti pois kytkettynä.
> Muutama sata mA riittää hukkaamaan varausta tuntuvasti jo muutaman
> vuorokauden aikana.
>

Sen verran sain aikaan, että mittasin koneen käydessä:

1. Akun miinusnavan ja auton rungon välisen jännitteen. Eroa ei
käytännössä ollenkaan.

2. Laturin plusjännitteen ja akun plusjännittee runkoa vasten. Eroa ei
käytännössä ollenkaan.

3. Auton rungon ja koneen rungon potentiaalieron. Koneen jännite
muutaman mariginaalisen millivoltin matalampi kuin rungon jännite.

Näiden mittausten aikana laturi työnsi akkuun päin virtaa alle kymmenen
ampeerin verran. Eli, kaikesta päätellen koneen, akun ja laturin
välisissä kaapeleissa ei olisi käytännössä mainittavaa ylimenovastusta.
Laturin päällä olevat kahden nelikulmaisen moninapaliittimen liittimet
yritin parhaani mukaan puhdistaa.
Sitten tuli pimeä ja vettä. Seuravaksi ajattelin mittailla Ohlssonilta
hiljan ostamallani pikku skoopilla akun yli mahdollisen AC -rippelin
muotoa, josko sieltä pääsisi selville, että onko laturista yhdne vaiheen
diodi(t) pois pelistä sekä haen Motonetistä muutamalla eurolla
hiilisillan laturiin ennnen kuin puran laturin paikaltaan. Voihan
liukurenkaatkin olla entiset, mutta uusilla hiilillä näkisi, josko tuo
yleensä piristyisi.

Onko jollain kokemusta saako hiilisillan vaihdettua kovin helposti
paikallaan Hiacen laturiin? Laturi on melko pahassa paikassa. Joidenkin
autojen hiilisilta on todella helppo vaihtaa, yksi ristipääruuvi auki,
vanha silta pois ja uusi tilalle.

Ulkoinen relekin voi olla tietty hajallaan, joka on uusittu pari vuotta
sitten.

-Pentti

[kare pietilä]

PenaL kirjoitti:
> N�iden mittausten aikana laturi ty�nsi akkuun p�in virtaa alle kymmenen
> ampeerin verran. Eli, kaikesta p��tellen koneen, akun ja laturin
> v�lisiss� kaapeleissa ei olisi k�yt�nn�ss� mainittavaa ylimenovastusta.

M� en viel�k��n ymm�rr� s�hk�ist� tuon taivaallista, mutta olen
silti siin� vakaassa k�sityksess�, ett� vastus ei juuri kasva
vaikka se kaapeli olisi poikki, mutta virrankulussa voi ilmet�
outoja ongelmia kun vaihtoehtoiseksi reitiksi todenn�k�isesti
muodostuva voimansiirto alkaa py�ri� ja s�hk� pomppii pahimmassa
tapauksessa l�pi py�rivist� kuulalaakereista (ja tuhoaa sitten
nekin menness��n).

Mm. t�st� johtuen maavikoja ep�illess� on kaikkein vaivattominta
lis�t� korin ja moottorin v�lille uusi ylim��r�inen maakaapeli.
Ei tarvitse menn� etsim��n sit� vanhaa ja t�m� asia on sitten ai-
nakin pois potentiaalien ongelmien listalta.

[PenaL]

On 25.11.2012 23:01, PenaL wrote:
> On 22.11.2012 23:03, Tauno Voipio wrote:
>> On 22.11.12 11:20 , PenaL wrote:
>>> On 21.11.2012 21:36, Tauno Voipio wrote:
>>>
>>>>
>>>> Haisun kohdalla kannattaisi mitata:
>>>>

>>>> 1. Laturin rungon ja akun miinusnavan v�linen j�nnite koneen k�ydess�.
>>>>
>>>> 2. Laturin l�hd�n (+) ja akun plusnavan v�linen j�nnite koneen
>>>> k�ydess�.
>>>>
>>>> 3. Akusta l�htev� virta, kun oletettavasti kaikki on pime�n�.
>>>>
>>>> Velipojan Mersu s�i akun salaa. Syylliseksi paljastui viallinen
>>>> peilinl�mmityksen termostaatti, joka l�mmitti omin lupinensa. Hyv�
>>>> kysymys on, miksi l�mmitys ei ollut virtalukon takana.
>>>>
>>>> Ainakin aikaisemmin japanilaisissa oli akun ja muun auton v�liss�
>>>> p��sulake, joka voi vanhemmiten ruveta tarjoamaan kontaktih�iri�t�.
>>>> Plussajohdin mittauksen pit�isi l�yt�� t�m�.
>>>>
>>>
>>> Kiitti vinkeist�. T�ytyyp� tuon listan mukaan k�yd� tapseja ja liitoksia
>>> l�pi.
>>>

>>> Sen ison p��sulakkeen olemassaolo konkreettisesti tuli tutuksi, kun muun
>>> remontin yhteydess� viitisen vuotta sitten se kerran kosahti ja piti
>>> menn� hakemaan uutta. Joka huoltsikalta ja marketista noita ei edes saa,
>>> muistaaksein ainakin Motonet noita kuitenkin m�i. Ulkona kun kosla on

>>> vaihtelevissa olosuhteissa ei olisi ihme jos noihinkin kontaktipintoihin
>>> jotain suolaista kosteutta imeytyisi jne...
>>>

>>> Kuormittamatonta s�hk�j�rjestelm�� jo mitailinkin pihtiampeerimittarilla
>>> akun plusnavalta l�htev�n kaapelin p��lt�, ja totta siell� johdossa
>>> johonkin oli menossa muutaman milliampeerin virta. Eli jossain p�in

>>> autoa eristeiss� tms olisi pient� "sanottavaa". Toki tuo Bilteman noin

>>> sadan euron pihtiampeerimittari ei ole kovin tarkka varsinkaan noin

>>> pienill� virroilla, joten yritin useampaan kertaan "kalibroida" ja

>>> "nollata" mittaria useamman mittauksen v�lill�, mutta kyll� sielt� sain

>>> havaituksi muutaman milliampeerin vaihtelevia vuotovirta-arvoja. Ei

>>> paljon, mutta kuitenkin; kukaan ei lupaa, ett� satunnaiset vuodot
>>> pysyisiv�t samoissa lukemissa. Noissa japsiautossa on muistaakseni
>>> johdotukset pitk�lti rakennettu niin p�in, ett� laitteet ovat "plussan
>>> puolella" ja katkaisimet nollan/rungon ja kulutuslaitteen v�liss�, eli
>>> laitteisiin menev� ja palaava johto - ja laite itse ovat koko ajan
>>> j�nnitteiset, elleiv�t ole sitten virtalukon takana. Eli j�nniteist�
>>> eristepintaa riitt��. T�ll� tavalla on omat ansionsa, mutta
>>> ideologisesti se on v��rin; esim paksus�hk�puolella ja
>>> signaalipuolellakin pyrit��n v�ltt�m��n t�llaista turhaa laitteiden
>>> "j�nnitteist�mist�".
>>>
>>> -Pentti
>>
>>
>> Kannattaisi ehk� viel� irroittaa miinusjohto akusta ja kytke� tavallinen
>> ampeerimittari v�liin, kun auto on oletettavasti pois kytkettyn�.

>> Muutama sata mA riitt�� hukkaamaan varausta tuntuvasti jo muutaman
>> vuorokauden aikana.
>>
>
> Sen verran sain aikaan, ett� mittasin koneen k�ydess�:
>
> 1. Akun miinusnavan ja auton rungon v�lisen j�nnitteen. Eroa ei
> k�yt�nn�ss� ollenkaan.
>
> 2. Laturin plusj�nnitteen ja akun plusj�nnittee runkoa vasten. Eroa ei
> k�yt�nn�ss� ollenkaan.
>
> 3. Auton rungon ja koneen rungon potentiaalieron. Koneen j�nnite
> muutaman mariginaalisen millivoltin matalampi kuin rungon j�nnite.

>
> N�iden mittausten aikana laturi ty�nsi akkuun p�in virtaa alle kymmenen
> ampeerin verran. Eli, kaikesta p��tellen koneen, akun ja laturin
> v�lisiss� kaapeleissa ei olisi k�yt�nn�ss� mainittavaa ylimenovastusta.

> Laturin p��ll� olevat kahden nelikulmaisen moninapaliittimen liittimet
> yritin parhaani mukaan puhdistaa.
> Sitten tuli pime� ja vett�. Seuravaksi ajattelin mittailla Ohlssonilta

> hiljan ostamallani pikku skoopilla akun yli mahdollisen AC -rippelin

> muotoa, josko sielt� p��sisi selville, ett� onko laturista yhdne vaiheen
> diodi(t) pois pelist� sek� haen Motonetist� muutamalla eurolla

> hiilisillan laturiin ennnen kuin puran laturin paikaltaan. Voihan

> liukurenkaatkin olla entiset, mutta uusilla hiilill� n�kisi, josko tuo
> yleens� piristyisi.

>
> Onko jollain kokemusta saako hiilisillan vaihdettua kovin helposti
> paikallaan Hiacen laturiin? Laturi on melko pahassa paikassa. Joidenkin

> autojen hiilisilta on todella helppo vaihtaa, yksi ristip��ruuvi auki,

> vanha silta pois ja uusi tilalle.
>
> Ulkoinen relekin voi olla tietty hajallaan, joka on uusittu pari vuotta
> sitten.
>
> -Pentti
>

Itse itse�ni kommentoiden tuo pikkuinen vuoto ja onneton voisi viitata
siihen ett� esim laturin sillan yksi diodi on vikaatunut vuotamaan my�s
vastasuuntaan. T�ytyy yritt�� mitata laturin antaa rippeli� ja sen
j�lkeen nyk�ist� laturin johto irti kunhan luonnonvaloa taas on
tarjolla. Jos vuoto loppuu, se on sitten siin�. Prkle,, olis pit�ny
myyd� ennen leimausta myyd� koko kikotin jobbarille viet�v�ksi Afrikkaan
kun siit� viel� tarjottiin enemm�n kuin mulla on nyt mennyt kaiken
maailman hitsaus-, ym hommiin. Nyt on leima, mutta saa n�hd� joko haen
uuden laturinkinb Motonetist�. V�h�n "pattitilanne" - kun saa taas
kalliiilla kuntoon ei kannata myyd� jne...

-Pentti