On 2012-12-03, Asko Ik�valko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>> Mutta 0-johdin joutuu
>> koville, jos kaikki vaiheet ovatkin samassa vaiheessa.
>
> Siis miss� tilanteessa nolla joutuu koville? Jos vaikka hella k�ytt��
> kahta vaihetta kerrallaan (esim. 10 + 15 A), niin eik�s nekin jotenkin
> kompensoi toisiaan, ettei nollassa kulje koko 25 A?
3-vaihesy�t�ss� eri vaiheiden virrat ovat eri vaiheessa ja kumoavat osaltaan
0-johdossa kulkevaa virtaa. Jos kaikkien vaiheiden kuormitus on yht� suuri,
0-johdossa ei periaatteessa kulje lainkaan virtaa. Mutta jos kaikkiin vai-
hejohtimiin sy�tet��n sama vaihe, 0-johtimessa kulkee kaikkien vaihejohtimien
summavirta, jolle 0-johdinta ei ole mitoitettu.
>> Et varmaan muutamalla satasella l�yd�k��n.
>
> Yli tonnia tosiaan pyyt�v�t kunnollisista 3-vaihegeneraattoreista.
> Tosiaan, minulle riitt�isi ihan pelkk� generaattorikin, kun
> py�ritysvoimaa l�ytyy jo omasta takaa muutaman traktorin verran.
3-vaihegeneraattorit ovat kysyttyj� kun s�hk�verkon luotettavuus on
romahtanut..
>> Minulla on uudisrakennuksessa 3.6 kVA online-UPS, josta sy�tet��n koko
>> talon valaistus sek� muut kuin keitti�n pistorasiat.
>
> Kuulostaa �kkiselt��n aika pienitehoiselta, mutta kai tuokin riitt��,
> kunhan v�h�n miettii mihin pistorasioihin lykk�� imurin,
> hiustenkuivaajan, yms. laitteiden t�pseleit�.
Keskusimurin kanssa ei ole tuota ongelmaa. My�sk��n WC:n pistorasia ei
ole UPSin takana (eik� tietysti astianpesukone, pyykinpesukone, kuivaus-
rumpu ja vastaavat).. Olohuone, makuuhuoneet, aulat sun muut ovat.
Suurinta osaa pistorasioista (sek� UPSin per�ss� ett� muita), liett�,
kiuasta, uunia, vesipumppua jne. ohjaa kotona/poissa-kytkin.
> Minulle ehdotettiin aikoinaan uudisrakennukseeni 12 V
> "h�t�valaistusj�rjestelm��." Se kuulosti �kkiselt��n ihan fiksulta
> ajatukselta, mutta k�yt�nn�n toteutus "avaimet k�teen" talopakettiin
> olisi ollut hankalaa, enk� tied� l�ytyyk� noista karavanaarivalaisimista
> riitt�v�n siistin n�k�isi� valaisimia. Varmasti valaistuksen hy�tysuhde
> ja akun kesto olisi parempi, kuin ajattamalla UPS:in kautta koko
> normaalia valaistusj�rjestelm��.
Minulla valaistus on uunin polttimoa lukuunottamatta toteutettu ledeill�.
Alunperin oli tarkoitus laittaa valaistuksen varasy�t�ksi 24 V akusto, mutta
tila alkoi loppua ja UPS oli vaivaton ratkaisu. Nyt jahkaan, toteutanko
kuitenkin tuon 24 V akuston vai kasvatanko UPSin akustoa..
Valaistuksen sy�tt� on joka tapauksessa toteutettu 24 VDC sy�tt�n�, josta
tehd��n 12 V l�hemp�n� k�ytt�pisteit�.
>> siet�� sis��ns� aggregaatin tuottamaa
>> j�nnitteelt��n ja taajuudeltaan vaihtelevaa s�hk��.
>
> Oletko kokeillut, miten UPS k�ytt�ytyy, jos aggrekaatin kierrosluku
> seilaa tai se k�y muuten huonosti? Eli kuinka ronkeli se UPS k�yt�nn�ss� on?
En ole testaillut viel�. UPS kuitenkin tasasuuntaa sis��ntulevan s�hk�n
ja normaalitoiminnalle kelpaa 175 ... 300 VAC j�nnite, alle 60% kuormalla
riitt�� jo 110 VAC. Taajuusvaatimus n�ytt�� olevan tiukempi, 47...53 Hz,
joten se saattaa pienen 2 kW:n aggregaatin kanssa olla ongelma.
> Kuinka monta kymment� kilogrammaa sulla jo on akkuja, ja kauanko niill�
> valaiset k�mpp��? Kannattaa huomioida my�s, ett� yli 20 C l�mp�tilassa
> akkujen k�ytt�ik� ei v�ltt�m�tt� ole kuin 5 vuotta. Mit� isompi
> lis�akusto, sit� kalliimpi se on uusia elinkaarensa lopussa.
Ei akkuja ole viel� kuin luokkaa 80 kg. Valaisuaikaa en ole testannut ja se
riippuu tietysti vahvasti siit�, poltetaanko koko reilun kilowatin ledi-
arsenaalia vai tyydyt��nk� v�h�n v�h�isemp��n valaistukseen. Ei noissa
akuissa ole kuin reilu 2.5 kWh, siksi mietinkin esim. 4 tai 8 kWh:n lis�-
akustoa. UPS sy�tt�� my�s it-infraa, joka nielee osansa, polttipa valoja
tai ei. Minulla on omat s�hk�mittarit eri kuluttajille ja t�ytyy ker�t�
hieman tietoa siit�, mik� vie mitenkin paljon "kallista" UPS-energiaa.
> Mulle olisi nimenomaan porakaivopumpun k�ytt� se elint�rkein toiminto
> s�hk�katkon aikana. Valoa ja l�mp�� saa vaikka takan, kynttil�iden ja
> trangian avulla, mutta ilman juomavett� ei kovin montaa p�iv�� p�rj��.
> Viime perjantain lumimyrskyyn tuli varauduttua t�ytt�m�ll� joitakin
> vesiastioita valmiiksi, mutta t�ll� kertaa niit� ei tarvittukaan.
Minulla kyseess� on vapaa-ajan asunto, josta voi tarvittaessa paeta
kaupunkiin ;-) Enemm�n kiusaisi l�mmityksen puute, koska l�mm�tt�
taloa ei voi j�tt�� vaikka mik� olisi.
Pumppu ei varmaan kovin suurta energiam��r�� vie (ainakin meill� k�yntiaika
on normaalisti vain sekuntiluokkaa), mutta se vaatisi 3-vaihe-UPSin.
(Tuleekos teill� muuten hiekkaa porakaivosta? Meille voidaan kohta
perustaa sora-asema, sen verran hiekanjyvi� puskee veden mukana..)
> Nyt kun oikein rupee miettim��n, niin yksi vaihtoehtohan olisi rakentaa
> ikioma "vesitorni" rinnetontin korkeimpaan kohtaan. Joku kuution
> vetoinen painetankki haudataan maan alle roudalta suojaan ja
> kierr�tet��n porakaivolta tuleva vedensy�tt� tankin kautta. S�hk�katkon
> aikana sielt� saisi vett� liruteltua hissukseen painovoiman avulla,
> vaikkei pumppu olisikaan tekem�ss� normaalia k�ytt�painetta.
Meill� talo on "ik�v�sti" m�en harjalla.. :)
Jos nyt kovin pahaksi yltyv�t nuo katkot (ei ole ollut viime Tapanin-
p�iv�n j�lkeen mit��n mainittavaa), 3-vaiheaggregaatti voi olla tarpeen.
Akuston kanssa on ongelmana mainitsemasi uusimiskustannus (joka tekee
mm. "ilmaisesta" aurinkoenergiasta kaikkea muuta kuin ilmaista).
-jm