Hurinan suodatus
Pentti
>
> Ongelmana on että muuntaja aiheuttaa normaaleissa tietokoneen mukana
> tulleissa kaiuttimissa hurinaa. Muuntaja siis ulkoinen ja antaa
> "tasa"jännitteen vahvistimelle.
> Onko mahdollista lisätä näin jälkeenpäin tällaisiin pikkupönttöihin
> jonkinlainen suotokonkka jolla saisi tuon verkkohurinan pienemmäksi ja
> mihin kohti se pitäisi laittaa.
Yksinkertaisinta on tietysti heittää jo sinne verkkopistokkeen yhteyteen
"tasa"jännitelähdön yli muutaman tuhannen myyn lyytti (ja
oikeinpäin!),ja ennen sitä sarjaan ( ei välttämätön, mutta parantaa
suotoa ) vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
virrankulutuksesta. Ellei sovi sinne stöpselin sisään, niin sitten sinne
tietsikan ( tai kovaäänisen, mihin se virtatapsi sitten meneekin )
puolelle. Mutta monissa jutuissa voitaisiin korvata isokin konkka, jotka
ovat melko kalliita, käyttämällä stabilointiin sopivaa tehotrankkua.
Tähän ei tarvita tehotrankun lisäksi juuri muuta kuin kannalle sopiva
rc-kytkentä ( ja ehkä zeneri ). Trankun emitteri ja kollektori kytketään
sarjaan kuorman kanssa. Parilla lisävastśksella piiriin saadaan
rakennettua virtarajoituskin. Toivoisin, että joku, jolla on enemmän
aikaa, heittäisi tähän perään mitoitusesimerkin (tai jonkun sivun, josta
sen löytäisi) mainitsemastani kytkennästä, että pääsisivät harrastajat
soveltamaan sitä käytännössä. Tietysti regulaattori ajaa saman asian,
eikä pelkällä stabiloinnilla voi korvata lyytin antamaa hetkellistä
tehontarvetta transienteissa, mutta moneen pikkukäyttöön stabilointi
soveltuu erinomaisesti.
Pentti
Tomi Holger Engdahl
> Ongelmana on ett{ muuntaja aiheuttaa normaaleissa tietokoneen mukana
> tulleissa kaiuttimissa hurinaa. Muuntaja siis ulkoinen ja antaa
> "tasa"j{nnitteen vahvistimelle.
> Onko mahdollista lis{t{ n{in j{lkeenp{in t{llaisiin pikkup|ntt|ihin
> jonkinlainen suotokonkka jolla saisi tuon verkkohurinan pienemm{ksi ja
> mihin kohti se pit{isi laittaa.
Suotokonkka (tuhansia mikrofaradeita, jännitekestoa 1.5-2 kertaa
nimellinen sisääntulojännite) rinnan kaiuttimen tasajännitesyötön
(virtaliitin) kanssa.
Toinen mahdollisuus on yrittäö vaihtaa tuo ulkoinen muuntaja
paremmin reguloituun samaa jännitettä aja riittävästi virtaa antavaan
malliin (joku kaupasta saatava reguloitu muuntaja).
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Ismo H.
>vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
>virrankulutuksesta.
Virran kulutus noissa vehkeissä on ilmeisesti todella suuri. En vain tiedä,
että miten muutaman watin powerista riittää virtaa jopa 2*250W kaiuttimille
:-)
Millä perusteella muuten tietokonekaiutin paketteihin painetaan nuo huikeat
teho arvot??
-Ismo
Juhana Siren
> Millä perusteella muuten tietokonekaiutin paketteihin painetaan nuo huikeat
> teho arvot??
Hatusta repäisten? Eräskin näkemäni paketti mainosti 1000 watin
tehoa. Virtalähde lienee kuitenkin ollut luokkaa 2-3 W.
--
Juhana Siren, System Administrator/Extrabit Oy | Personal: Juhana...@oulu.fi
All opinions above are mine | Ham call: OH8HTH | Work: Juhana...@extrabit.fi
-------------------------------------------------------------------------------
"Tullille kertyneet savukkeet hävitetään polttamalla." --STT--
Pentti
>
> >vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
> >virrankulutuksesta.
>
> Virran kulutus noissa vehkeissä on ilmeisesti todella suuri. En vain tiedä,
> että miten muutaman watin powerista riittää virtaa jopa 2*250W kaiuttimille
> :-)
> teho arvot??
>
Mainosmiehet mielellään sotkevat kaksi arvoa; kaiuttimien hetkellisen
tehonkeston ja sen, paljonko todellista tehoa vahvistimesta siirtyy (
tai edes pystyy siirtymään ) kuormaan, eli kaiuttimiin. Kaiutinhan
pystyy hukkaamaan lämpönä ( kuten yleensä tapahtuukin, koska kaiutinten
todellinen hyötysuhde on muutaman prosentin luokkaa ja loppu muuttuu
lämmöksi! )varsin suuria sähkötehoja, ainakin hetkellisesti. Tehonkesto
vielä kerrotaan jollakin mainosmiehen keksimällä, varsin uskaliaalla
indeksillä, ja tästä saadaan varsin myyvän näköisiä lukuja;-)
Pentti
Jyrki Sipinen
Ismo H. wrote in message <8XWe4.45$gt3...@read2.inet.fi>...
>
>>vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
>>virrankulutuksesta.
>
>Virran kulutus noissa vehkeissä on ilmeisesti todella suuri. En vain tiedä,
>että miten muutaman watin powerista riittää virtaa jopa 2*250W kaiuttimille
Muutaman watin poweri syöttää muutaman watin _vahvistinta_.
-jyrki
Pasi Pouri
Juhana Siren wrote:
> "Ismo H." <is...@bergent.fi> writes:
>
> > Millä perusteella muuten tietokonekaiutin paketteihin painetaan nuo huikeat
> > teho arvot??
>
> Hatusta repäisten? Eräskin näkemäni paketti mainosti 1000 watin
Varmaan sama kuin autokaittimissa. Ilmoitetuilla tehonkestoilla ja
todellisella päätteen antoteholla ei ole toistensa kanssa mitään
tekemistä, tosin markkinamiehet kuitenkin niin antaa ymmärtää :-((
-- PP
--
************************************************
Pasi Pouri, Design Engineer
NOKIA NETWORKS, Radio Access Systems (RAS)
P.O.Box 370, FIN-00045 NOKIA GROUP
Tel +358-9-5112 4756 Fax +358-9-5112 4215
Remove 'poista' in my E-mail address to mail me
************************************************
Pasi Pouri
> >Virran kulutus noissa vehkeissä on ilmeisesti todella suuri. En vain tiedä,
> >että miten muutaman watin powerista riittää virtaa jopa 2*250W kaiuttimille
Kaiuttimen tehonkesto voi olla vaikka Giga Watti, mutta
se ei periaatteessa sähköisesti vie sen enempää tehoa
kuin 1 Watin kaiutin. Kaiutinta syöttävän vahvistimen
antoteho määrää tuon todellisen tehon, josta sitten
tehdään ääntä.
Tuo sana periaatteessa, koska varmaan GW:n tehon kestävän
kaiuttimen mekaanikka on niin vankka, että tehot häviää jo siihen ;-)
Eero Alkkiomäki
Ismo H. kirjoitti viestissä <8XWe4.45$gt3...@read2.inet.fi>...
>Virran kulutus noissa vehkeissä on ilmeisesti todella suuri. En vain tiedä,
>että miten muutaman watin powerista riittää virtaa jopa 2*250W kaiuttimille
>:-)
>Millä perusteella muuten tietokonekaiutin paketteihin painetaan nuo huikeat
>teho arvot??
Markkinointiosasto vetää arvalla nuo tehot...
EA
Tapio Oikarainen
> Virran kulutus noissa vehkeissä on ilmeisesti todella suuri. En vain
tiedä,
> että miten muutaman watin powerista riittää virtaa jopa 2*250W
kaiuttimille
> :-)
> Millä perusteella muuten tietokonekaiutin paketteihin painetaan nuo
huikeat
> teho arvot??
Yleensähän niissä kerrotaan PMPO-teho, joka tietenkin tarkoittaa: Puhdas
Myyntikikka Peeloille Ostajille :).
Pasi Pouri
Pentti wrote:
> Yksinkertaisinta on tietysti heittää jo sinne verkkopistokkeen yhteyteen
> "tasa"jännitelähdön yli muutaman tuhannen myyn lyytti (ja
> oikeinpäin!)
Eiköhän se tuolla verkkopistokkeessa toimi pienenä
pommina, eli sinänsä väärä paikka. Ymmärsin kyllä
mitä tarkoitit (et noin), mutta oli kait huonosti sanottu :-(
> ,ja ennen sitä sarjaan ( ei välttämätön, mutta parantaa
> suotoa ) vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
> virrankulutuksesta.
Miten virtalähteen tasasuuntaajan ja suotokondensaattorin
väliin laitettu sarjavastus parantaa suotoa?
> Ellei sovi sinne stöpselin sisään, niin sitten sinne
> tietsikan ( tai kovaäänisen, mihin se virtatapsi sitten meneekin )
> puolelle. Mutta monissa jutuissa voitaisiin korvata isokin konkka, jotka
> ovat melko kalliita, käyttämällä stabilointiin sopivaa tehotrankkua.
> Tähän ei tarvita tehotrankun lisäksi juuri muuta kuin kannalle sopiva
> rc-kytkentä ( ja ehkä zeneri ).
Zener ja vastus usein riittää. Konkka tietty on hyvä
laittaa Zenerin rinnalle.
> Trankun emitteri ja kollektori kytketään
> sarjaan kuorman kanssa. Parilla lisävastśksella piiriin saadaan
> rakennettua virtarajoituskin. Toivoisin, että joku, jolla on enemmän
> aikaa, heittäisi tähän perään mitoitusesimerkin (tai jonkun sivun, josta
> sen löytäisi) mainitsemastani kytkennästä, että pääsisivät harrastajat
> soveltamaan sitä käytännössä. Tietysti regulaattori ajaa saman asian,
> eikä pelkällä stabiloinnilla voi korvata lyytin antamaa hetkellistä
> tehontarvetta transienteissa, mutta moneen pikkukäyttöön stabilointi
> soveltuu erinomaisesti.
Stabiloinnissa tuo konkka on ehdoton. Se kun toimii energiavarastona
sillä aikaa, kun sykkivä tasajännite on halutun jännitetason alla.
Eli tuo trankkukytkentäkin vaatii suotokonkan.
Yksinkertaisin (ja edullien) kytkentä on laittaa suotokonkka, regulaattori
ja
pienempi suotokonkka. Vahvistin tuskin paljon tehoa vie, joten 7812
regu voisi riittää (ja pieni jäähdytyslevy). Kustannukset alle 6 Euroa.
Pasi Pouri
Pasi Pouri wrote:
> Pentti wrote:
>
> > ,ja ennen sitä sarjaan ( ei välttämätön, mutta parantaa
> > suotoa ) vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
> > virrankulutuksesta.
>
> Miten virtalähteen tasasuuntaajan ja suotokondensaattorin
> väliin laitettu sarjavastus parantaa suotoa?
Piti vielä lisätä, että tietysti vähän, mutta laskee myös ulostulojännitettä
(tehollisarvo). Vastuksessa on se huono puoli, että se vastustaa
energiavaraston (konkka) latautumista täyteen jännitteeseen.
Näin ollen tämä sen yli oleva jännite pienenee. Lisäksi se ei
estä konkkaa "tyhjenemästä". OK, kytkentä hiukan pienentää
hurinaa muttei poista sitä :-(
FKo
> Pentti wrote:
>
> > Yksinkertaisinta on tietysti heittää jo sinne verkkopistokkeen yhteyteen
> > "tasa"jännitelähdön yli muutaman tuhannen myyn lyytti (ja
> > oikeinpäin!)
>
> Eiköhän se tuolla verkkopistokkeessa toimi pienenä
> pommina, eli sinänsä väärä paikka. Ymmärsin kyllä
> mitä tarkoitit (et noin), mutta oli kait huonosti sanottu :-(
... mutta et sitten lukenut? ;-) Siinähän nimenomaan sanottiin
"tasajännitelähdön yli". Tarkoittaa että tasurin jälkeen. Minä kyllä
laittaisin lyytin sinne kajarin päähän, jolloin johdon impedanssi muodostaa
sen lyytin kanssa alipäästösuotimen. (Siis tää oli ihan MuTu)
> Miten virtalähteen tasasuuntaajan ja suotokondensaattorin
> väliin laitettu sarjavastus parantaa suotoa?
Siinä syntyy RC AP-suodin. Esim Saloran telkuissa verkkosuoto on tehty noin.
Parempi vielä olisi kun laittaisi konkan eteen sopivan kelan sarjaan (LC AP)
niin ei tulisi DC-häviötä niin paljon kuin vastukseen.
> -- PP
- FK -
--> Change 'frank' to 'frans' in my E-mail address to mail me <--
Paul Keinanen
<pasi....@poista.nokia.com> wrote:
>> ,ja ennen sitä sarjaan ( ei välttämätön, mutta parantaa
>> suotoa ) vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
>> virrankulutuksesta.
>Miten virtalähteen tasasuuntaajan ja suotokondensaattorin
>väliin laitettu sarjavastus parantaa suotoa?
Tuohan on ihan normaali ensimmäisen asteen alipäästösuodin (-6 db /
oktaavi), eli sarjaresistanssia kasvattamalla saadaan alipäästö-
suotimen rajataajuus alemmaksi ja siten hurinataajuuden vaimennusta
parannettua. Jos tasasuuntaajien ja (toisioon redusoitu) muuntajan
antoresistanssi on vaikka 6 ohmia ja tasasuuntaajan perässä on 1000 uF
konkka, on alipäästösuotimen rajataajuus 25 Hz, jolloin 100 Hz hurina
vaimenee 12 dB. Jos nyt tasurin ja konkan väliin laitetaan 18 ohmin
vastus, jolloin konkan näkemä kokonnaisresistanssi on 24 ohmia, on
rajataajuus n. 6 Hz ja vaimennus sadalla hertzillä 24 dB.
On tietysti selvää, että tuollaista kytkentää ei kovin suurella
virralla voi kuormittaa, koska tuo sarjaresistanssi huonontaa
regulointia.
Putkilaitteissahan tyypillisessä virtalähteessä oli tasurin perässä
heti konkka, jonka perässä kuristin, jonka perässä samankokoinen
konkka ennnen kuormaa. Pienillä virroilla kuristin korvattiin usein
pelkällä vastuksella. Tämä siis aikoina ennen aktiivia sarja-
stabilointia.
Pasi Pouri
FKo wrote:
> Pasi Pouri wrote:
>
> > Pentti wrote:
> >
> > > Yksinkertaisinta on tietysti heittää jo sinne verkkopistokkeen yhteyteen
> > > "tasa"jännitelähdön yli muutaman tuhannen myyn lyytti (ja
> > > oikeinpäin!)
> >
> > Eiköhän se tuolla verkkopistokkeessa toimi pienenä
> > pommina, eli sinänsä väärä paikka. Ymmärsin kyllä
> > mitä tarkoitit (et noin), mutta oli kait huonosti sanottu :-(
>
> ... mutta et sitten lukenut? ;-) Siinähän nimenomaan sanottiin
> "tasajännitelähdön yli".
Luin, ja siksi tuo loppukommentti ;-) Ja niin sanottiin.
> Tarkoittaa että tasurin jälkeen. Minä kyllä
> laittaisin lyytin sinne kajarin päähän, jolloin johdon impedanssi muodostaa
> sen lyytin kanssa alipäästösuotimen. (Siis tää oli ihan MuTu)
Millähän taajuudella tuo toimisi? Johdon (kaksinapainen kalustejohto?)
impedanssi kun äkkiseltään ajatelen on sellainen, että tuo suodin
voisi toimia vasta satojen megahertsien taajuudella? No, kaikkki
suoto on varmaan hyväksi ;-)
> > Miten virtalähteen tasasuuntaajan ja suotokondensaattorin
> > väliin laitettu sarjavastus parantaa suotoa?
>
> Siinä syntyy RC AP-suodin. Esim Saloran telkuissa verkkosuoto on tehty noin.
> Parempi vielä olisi kun laittaisi konkan eteen sopivan kelan sarjaan (LC AP)
> niin ei tulisi DC-häviötä niin paljon kuin vastukseen.
Tätä juuri tarkoitin. Etkö lukenut seuraavaa kappaletta ;-)
-- PP
--
************************************************
Pasi Pouri, Design Engineer
NOKIA NETWORKS, Radio Access Systems (RAS)
P.O.Box 370, FIN-00045 NOKIA GROUP
Tel +358-9-5112 4756 Fax +358-9-5112 4215
Remove 'poista' in my E-mail address to mail me
************************************************
Pasi Pouri
Paul Keinanen wrote:
> On Wed, 12 Jan 2000 15:20:20 GMT, Pasi Pouri
> <pasi....@poista.nokia.com> wrote:
>
> >> ,ja ennen sitä sarjaan ( ei välttämätön, mutta parantaa
> >> suotoa ) vaikka yhden ohmin tehovastus; tarkempi mitoitus riippuu
> >> virrankulutuksesta.
>
> >Miten virtalähteen tasasuuntaajan ja suotokondensaattorin
> >väliin laitettu sarjavastus parantaa suotoa?
>
> Tuohan on ihan normaali ensimmäisen asteen alipäästösuodin (-6 db /
> oktaavi), eli sarjaresistanssia kasvattamalla saadaan alipäästö-
> suotimen rajataajuus alemmaksi ja siten hurinataajuuden vaimennusta
> parannettua.
Jou. Tuo kysymykseni kuului sarjaan "Retoorinen kysymys" ;-)
Selitin sen huonon puolen, joten se siitä.
> Jos tasasuuntaajien ja (toisioon redusoitu) muuntajan
> antoresistanssi on vaikka 6 ohmia ja tasasuuntaajan perässä on 1000 uF
> konkka, on alipäästösuotimen rajataajuus 25 Hz, jolloin 100 Hz hurina
> vaimenee 12 dB. Jos nyt tasurin ja konkan väliin laitetaan 18 ohmin
> vastus, jolloin konkan näkemä kokonnaisresistanssi on 24 ohmia, on
> rajataajuus n. 6 Hz ja vaimennus sadalla hertzillä 24 dB.
No, kyseisessä ehdotuksesa oli sarjavastuksena 1 ohmi ja noin 2200 uF
suotokonkka, siis suoto RC-alipäästösuotimella 100 Hz:n paikkeilla ei ole
suuri.
Parempaan tulokseen päästään LC-suotimella :-)
> On tietysti selvää, että tuollaista kytkentää ei kovin suurella
> virralla voi kuormittaa, koska tuo sarjaresistanssi huonontaa
> regulointia.
Tätä juuri tarkoitin. Ja jos tätä käytetään vahvistimen powerina,
niin RC-suodin saattipi olla huono ratkaisu. Riippuu tietysti
virroista.
Sitten oletetaan, että vaika suodin vaimentaisikin vaikka 12 dB
(esimerkiksi tuo 6 ohmin vastus) hurinaa. Jos meillä on kokoaalto-
tasasuuntaus ja Up = 12V, niin 12 dB:n vaimentuma tarkoittaa
jännitteenä 9 voltin suotoa. Siis meille jää edelleen 3 voltin rippeli :-(
Riippuen tietysti vahvistimen rakenteesta, mutta epäilen että tuon
kyllä kuuluvan.
> Putkilaitteissahan tyypillisessä virtalähteessä oli tasurin perässä
> heti konkka, jonka perässä kuristin, jonka perässä samankokoinen
> konkka ennnen kuormaa. Pienillä virroilla kuristin korvattiin usein
> pelkällä vastuksella. Tämä siis aikoina ennen aktiivia sarja-
> stabilointia.
Kuristin on mielestäni paljon parempi, ei niin suurta DC jänitehäviötä.
Varsinkaan virran funktiona.