Tietysti jos jostain saa valmiin tölkin, jossa on säädettävä jänniteraja
kuorman irroitukselle ja mahdollisimman pieni jatkuvakulutus niin saa
kertoa. Ihan kaikkea ei nyt aina jaksa itsekkään tehdä..
--
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sisäpintaan # Vesa Saastamoinen #
# painetut aukaisuohjeet. # vesas at iki dot fi #
###############################################################################
Löytyy esimerkiksi sykäysreleitä, jotka kytkevät ja katkaisevat
peräkkäisillä kerroilla. Tämäntapaisia releitä löytyy esimerkiksi tiloista,
joissa valaistusta ohjataan painonapista päälle/pois monesta pisteestä.
Remanenssireleessä puolestaan on kaksi käämiä, joilla toisella ohjataan rele
vetämään ja toisella päästämään. Itse kyllä pohtisin puolijohderatkaisua.
TA
Polariteettireleet ovat jo tosi hituvirta vekottimia.
Jep, tuo 16A on ymmärrettävistä syistä jonkinlainen vakiintunut käytännön
maksimi vaikka jostain varmaan suurempaakin virtaa kestäviä löytyy.
Yksi helpohko ratkaisu saattaa olla nykyisen pääkytkimen/pääsulakkeen
korvaaminen automaatilla, jossa on vipu. Siis sellaisia normaaleita
nykyaikaisista sähkökeskuksista löytyviä automaattisulakkeita, mutta
matalajännitteisempiä. Tuota vipua voi sitten virittää tökkäämään solenoidi
haluttaessa katkaista sähkö.
Pitää väsätä tuommoisesta Bilteman 100A kytkimestä sopiva. Aijon
laittaa tuohon jousen joka kääntää kytkimen off-asentoon. On asennossa se
pysyy sopivalla lukituksella joka aukeaa solenoidilla. Kun paketoi koko
härdellin jännitevahteineen sopivaan laatikkoon ja laitta päälle tekstin
pääkytkin niin on havainnollinen. Pääkytkin ei pysy päällä jos akussa ei
ole riittävästi jännitettä.
Pitää vain kaivaa sopivan vähävirtainen komparaattori ja
jännitereferenssi. Loppu menee parilla trankulla ja passiiveilla. Kellään
havaintoa, miten tuommoinen vähän tukevampi akku käyttäytyy kun laittaa
kuorman päälle? Tuleeko virtaa heti, vai tarvitseeko kemiallinen prosessi
aikaa kiihtyäkseen ja tarjotakseen riittävästi virtaa? Voisi haarukoida
valmiiksi sopivaa suodatusta mittauspiirille ennen korpeen raahautumista.
Luotettavassa elektroniikassa kun ei ole mitään kokoskaalan trimmeriä
hapettumassa..
230 VAC releiden kärjet eivät välttämättä pysty katkaisemaan kovin suuria
tasavirtoja. Esim. Omronin 8 ampeerin rele (sattui datalehti kouraan) kytkee
2000 VA AC-kuormia, mutta vain 150 watin DC-kuormia.
Isojen tasavirtakontaktorien hinnat ovatkin sitten vähän eri luokassa..
-jm
Hei !
Ns polarisoitu rele jää sähköttömänä viimeiseen asentoonsa.
Releessä on apuna pieni kestomagneetti tätä toimintoa varten.
Releitä käytettiin esim tietoliikenne laitteissa.
Toimintavirta oli mitättömän pieni.
Esmi-niminen yhtiö valmisti (aikoinaan) 8 voltin DC pulssireleitä
normaalien valojen painonappi käynnistystä varten.
Ne jäivät haluttuun asentoon mekaanisen toiminnan seurauksena ja
palsivat takaisin vasta seuraavalla jännite pulssilla.
terv, Risto
Hei !
> Pitää väsätä tuommoisesta Bilteman 100A kytkimestä sopiva. Aijon
> laittaa tuohon jousen joka kääntää kytkimen off-asentoon. On
> asennossa se pysyy sopivalla lukituksella joka aukeaa solenoidilla.
> Kun paketoi koko härdellin jännitevahteineen sopivaan laatikkoon ja
> laitta päälle tekstin pääkytkin niin on havainnollinen. Pääkytkin ei
> pysy päällä jos akussa ei ole riittävästi jännitettä.
Lienee toimiva ratkaisu kun saat sen laukaisun mekaniikan tehdyksi.
> Kellään havaintoa, miten tuommoinen vähän tukevampi akku käyttäytyy
> kun laittaa kuorman päälle? Tuleeko virtaa heti, vai tarvitseeko
> kemiallinen prosessi aikaa kiihtyäkseen ja tarjotakseen riittävästi
> virtaa?
Akun kemia ei ole sellainen prosessi että se tarvitsisi vauhtia. Mutta
purettaessa akkua se saa tyhjentyä "enemmän" isolla virralla kuin pienellä.
Jos laitat katkaisujännitteen liian ylös akku ei ole vielä antanut kaikkea
energiaa kun sitä puretaan nopeasti. Asia helpottuu jos kuorma on
suhteellisen vakio tai et oikeastaan haluakaan akkua käyttää ihan loppuun
asti.
>Vesa Saastamoinen wrote:
>
>> Pitää väsätä tuommoisesta Bilteman 100A kytkimestä sopiva. Aijon
>> laittaa tuohon jousen joka kääntää kytkimen off-asentoon. On
>
>Lienee toimiva ratkaisu kun saat sen laukaisun mekaniikan tehdyksi.
Nämä ei muuten kestä välttämättä katkaisua virrallisena,
vaan ovat tarkoitettu lähinnä enemmänkin erottimiksi kuin
kuorman kytkemiseen tai katkaisemiseen täydellä
nimellisvirralla.
Kokeiltu vaan kerran katkaista virta noin 70A
vakiokuormalla ja sinne syttyi valokaari joka sulatti koko
muovikuorisen pääkytkimen.
Tasavirtareleet ja kontaktorit suurille virroille ovat juuri
tuon valokaariskin takia varsin kovan hintaisia.
Parhaimmissa on magneetit tai jopa paineilmapuhallus
valokaaren sammuttamiseen. Moderminpi tapa on laittaa fetti
kärkien rinnalle ja ohjata virta kytkentä/katkaisuhetkellä
fetin kautta. Koska virta kulkee fetin kautta hyvin lyhen
aikaa (korkeintaan kymmeniä tai satoja millisekunteja) ei
raskaampaa jäähdytystäkään yleensä tarvita.
Kondensaattori kärkien rinnalla on toimiva ja helppo ratkaisu kaaren
syttymisen estoon.
Itse tekisin tuon kyllä kokonaan feteillä...
Noniin, löytyihän sitä oikeaa rautaa tähänkin projektiin. ABB tekee
johdonsuojakytkimiä (automaattisulakkeita) jotka on suunniteltu myös DC
jännitteille. S200 sarjasta löytyy 63A palikka ja siihen kylkeen saa 12v:n
työvirtakelan. Kelalla saa etälaukaistua suojakytkimen pois päältä.
Katkaisuvirta on 6kA max, joten tuon ei pitäisi temppuilla.
Saman sarjan pienemmillä palikoilla saa sitten tehtyä automaattisulakkeet
järjestelmään.