Ilmalämpöpumppu + invertteri
@gmail.com Hammaskejju
Se toimii ideaalisti jossain -10°C pakkasella. Silloin ei tule liikaa
käynnistyssyklejä ja lämpötilakäyrät ovat HUOMATTAVASTI tasaisempia, kuin
lämpimämmillä ilmoilla. -10°C tienoilla sisäyksikön imu/puhallusilman
lämpötilaerosuhde on suunnilleen samaa luokkaa.
Tuossa ulkolämpötilassa lisäksi taloon hukkuva energia on suurempi, jolloin
sisäyksikön läheisyyteen ei muodostu niin voimakasta kuumaa tilaa, kuin
lämpimämmillä ilmoilla.
Ajattelin, että tuohon ulkoyksikön kompuralle voisi asentaa invertterin
väliin säätämään tehoa. Koska sisäyksikkö käskyttää ulkoyksikön kompuraa
yksinkertaisella releannolla, niin ajattelin, että tuon invertterin voisi
ohjelmoida seuraavasti:
Sisäyksikkö pyytää käyntiä: Invertteri syöttää 50 Hz
Sisäyksikkö lakkaa pyytämästä käyntiä: Invertteri alkaa pikkuhiljaa laskea
taajuutta vaikka 10 Hz /10 min jääden jonnekin 20 Hz tuntumaan, kunnes
sisäyksikkö pyytää jälleen käyntiä. Jos käyntiä ei pyydetä esim. kahden
tunnin kuluessa, niin sitten sammutetaan.
Ilmalämpöpumppu on pistotulppaliitäntäinen, siten yksivaiheinen. Kompura on
kuitenkin kondensaattorin kanssa kytketty, joten se lienee kolmivaiheinen.
Jos syötän yksivaiheinvertteristä tehoa kompuralle, niin tuon
käyntikondensaattorin kapasitanssin pitäisi ilmeisesti muuttua taajuuden
mukana, jotta vaihe-ero säilyisi oikeana. Tässä valossa näyttäisi sitten
siltä, että en voi käyttää yksivaihetaajuusmuuttajaa, vaan taajuusmuuttajan
pitäisi olla kolmivaihemalli.
Eteenpäin..
Mitä tuollainen kompura reagoi alhaisemmasta toimintanopeudesta? Miten sen
jäähdytys on toteutettu? Nythän tuo suurehko teho "poltetaan" aika pienessä
umpinaisessa tilassa, jossa lisäksi ei ole ulkopuolista jäähdytystä. Tämä
kielii siitä, että kylmäaine itsessään jäähdyttää kompuraa. Näinollen
taajuusmuuttajan lisääminen ei varmasti olisi lämpöteknisistä syistä mikään
riski. Mutta miten on käytännön laita.
Onkohan missään olemassa mitään toimintakäyriä tuollaisille kompuroille;
näkisi vähän, miten nuo tehot muuttuvat eri nopeuksilla jne.
Matti
>
> Mitä tuollainen kompura reagoi alhaisemmasta toimintanopeudesta? Miten sen
> jäähdytys on toteutettu? Nythän tuo suurehko teho "poltetaan" aika
pienessä
> umpinaisessa tilassa, jossa lisäksi ei ole ulkopuolista jäähdytystä. Tämä
> kielii siitä, että kylmäaine itsessään jäähdyttää kompuraa. Näinollen
> taajuusmuuttajan lisääminen ei varmasti olisi lämpöteknisistä syistä
mikään
> riski. Mutta miten on käytännön laita.
Noissa hermeettisesti suljetuissa kompuroissa on ns imukaasujäähdytys,ts
kylmäkaasu menee alhaisessa paineessa moottorin läpi joten moottorista
vapautuva lämpö siirtyy ilmasta saatavan lämpöenergian lisänä kylmäaineen
välityksellä sisäyksikköön (lauhduttimeen) että kyllä moottorin lämpö
otetaan tarkoin talteen.Toi kompurahan ei varsinaisesti itse kehitä kuin
moottorin hukkalämpöä, varsinaisesti lämpöteho tulee imupuolelta
jäähdyttämällä ulkoilmaa höyrystimessä alhaisessa kaasunpaineessa ja
painepuolelta nostaa kaasun paineen esim 30 bar jolloin kaasun lämpö nousee
lämmitykseen sopivaksi ,esim100 asteiseksi joka sitten jäähtyy
lauhduttimessa kun lämpö siirtyy huoneilmaan.Olettaisin että kuumakaasun
lämpötila on riippuvainen paineesta ja jos moottorin pyörimisnopeutta
lasketaan niin paine , lämpötila ja moottorin tehontarve alenee ,siitä ei
liene systeemille haittaa mutta jos kierrosnopeutta nostetaan
alkuperäisestä niin kaasun paine ja lämpö nousee mikä toki nostaa
lämpötehoja mutta lisää moottorin kuormaa ja jossain tulee raja ettei
moottori jaksa enää pyöriä vaan jättämä kasvaa jolloin moottorin ottama
virta kasvaa ja käämit saattaa kuumeta ja palaa tehokkaasta jäähdytyksestä
huolimatta.Mutta moottorin ottotehon/sähkön kulutuksen alentaminen varmaan
onnistuu portaattomasti,tosin sama olisi mahdollista kuristamalla kaasun
virtausta jolloin moottorin ottoteho pienenee,vrt ilmakompuran kevennin
Toinen juttu on sitten vikamahdollisuuksien lisääntyminen verrattuna on-off
versioon,myös invertterin häiriöt saattaa haitata muita sähkölaitteita.
Nämä on sitten ihan "maallikon" fundeerailuja
nos...@supertel.fi
mukaan ja jättää sen ON/OFF-toiminnan varalle.
Siis talvella ON/OFF termari käännetään esim 25 asteeseen, ja
taajuutta säädetään sisä/ulkolämpötilan mukaan. Kesällä
vastaavasti laitetaan ON/OFF-termari vaikka 18 asteeseen.
En tiedä, tykkääkö koko laitteen elektroniikkaa esim 20Hz
sähköstä, eli pitääkö sisuskalujakin modata.
@gmail.com Hammaskejju
> sähköstä, eli pitääkö sisuskalujakin modata.
Tuo invertteri pitää kytkeä suoraan pumpulle menevään liitäntään, jolloin
sisäyksikkö saa koko ajan normaalia 50 Hz sähköä verkosta ja vain pumppua
säädetään taajuusmuuttajalla. Ulkoyksikössä ei ole mitään älyä eikä
elektroniikkaa.
Sami Setälä
Yksi mieleen tuleva seikka on se, että onko kompura öljyvoideltu samalla
tapaa kuin jääkaapissa, eli että se saa voitelua muualtakin kuin kylmäaineen
mukana kiertävästä öljysumusta? Kierrosluvun lasku voisi vaikuttaa
negatiivisesti mahdolliseen roiskevoiteluun.
-Sami-
@gmail.com Hammaskejju
> tapaa kuin jääkaapissa, eli että se saa voitelua muualtakin kuin
> kylmäaineen mukana kiertävästä öljysumusta? Kierrosluvun lasku voisi
> vaikuttaa negatiivisesti mahdolliseen roiskevoiteluun.
Luulen, että samanlainen voitelu on tuollaisessa.. Jotenkin tuosta
liitoksesta valui ennen asennusta sellaista öljymäistä ainetta.. liekö se
juuri tuota putkessa kiertävää voidetta.
Onnistuisikohan tuon asian kiertää siten, että ajoittain käyttäisi konetta
täysillä kierroksilla? Silloin kone saisi aina purskeen tuoretta voitelua...
Kristian Ukkonen
> Ilmalämpöpumppu on pistotulppaliitäntäinen, siten yksivaiheinen. Kompura on
> kuitenkin kondensaattorin kanssa kytketty, joten se lienee kolmivaiheinen.
> Jos syötän yksivaiheinvertteristä tehoa kompuralle, niin tuon
> käyntikondensaattorin kapasitanssin pitäisi ilmeisesti muuttua taajuuden
> mukana, jotta vaihe-ero säilyisi oikeana. Tässä valossa näyttäisi sitten
> siltä, että en voi käyttää yksivaihetaajuusmuuttajaa, vaan taajuusmuuttajan
> pitäisi olla kolmivaihemalli.
Usein kyllä ovat käynnistyskäämillä varustettuja
1-vaihemoottoreita noissa kompuroissa.. Eli kompuran
kolmesta liittimen nastasta yksi on molempien käämien
yhteen kytketty pää, toinen ajokäämi, kolmas käynnistys-
käämi..
Mutta sehän selviää kun katsoo kompuran tyypin, ja
netistä datalehden sille, jos on jonkin tunnetun
valmistajan kompura.
Kristian Ukkonen.
@gmail.com Hammaskejju
> 1-vaihemoottoreita noissa kompuroissa.. Eli kompuran
> kolmesta liittimen nastasta yksi on molempien käämien
> yhteen kytketty pää, toinen ajokäämi, kolmas käynnistys-
> käämi..
Ahaa... joo-o
Pitää katsoa tarkemmin. Minulla on tuosta kytkis ja muistelin joskus
katselleeni, että olisi ollut käyntikonkka tuossa...
Mutta jos tosiaan on vain käynnistyskonkka, niin sittenhän taajuusmuuttajana
toimisi huokeampi yksivaiheinen malli...
@gmail.com Hammaskejju
> 1-vaihemoottoreita noissa kompuroissa.. Eli kompuran
> kolmesta liittimen nastasta yksi on molempien käämien
> yhteen kytketty pää, toinen ajokäämi, kolmas käynnistys-
> käämi..
Katsoin tuon kuvan tarkemmin, niin kyllä tuo käynnistyskonkalta vaikuttaa.
Niljake
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> wrote in message
news:98Ozf.314$142...@read3.inet.fi...
vähäisessä määrin, mutta ei tarkoituksen mukaista, kompura käytännössä ui
öljyssä käynnissä ollessaa.
Yleensä ulkoyksikkö sisältää ilmalämpöpumpun ohjauselektroniikan.
(Panasonic, toshiba jne..)
(Toki tuossa paljon mainostavassa ***market mallissa voi olla mitä vain)
Mutta niitähän ei uskalla suositella saati sitten asentaa. Sähkönsyöttö
kaapeli on sisäyksikössä josta se menee suoraa ulkoyksikköön ja ulkoyksikkö
syöttää käyttösähkön sisäyksiölle. Eli kaikki ei ole sitä miltä se ulospäin
näyttää.
@gmail.com Hammaskejju
> (Panasonic, toshiba jne..)
Joo, näin voi olla. Varmaan noissakin on mallikohtaisia eroja.
> (Toki tuossa paljon mainostavassa ***market mallissa voi olla mitä vain)
> Mutta niitähän ei uskalla suositella saati sitten asentaa. Sähkönsyöttö
> kaapeli on sisäyksikössä josta se menee suoraa ulkoyksikköön ja
> ulkoyksikkö syöttää käyttösähkön sisäyksiölle. Eli kaikki ei ole sitä
> miltä se ulospäin näyttää.
Mulla on tämän laitteen huoltomanuaali, jossa on mm. kytkennät.
Ulkoyksikössä ei ole minkäänlaista älyä, vaan äly on sisäyksikössä.
Sisäyksikkö käskyttelee tuota ulkoyksikköä releannoin.
Jack
"Hammaskejju" <hammaskejju @ gmail . com> wrote in message
Niin ihan vinkkinä vaan:
Nuo kaupalliset invertterit on toteutettu melkein aina tasavirtakompuralla
jota sitten nopeussäädetään ;-)
JMK