muuntajan sähkönkulutus
vm
Eli normaalin käämimuuntajan ja hakkurityyppisen ero (ei kai niitä muita
ole? :)
Sovellus (led-hässäkkä) veisi karkeasti noin 600mA virtaa.
-vm
Ari Laitinen
Ainakin pienillä tehoilla hakkuri lämpenee selvästi vähemmän. Tämän voit
tutkia vertaamalla vanhoja ja uusia kännykkälatureita. Uudet kevyet ei juuri
lämpene toisin kuin vanhat ja painavat. Syynä tähän on se, että pienet
rautasydänmuuntajat on tehty tahallaan huonoiksi, jotta ne kestävät jatkuvaa
oikosulkua toisiossaan. Toisaalta hakkuri hajoaa helposti, joten siitä ei
ole vuosikausien käyttöön jos vaaditaan luotettavuutta.
vm
"Ari Laitinen" <nospa...@arisoft.fi> wrote in message
news:444e712f$0$26565$39db...@news.song.fi...
Tarkoitus olisi pitää systeemiä seinässä 24/7 ympäri vuoden. Pieni energian
kulutus on plussaa siis.
-vm
Nospam
Mikä on lineaarivirtalähteen ja hakkurin hyötysuhteiden erot?
Terv, Nospam
Ari Laitinen
> Tarkoitus olisi pitää systeemiä seinässä 24/7 ympäri vuoden. Pieni
> energian kulutus on plussaa siis.
Jos säästät energiaa kaksi euroa mutta joudut ostamaan viiden vuoden välein
10 euroa maksavan muuntajan niin missä on säästö?
Ari Laitinen
Väärä kysymys. Kumpikaan kun ei ole lineaarivirtalähde.
Nospam
>> Mikä on lineaarivirtalähteen ja hakkurin hyötysuhteiden erot?
>
> Väärä kysymys. Kumpikaan kun ei ole lineaarivirtalähde.
Entäs jos muutan vähän sanamutoa: Mikä on "positive voltage" reguloidun
ja hakkurivirtalähteen hyötysuhteiden ero?
Terv, Nospam
Ari Laitinen
Tämä on ihan eri aihe. Annapa lähtötietoja. Tulojännite ja lähtöjännite ja
virrat niin lasketaan.
Nospam
Ui=230VAC, Uo=12VDC, I=0,6A tässä kai haluttiin. Laske hyötysuhteet
jännitereguloidulle ja hakkurinvirtalähteelle.
Terv, Nospam
vm
No sen näkee sitten viiden vuoden päästä, että ostetaanko uutta muuntajaa
enää :)
mitähän nuo kumpainenkin vuodessa tulisi sähkön muodossa maksamaan?
-vm
Ari Laitinen
Hakkuri yli 95%
Regulaattori alle 5%.
Mutta jottei ei syntyisi väärinkäsityksiä niin nämä eivät olleet ne
alkuperäiset vaihtoehdot.
Ari Laitinen
>> Jos säästät energiaa kaksi euroa mutta joudut ostamaan viiden vuoden
>> välein 10 euroa maksavan muuntajan niin missä on säästö?
>
> No sen näkee sitten viiden vuoden päästä, että ostetaanko uutta
> muuntajaa enää :)
>
> mitähän nuo kumpainenkin vuodessa tulisi sähkön muodossa maksamaan?
Yhden ledin (20mA) polttaminen vuoden maksaa noin 3,5 senttiä. Tehonkulutus
on 0,35 kWh. Tämä silloin jos hyötysuhde virtalähteessä on 100%. Jos se on
50% niin hinta on tietysti 7 senttiä vuodessa. Jos ledejä on tuhat ja
hyötysuhde 75% niin hinta on 47 euroa.vuodessa.
Nospam
> Nospam wrote:
>> Ari Laitinen wrote:
>>> Nospam wrote:
>>>> Ari Laitinen wrote:
>>>>>> Mikä on lineaarivirtalähteen ja hakkurin hyötysuhteiden erot?
>>>>> Väärä kysymys. Kumpikaan kun ei ole lineaarivirtalähde.
>>>> Entäs jos muutan vähän sanamutoa: Mikä on "positive voltage"
>>>> reguloidun ja hakkurivirtalähteen hyötysuhteiden ero?
>>> Tämä on ihan eri aihe. Annapa lähtötietoja. Tulojännite ja
>>> lähtöjännite ja virrat niin lasketaan.
>> Ui=230VAC, Uo=12VDC, I=0,6A tässä kai haluttiin. Laske hyötysuhteet
>> jännitereguloidulle ja hakkurinvirtalähteelle.
>
> Hakkuri yli 95%
> Regulaattori alle 5%.
Ei kai voltage regulator virtalähde noin huo ole, muuntajalla on joku
hyötysuhde ja tasasuuntaus sillalla ja regulaattorilla joku 12V/15V~80%
jos sitä syötetään 15VDC:llä.
> Mutta jottei ei syntyisi väärinkäsityksiä niin nämä eivät olleet ne
> alkuperäiset vaihtoehdot.
Vaan?
ar...@students.oamk.fi
: Mitä eroa olisi muuntajan 230V -> 12V toteutustapojen sähkönkulutuksella?
: ole? :)
: Sovellus (led-hässäkkä) veisi karkeasti noin 600mA virtaa.
12 V * 600 mA tekee 7.2 W. Hyvälaatuisella hakkurilla hyötysuhde lienee
jotain 85-90%, lineaariteholähteellä ehkä 50-80%. Huonoimmassa
tapauksessa eli että tehoa menee harakoille saman verran kuin kuormaankin
tulisi lisälaskua 0.0072 kW * 8760 h = 63 kWh vuodessa. Sähkön hinnalla
10 snt/kWh se tekisi kuutisen euroa vuodessa. Jos se kaataa jonkun
talouden niin sitten kannattaa katsella niitä hakkureita, jotka maksavat
enemmän, mutta vaikkapa 60 e enemmän maksavan hakkuriteholähteen
takaisinmaksuaika on 10 vuotta ellei hajoa sitä ennen, kannattaneeko.
Jos ihan oikeasti pitää pihistää sähköstä, niin kyseenalaistaisin sen
led-hässäkän toteutustavan. Mikähän lie koko hässäkkä, onko itse
mitoitettu ledivalokyltti vai joku valmis kaupallinen moduuli? Jos
kaupallinen eli et tiedä mitä se sisällään pitää, kannattaa tarkistaa,
ettet vaikka löydä sieltä 12 V -> 5 V lineaariregulaattoria jonka läpi
menee laitteen koko teho ja joka hukkaa harakoiden lämmittämiseen 58 %
laitteen ottamasta sähköstä. Itse mitoitettu kannattaa mitoittaa lähelle,
muttei liian lähelle, jotain vakiojännitettä. Olen tehnyt 12 voltin
jämptille syötölle ledikoristevalohärdellejä, joissa viisi vihreää lediä
sarjassa tekee 5 * 2.1 V = 10.5 V, jolloin ryhmän etuvastukseen
hukattavaksi jääkin vain 1.5 volttia eli 12.5 % tulevasta tehosta.
Kaupallisissa ledivalaisimissa, joissa pyritään minimihäviöihin,
laitetaan ledit sarjaan, niiden kanssa pieni virranmittausvastus ja
sitten kehitetään lediketjun läpi hakkurilla vakiovirta. Hukkaan menee
vain se olematon osuus joka jää vastuksen yli plus hitunen muita
häviöitä.
-A
--
-Mikä on LVI-asentajan mielikappale?
-Glenn Frey: The heat is on
Ari Laitinen
>>> Ui=230VAC, Uo=12VDC, I=0,6A tässä kai haluttiin. Laske hyötysuhteet
>>> jännitereguloidulle ja hakkurinvirtalähteelle.
>>
>> Hakkuri yli 95%
>> Regulaattori alle 5%.
>
> Ei kai voltage regulator virtalähde noin huo ole, muuntajalla on joku
> hyötysuhde ja tasasuuntaus sillalla ja regulaattorilla joku
> 12V/15V~80% jos sitä syötetään 15VDC:llä.
No nyt lisäsit siihen osia, joista ei ollut puhetta.
>> Mutta jottei ei syntyisi väärinkäsityksiä niin nämä eivät olleet ne
>> alkuperäiset vaihtoehdot.
>
> Vaan?
Muuntaja ja hakkuri olivat alunperin vaihtoehdot sinä muutit ne hakkuri ja
lineaariregulaattoriksi.
Lediketjua voisi hyvinkin syöttää varta vasten tehdyllä muuntajalla, joka
antaa juuri oikean virran ilman yhtäkään lämmitettävää vastusta tai
aktiivikomponenttia. Sellaista sitten pitäisi verrata hakkuriin. Kummassakin
laitteessa on silloin muuntaja mutta muuntajan käyttötaajuus vain on
erilainen. Voisi hyvinkin olla ettei hakkuri ole sellaisessa tilanteessa
juurikaan parempi.
nospam
> Muuntaja ja hakkuri olivat alunperin vaihtoehdot sinä muutit ne hakkuri ja
> lineaariregulaattoriksi.
>
> Lediketjua voisi hyvinkin syöttää varta vasten tehdyllä muuntajalla, joka
> antaa juuri oikean virran ilman yhtäkään lämmitettävää vastusta tai
> aktiivikomponenttia. Sellaista sitten pitäisi verrata hakkuriin. Kummassakin
Siis ledejä suoraan muuntajasta AC:llä?
Terv. Nospam
Simoc
> Siis ledejä suoraan muuntajasta AC:llä?
No ei, vaan tasasuunnattuna muuntajalta. Tasasuuntaus ei tarvitse
lämmitettäviä vastuklsia eikä aktiivikomponentteja.
Ari Laitinen
Full bridge ei toki paljoa pyydä jos sen siihen lisää. Näetkö tuossa jonkin
ongelman?
Mikko Lehtikanto
No nyt lisäsit siihen osia, joista ei ollut puhetta.
--
Mikko Lehtikanto
Ari Laitinen
Enpäs... tuo ei ole lämmitettävä osa. Ja toimii se ilman sitäkin. Voi jopa
laittaa ketjuun rinnakkain kaksi lediä niin että ne ovat sähköisesti
vastakkain. Näin molemmat loistavat eikä tarvita diodeja.
Mutta näetkö siinä ongelman?
Mikko Lehtikanto
Tai olihan niistä puhetta kun mainitsit ettei aktiivi-
komponentteja edes tarvita. Tyypillisiä aktiivisia komponentteja
ovat diodit, transistorit, tyristorit ja mikropiirit.
Tai tosiaan eihän diodeille tarvitse lämmitystä laittaa
kun niiden sisäiset häviöt jo lämmittävät niitä niiden
hoitaessa päätehtäväänsä.
--
Mikko Lehtikanto
Nospam
Juu ei, jännite vain laskee kun kuorma kasvaa.
Terv, Nospam
Nospam
> Full bridge ei toki paljoa pyydä jos sen siihen lisää. Näetkö tuossa jonkin
> ongelman?
En näe. Muotoillaan taas sama kysymys uudestaan. Paljonko on
tasasuunnatun DC virtalähteen ja hakkurityyppisen virtalähteen
hyötysuhteiden ero?
Terv, Nospam
Hannu Koskenvaara
> En näe. Muotoillaan taas sama kysymys uudestaan. Paljonko on
> tasasuunnatun DC virtalähteen ja hakkurityyppisen virtalähteen
> hyötysuhteiden ero?
Noita on aika monenlaisia. Ehkä tyypillinen 12V 1A:n luokan
kiinteäjännitteisen lineaariteholähteen (muuntaja, tasuri, konkka,
regulointi) hyötysuhde on 50-70 %. Hyötysuhdetta voi parantaa
pienentämällä muuntajan toisiojännitettä ja kasvattamalla vastaavasti
suodatuskonkkaa, mutta siinä tulee järkevät rajat vastaan aika pian.
Hakkurilla hyötysuhde on karkeasti 80 %. Kalliisti ja hyvin tekemällä se
voi olla parempi, mutta siinäkin tullaan pian tilanteeseen, jossa kallis
laite ei koskaan säästä hintaansa.
Jos on tarkoits vain polttaa ledejä, minä lähtisin hakemaan ratkaisua
perinteisiltä linjoilta. Rautamuuntaja on hieman kalliimpi kuin
hakkurit, mutta se on ikuinen ja käytännössä tuhoutumaton. Siihen perään
tasasuuntaaja ja konkka, jos välke häiritsee (konkka kasvattaa sitten
jännitettä!), niin luotettavuus on kohdallaan ja hyötysuhde erinomainen
(regulointi hukkaa pääosan lineaariteholähteen tehohäviöstä).
Hannu Koskenvaara
Lassi Niemistö
> Enpäs... tuo ei ole lämmitettävä osa. Ja toimii se ilman sitäkin. Voi jopa
> laittaa ketjuun rinnakkain kaksi lediä niin että ne ovat sähköisesti
> vastakkain. Näin molemmat loistavat eikä tarvita diodeja.
>
Eipäs toimikaan...ainakaan kauaa. AC:llä syötetyt ledit ovat
kokeiluissani saaneet mitä ihmeellisimpiä oireita..kynnysjännite on
noussut ym. ja lopulta ledit ovat yleensä hajonneet.
-Lazzi-
Ari Laitinen
Miten olet rajoittanut ledien saaman virran? Oireet kuulostavat
ylikuormitetun ledin oireilta.
Ville Voipio
> Eipäs toimikaan...ainakaan kauaa. AC:llä syötetyt ledit ovat
> kokeiluissani saaneet mitä ihmeellisimpiä oireita..kynnysjännite on
> noussut ym. ja lopulta ledit ovat yleensä hajonneet.
Mitihm? Jos pitää kytkennässä huolta siitä, ettei ledin yli ole
kohtuutonta jännitettä väärinpäin (muutama voltti max), eikä
virta mene spekseistä yli, niin kyllä sen pitäisi kestää.
Ei kai kyse ole siitä, että verkosta on tullut jotain kautta
piikkejä, jotka ovat syöneet ledin?
Se on sitten eri asia, että henkilökohtaisesti kiroan jokaisen
tielleni tulevan 100 Hz:n taajuudella välkkyvän ledivirityksen
sinne Danten alimpaan. Siitä välkytyksestä ei tule kuin pää
kipeäksi.
- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
Simoc
> aktiivisia komponentteja ovat diodit, transistorit, tyristorit ja mikropiirit
Eivät diodit ole aktiivikomponentteja! Aktiivisuus meinaa sitä että
komponentille syötetään ulkoista tehoa. Diodille ei.
Simoc
> Juu ei, jännite vain laskee kun kuorma kasvaa.
??? Kaikenkaikkiaanhan tämä nyt mitoitettaisi _vakiomäärälle_
ledejä.
Simoc
> Muotoillaan taas sama kysymys uudestaan. Paljonko on
> tasasuunnatun DC virtalähteen ja hakkurityyppisen virtalähteen
> hyötysuhteiden ero?
Kuten jo sanottu, suurin osa tehosta hukkuu lineaariregussa jos
sellainen on. En nyt osaa sanoa paljonko se rautamuuntajalla on, tasuri
tiputtaa sitä yhtä monta prossaa kuin kahden diodin kynnysjännitteen
summa on muuntajan ulostulojännitteestä. Ja kuten jo osasit laskea,
lineaarisella sarjaregulla hyötysuhde on niinkin monta prossaa kuin
lähtöjännite on tulojänniteestä.
Nospam
ar...@students.oamk.fi
:) No älä syötä diodille tehoa.
Minusta aktiivikomponentti on sellainen jossa tapahtuu signaalin
tehovahvistusta. Transistori/tyristori/triac, mikropiiri, vahvistinputki.
Pelkkä virta- tai jännitevahvistus ei käy, koska silloin muuntajakin
voisi olla aktiivikomponentti muttei ole.
JL2 <
> Yhden ledin (20mA) polttaminen vuoden maksaa noin 3,5 senttiä.
> Tehonkulutus on 0,35 kWh. Tämä silloin jos hyötysuhde virtalähteessä on
> 100%. Jos se on 50% niin hinta on tietysti 7 senttiä vuodessa. Jos ledejä
> on tuhat ja hyötysuhde 75% niin hinta on 47 euroa.vuodessa.
Tää threadi on kyllä ehkä kaiken kitsastelun huippu ever. Mahtaa olla
kaverilla talous tiukalla.
--
Ari Laitinen
> Minusta aktiivikomponentti on sellainen jossa tapahtuu signaalin
> tehovahvistusta. Transistori/tyristori/triac, mikropiiri,
> vahvistinputki. Pelkkä virta- tai jännitevahvistus ei käy, koska
> silloin muuntajakin voisi olla aktiivikomponentti muttei ole.
Mitä milloinkin tarkoitetaan. Jospa aktiivikomponentteja olisi kaikki ne,
jotka eivät ole passiivi komponentteja esim. diodi ei ole
passiivikomponentti jos vain vastuksen, kondensaattorit ja kelat ovat
sellaisia.
Tuomo Auer
<ar...@students.oamk.fi> wrote in message news:e2r4am$6s9$1...@news.oamk.fi...
E.C.Young, The New Penquin Dictionary of Electronics määrittelee aktiivin
seuraavasti:
Denoting an device, component, or circuit that introduces gain or has a
directional function. In practice any item except pure resistance,
capacitance, inductance, or a combination of these three is active.
Simoc
> No älä syötä diodille tehoa.
En syötäkään ulkoista, meinasin siis että sen "käsiteltävän
signaalin" lisäksi, joka tavalla tai toisella "summautuu" ulostulevaan
tehoon (osa voi vaikkapa hävitä komponentissa lämpönä etc.). Siis
niin on minulle opetettu aktiivikomponentin merkitys. Eli
käytännössä juuri noin että komponentissa tapahtuu vahvistusta.
Diodi ei sellainen ole. Onhan sillä tuo TA:n antaman määritelmän
mukainen directionaali funktio mutta minun näkemykseni mukaan ei sen
pitäisi maalaisjärjellä ajateltunakaan riittää tekemään
komponentista aktiivista.
vm
"JL2 @foo.bar>" <</HTML> wrote in message
news:e2r8s6$2hq$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Mahtaa olla juu ;) Kiinnostaa kyllä vastaus muistakin syistä kuin
taloudellisista.
...saa nähdä saanko rahat säästettyä ledeihin talveksi, ettei tarvitsisi
pimeässä kulkea.
-vm
Nospam
> Minusta aktiivikomponentti on sellainen jossa tapahtuu signaalin
> tehovahvistusta. Transistori/tyristori/triac, mikropiiri, vahvistinputki.
> Pelkkä virta- tai jännitevahvistus ei käy, koska silloin muuntajakin
> voisi olla aktiivikomponentti muttei ole.
Ei muuntajassa tapahdu tehovahvistusta vaan tehohäviö pikemminkin
(rautahäviöt, virtalämpöhäviöt).
Terv, Nospam
AnaS
"Nospam" <nos...@nospam.fi.invalid> wrote in message
news:44524d16$0$7486$9b53...@news.fv.fi...
Passiivisesti aktiivinen tahi toisinpäin?
;-)
/ANa
Timo Neuvonen
> tielleni tulevan 100 Hz:n taajuudella välkkyvän ledivirityksen
> sinne Danten alimpaan. Siitä välkytyksestä ei tule kuin pää
> kipeäksi.
>
muistanut speksata mitä niillä alunperin kysytyillä ledeillä tehdään, onko
vilkkumisella merkitystä jne. Mutta no hätä. Kun kerran halutaan optimoida
ja säästää, niin säästetään kaikki turhat osat pois: ledejä yhteensä 6:lla
jaollinen määrä: kolme paria eri suuntiin rinnankytkettyjä lediketjuja, ja
kutakin paria syötetään 3-vaihemuuntajan eri vaiheilla. Kokonaisuus ei vilku
enää, vaikka yksittäiset ledit vilkkuvatkin. Ja silti ledien lisäksi
tarvitaan vain yksi ainoa komponentti (muuntaja), joka ei ainakaan ole
aktiivikomponentti, jos se on periaatteellisesti jotenkin tärkeää.
No, edellämainittu oli lähinnä teoreettinen vitsi. Tuskin sitä
kolmivaihesähköä tähän lähdetään mistään etsimään -mutta mistäpä tuotakaan
tietää, kun sovellus on tuntematon, eikä tiedä mikä on tärkeää.
Heitetään yksi ajatus lisää alkuperäiseen ongelmaan: ledien käyttö suoraan
verkosta sarjakonkalla. Ideaa hiukan jalostamalla tämä voi olla mahdollinen
ratkaisu, jos ledien+johdotuksen sijoittelu on sellainen että ei tarvita
galvaanista erotusta verkkoon. Sarjakonkka rajoittaa virran, mutta ei hukkaa
tehoa.
Jalostusta ideaan tarvitaan mm. siihen, millä rajoitetaan ledien virta
kytkentähetkellä tai verkosta tulevan transientin kohdalla. Voi olla, että
tästä ei edes tule ongelmaa, tai ehkä sen voi ratkaista pienellä
sarjavastuksella jonka tehohäviö jää sovelluksen kannalta riittävän pieneksi
mutta mikä kuitenkin rajoittaisi hetkellisen virtapiikin arvoa -pitäisi
tutkia ledien sallittuja harvoin toistuvia piikkivirtoja ja katsoa mitä
piikkejä jatkuvan tilan mukaan mitoitetulla konkalla voisi pahimmillaan
aiheutua. Minä en nyt viitsi moista alkaa ihmetellä, kun en edes tiedä
olisiko koko ratkaisu kyseiseen tarkoitukseen mitenkään relevantti.
Jos välkkyminen on ongelma, niin pari diodia ja suotokonkkaa (ja
mahdollisesti pientä sarjavastusta) lisäämällä voisi välkkymistä vähentää
silloinkin, kun virranrajoitus tehdään ensisijaisesti sarjakonkalla. Tämä
voisi ratkaista myös em. piikkivirtaprobleeman.
Jossain tapauksessa saattaisi myös tulla vastaan tilanne, että muuntajan
sijasta voisikin tehdä sopivan sarjainduktanssin. Hyöty muuntajaan
verrattuna voi taas olla aika teoreettinen, ellei kokonaisuuteen liity
jotain erikoista. Periaatteena tämä olisi kuitenkin vakiovirtasyöttö (kuten
sarjakonkkakin), joten mitoitus ei ole niin kriittinen ledien lukumäärän tms
mukaan kuin muutaman ledin kytkentä ilman sarjavastusta suoraan muuntajan
toisioon. Sarjakonkkaan verrattuna transienttiongelman luonne
muuttuisi -tämä potkii jännitettä takaisinpäin katkaisutilanteessa.
Tuosta esillä olleesta ledien syöttämisestä suoraan muuntajalla ilman
sarjavastusta... mitenkä ledien ylijäävä jännite elää esim. lämpötilan (tai
mahdollisesti vaikkapa ledien iän) funktiona? Onko se mahdollisesti
kytkentää luonnostaan stabiloiva vai epästabiloiva? Esim. piidiodin
tapauksessahan olisi jälkimmäinen tilanne: diodin kynnysjännite laskee
lämpimässä, jolloin virta kasvaisi, mikä lisäisi lämmöntuottoa ja virta taas
kasvaisi. Ledien tapauksessa saattaa riippua myös siitä, minkä värisiä
ledejä olisi kyseessä... mutta siitäkään kun ei ole tietoa.
--
TiN
Simoc
> > Pelkkä virta- tai jännitevahvistus ei käy, koska silloin muuntajakin
> > voisi olla aktiivikomponentti muttei ole.
> Ei muuntajassa tapahdu tehovahvistusta vaan tehohäviö pikemminkin
Siitähän tässä puhe olikin että kun ei ole tehovahvistusta. Mutta
jännite- tai virtavahvistusta sillä usein on, mutta se ei riitä
tekemään siitä aktiivikomponenttia.
J.P.T.
"Simoc" <simo.ka...@sunpoint.net> wrote in message
news:1146037486....@i39g2000cwa.googlegroups.com...
Ledit eivät tarvitse tasasuuntausta, eivätkä virtarajoitustakaan AINA!
Ledeillä, kuten muillakin diodeilla on tietty estosuuntainen maksimijännite.
Laitoin kerran suojaerotusmuuntajan ensiöön (220V) ledin (normaali 15-25mA
punainen) merkkivaloksi, diodin (1N4007) sarjaan etuvastuksen (1500ohm)
kanssa. Toimi melkein vuoden, ennenkuin poksahti. Eli eivät ne ledit niin
kauhean herkkiä ole.
Eli ledejä muuntajasta AC'llä, kuten haluat. Vain virrat ja jännitteet
kohdalleen. C-64'ssä oli jokin userportti. Otin siitä sen viisi volttia,
mikä irtosi ja syötin ledeihin (8kpl) yksikään ei paukahtanut(LED).
--
J.P.T.
Simoc
.
> C-64'ssä oli jokin userportti. Otin siitä sen viisi volttia,
> mikä irtosi ja syötin ledeihin (8kpl) yksikään ei paukahtanut(LED).
Sinulla on ollut vain hyvä mäihä. Tiedän henkilön, joka ajeli 6
vuotta kännissä useita kertoja viikossa jäämättä kiinni. Mutta
sitten jäi.
Ledejä ei koskaan saa kytkeä ilman virranrajoitusta
vakiojännitteeseen.