Kysymys kuuluu, että pitäisikö minun pystyä mittaamaan
pöydällä olevan tavallisen vastuskomponentin resitanssiarvo,
normaalilla yleismittarillani?
Mittari kun näyttää aina vaan nollaa olevaa resistanssia,
vaikka vääntää mittarin asetuksen joko suurimmalle tai
pienimmälle mittausalueelle.
Pitääkö vastuksessa aina siis kulkea ulkopuolelta tuotua sähkö-
virtaa, ennenkuin resistanssi-ilmiö tulee mitattavasti näkyviin,
vai mikä jippo tässä oikein nyt on?
Onko jollakin tiedossa PC:llä pyörivää (mielellään ilmaista tai
shareware) ohjelmaa, joka osaisi tulkita nuo vastuksen värikoodit
oikein. Muutkin virtapiirien yleisissä sähkölaskelmissa
avustavat PC-ohjelmat kiinostavat.
Olen kyllä paperiohjeiden perusteella tehnyt omat johtopäätökseni
noista hallusani olevien vastusten arvoista, mutta kun ei pääse
mittarilla tarkistamaan, että olenko lähelläkään oikeata.
-Kiitoksia kovasti kaikista kommenteista
Kyllä pystyy
> Mittari kun näyttää aina vaan nollaa olevaa resistanssia,
> vaikka vääntää mittarin asetuksen joko suurimmalle tai
> pienimmälle mittausalueelle.
Tarkistapa mittajohtimet ,kummankin johdon toinen pää pitää olla mittarissa
ja toinen pää vapaa.
> Pitääkö vastuksessa aina siis kulkea ulkopuolelta tuotua sähkö-
> virtaa, ennenkuin resistanssi-ilmiö tulee mitattavasti näkyviin,
> vai mikä jippo tässä oikein nyt on?
Kyllä ,ohmi mittauksessa tämä jännite tulee mittalaitteesta.
Kokeile yhdistämällä mittajohdot,kun mittajohdot on yhdessä pitää mittarin
näyttää nollaa ja kun päät on irti näyttää mittari ääretöntä.
> Onko jollakin tiedossa PC:llä pyörivää (mielellään ilmaista tai
> shareware) ohjelmaa, joka osaisi tulkita nuo vastuksen värikoodit
> oikein.
Pitemmän päälle helpompaa kun opettelet muistamaan,eihän niitä ole kuin 10
väriä.
> Mittari kun näyttää aina vaan nollaa olevaa resistanssia,
> vaikka vääntää mittarin asetuksen joko suurimmalle tai
> pienimmälle mittausalueelle.
> Pitääkö vastuksessa aina siis kulkea ulkopuolelta tuotua sähkö-
> virtaa, ennenkuin resistanssi-ilmiö tulee mitattavasti näkyviin,
> vai mikä jippo tässä oikein nyt on?
Mitä mittari näyttää, kun mittajohdot ovat erillään
(pitäisi näyttää erittäin suurta resistanssia) tai yhdessä
(pitäisi näyttää nollaa)?
Resistanssimittauksessa tarvitaan aina ulkoinen energialähde.
Käytännössä tämä on mittarin oma paristo. Jos kyseessä on
digimittari, se tuskin näyttää mitään, jos patteri on sökö.
Sen sijaan analoginen mittari toimii muuten aivan oikein
muttei mittaa resistanssia, jos patteri on lopussa. Kannattaa
tarkistaa.
> Olen kyllä paperiohjeiden perusteella tehnyt omat johtopäätökseni
> noista hallusani olevien vastusten arvoista, mutta kun ei pääse
> mittarilla tarkistamaan, että olenko lähelläkään oikeata.
On hyvä opettella lukemaan värikoodeja, siinä on aluksi hiukan
haastetta, kun ei tiedä, kummasta päästä pitäisi aloittaa :) (Ja
siinäkin on haastetta, että toisten valmistajien punainen on
sävyltään sama kuin toisten ruskea...) Käytännössä kuitenkin
aika paljon joutuu käyttämään mittaria, vaikka osaisi nuo
renkaat, kun pintaliitosvastuksissa ei välttämättä kovin
ihmeellisiä merkintöjä ole.
- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
vesa-1 <ve...@hotmail.fi> kirjoitti viestissä:3DEFD738...@hotmail.fi...
Onko mittarisi analoginen vai digitalinen? Varmista että mittajohdot on
oikein mittarissa kiinni, musta johto tulee joka mittarissa liittimeen jossa
lukee COM (common, eli yhteinen) ja punainen tulee liittimeen jossa on
kirjain V tai ohmimerkki. Analogisissa voi olla myös kytkin josta valitaan
jännite-vastus/virtamittaus ja myös lämpötilanmittaukselle oma liitin
(yleensä vihreä).
>vesa-1 <ve...@hotmail.fi> writes:
>Resistanssimittauksessa tarvitaan aina ulkoinen energialähde.
>Käytännössä tämä on mittarin oma paristo. Jos kyseessä on
>digimittari, se tuskin näyttää mitään, jos patteri on sökö.
>Sen sijaan analoginen mittari toimii muuten aivan oikein
>muttei mittaa resistanssia, jos patteri on lopussa. Kannattaa
>tarkistaa.
Mutta silloinhan analoginen näyttää ääretöntä eikä nollaa.
Aki Mannonen
aki...@pp.nic.fi
> >digimittari, se tuskin näyttää mitään, jos patteri on sökö.
> >Sen sijaan analoginen mittari toimii muuten aivan oikein
> >muttei mittaa resistanssia, jos patteri on lopussa. Kannattaa
> >tarkistaa.
>
> Mutta silloinhan analoginen näyttää ääretöntä eikä nollaa.
Näin on. Mutta sitä luulee niin kovin helposti nollaksi, kun
se on siina asteikon vasemmassa päässä.
>On hyvä opettella lukemaan värikoodeja, siinä on aluksi hiukan
>haastetta, kun ei tiedä, kummasta päästä pitäisi aloittaa :)
>
>- Ville
Joskus tuota haastetta on pitemmällekin ehtineille. :-D
Niitä värikoodeja käytetään muuallakin, kuin vastuksissa.
Konkat usein merkitään niillä, samoin kuin johtimet jne.
Merkintätarkkuuksia on monia. Renkaita on sitä enemmän,
kuin tarkkuutta tulee lisää. Osa renkaista ilmaisee
myös mahdollisesti muita asioita, kuten toleranssia.
Niiden kymmenen numerokoodin oppiminen ei ole vaikeaa
ja minäkin ehdottomasti suosittelen opettelemista. Se
säästää huomattavan paljon aikaa, kun rakentelee jotain
tai etsii vikaa skeman avulla. Taikka, kun etsii vaikka
miljoonalaatikosta tiettyn arvoista vastusta.
Mitkä ne värirenkaat ovat? Aloita siitä päästä, missä
renkaat ovat lähempänä päätä. Mikäli viimeinen rengas
on leveämpi, aloita toisesta päästä.
Mikä mittari? Jos se on digitaalimittari ja näyttää
nollaa ilman vastuksen kytkemistä siihen, et mittaa
vastusalueella, vaan jollain muulla. Toinen mahdollisuus
on, että mittari on rikki. Ohmialueella johtojen ollessa
ilmassa näyttämän tulee olla ääretön. Analogisessa viisari
makaa vasemmassa laidassa ja kun johtimet yhdistetään
viisari hyppää oikealle ja säädetään näyttämään 0 ohmia
potentiometrillä, mikäli mittarissa sellainen on. Kaikissa
sitä ei ole.
Mikä on mittarin tyyppi? Olisi helpompaa kertoa ohjeita,
kun tietäisi millainen hökötin sinulla on edessäsi.
Matti Käki oh2bio
Minä olen tehnyt ohjelman jolla noita voi selvitellä, mutta se näyttää
tällähetkellä olevan kadonnut jonnekin kiintolevyni sisuksiin. Täytyy
jatkaa etsimistä...
Kukaan ei vielä ehdottanut tätä tapaa, jolla itse olen opetellut
värikoodit. Eli pistä mieleesi seuraava loru: "murupuokevisivihava".
Tuossa lorussa on siis värikoodien alkukirjaimet peräkkäin. Voit tuon
lorun avulla laskea sormilla aina värikoodin arvon. Esimerkiksi vihreä:
lausu lorua "vi"-tavuun asti samalla laskien tavuja sormilla, jättämällä
tietysti "mu"-tavun laskematta. Tuloksena siis viisi sormea, eli vihreä
tarkoittaa viittä.
Tuossa muistisäännössä ainoa poikkeus on violetti ja vihreä, koska ne
alkavat samalla tavulla. Mutta tämä on helppo muistaa ulkoa. violetti=7,
vihreä=5.
: Juha-Pekka
---
Outgoing mail is certified Virus Free.
Checked by AVG anti-virus system (http://www.grisoft.com).
Version: 6.0.422 / Virus Database: 237 - Release Date: 20.11.2002
Noin 15 vuotta noiden väriarvojen kanssa pelanneena itsellenikin tuottaa
vieläkin vaikeuksia muistaa nuo loppupään värit. Varsinkin harmaan ja
valkoisen, ja joskus violetin merkitys menee helposti sekaisin. Tuo vihreä
on helppo muistaa, kun ajattelee 1 megaohmin vastusta.
J.N
> Noin 15 vuotta noiden väriarvojen kanssa pelanneena itsellenikin tuottaa
> vieläkin vaikeuksia muistaa nuo loppupään värit. Varsinkin harmaan ja
> valkoisen, ja joskus violetin merkitys menee helposti sekaisin. Tuo vihreä
> on helppo muistaa, kun ajattelee 1 megaohmin vastusta.
Öööö.... ruskea-musta-musta-keltainen-ruskea? Tosiaan, siinä ei
vihreä ja violetti mene sekaisin.
Ensiksi katso mittajohtimien paikat mittarissa. Joku on varmaankin
mittaillut virtaa sillä ja johdot ovat väärissä paikoissa.
Toinen johto pitää olla COM paikassa ja toinen semmoisessa missä näkyy ohmi
merkki tai lukee resistassi tai jotain vastaavaa.
Manuaalista se selviää jos muuten ei löydy. Resistanssia mitatessa kytkennän
täytyy olla JÄNNITTEETÖN eli siinä ei saa käyttää ulkopuolista
virtaa tai pahimmassa tapauksessa mittari voi hajota. Alota mittaaminen
kääntämällä valitsin ohmi alueelle ja isoimmalle alueelle. Mittaat vastusta
ja
pienennät aluetta aina pykälän kerrallaan niin kauan että saat tarpeeksi
tarkan arvon. Vastuksen mittaamisen voi aloittaa myös pienimmästä
mahdollisesta alueesta.
Jos mittari yhä edelleen näyttää nollaa niin vaihda sen paristo ja yritä
uudelleen. Jos senkään jälkeen ei toimi se on rikki.
-Toni-
Ruskea-musta-vihreä-kulta. Ei niin kovin kauan aikaa sitten metallikalvo-
vastuksiin törmäsi huomattavasti nykyistä harvemmin...
Kim
mara
>
> Tai sitten on mitattavana se yhden mustan renkaan hyppylanka, joka on
> aivan kuin vastus.
"Entisessä elämässä" eli toisessa työpaikassa näin kerran ylitöinä vaihdettavan
nollan ohmin SMD-vastuksien tilalle hyppylankoja. Vähän aikaa katselin, kysyin
sitten pomolta, että mikä oli toiminnan tarkoitus. Ei osannut sanoa, meinasi vaan
että sellaiset ohjeet oli asiakas antanut, että kaikkiin (muutama sata kai)
kortteihin piti tuon vastuksen sijaan laittaa hyppylanka. Soitin sitten
asiakkaalle ja kysyin, miksi niitä vaihdettiin. Kyseinen suunnittelija oli kovin
ihmeissään, kun kuuli asiasta. Oli kuulemma ohje annettu sen tiedon perusteella,
että kyseinen vastus oli joitain satoja ohmeja. Sitten sain selittää pomolle +
reworkkia tekeville ihmisille, että mitä se nolla ohmia käytännössä tarkoittaa...
Taisi melkein harmittaa.
--
-Alfred-
http://koti.mbnet.fi/alfland
Heh, sillä lailla.. ja SMD vastusten vaihtaminen on mukavaa puuhaa... : )
Tarkoitatko Diaccia? Sehän on vasuksen näköinen ja keskellä on musta
viiva? Koulussani opetettiin että se sekoitetaan usein diodiin, mutta
ilmeisesti sen voi sekoittaa myös vastukseen.
No, ne sentään oli muistaakseni jotain 1206 tai 0805 kokoa, helpotti varmaan
vähän edes. Ja itse työn tehneet saivat sentään ylityökorvausta... Ehkä se vähän
helpotti kurjaa oloa.
Sitä paitsi asiakas on aina oikeassa - silloinkin kun se vaikka vaatii ladontaa
tehtäväksi kolmisen kertaa faksatun, kuulakynällä välillä korjaillun
ruutupaperin tietojen perusteella. Alihankintahommien on pakko olla niin lähellä
helvettiä kuin mitä vain maan päältä löytyy... onneksi ei tartte enää... tai ei
kai sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu.
--
-Alfred-
http://koti.mbnet.fi/alfland
> Tarkoitatko Diaccia? Sehän on vasuksen näköinen ja keskellä on musta
> viiva? Koulussani opetettiin että se sekoitetaan usein diodiin, mutta
> ilmeisesti sen voi sekoittaa myös vastukseen.
Nollan ohmin vastuksia tehdään, niissä on musta rengas (=0), kolme mustaa
rengasta tms. ja pintaliitosvastuksissa yleensä merkintä 0R tai 0R0 tjsp.
Ja jos nyt ei tule mieleen mitään syytä tehdä mokomia, niin: Ladontakone ei
oikein osaa latoa johdonpätkiä, eikä se käsinladonnassakaan mitään haittaa
jos saa koneella esikäsitellyt, standardin kokoiset komponentit eteensä
epämääräisen hyppylankakasan sijaan.
--
-Alfred-
http://koti.mbnet.fi/alfland
> Nollan ohmin vastuksia tehdään, niissä on musta rengas (=0),
Itse asiassa onhan sekin siis totta, että DIAC saattaa näyttää vastukselta, jos
sattuu olemaan kaksijalkaisessa kotelossa. Silloin siinä tosiaan on viiva
keskellä. Ja yleismittarilla voipi olla vaikeaa todeta, kummasta on kysymys.
Hämäävää jopa.
--
-Alfred-
http://koti.mbnet.fi/alfland
>Itse asiassa onhan sekin siis totta, että DIAC saattaa näyttää vastukselta, jos
>sattuu olemaan kaksijalkaisessa kotelossa. Silloin siinä tosiaan on viiva
>keskellä. Ja yleismittarilla voipi olla vaikeaa todeta, kummasta on kysymys.
Ei kai se kovin vaikeaa ole ? Kyllähän nyt vastus selviää yleismittarin
vastusalueella mittaamalla, vaikka varmuuden vuoksi molempiin suuntiin.
Diac ei ala johtaa minkään yleismittarin vastusalueella, eli näyttää
ääretöntä molempiin suuntiin niin diodi- kuin vastusalueellakin.
--
Tuukka
http://flipperit.net/tkalliok/
No niinpä. Pieni vuotovirta tuskin näkyy mittarissa ollenkaan. Ehkä mun pitäis tällä
erää hiljentyä, ennen kuin tulee päästeltyä mitään vielä tyhmempää suustaan... ;-)
--
-Alfred-
http://koti.mbnet.fi/alfland
Useimmat näkemäni SMD:t ovat muotoa 000 .
Noiden yksi tehtävä on toimia myös sulakkeena.
Matti Käki oh2bio
Totta jälleen - olen tainnut olla liian kauan poissa pintiksestä kun noin
vääriä muistikuvia tulee. Testauspuolella ei niin kamalasti ole tuollaisten
kanssa joutunut tekemisiin.
Tuo sulakekäyttö kävi myös minulla mielessä, mutta aika huono sulakehan tuo
on, kun ei sitä siihen ole suunniteltu. (kärvähtää se jollain virralla, mutta
kun speksit siltä osin voi olla aika väljät). Ihka oikeita
pintaliitossulakkeita sen sijaan olen nähnyt, epäkäytännöllisiä ovat
vaihtamisen kannalta, mutta muuten hoitavat tehtävänsä.
Kyllä mun on tosissaan syytä mennä nukkumaan jo.
--
-Alfred-
http://koti.mbnet.fi/alfland
Minäpäs olen työkalupakin hylsysatsin merkannut värikoodin mukaan.
Aina osuu oikea hylsy käteen ja samalla muistaa elektroniikan
puolenkin.
Ilkka
Hitsi vieköön. HYVÄ idea. Saanen ottaa käyttöön?
Matti Käki oh2bio
"Toni" <mest...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:asq8m0$beq$1...@plaza.suomi.net...
Ilkka
Kiitoksia kaikista vastauksista. Jostakin syystä Ratho-merkkinen ja noin 5 vuotta
vanha digitaalimittari alkoi nyt näyttää ihan järkevänkin tuntuisia arvoja.
Patteritkin oli laitettu uusiksi jo aikaisemmin, useampaankin kertaan, ja ohmialueella
varmasti mittailtiin. Mutta jos mittari kuitenkin nyt alkaakin näytellä jatkuvasti
oikeansuuntaisia arvoja, niin tämä menee kaikki ilman muuta oman sekoilun piikkiin.
Mittari ilmoittaa vastuksen arvoksi 18,5 ohmia, ja kaksi rinnakkain laitettuna
noin 9.7 ohmia, ja kaksi sarjaan laitettuna 36.7 ohmia, jotka arvot taitavat
kaikki mahtua tällaisen mittarin, ja vastusten tarkkuuden alueelle.
Tämän vaaleanvihreän pikkuvastuksen värikoodeista ei tottumaton värisilmä edelleenkään
saa mitään selvää. Ruskea ja tummanpunainen ja musta näyttävät kaikki samalta.
Vastuksessa on myös vaaleanharmaalta vaikuttava raita jota harrastajan värisilmä ei osaa
asettaa mihinkään lokeroon, ja viivat alkavat yhtä läheltä molempia vastuksen päitä.
Latasin täältä saadun vinkin mukaisen värikoodien tutkimisohjelman PC:lle, mutta siitäkään
ei nyt ole apua. Pikkuriikkisiä värejä arvailemalla, tuota saksalaisohjelmaa ei tunnu saavan
millän näyttämään 18.5 ohmin lopputulosta.
Mutta muilta osin, ja mikäli mittariin on luottaminen, niin ongelma on nyt ratkaistu tähän
saakka, ja PC-jäähdytinpuhaltimien virittelyyn tarvittu pikkusäätö saataneen suoritettua.
vesa-1
Jos komponentin taustaväri on vaaleanvihreä,
niin se on melko varmasti pienoiskuristin.. ei vastus.
-K
Komponentit ovat tosiaan vaaleanvihreitä, pituus 6 mm ja halkaisija noin 2 mm. Komponentti
on uuman kohdalta hiukan ohuempi, kuin naisen vartalo.
Näitä on alun perin ollut noin 40..50 kappaletta, maalarinteippiä muistuttavassa paperi-
nauhassa päistään kiinni, ilmeisesti jotakin koneladontaa varten(?).
Suurennuslasin kanssa katsottuna, ja värejä lampun kanssa peilattaessa värikoodin raidat
ovat suunnilleen:
-tummanpunainen (tai ruskea tai peräti mustahko)
-kulta
-punainen
-siniharmaa
-tummanpunainen (tai ruskea tai peräti mustahko)
Nämä ovat olleet juuri sopivia vastuksia tai kuristimia, kun on halunnut saada PC:n AMD-CPU:n
coolerin melutasoa alemmaksi. Melu laskee, mutta lämpötila ei nouse liikaa.
Nyt piti saada hiukan uudenmallisille puhaltimille rakennettua näistä komponenteista hiukan
isommalla resistanssilla olevia kuristuslaitteita, ja jonkinlaisia sähkölaskelmia oli tarkoitus
tehdä. Siitä tämä kysymys alun perin lähti liikkeelle, eikä aikomuksena ollut alkaa opiskella
elektroniikkaa paljoa sen syvällisemmin, ainakaan tähän hätiin
Onkohan ko. kuristimet edelleen oikeita komponentteja tähän tarkoitukseen, vai pitääkö
hakea oikeita rehellisiä vastuksia kaupasta?
vesa-1
> Suurennuslasin kanssa katsottuna, ja värejä lampun kanssa peilattaessa värikoodin raidat
> ovat suunnilleen:
> -tummanpunainen (tai ruskea tai peräti mustahko)
> -kulta
> -punainen
> -siniharmaa
> -tummanpunainen (tai ruskea tai peräti mustahko)
Eli oletattavasti:
Ruskea / harmaa / punainen / kulta / ruskea
1 8 2 x0.1 1 %
Toisin sanoen 18.2 ohmin vastus 1%:n toleransseilla. Todennäköisesti
tuossa sovelluksessa esimerkiksi kaksikymppinen käy, samoin vaikkapa
16 ohmia voisi kokeilla, jos ei aivan tuota kokoa löydy.
Minulla on ainakin vihreitä ja vaaleanvihreitä vastuksia
komponenttivarastossa hiukan enemmän kuin runsaasti. No ne ovat sattumoisin
1% metallikalvovastuksia mutta kuitenkin. Äläkä sitäkään yleistä niin että
nyt sitten kaikki vihreät vastukset ovat prosentin metallikalvoja... ;)))
Vai tarkoitatko kenties sitä että eräiden vastusten induktanssi on
kiusallisen suuri, ja se toimii korkeammilla taajuuksilla enemmän
kuristimena kuin vastuksena. Siihen jooukkoon kuuluu muun muassa
vaaleahkonvihreitä metallikalvovastuksia.... ;))
Tarkemmin kun katson hyllyyni,
niin löytyyhän sieltäkin kuvauksenmukaisia metallikalvovastuksia.
-K