Vanhojen johdinvärien tuntemattomuus?
Marska
naapurin rouva sanoneeksi, ett� mik�h�n on kun heid�n kellaritilassa
oleva mankeli antaa sormille pient� nipistely�. Heti ehdotin, ett�
kipaisenpas kotoa hakemassa mittarin ja katsotaan, mink�laista
j�nnitett� siell� on.
Mankelin pistorasia oli suoraan vesipatterin yl�puolella. Suojaliittimen
ja patterin v�lill� oli t�ydet 230V! Metrin p��ss� oli toinen
pistorasia, jonka suojamaa taas ei antanut j�nnitett�. Tuo suojamaahan
j�nnitett� antava pistorasia oli vanhaa asennusta, jossa nollajohdon
v�ri on harmaa ja vaiheen musta. Pistorasian suojamaa oli nollattu ihan
oikein harmaaseen. Samoin koko ryhm�n v�ris��nt�� oli uskollisesti
noudatettu vanhan v�ris��nn�n mukaisesti.
Vika l�ytyi uusissa asennuksissa. Yl�kertaan oli uusittu ryhm�keskus
automaattisulakkein. Kun vanha kaapeli ei ihan ylettynyt keskuksen
sis�ll�, oli sen johdot jatkettu. Mustaan johtoon oli laitettu harmaa
muovisukka p��lle ja kytketty se sinisen johdon kautta nollaan.
Harmaaseen johtoon oli laitettu violetti sukka ja kytketty se mustan
johdon kautta sulakkeelle vaiheeseen. Korjasin tietenkin kytkenn�n niin,
ett� harmaaseen johtoon saatiin nolla ja mustaan vaihe.
En osaa sanoa, mit� s�hk�miehen mieless� on liikkunut. Uudet asennukset
olivat p��llisin puolin siististi ja asiallisesti muuten tehdyt, mutta
voiko olla, ett� asentajalla olisi vanhojen johdinv�rien kohdalla musta
aukko, tai harmaa. Sama virhe oli keskuksen sis�ll� toisessakin vanhan
kaapelin jatkoksessa, mutta siin� ryhm�ss� oli vain ullakon valo eik�
pistorasioita, joten se ei ollut hengenvaarallinen.
Keskukseen oli laitettu vikavirtasuojakytkin, mutta se suojasi vain
uusien asennuksien kylpp�riryhm��.
Muutama p�iv� aikaisemmin mankelia oli halunnut kokeilla naapurin
lastenlapsi, mutta rouva ei jostain syyst� ollut suostunut siihen.
Kellarin lattialla oli muovimatto, joten pelk�st��n mankelin
metalliosasta ei saanut kuin nipistely�, mutta l�mp�patteri oli ihan
vieress�..
jk
N�it� l�ytyy aina vanhoista rakennuksista. Itsell� ei ole sattunut viel�
moista k�py� vastaan. Joskus tuli luettua noista vanhoista v�reist� kun
T��l�ss� tuli tehty� asennuksia 80-luvulla mutta alkaa unohtumaan jo...
Juuri purin nykyisen asumuksen autotallista s�hk�t jonne tuli kympin
paukun takaa 1,5mm� maakaapeli jonka takana kaikki saunankin rasiat
paikallisesti nollattuna. Sis�kaapelissa vaihe mustassa, nolla harmaassa
kuten pit�� ja valokatkaisijan j�lkeinen _punaisessa_ :) Muistaakseni
muinaisessa pesukoneessani suojamaa oli kytketty punaisella.. Sama kuin
nyt kytkisi valot kevill�!
BTW. Vedin autotalliin MCMK 4x6/6 25A paukkujen takaa ja laitoin oman
keskuksen. Alkoi kyll�stytt�� kun tuo 10A nalli laukesi kun migi� k�ytti
t�ysill� >2s. :P
--
jk
Marska
> Marska kirjoitti:
>> Mankelin pistorasia oli suoraan vesipatterin yl�puolella. Suojaliittimen
>> ja patterin v�lill� oli t�ydet 230V! Metrin p��ss� oli toinen
>> pistorasia, jonka suojamaa taas ei antanut j�nnitett�. Tuo suojamaahan
>> j�nnitett� antava pistorasia oli vanhaa asennusta, jossa nollajohdon
>> v�ri on harmaa ja vaiheen musta. Pistorasian suojamaa oli nollattu ihan
>> oikein harmaaseen. Samoin koko ryhm�n v�ris��nt�� oli uskollisesti
>> noudatettu vanhan v�ris��nn�n mukaisesti.
>>
>> Vika l�ytyi uusissa asennuksissa. Yl�kertaan oli uusittu ryhm�keskus
>> automaattisulakkein. Kun vanha kaapeli ei ihan ylettynyt keskuksen
>> sis�ll�, oli sen johdot jatkettu. Mustaan johtoon oli laitettu harmaa
>> muovisukka p��lle ja kytketty se sinisen johdon kautta nollaan.
>> Harmaaseen johtoon oli laitettu violetti sukka ja kytketty se mustan
>> johdon kautta sulakkeelle vaiheeseen. Korjasin tietenkin kytkenn�n niin,
>> ett� harmaaseen johtoon saatiin nolla ja mustaan vaihe.
>>
>
> moista k�py� vastaan. Joskus tuli luettua noista vanhoista v�reist� kun
> T��l�ss� tuli tehty� asennuksia 80-luvulla mutta alkaa unohtumaan jo...
>
> Juuri purin nykyisen asumuksen autotallista s�hk�t jonne tuli kympin
> paukun takaa 1,5mm� maakaapeli jonka takana kaikki saunankin rasiat
> paikallisesti nollattuna. Sis�kaapelissa vaihe mustassa, nolla harmaassa
> kuten pit�� ja valokatkaisijan j�lkeinen _punaisessa_ :) Muistaakseni
> muinaisessa pesukoneessani suojamaa oli kytketty punaisella.. Sama kuin
> nyt kytkisi valot kevill�!
>
Jos asennukset olisi tehnyt joku tietokoneharrastaja, niin voisi
ajatella, ett� kun tietokoneessa miinusjohto on musta, niin olisi
haksahtanut sen takia. Mutta ammattimies kuulemma oli asennukset tehnyt.
Eik� silti testaillut pistorasioita asennuksien j�lkeen. No, tietysti on
voinut ajatella, ett� mit� sit� nyt jotain vanhoja asennuksia
testailemaan, kunhan uudet tarkastaa.
Mutta useita vuosia tuo kytkent� on ollut tuollainen - hengenvaarallinen.
Lasse P.
> Jos asennukset olisi tehnyt joku tietokoneharrastaja, niin voisi
> ajatella, ett� kun tietokoneessa miinusjohto on musta, niin olisi
> haksahtanut sen takia. Mutta ammattimies kuulemma oli asennukset tehnyt.
> Eik� silti testaillut pistorasioita asennuksien j�lkeen. No, tietysti on
> voinut ajatella, ett� mit� sit� nyt jotain vanhoja asennuksia
> testailemaan, kunhan uudet tarkastaa.
Opiskeluaikoina tuli oltua useammassakin s�hk�liikkeess� harjoittelussa ja
tuo asennusten testailu oli varsin heikkoa jokaisessa lafkassa. Joissain
kohteissa pistorasioita ei testattu mitenk��n ja parhaimmillaan ainoastaan
sukotesterill�. Oli firmoilla asennustesterit, mutta ne olivat toimistolla
k�ytt�m�tt�.
Olisi kiva tiet��, kuinka moni s�hk�firma antaa esimerkiksi pistorasiaryhm�n
lis�yksest� asiakkaalle p�yt�kirjan, johon on listattu silm�m��r�inen
tarkastus, suojajohtimen jatkuvuus, mahdollisen vikavirtasuojan
laukaisuvirta, oikosulkuvirta etc... Omien kokemusten mukaan hyvin harva,
miksi ? ST-kortistosta l�ytyy varsin hyv� pohjakin suoraan.
Lopuksi viel� kysymys: tarvitseeko oikosulkuvirta mitata vai riitt��k�
laskennallinen toteaminen (kun tiedet��n p��keskuksella oleva oikosulkuvirta
verkkoyhti�lt� niin siit� sen voi sitten laskennallisesti laskea sinne
heikoimpaan pisteeseen asti) ? Jos laskennallinen toteaminen riitt��,
silloinhan periaatteessa asennukset voi tarkastaa pelk�ll� yleismittarilla
ja eristysvastusmittarilla.
T: Lasse
Timo Neuvonen
> paukun takaa 1,5mm� maakaapeli jonka takana kaikki saunankin rasiat
> paikallisesti nollattuna. Sis�kaapelissa vaihe mustassa, nolla harmaassa
> kuten pit�� ja valokatkaisijan j�lkeinen _punaisessa_ :) Muistaakseni
> muinaisessa pesukoneessani suojamaa oli kytketty punaisella.. Sama kuin
> nyt kytkisi valot kevill�!
>
Ei se ole ollenkaan sama asia.
Kevi on tiukasti nimetty tiettyyn k�ytt��n, mutta punainen ei ollut.
Tuolloisessa 3-johtimisessa kaapelissa olivat v�rit yleisesti
musta-harmaa-punainen, ja punaista k�ytettiin mihin milloinkin tarvittiin.
Kun erillist� suojajohdita ei yleens� ollut vaan k�ytettiin nollausta, j�i
punaisen k�ytt� suojajohtimena yleens� 1-vaiheisiin jatkojohtoihin ja
pistotulppaliit�nt�isten laitteiden liit�nt�johtoihin(*. Mutta
3-vaiheasennuksissa, -roikassa tai -liit�nt�johdossa punainen taas oli
k�yt�nn�ss� jatkuva vaihe, nolla oli harmaa, ja pistotulppaliit�nt�isess�
laitteessa harmaa nolla meni runkoon kun erillist� suojamaata ei ollut tuon
aikaisissa 4-napaisissa 3-vaihepistokytkimiss�.
*) kunnes tuli s��nt� ett� ketjutetun ryhm�n nollaus piti tehd� edellisess�
jakorasiassa, jonka j�lkeen punaista alkoi esiinty� my�s suojajohtimena
kiinteiss� asennuksissa.
Esimerkiksi kosteassa tilassa hyvin arkisen maadoitetun
kytkin-pistorasiayhdistelm�n (josta kytkimell� ohjattu vaihe samassa
kaapelissa takaisin esim. jakorasialle) kytkent� oli tyypillisesti 3x1.5
MMJ, musta vaihe, harmaa nolla josta nollauksella suojamaa rasiassa, ja
punainen oli kytkimen j�lkeinen ohjattu vaihe.
Erilliset N- ja S- merkityt v�rij�rjestelm�t tulivat vasta silloin, kun kevi
tuli suojamaaksi ja sininen nollaksi. Tuosta l�htienh�n oli olemassa
erikseen esim. MMJ 3x1.5S ja 3x1.5N, ensinmainitussa v�rit mu-si-kevi, ja
j�lkimm�isess� mu-si-ru. Arvata sopii, mit� kaapelia t�m�n j�lkeen k�ytti 30
km p��st� varastoltaan keikalla ollut asentaja, kun auton takapaksista
loppui pikkuisen kesken se ensisijaisesti oikea vaihtoehto (seuraava oikea
vaihtoehto olisi ollut esim. 4x1.5S joka kelpasi kumman tahansa edellisen
paikalle)
Tosiasia kuitenkin on, ett� virheit� noissa v�rien k�yt�iss� on tapahtunut,
joten yht��n selk�rankaa omaavan asentajan kyll� aina tulisi tarkistaa mit�
siell� johdon toisessa p��ss� on. Minun mink��ntasoinen osaamiseni kattaa
kohtuullisesti v�rit 70-luvun alusta kun 60-luvulla syntyneen� en juurikaan
sit� ennen kytkeskellyt, ehk� sit� ennenkin tosin joskus jo naulasin
kaapeleita kiinni.
En tied� mist� t�m� tapa on per�isin, oliko t�ysin s��nn�stelem�t�nt� aikaa
vaiko muuten vaan vaihteleva itseopittu v�rikulttuuri, mutta jotkut
vanhemman polven s�hk�rit esimerkiksi olivat k�ytt�neet sodanj�lkeisiss�
asennuksissaan yleisesti mustaa nollana ja harmaata vaiheena, joten hyv�
nyrkkis��nt� erityisesti vanhoissa asennuksissa on "�l� luota mihink��n".
--
TiN
Näsä
ja milloin milläkin värisysteemiä noudattaviin järjestelmiin, ÄLÄ
LUOTA MIHINKÄÄN.
Näsä
> Lopuksi vielä kysymys: tarvitseeko oikosulkuvirta mitata vai riittääkö
> laskennallinen toteaminen (kun tiedetään pääkeskuksella oleva oikosulkuvirta
> verkkoyhtiöltä niin siitä sen voi sitten laskennallisesti laskea sinne
> heikoimpaan pisteeseen asti) ? Jos laskennallinen toteaminen riittää,
> silloinhan periaatteessa asennukset voi tarkastaa pelkällä yleismittarilla
> ja eristysvastusmittarilla.
Pelkästään, laskentatoimeen luottavat sähköasentajat ovat
lyhytikäisiä, eikä heillä ole montaa asiakasta.
J.P
> Lopuksi viel� kysymys: tarvitseeko oikosulkuvirta mitata vai riitt��k�
> laskennallinen toteaminen (kun tiedet��n p��keskuksella oleva
> oikosulkuvirta verkkoyhti�lt� niin siit� sen voi sitten
> laskennallisesti laskea sinne heikoimpaan pisteeseen asti) ? Jos
> laskennallinen toteaminen riitt��, silloinhan periaatteessa
> asennukset voi tarkastaa pelk�ll� yleismittarilla ja
> eristysvastusmittarilla.
En muista onko vaatimuksia muutettu mutta ainaskin ennen on riitt�nyt
"todettu suunnitelmista" joka kohta l�ytyy ainakin minulla olevista
tarkastusp�yt�kirjoista "Sy�t�n automaattisen poiskytkenn�n vaatimusten
toteutumis" kohdasta toisena vaihtoehtona mittaamiselle.
Marska
>
> Lopuksi vielä kysymys: tarvitseeko oikosulkuvirta mitata vai riittääkö
> laskennallinen toteaminen (kun tiedetään pääkeskuksella oleva oikosulkuvirta
> heikoimpaan pisteeseen asti) ? Jos laskennallinen toteaminen riittää,
> silloinhan periaatteessa asennukset voi tarkastaa pelkällä yleismittarilla
> ja eristysvastusmittarilla.
>
Omassa talossani laskin oikosulkuvirran seuraavasti:
- mittasin kaikki vaihejännitteet ryhmäkeskuksessa, kun ei mikään kuorma
ole päällä
- laitoin kiukaan päälle ja mittasin vaihejännitteet samasta paikasta
- jännitteenalenemasta ja virrasta (jota ei tarvi mitata, koska kiukaan
teho tiedetään) pystyi laskemaan johtoimpedanssin
- johtoimpedanssista sitten voi laskea oikosulkuvirran riittävällä
tarkkudella