Hehkulamput pois lastenhuoneesta - 230 v halogeenilampuissa räjähdysvaara
Matti Kaki
on tullut paljon ilmoituksia räjähtäneistä 230 V halogeenilampuista.
Etenkin spottilamppuja on räjähdellyt. Vaikka lamput ovat hyvin tukevia
rakenteeltaan, on suojalaseja räjähtänyt pieniksi kappaleiksi ja lentäneet
ympäristöön. Joissain lasi on vain haljennut mutta joissain särkynyt noin
3 mm kappaleiksi jotka voivat olla erittäin kuumia.
Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
sirpaleita lennellyt. Ei yhtä rajusti kuin halogeenilampuissa mutta
niitä on rikkoutunut. Itsellänikin on useita hehkulamppuja poksahtanut
kappaleiksi. Niistä tulee lasinsiruja jotka ovat erittäin teräviä ja
koska ovat ohutta lasia, ne rikkoutuvat helposti pienemmiksi palasiksi
joita voi olla vaikea löytää esim. lattialta.
Syynä näihin muuntajattomiin 230 voltin halogeenilamppujen räjähdyksiin
on se, että lampuissa ei ole ollut kunnon suojausta joka katkaisisi
sähkön lampun sisältä. Jos hehkulanka katkeaa ja putoaa lampun kannan
lähellä olevien johtimien päälle, se voi aiheuttaa oikosulun jolloin
langan kautta kulkee sähköt päälle laitettaessa hyvin suuri virta joka
edelleen aiheuttaa kuumuutta. Näistä lampuista puuttuu usein valmistajan
identifiointi joten lampun valmistajaa voi olla vaikea löytää.
Kantatyypit GU9 (ei heijastinta) ja GU10 (heijastin) ovat näitä vaarallisia.
TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
räjähdä. Himmennettävyys on hankalaa mutta sellaisiakin on olemassa
joita voi himmentää tietyntyyppisillä himmentimillä. Loisteputki on
myös tässä suhteessa turvallinen.
12 volttiset halogeenilamput eivät räjähtele yhtä ärhäkästi koska
välissä oleva muuntaja toimii suojalaitteena oikosulkutapauksessa.
Sellaistakaan ei siis kuitenkaan suositella lastenhuoneeseen.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Opas Koira
> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
> sirpaleita lennellyt.
100 vuotta noita on käytetty, hyvin ovat penskat kasvaneet.
Tietysti turvallisempaa on olla vetämättä sähköjä lainkaan pilttien
ulottuville, kasvatetaan kakarat tynnyrissä jossa on vain särkymätön
lasiluukku valoa ja pöperöä varten.
Harri Markkula
"Opas Koira" <lw...@iki.fi> wrote in message
news:2SINi.79$7%3....@read3.inet.fi...
> Matti Kaki wrote:
>
>> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan
>> hehkulamppuja
>> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
>> sirpaleita lennellyt.
>
> 100 vuotta noita on käytetty, hyvin ovat penskat kasvaneet.
Juu, mutta 100 vuotta sitten niitä ei tehtykään Unkarissa, Puolassa ja
milloin missäkin 'kiinassa'.
Terv: Harri
Pasi Pikkupeura
> Juu, mutta 100 vuotta sitten niitä ei tehtykään Unkarissa, Puolassa ja
> milloin missäkin 'kiinassa'.
Välittömästi kun lähipiirissäni todistetaan spontaanisti räjähtävä
hehkulamppu, niin lupaan vaihtaa energiansäästölamput kaikkiin
lastenhuoneisiini.
KK
"Harri Markkula" <tilator_Eiii@Eiei_netti.fi> kirjoitti
viestissä:a_INi.233805$B74....@reader1.news.saunalahti.fi...
Missä ne silloin tehtiin?
- k
Sami Setälä
> räjähdä. Himmennettävyys on hankalaa mutta sellaisiakin on olemassa
> joita voi himmentää tietyntyyppisillä himmentimillä. Loisteputki on
> myös tässä suhteessa turvallinen.
Rikkoutuneen loisteputkilampun elohopeako sitten on lapsille terveellistä?
Ei sillä, että tietäisin yhdenkään energiansäästölampun räjähtäneen, vaan
lamppu voi mennä rikki muutenkin lentävien lelujen tms ulkoisten syiden
seurauksena.
-Sami-
Matti Kaki
Energiansäästölamppu on onneksi varsin kestävää rakennetta.
Yleensäkin pienten lasten huoneen valaisimen tulisi olla
sellainen, ettei lapsi pääse käsiksi siihen. Verrattuna
tavalliseen hehkulamppuun, energiansäästölamppu on varsin
vahva. Etenkin jos valitsee sellaisen tyypin, jossa on
losteputken päällä suojakuori. Suojakuori on yleensä
erittäin lujaa muovia.
Haka
"Pasi Pikkupeura" <pasi.pi...@jippii.if.invalid> wrote in message
news:d8JNi.91$7%3....@read3.inet.fi...
Peesaan tätä!
Mutta on se vaan Matilla paska säkä - "Itsellänikin on useita hehkulamppuja
poksahtanut
kappaleiksi. ". Ei meillä ...
Haka
val...@europe.com
vaarallinen.
Omia havaintoja:
1. Tavallinen katossa oleva hehkulamppu "räjähtää" yllättäen, ja siitä
putoaa kuumia hohtavia kipinöitä ja kappaleita lattialle. Räjähdys ei
ole iso, siksi lainausmerkit. Tapahtuu vain jonkinlainen sähähdys ja
välähdys, jonka jälkeen lampun kupu katkeaa ja tippuu edellä
mainittujen hohtavien kappeleiden kanssa lattialle. Jos alla olisi
herkästi syttyviä vaatteita tai matto tai vastaava, tulipalon vaara
olisi olemassa.
2. Sähkölämmittimen termostaattiin tulee oikosulku, ja siitä tippuu
palavia metallinkappaleita alla olevalle muovimatolle, johon palaa
muistia reikä. Kukaan ei ole paikalla, kun tämä tapahtuu. Jos
muovimaton tilalla olisi ollut jotain herkemmin syttyvää, koko talo
olisi voinut palaa.
3. Pöytälampun johdossa olevaan sähkökatkaisimeen tulee oikosulku
valoa sytytettäessä. Katkaisimesta lentää kipinöitä, ja huoneen sulake
palaa. Katkaisin on aivan sulanut ja mustunut, kun sitä myöhemmin
tutkitaan.
4. Auton lämmittimeen menevän roikkajohdon töpseli sulaa
muovimössöksi, koska töpselin sisällä yhdessä johdossa on huono
kosketus, joka aiheuttaa kuumenemista. Sisätiloissa tämäkin olisi
voinut olla vaarallista, jos töpseli olisi ollut kiinni syttyvissä
materiaaleissa.
5. Halvan digiboksin irrallinen verkkolaite kuumenee liikaa ja sinne
tulee oikosulku, jonka seurauksena, verkkolaitteen sisus on aivan
mustaksi palanut.
6. Katossa olevassa loisteputkilampussa oleva komponentti
(kondensaattori?) syttyy yhtäkkiä sähähtäen tuleen ja alkaa levittää
voimakasta savua. Koko lamppu muuttuu mustaksi ja palaneen näköiseksi.
Tämä on tapahtunut kaksi kertaa. Kummallakin kerralla tuhoutunut
lamppu on ollut 1950-luvun lopulla valmistettu.
Varmaan on muitakin tapauksia, mutta nuo nyt tulevat ensiksi mieleeni.
Ja niiden lisäksi on itse aiheutettuja vaaratilanteita, kuten...
7. Eräässä laivassa unohtuu roikkalamppu hytin sänkyyn remontin
yhteydessä. Joku menee pimeässä nukkumaan eikä huomaa lamppua vaan
vetää peiton sen ja itsensä päälle. Seuraavan aamuna laivan
sähköjärjestelmä kytketään verkkovirtaan, jolloin roikkalamppuun
syttyy valo. Patjaan ja täkkiin ehtii palaa reikä ennen kuin sängyssä
nukkuja herää ja huomaa mitä on tapahtumassa.
Erilaiset sähköiskukokemukset olisivat oma tarinansa, mutta ei niistä
tässä... (sen verran vain, että yleisin syy niihin on ollut viallinen
johto tai se, ettei ole muistanut tai huomannut, että töpseli on
seinässä, kun on alkanut rassata jotain laitetta).
Antti Alhonen
> Kävin eilen TUKESissa ja siellä tuli ilmi sellainen seikka, että heille
> on tullut paljon ilmoituksia räjähtäneistä 230 V halogeenilampuista.
Halogeeneissa tätä ilmeisesti jonkin verran tapahtuu...
> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
> sirpaleita lennellyt.
... mutta tämän riski on olematon. Joku kyseli lähipiirissä
tapahtuneista, joten tiedän kertoa, että vanhemmillani on yksi
hehkulamppu räjähtänyt 70- tai 80-luvulla. Ja onhan noita hirveä
määrä tullut käytettyä.
> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
> räjähdä.
Sen sijaan olen kuullut energiasäästölamppujen syttyneen palamaan,
ja vaikka tämäkään ei varmasti ole yleistä, se on silti taatusti
monta kertaluokkaa yleisempää kuin tavallisen hehkulampun räjähtäminen.
-
Jos haluaa tältä (mitättömältä) hehkulamppuriskiltä suojautua, oikea
ratkaisu on ostaa sellainen valaisin, jossa lamput ovat kuvun sisällä
siten, etteivät mahdolliset sirpaleet pääse lentämään ulos.
--
Antti Alhonen.
Petri Lopia
Sama täällä.
Matti ja hänen räjähtävät lamppunsa eivät jostain syystä vielä riitä =)
--
Ei se valokuva selittällä parane: http://www.petrilopia.net/
Valokuvia halvoilla zoomeilla: http://www.pbase.com/whig/
Antti Alhonen
> Energiansäästölamppu on onneksi varsin kestävää rakennetta.
> Yleensäkin pienten lasten huoneen valaisimen tulisi olla
> sellainen, ettei lapsi pääse käsiksi siihen. Verrattuna
> tavalliseen hehkulamppuun, energiansäästölamppu on varsin
> vahva.
Tämä on erittäin hyvä huomio energiansäästölampun eduksi juuri
lastenhuoneessa. Vaikka hehkulampun räjähtäminen itsestään onkin
hyvin epätodennäköistä, sen lasi on kuitenkin ohutta ja rikkoutuu
helposti esim. jostain lentävästä lelusta. Noissa loisteputkissa on
huomattavasti vahvempi lasi ja mahdollinen erillinen suojakupu auttaa
vielä lisää.
Kuitenkin kaikkein paras keino välttää nämä tilanteet on hankkia
sellainen valaisin, joka on rakenteeltaan tukeva siten, ettei lamppuun
pääse käsiksi. Siellä voi sitten käyttää niin hehku- kuin
energiansäästölamppuakin.
--
Antti Alhonen.
Mika Iisakkila
> Sen sijaan olen kuullut energiasäästölamppujen syttyneen palamaan,
> ja vaikka tämäkään ei varmasti ole yleistä, se on silti taatusti
> monta kertaluokkaa yleisempää kuin tavallisen hehkulampun räjähtäminen.
Olen muistaakseni ollut kaksi kertaa paikalla kun kämpiltä on hajonnut
11W energiansäästölamppu. Molemmat haisivat toimintasavulle, ja
kantaosa oli niin kuuma ettei lamppuun kärsinyt vähään aikaan koskea.
En ole ollenkaan luottavainen, että halvassa energiansäästölampussa on
jaksettu/haluttu pohtia loppuun asti miten se joka tilanteessa
hajotessaan saa itsensä irti sähköistä, eikä jää kärventymään
hiileksi.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
janne panu
"Antti Alhonen" <antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> wrote in message
news:fe81ev$9ff$1...@news.cc.tut.fi...
hep! ääni tälle, meillä ainakin on iso osa lampuista mallia plafondi, jossa
koko lamppu on paksun lasin alla. Ei silti, että yhtään hehkua olis
pamahtanu hajalle asti, eikun kele, yksi on kerran joskus pamahtanu khh:ssa.
Ja kuitenkin meillä on about kaikki lamput hehkuja, eikä muita tule,
ennenkuin pakko (suorasähköllä lämpiävässä talossa on aivan yks tun hailee):
Vesa-Matti Sarenius
>Matti Kaki wrote:
>> Kävin eilen TUKESissa ja siellä tuli ilmi sellainen seikka, että heille
>> on tullut paljon ilmoituksia räjähtäneistä 230 V halogeenilampuista.
>
>Halogeeneissa tätä ilmeisesti jonkin verran tapahtuu...
Halogeeneista jopa valmistaja (olisiko ollut Osram) sanoi taannoin radiossa,
että ne pitäisi kieltää.
>> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
>> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
>> sirpaleita lennellyt.
>
>... mutta tämän riski on olematon. Joku kyseli lähipiirissä
>tapahtuneista, joten tiedän kertoa, että vanhemmillani on yksi
>hehkulamppu räjähtänyt 70- tai 80-luvulla. Ja onhan noita hirveä
>määrä tullut käytettyä.
Itselläni on kerran räjähtänyt niin, että olen nähnyt. Kyseessä oli Bilteman
40W:n kynttilälamppu, joka syttyi ensin palamaan lasin ja metallin kiinnityskohdasta
ja tupsahti palasiksi ennen kuin ehdin katkaisijaan. Myös ulkovalaisemessa
ollut hehku (75W) on räjähtänyt kerran, tätä en ollut näkemässä, mutta päättelin
jäljistä ja sirpaleista.
Kumpikaan näistä räjähdyksistä ei ole tosin ollut semmoinen, että niistä olisi ollut
sirpalevaaraa.
--
Vesa-Matti Sarenius, M.Sc. * * * * * * * * * * * * * * * * *
mailto:sare...@koivu.oulu.fi * Music seems to help the pain *
Lecturer, mathematics education * R.I.P. Syd, my hero *
University of Oulu, Finland * * * * * * * * * * * * * * * * *
Ari Laitinen
> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan
> hehkulamppuja koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on
Vai että taas jotain lapsipornoa. Siis ne lamput ovat paljon vaarallisempia
esim. autotallissa, koska lapsen lisäksi voi palaa myös lapsen vanhemmatkin
ja auto. Myös keittiössä saattaa sirpaleita mennä ruokatarvikkeisiin ja
tulla syödyksi ei vain lapsen myös vieraiden ja talon lemmikkien vahingoksi.
Jätetään tämä lapsikortti vain pornonmetsästäjille. Jospa nämä lamput
sittenkin olisivat vaarallisia myös aikuisille.
Jyrki Saarela
> Mutta on se vaan Matilla paska säkä - "Itsellänikin on useita hehkulamppuja
> poksahtanut
> kappaleiksi. ". Ei meillä ...
Itse muistan että yhden kerran on hehkulamppu räjähtänyt. Noin vuonna 1980
tai niillä main. Että kyllä se mahdollista on, mutta hyvin harvinaista.
Todennäköisempää on, että se lamppu hajoaa lentävään palloon. Tai että
energiansäästölampun hakkurin ensiöpuolen elko räjähtää:
http://sound.westhost.com/articles/incandescent.htm#explod
--
Jyrki
Nimimerkkitrolli
> Juu, mutta 100 vuotta sitten niitä ei tehtykään Unkarissa, Puolassa ja
> milloin missäkin 'kiinassa'.
Mieluummin käyttäisit 100 vuotta vanhoja lamppuja kuin nykyisiä Puolassa
valmistettuja?
Luulenpa, että se nykylamppu taitaa silti olla hiukan parempi.
Turo Juurakko
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:fwINi.233786$754.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
> Kävin eilen TUKESissa ja siellä tuli ilmi sellainen seikka, että heille
> on tullut paljon ilmoituksia räjähtäneistä 230 V halogeenilampuista.
> Etenkin spottilamppuja on räjähdellyt. Vaikka lamput ovat hyvin tukevia
> rakenteeltaan, on suojalaseja räjähtänyt pieniksi kappaleiksi ja
> lentäneet
> ympäristöön. Joissain lasi on vain haljennut mutta joissain särkynyt noin
> 3 mm kappaleiksi jotka voivat olla erittäin kuumia.
>
> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
> sirpaleita lennellyt.
>
> räjähdä.
Turvallisuusasioista vastaavat tahot antavat luonnollisesti pelkästään
heidän vastuualuettaan vastaavia suosituksia. Turvallisuus on kuitenkin
vain yksi siivu kokonaisuudesta.
Mika Ristolainen
>
> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
> räjähdä.
tähän en voi kun todeta, että räjätävät!
Itseltä hajosi viime kesänä vessan energialamppu. Putki räjähti
kannastaan totaalisen tuusan nuuskaksi (merkki oli muuten philips).
Onneksi oli lasikuvun sisällä, niin ei tullus lasinsirusadetta niskaan.
-MR-
John Smith
Entäs elohopeat, mihin ne meni?
--
En ole täydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.
Mika Ristolainen
> Tämä on erittäin hyvä huomio energiansäästölampun eduksi juuri
> lastenhuoneessa. Vaikka hehkulampun räjähtäminen itsestään onkin
> hyvin epätodennäköistä, sen lasi on kuitenkin ohutta ja rikkoutuu
> helposti esim. jostain lentävästä lelusta. Noissa loisteputkissa on
> huomattavasti vahvempi lasi ja mahdollinen erillinen suojakupu auttaa
> vielä lisää.
Omakohtaisi kokemuksi jälleen.
Energinsäästälamppu ei juurikaan kestä vääntöä/kieroa. hajoa ajuurestaan
todell ahelposti. Tuli todettua, kun jouduin asentamaan kohtuu ahtaaseen
valaisimeen selaista, kun ei ollut mahdollista kiertää kannasta, vaan
oli pakko kiertää putkista. Eli lelu kyllä rikoosen kanssa helposti.
Tietty asia on toinen, jos siinä on päällä toinen kupu.
Samaten hekulamppu on loppujenlopuksi todella vanha. Kerran jouduin (ja
joudun kohta taas, kun lamppuhajoaa) rikkomaan koko hehkulampun jotta
sain sen pois valaisimesta sen purkamalla (kanta hirtti kiinni ja
uudestaan, kun en muistanut korjata kantaa lamppua vaihtaessa...). Se
lampun kupu ei ihan niin vaan haloakaan, vaan vaatii jotain pisteäistä
rasitusta riikoontuakseen ja yllättävän paljon voimaa.
Uskaltaisin jopa väittää että hehkulamppu kestää paremmin lelujenlentoa,
kuin energialamppu.
ok - testi otanta on aias pieni :)
-MR-
Mika Ristolainen
> Mika Ristolainen naputteli:
>> Matti Kaki wrote:
>>
>>>
>>> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
>>> räjähdä.
>>
>> tähän en voi kun todeta, että räjätävät!
>>
>> Itseltä hajosi viime kesänä vessan energialamppu. Putki räjähti
>> kannastaan totaalisen tuusan nuuskaksi (merkki oli muuten philips).
>> Onneksi oli lasikuvun sisällä, niin ei tullus lasinsirusadetta niskaan.
>>
>> -MR-
>
> Entäs elohopeat, mihin ne meni?
>
Roskiin muun roinan mukana - tosin lampun päällä ollessa se on kyllä
höyrynä, joten joko se pinnoitti(?) sen lasikuvun tai karkasi jostain
ulos ja vedin henkeen.
Kumminkaan ei oikeaan paikkaa...
-MR-
Juuso
> Matti Kaki wrote:
>> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
>> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
>> sirpaleita lennellyt.
>
> ... mutta tämän riski on olematon. Joku kyseli lähipiirissä
> tapahtuneista, joten tiedän kertoa, että vanhemmillani on yksi
> hehkulamppu räjähtänyt 70- tai 80-luvulla. Ja onhan noita hirveä
> määrä tullut käytettyä.
>
Minulta kyllä hehkulamppuja kuolee reilusti poksahtamalla kerran tai
pari vuodessa. Useimmiten syntyy pelkkä poksahdus, välähdys ja mustunut
lamppu. Joskus on tullut ihan sirpaleita, joskus on hehkulamppu irronnut
kannasta ja pudonnut, jolloin tulee välillisesti sirpaleita. Ihan
perinteisiä 60-wattisia Osrameita ovat olleet. Pitäisköhän vaihtaa
merkkiä...
EAJ
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:fwINi.233786$754.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
Joo, korvataanpa ne samatien kynttilöillä.
EAJ
Matti Kaki
Matti Kaki
>
>
>En tiedä, mikä verkkovirralla toimiva sähkölaite ei olisi
>vaarallinen.
>
>Omia havaintoja:
>5. Halvan digiboksin irrallinen verkkolaite kuumenee liikaa ja sinne
>tulee oikosulku, jonka seurauksena, verkkolaitteen sisus on aivan
>mustaksi palanut.
Näitä pieniä verkkolaitteita on nykyään asunto kuin asunto pullollaan.
Suurin osa on siinä mielessä turvallisia, etteivät rikkoutuessaan
syty palamaan. Olen kuitenkin havainnut niitä purkaessani, että
kaikissa ei suinkaan ole sisällä lämpösulaketta, joka katkaisisi
verkkojäniitteen muuntajan kuumeetessa liikaa. Tehdas luottaa
todennäköisesti siihen, että ohut ensiökäämi katkeaa tällaisessa
tilanteessa.
>6. Katossa olevassa loisteputkilampussa oleva komponentti
>(kondensaattori?) syttyy yhtäkkiä sähähtäen tuleen ja alkaa levittää
>voimakasta savua. Koko lamppu muuttuu mustaksi ja palaneen näköiseksi.
>Tämä on tapahtunut kaksi kertaa. Kummallakin kerralla tuhoutunut
>lamppu on ollut 1950-luvun lopulla valmistettu.
Uusissa loisteputkivalaisimissa käytetään pehmeämuovisia kantoja joiden ei
tarvitse määräysten mukaan olla palamattomia. Sellainen kanta voi syttyä
palamaan, jos loisteputki on huonosti kiinnitetty pitimeen. Vanhat olivat
siinä mielessä parempia kun ne oli tehty kovamuovista ja mittatarkasti.
Näin ollen en itse tällaista tavallista loisteputkivalaisinta ainakaan
lastenhuoneeseen laittaisi.
>Erilaiset sähköiskukokemukset olisivat oma tarinansa, mutta ei niistä
>tässä... (sen verran vain, että yleisin syy niihin on ollut viallinen
>johto tai se, ettei ole muistanut tai huomannut, että töpseli on
>seinässä, kun on alkanut rassata jotain laitetta).
Vastaavia esimerkkejä on paljon. Nykyään on paljon käytössä sellaisia
lattiavalaisimia joissa on ylöspäin suunnattu isotehoinen halogeeniputki.
Jos sellaisen päälle joku laittaa vaikka hattunsa tai muun vaatteen,
ja lamppuun laitetaan sen jälkeen ylösaan valo, ei ehkä lainkaan huomata
kun se vaate on jo liekeissä.
Yksi vaarallinen asia on hiustenkuivaaja, jonka ilmanottoaukkoon
kerääntyy pikkuhiljaa hiuksia ja ilman kulku heikkenee ja laitteen
suojatermostaatti katkaisee jännitteen. Jos käyttäjä ei huomaa
tällaisessa tapauksessa irrottaa pistoketta seinästä, menee
hiustenkuivaaja itsestään päälle sen jäähdyttyä. Jos sen päälle
on laitettu vaikka pyyhe, on ansa valmis.
Matti Kaki
TUKESissa näin GE:n energiansäästölampun jossa oli putki palanut
loppuun ja putken pää oli palanut metalliseksi. Kuori oli myös
kärsinyt. Kyseinen lamppu ei ollut syttynyt palamaan vaan kärysi
ainoastaan. Nyttemmin kyseisessä lampussa todennäköisesti on
estetty kyseinen ilmiö. Toivottavasti käry ei ole myrkyllistä.
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki wrote:
>> Kävin eilen TUKESissa ja siellä tuli ilmi sellainen seikka, että heille
>> on tullut paljon ilmoituksia räjähtäneistä 230 V halogeenilampuista.
>
>Halogeeneissa tätä ilmeisesti jonkin verran tapahtuu...
>
>> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
>> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
>> sirpaleita lennellyt.
>
>... mutta tämän riski on olematon. Joku kyseli lähipiirissä
>tapahtuneista, joten tiedän kertoa, että vanhemmillani on yksi
>hehkulamppu räjähtänyt 70- tai 80-luvulla. Ja onhan noita hirveä
>määrä tullut käytettyä.
Minulla pamahti yksi AIRAMin hehkulamppu makkarin sängyn päädyssä
olevasta lukuvalosta. Siihen ne sirpaleet sitten lensivät. Sänkyyn.
>> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
>> räjähdä.
>
>Sen sijaan olen kuullut energiasäästölamppujen syttyneen palamaan,
>ja vaikka tämäkään ei varmasti ole yleistä, se on silti taatusti
>monta kertaluokkaa yleisempää kuin tavallisen hehkulampun räjähtäminen.
Tuollaisesta ei ollut lainkaan puhetta. Näyttivät kyllä yhtä GE:n
energiansäästölamppua joka oli tiensä lopussa mustannut putken pään
ja muovikuorikin oli hieman kärsinyt. ELEXI-lamppukin on niin tukeva,
että on vaikea uskoa sisällä tapahtuvan kärventymisen sytyttävän
tulipaloa. Ei siitä lampusta muuten mihinkään ollut mutta tukeva
se oli ja sisällä suojasulake ennen elektroniikkaa.
http://www.mattikaki.fi/antennit/elexi.htm
Matti Kaki
Olisiko lamppu sinulla jäljellä? Toimittaistko sen TUKESille?
Mika Ristolainen
> In article <QxSNi.349$7%3....@read3.inet.fi>, -mr-....@iki.fi.invalid says...
>>
>> Matti Kaki wrote:
>>
>>> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
>>> räjähdä.
>> tähän en voi kun todeta, että räjätävät!
>>
>> Itseltä hajosi viime kesänä vessan energialamppu. Putki räjähti
>> kannastaan totaalisen tuusan nuuskaksi (merkki oli muuten philips).
>> Onneksi oli lasikuvun sisällä, niin ei tullus lasinsirusadetta niskaan.
>
> Olisiko lamppu sinulla jäljellä? Toimittaistko sen TUKESille?
>
No ei todellakaan - ellei sitten sitä elohopeahöyryä aleta uuttammaan
kropasta pois.
-MR-
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Peesaan tätä!
Jospa Matti on vetänyt ne sähköt itse...?
--
Kaj
Jari Eskelinen
> Itselläni on kerran räjähtänyt niin, että olen nähnyt. Kyseessä oli Bilteman
> 40W:n kynttilälamppu, joka syttyi ensin palamaan lasin ja metallin kiinnityskohdasta
> ja tupsahti palasiksi ennen kuin ehdin katkaisijaan. Myös ulkovalaisemessa
Itse muistan joskus skidinä sytyttäneeni pöytälampun, (oisko joku 40W
hehkulamppu ollut) ja poks vaan lasikupu lensi vauhdilla ulos ja kauas.
Siinä riittikin hämmästelemistä, kun lasikupu säilyi silti täysin ehjänä ja
oli kannastaan siististi leikkautunut. Kanta jäi tietty lamppuun sisälle.
Olisi kai tuo periaatteessa voinut pasahtaa päin näköä sirpaleina, mutta
enemmän läheltä piti tilanteita on kyllä ihan muissa yhteyksissä tullut...
--
Jari Eskelinen - jari.es...@iki.fi
http://www.iki.fi/jari.eskelinen/
Ari Saastamoinen
> Vastaavia esimerkkejä on paljon. Nykyään on paljon käytössä sellaisia
> lattiavalaisimia joissa on ylöspäin suunnattu isotehoinen halogeeniputki.
> Jos sellaisen päälle joku laittaa vaikka hattunsa tai muun vaatteen,
Mikä hinku sulla on peitellä asioita? Mulla ei tulis mieleenkään
laittaa jalkalampun päälle mitään. Yleensä ne ovat mekaanisesti sen
verran hentojakin, että välttäisin niihin mitään laittamasta.
> suojatermostaatti katkaisee jännitteen. Jos käyttäjä ei huomaa
> tällaisessa tapauksessa irrottaa pistoketta seinästä, menee
> hiustenkuivaaja itsestään päälle sen jäähdyttyä. Jos sen päälle
> on laitettu vaikka pyyhe, on ansa valmis.
Ja taas haluat peittää jotain objekteja. No sinänsä toi on
realistisempi skenaario, kun usea ihminen roikuttaa hiustenkuivaajaa
samassa naulassa kuin pyyhkeitä. Tosin en muista nähneeni ainuttakaan
hiustenkuivaajaa töpseli seinässä silloin kun niitä ei käytetä. Tuossa
on ihan sellainenkin käytännön juttu, kun monesti kylpyhuoneissa on
vain vähän pistorasioita, ja siellä sitten käytetään muitakin
sähkölaitteita. Ja vessan pistorasia on monesti kytketty niin, että
siitä ei saa sähköä, jos vessasta on valot pois.
Mikset samantie julista kiuasta tai hellaa erityisen vaaralliseksi,
kun joku voi laskea minkkiturkin niiden päälle?
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Mika Pirhonen
> Mikset samantie julista kiuasta tai hellaa erityisen vaaralliseksi,
> kun joku voi laskea minkkiturkin niiden päälle?
Ai ai, et taida tietää, mitä aiheutit tuon viestin lähettämisellä... ;)
--
Mika
Antti Alhonen
> Mikä hinku sulla on peitellä asioita? Mulla ei tulis mieleenkään
> laittaa jalkalampun päälle mitään. Yleensä ne ovat mekaanisesti sen
Ei ehkä sinulle, onneksi, mutta eipä taida olla mitenkään harvinaista,
että valaisin on vahingossa peitetty...
> Tosin en muista nähneeni ainuttakaan
> hiustenkuivaajaa töpseli seinässä silloin kun niitä ei käytetä.
No jee, sinulla onkin varmaan hirveä otanta. Vertailun vuoksi,
itse olen nähnyt useita tuhansia kertoja hiustenkuivaajan töpseli
seinässä silloin kun sitä ei käytetä :-). Toisin sanoen kotona
näin oli joka päivä. Tajuan kuitenkin olla vetämättä tästä
otannasta mitään johtopäätöksiä...
> sähkölaitteita. Ja vessan pistorasia on monesti kytketty niin, että
> siitä ei saa sähköä, jos vessasta on valot pois.
En ole ikinä nähnyt noin kytkettyä vessaa. Tietysti tuollainen on
aika hyvä.
> Mikset samantie julista kiuasta tai hellaa erityisen vaaralliseksi,
> kun joku voi laskea minkkiturkin niiden päälle?
Nehän ovatkin aika vaarallisia, ei juuri minkkiturkkien takia tosin.
--
Antti Alhonen.
Henrik Herranen
>> sähkölaitteita. Ja vessan pistorasia on monesti kytketty niin, että
>> siitä ei saa sähköä, jos vessasta on valot pois.
> En ole ikinä nähnyt noin kytkettyä vessaa. Tietysti tuollainen on
> aika hyvä.
Vessaremontin yhteydessä jouduin näkemään hieman ylimääräistä
vaivaa, jotta sain uuden valaisinkaapin pistorasiaan kiinteän
sähkön. Se oli kyllä sellaiseen käyttöön suunniteltu, eli
siihen sai vedettyä kahdet sähköt sisälle, mutta seinästä sitä
toista piuhaa piti kaivaa esille hetken. Myös äitini kotona
saa vessan valaisimen rasiasta sähköä vain, kun valo on päällä.
Keittiöissä olen nähnyt tätä ratkaisua vieläkin useammin.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Petrik Salovaara
news:m33awnd...@titan.hyper.fi:
> Mulla ei tulis mieleenkään
> laittaa jalkalampun päälle mitään. Yleensä ne ovat mekaanisesti sen
> verran hentojakin, että välttäisin niihin mitään laittamasta.
Vaimo unohti kerran verhoja kiinnittäessään jalkalampun
halogeenipolttimon päälle muovisen kipon, joka sisälsi verhonipsuja.
Jalkalamppu kun sattui olemaan juuri sopivasti ikkunan vieressä
sopivalla korkeudella niin että siihen pystyi laskemaan tavaraa
käsistään työn helpottamiseksi.
Murphyn laki iski. Onneksi tulipalo huomattiin ajoissa. Valmistajan
(IKEA) pitäisi ehdottomasti tehdä lampun yläosasta sellainen, että
sen päällä ei yksinkertaisesti pysy mikään esine.
Hannu Vuolasaho
>
> Vaimo unohti kerran verhoja kiinnittäessään jalkalampun
> halogeenipolttimon päälle muovisen kipon, joka sisälsi verhonipsuja.
>
> (IKEA) pitäisi ehdottomasti tehdä lampun yläosasta sellainen, että
> sen päällä ei yksinkertaisesti pysy mikään esine.
Eihän. Teillä on vain liikaa muovikippoja. Teräksinen vaihtoehto olisi
lämmittänyt lamppua, kunnes se olisi palanut. Paljon pienempi palokuorma.
Lisäksi teräksessä on se kiva puoli, ettei siitä saa staattisen sähkön
tällejä kuten pakasterasioista.
Hannu Vuolasaho
Pertti
"Sauli Nikander" <sauli.n...@kakao.com> kirjoitti
viestissä:fe92u6$bcl$1...@roadrunner.cuneo2lemon.net...
> John Smith <som...@microsoft.com> wrote:
>
>>
>>> Itseltä hajosi viime kesänä vessan energialamppu. Putki räjähti
>>> kannastaan totaalisen tuusan nuuskaksi (merkki oli muuten philips).
>>
>
> sieltä sitten maksaan ja muihin sisäelimiin. Sieltä ne
> sitten aikoinaan vapautuvat hautausmaan ekosysteemiin.
Niin, ja kohta laitonta käyttää perinteistä hehkulamppua, missä järki
VIHREÄT ja muut päättäjät?
Turo Juurakko
"Ari Saastamoinen" <oh3mq...@hyper.fi> kirjoitti
viestissä:m33awnd...@titan.hyper.fi...
> Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> writes:
>> suojatermostaatti katkaisee jännitteen. Jos käyttäjä ei huomaa
>> tällaisessa tapauksessa irrottaa pistoketta seinästä, menee
>> hiustenkuivaaja itsestään päälle sen jäähdyttyä. Jos sen päälle
>> on laitettu vaikka pyyhe, on ansa valmis.
>
> Ja taas haluat peittää jotain objekteja. No sinänsä toi on
> realistisempi skenaario, kun usea ihminen roikuttaa hiustenkuivaajaa
> samassa naulassa kuin pyyhkeitä. Tosin en muista nähneeni ainuttakaan
> hiustenkuivaajaa töpseli seinässä silloin kun niitä ei käytetä.
Mulla on fööni koko ajan seinässä kun sitä ei tulis muuten käytettyä, koska
esiin kaivaminen ja seinään kytkeminen on liian vaivalloista. Oonkin
harkinnu jotain sellaista parturikamppaamoista tuttua telinettä, jossa se
olisi aina käyttövalmiina. Fööni tosin ei tietenkään ole kylppärissä, vaan
eteisessä, sillä suihkun jälkeen kosteassa tilassa on lievästi sanoen
epämiellyttävää tehdä mitään, vähiten föönata tukkaansa. Mä en roikota edes
kylpytakkia kylpyhuoneessa samasta syystä. Paljon mukavampaa vetää viileän
kuiva vaatekappale niskaansa suihkun jälkeen.
McJukeH
> Harri Markkula kirjoitti:
>> Juu, mutta 100 vuotta sitten niitä ei tehtykään Unkarissa, Puolassa ja
>> milloin missäkin 'kiinassa'.
>
> Välittömästi kun lähipiirissäni todistetaan spontaanisti räjähtävä
> hehkulamppu, niin lupaan vaihtaa energiansäästölamput kaikkiin
> lastenhuoneisiini.
>
45 vuoden aikana.
-McJukeH
McJukeH
samoiten jotain vuosi sitten, oli kuvun sisus täynnä lasimurskaa.
Merkkinä Airam.
Kaiken lisäksi lamppu ei ollut kuin pari kuukautta vanha.
Olipahan harvinaisen inhottavaa siivota se lasipöly pois
sieltä kuvun sisältä.
-McJukeH
Turo Takanen
viestissä:SZ%Ni.234190$TU6....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Uusissa loisteputkivalaisimissa käytetään pehmeämuovisia kantoja joiden ei
> tarvitse määräysten mukaan olla palamattomia. Sellainen kanta voi syttyä
> palamaan, jos loisteputki on huonosti kiinnitetty pitimeen. Vanhat olivat
> siinä mielessä parempia kun ne oli tehty kovamuovista ja mittatarkasti.
Olisivat parempia jos olisivat, käytännössä menevät haperoiksi ja lamput
pysyvät niissä juuri ja juuri ilman putoamista ja todennäköisesti joutuu
lamppua vaihtaessa kannatkin vaihtamaan uusiin kunnollisiin. Toinen tasku
aina sytyttimiä ja toinen lampunkantoja täyteen, kun putkia lähtee
vaihtelemaan...
> Yksi vaarallinen asia on hiustenkuivaaja, jonka ilmanottoaukkoon
> kerääntyy pikkuhiljaa hiuksia ja ilman kulku heikkenee ja laitteen
> suojatermostaatti katkaisee jännitteen. Jos käyttäjä ei huomaa
> tällaisessa tapauksessa irrottaa pistoketta seinästä, menee
> hiustenkuivaaja itsestään päälle sen jäähdyttyä. Jos sen päälle
> on laitettu vaikka pyyhe, on ansa valmis.
Ei kai nyt kukaan laita hiustenkuivaajan päälle (etenkään lämpimän) mitään
pyyhettä tms? Ja jos laittaakin, niin eikö suojatermostaatin pitäisi
tuossakin tapauksessa toimia ja kytkeä kuivaaja jännitteettömäksi?
--
Turo Takanen
Petri JJ
<feikki...@fi.invalid> wrote:
>Harri Markkula wrote:
>
>> Juu, mutta 100 vuotta sitten niitä ei tehtykään Unkarissa, Puolassa ja
>> milloin missäkin 'kiinassa'.
>
>Mieluummin käyttäisit 100 vuotta vanhoja lamppuja kuin nykyisiä Puolassa
>valmistettuja?
>
>Luulenpa, että se nykylamppu taitaa silti olla hiukan parempi.
Tavallaan, jos satavuotiaan lampun tuuppaa nykyiseen 230v jännitteeseen
niin valoa tulee sen sekunnin minkä kestää kunnes lanka on välähtänyt
poikki.
Nykylampussa käytetään wolframia tuon alkuperäisen hiilen sijaan. Myös
lamppujen painoissa on eroja, koittakaa joskus jos sattuu käsiin joku 70
luvun tekele ja nyt kaupasta ostettu. Vanhempi on selvästi painavampi.
Olisiko lasin paksuudessa nykyään säästelty?
Itselläni on käynyt usein varsinkin noiden pienten E27 40W lamppujen
kanssa että kanta jää valaisimeen ja itse pulppi irtoaa lankoineen
kannastaan. Ei todellakaan ole mikään turvallinen juttu. Mitä jos noin
kävisi jollekin tottumattomalla joka ei huomaa tehdä kantaa
jännitteettömäksi ennekuin alkaa ronkkimaan jollain pihdeillä sitä
kannan jämää pois sieltä valaisimen sisältä. Tai no ehkä jo on
käynytkin, jotenkin en jaksa kuvitella että oma asuntoni olisi jotenkin
erityistapaus ja vain minulla kävisi _lähes_ _aina_ noin. Mites muilla,
en kai ole se Aku Ankka ja te muut niitä Hannu Hanhia?
P
Petri JJ
No niin, tämmöinnenkin on vastaan tullut. Eli eräällä neidillä oli
tapana kuivatella farkkuja kiukaan vieressä jalkapuulla, joka oli
sivusuunnassa noin 30cm kiukaasta (liian lähellä). Erään rankan
viihdeillan päätteeksi hän sitten otti peseytyneet pyykit koneesta
märkänä kuivumaan, laittoi kiukaan päälle ja hipsi sohvalle ja nukahti.
Tovin kuluttua palohälytin piipitti, johon neiti heräsi. Saunasta löytyi
hiiltyneet farkut, paneelit ja jalkapuu. Kiuas oli sammunut itsestään.
Liekkejä ei löytynyt, mutta kun itse kävin myöhemmin paikalla, niin
paneelit olivat todella sen näköiset kuin niissä olisi ollut jo
liekkikin. Pinnat olivat paikoin hiiltyneet kekäleiksi.Tässä oli todella
lähellä tupipalo kerrostalossa.
Kaikkea sitä eteen satuu kun vanhaksi elää :(
P
Matti Kaki
Nej, inte. "Sähköjen vetämisellä" sitäpaitsi tuskin olisi merkitystä
asiaan. Ylijännitteet voivat toki jotain vaikuttaa mutta kaikissa
niissä tapauksissa, jotka ovat kohdallani sattuneet, on vika ollut
itse lampussa. Minulla on vielä jäljellä jossain AIRAMin poksahtanut
lamppu. Laitan siitä kuvia kunhan vaan löydän sen. Muistelen, että
50-70 -luvuilla niitä ei tapahtunut mutta 80-luvulla alkoi paukkua.
Nyttemmin taas ei moneen vuoteen. Tosin huushollikssamme on aika
vähän hehkulamppuja ja useimmat ovat joko energiansäästölamppuja
tai loisteputkivalaisimia. Niissä olen yleensä pyrkinyt käyttämään
tunnettuja merkkejä kuten Osramia energiansäästölampuissa ja GE:tä
loisteputkissa. Philips on tehnyt hyviä lamppuja mutten mene enää
mitenkään takuuseen kyseisestä merkistä, koska koko brandi alkaa
olla sekundaa. Valitettavasti.
Matti Kaki
Fööniä ei saisi missään nimessä jättää jännitteelliseksi. Föönin kytkin
voi rikkoutua jolloin se menee itsestään päälle. Fööni voi pudota
ripustuksestaan tai sen päälle voi pudota jotain joka käynnistää sen.
Lisäksi föönin ollessa kosteassa tilassa, esim pesuhuoneessa, sitä
ei pidä jättää käytön jälkeen lainkaan jännitteelliseksi.
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> writes:
>
>> Vastaavia esimerkkejä on paljon. Nykyään on paljon käytössä sellaisia
>> lattiavalaisimia joissa on ylöspäin suunnattu isotehoinen halogeeniputki.
>> Jos sellaisen päälle joku laittaa vaikka hattunsa tai muun vaatteen,
>
>Mikä hinku sulla on peitellä asioita? Mulla ei tulis mieleenkään
>laittaa jalkalampun päälle mitään. Yleensä ne ovat mekaanisesti sen
>verran hentojakin, että välttäisin niihin mitään laittamasta.
Ei minullakaan mutta nämä uudet, ylöspäin suunnatuilla halogeenilampuilla
varustetut, valaisimet jopa hieman muistuttavat vaatenaulakkoa ja ovat
sen verran tukevia että kyllä siellä vaatekin pysyy.
>> suojatermostaatti katkaisee jännitteen. Jos käyttäjä ei huomaa
>> tällaisessa tapauksessa irrottaa pistoketta seinästä, menee
>> hiustenkuivaaja itsestään päälle sen jäähdyttyä. Jos sen päälle
>> on laitettu vaikka pyyhe, on ansa valmis.
>
>Ja taas haluat peittää jotain objekteja. No sinänsä toi on
>realistisempi skenaario, kun usea ihminen roikuttaa hiustenkuivaajaa
>samassa naulassa kuin pyyhkeitä. Tosin en muista nähneeni ainuttakaan
>hiustenkuivaajaa töpseli seinässä silloin kun niitä ei käytetä. Tuossa
>on ihan sellainenkin käytännön juttu, kun monesti kylpyhuoneissa on
>vain vähän pistorasioita, ja siellä sitten käytetään muitakin
>sähkölaitteita. Ja vessan pistorasia on monesti kytketty niin, että
>siitä ei saa sähköä, jos vessasta on valot pois.
Tuossa skenaariossa olikin sellainen asia, että kun hiustenkuivain
menee pois päältä, voi käyttäjä unohtaa sen johdon irrottamisen
esim. kiireessä tai pikkutuiskeessa. Ja mitä tulee hiustenkuivaajan
seinään jättämiseen niin olen niitä nähnyt ja täälläkin joku jopa
sellaisen arveluttavuuden tunnusti. Toivottavasti ei syty tulipaloa
koska vakuutuyhtiö voi evätä korvauksen, mikäli huomaa föönin olleen
sähköissä ja asukkaan tipotiessään.
>Mikset samantie julista kiuasta tai hellaa erityisen vaaralliseksi,
>kun joku voi laskea minkkiturkin niiden päälle?
Ne ovat todennäköisesti jo niin hyvin ihmisten tiedossa ettei
niistä toivottavasti tarvitse erikseen mainita. Vaikka kyllähän
tulipaloja edelleenkin saunan kiukaan viereen/päälle asettettujen
kuivattavien vaatteiden vuoksi syttyy.
Matti Kaki
>> sähkölaitteita. Ja vessan pistorasia on monesti kytketty niin, että
>> siitä ei saa sähköä, jos vessasta on valot pois.
>
>En ole ikinä nähnyt noin kytkettyä vessaa. Tietysti tuollainen on
>aika hyvä.
Meillä kyllä on. Usein siinä valaisimen yhteydessä olevasta
pistorasiasta on johto vedetty lampun rinnalle eikä erikseen.
Jos vessan valo on erillinen valaisin, niin sitten tuskin on.
Matti Kaki
>
>
>Mika Ristolainen wrote:
>> Matti Kaki wrote:
>>
>>>
>>> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
>>> räjähdä.
>>
>> tähän en voi kun todeta, että räjätävät!
>>
>> Itseltä hajosi viime kesänä vessan energialamppu. Putki räjähti
>> kannastaan totaalisen tuusan nuuskaksi (merkki oli muuten philips).
>> Onneksi oli lasikuvun sisällä, niin ei tullus lasinsirusadetta niskaan.
>>
>Juuh minulla posahti myös ulkovalona ollut energiansäästölamppu
>samoiten jotain vuosi sitten, oli kuvun sisus täynnä lasimurskaa.
>Merkkinä Airam.
>Kaiken lisäksi lamppu ei ollut kuin pari kuukautta vanha.
Laitoitko sen TUKESILLE tutkittavaksi? Jos et ja on jäljellä niin
laitapa. Kaikki tuollaiset pitää _aina_ ilmoittaa viranomaislle.
Ilmoitan heille, että ainakin Philipsin ja Airamin energiansäästölamput
ovat täällä olevien kirjoitusten mukaan paukahtaneet.
*****************************************************************
Itse suosittelen lastenhuoneen energiansäästölampuksi sellaista
jossa on päällä erillinen suojakupu. Se suojaa sekä mekaaniselta
vaurioitumiselta että loisteputken mahdolliselta pamahtamiselta.
*****************************************************************
Matti Kaki
>
>
>"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
>viestissä:SZ%Ni.234190$TU6....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> Uusissa loisteputkivalaisimissa käytetään pehmeämuovisia kantoja joiden ei
>> tarvitse määräysten mukaan olla palamattomia. Sellainen kanta voi syttyä
>> palamaan, jos loisteputki on huonosti kiinnitetty pitimeen. Vanhat olivat
>> siinä mielessä parempia kun ne oli tehty kovamuovista ja mittatarkasti.
>
>Olisivat parempia jos olisivat, käytännössä menevät haperoiksi ja lamput
>pysyvät niissä juuri ja juuri ilman putoamista ja todennäköisesti joutuu
>lamppua vaihtaessa kannatkin vaihtamaan uusiin kunnollisiin. Toinen tasku
>aina sytyttimiä ja toinen lampunkantoja täyteen, kun putkia lähtee
>vaihtelemaan...
Valitettevasti näin on. Ne kuitenkaan eivät syty palamaan kuten uudet.
>> Yksi vaarallinen asia on hiustenkuivaaja, jonka ilmanottoaukkoon
>> kerääntyy pikkuhiljaa hiuksia ja ilman kulku heikkenee ja laitteen
>> suojatermostaatti katkaisee jännitteen. Jos käyttäjä ei huomaa
>> tällaisessa tapauksessa irrottaa pistoketta seinästä, menee
>> hiustenkuivaaja itsestään päälle sen jäähdyttyä. Jos sen päälle
>> on laitettu vaikka pyyhe, on ansa valmis.
>
>Ei kai nyt kukaan laita hiustenkuivaajan päälle (etenkään lämpimän) mitään
>pyyhettä tms? Ja jos laittaakin, niin eikö suojatermostaatin pitäisi
>tuossakin tapauksessa toimia ja kytkeä kuivaaja jännitteettömäksi?
Kyseessä tietenkin sellainen hiustenkuivaaja jossa poikki palavaa
ylikuumeneissuojaa ei ole. Palautuva ylikuumenenimssuoja mahdollistaa
laitteen kytkeytymisen päälle itsestään sen jäähdyttyä.
Ari Saastamoinen
> Kyseessä tietenkin sellainen hiustenkuivaaja jossa poikki palavaa
> ylikuumeneissuojaa ei ole. Palautuva ylikuumenenimssuoja mahdollistaa
> laitteen kytkeytymisen päälle itsestään sen jäähdyttyä.
Niin? Mutta se sammuu sitten taas uudestaan ylikuumennuyyuaan, kun
siinä on se pyyhe päällä.
Turo Juurakko
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:Q1lOi.234650$sz7....@reader1.news.saunalahti.fi...
Okei. Pitää jatkaa entiseen malliin.
Turo Juurakko
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:calOi.234651$sz7....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Tuossa skenaariossa olikin sellainen asia, että kun hiustenkuivain
> menee pois päältä, voi käyttäjä unohtaa sen johdon irrottamisen
> esim. kiireessä tai pikkutuiskeessa. Ja mitä tulee hiustenkuivaajan
> seinään jättämiseen niin olen niitä nähnyt ja täälläkin joku jopa
> sellaisen arveluttavuuden tunnusti. Toivottavasti ei syty tulipaloa
> koska vakuutuyhtiö voi evätä korvauksen, mikäli huomaa föönin olleen
> sähköissä ja asukkaan tipotiessään.
Jos tarkkoja ollaan, mitään sähkölaitetta ei passaa jättää seinään kiinni
asukkaiden poissa ollessa. Kaikkein vähiten jääkaappia ja pakastinta. Ikävä
puoli jatkuvassa töpseleiden irrottelemisessa toisaalta on se, että
sähkörasiat ja töpselit voivat vikaantua rasituksesta ja aiheuttaa sitä
kautta suuremman vaaran kuin mitä alunperin yritettiin välttää.
Pasi Pikkupeura
> Minulla on vielä jäljellä jossain AIRAMin poksahtanu lamppu.
> Laitan siitä kuvia kunhan vaan löydän sen.
Teepäs ylläri pylläri ja laita kuva kahdesta rikki poksahtaneesta
hehkulampusta.
> Muistelen, että
> 50-70 -luvuilla niitä ei tapahtunut mutta 80-luvulla alkoi
> paukkua.
Että neljännesvuosisata sitten Airamin hehkulamppu poksahti rikki.
Ilmeisesti henkilövahinkoja aiheuttamatta ja jossain aivan muualla
kuin lastenhuoneessa?
Jos haluaa riskiä suhteuttaa, niin tässä samassa ajassa kun olet
hehkulampun poksahtamisen aiheuttamasta järkytyksestä toipunut,
niin se lastenhuoneen piltti on jo kasvanut aikuiseksi, käynyt
armeijan ja koulut, mahdollisesti siirtynyt työelämään ja hankkinut
omia lapsia.
Antti Alhonen
> Itse suosittelen lastenhuoneen energiansäästölampuksi sellaista
> jossa on päällä erillinen suojakupu. Se suojaa sekä mekaaniselta
> vaurioitumiselta että loisteputken mahdolliselta pamahtamiselta.
Tai sitten, kuten minä suosittelin, käyttää valaisinta, jossa
on valmiiksi suljetut kuvut, niin voi käyttää minkä tyyppisiä
lamppuja tahansa.
--
Antti Alhonen.
Ari Laitinen
> Jos tarkkoja ollaan, mitään sähkölaitetta ei passaa jättää seinään
> kiinni asukkaiden poissa ollessa. Kaikkein vähiten jääkaappia ja
> pakastinta. Ikävä puoli jatkuvassa töpseleiden irrottelemisessa
> toisaalta on se, että sähkörasiat ja töpselit voivat vikaantua
> rasituksesta ja aiheuttaa sitä kautta suuremman vaaran kuin mitä
> alunperin yritettiin välttää.
Itsekin olen nähnyt muutaman tapauksen, jossa patologinen virtojenkatkoja
sai säästöinnossaan aikaan suuremman vahingon kuin mitä saattoi
menettelyllään voittaa. Esim. pöytätietokoneen irti pitäminen verkkosähköstä
tyhjentää laitteen pariston normaalia nopeammin ja vastassa on kallis
korjaus varsinkin jos koneen omistaja ei osaa laittaa uutta paristoa oikein
päin koneeseen.
Myös tietokoneen virtakytkin on kallliimpi korjata kuin se sähkö, jonka
sillä saattoi säästää.
Jorma Moll
> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
> räjähdä.
Tarkoittaako tuo että Tukes tietää, että myynnissä on myös räjähtäviä
lamppuja, mutta niitä saa käyttää vain erikoistapauksissa, kun
kuluttaja on pukeutunut haarniskaan. HöH!
Eikö ole jokin viranomainen, jonka tehtävä on pistää myyni- ja
käyttökieltoon vaaralliset tuotteet, olivatpa ne minkälaisia tahansa?
yst. terv. J.M.
Opas Koira
> Eikö ole jokin viranomainen, jonka tehtävä on pistää myyni- ja
> käyttökieltoon vaaralliset tuotteet, olivatpa ne minkälaisia tahansa?
Onhan semmoinen, sen nimi on Matti Käki
McJukeH
> In article <%liOi.10$w9...@read3.inet.fi>, mcj...@gmail.com says...
>>
>> Mika Ristolainen wrote:
>>> Matti Kaki wrote:
>>>
>>>> TUKES suosittelee lastenhuoneisiin energiansäästölamppuja jotka eivät
>>>> räjähdä.
>>> tähän en voi kun todeta, että räjätävät!
>>>
>>> Itseltä hajosi viime kesänä vessan energialamppu. Putki räjähti
>>> kannastaan totaalisen tuusan nuuskaksi (merkki oli muuten philips).
>>> Onneksi oli lasikuvun sisällä, niin ei tullus lasinsirusadetta niskaan.
>>>
>> Juuh minulla posahti myös ulkovalona ollut energiansäästölamppu
>> samoiten jotain vuosi sitten, oli kuvun sisus täynnä lasimurskaa.
>> Merkkinä Airam.
>> Kaiken lisäksi lamppu ei ollut kuin pari kuukautta vanha.
>
> Laitoitko sen TUKESILLE tutkittavaksi? Jos et ja on jäljellä niin
> laitapa. Kaikki tuollaiset pitää _aina_ ilmoittaa viranomaislle.
>
> Ilmoitan heille, että ainakin Philipsin ja Airamin energiansäästölamput
> ovat täällä olevien kirjoitusten mukaan paukahtaneet.
>
> *****************************************************************
> Itse suosittelen lastenhuoneen energiansäästölampuksi sellaista
> jossa on päällä erillinen suojakupu. Se suojaa sekä mekaaniselta
> vaurioitumiselta että loisteputken mahdolliselta pamahtamiselta.
> *****************************************************************
>
Roskiin se meni...mitä jäi jäljelle
-McJukeH
Heikki Heinonen
<antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> höpisi että:
>Matti Kaki wrote:
>> Kävin eilen TUKESissa ja siellä tuli ilmi sellainen seikka, että heille
>> on tullut paljon ilmoituksia räjähtäneistä 230 V halogeenilampuista.
>
>Halogeeneissa tätä ilmeisesti jonkin verran tapahtuu...
>
>> Suosittelivat ettei lastenhuoneissa käyttettäisi lainkaan hehkulamppuja
>> koska myös tavallisia vanhanaikaisia hehkulamppuja on rikkoutunut ja
>> sirpaleita lennellyt.
>
>... mutta tämän riski on olematon. Joku kyseli lähipiirissä
>tapahtuneista, joten tiedän kertoa, että vanhemmillani on yksi
>hehkulamppu räjähtänyt 70- tai 80-luvulla. Ja onhan noita hirveä
>määrä tullut käytettyä.
Multa räjähti kerran pienikantainen hehkulamppu kattokruunussa. Pamahdus oli
niin voimakas että valaisimesta hajosi lampun kanta. Samassa valaisimessa
poksahteli muitakin lamppuja, mutta tuhovaikutus oli vähäisempi.
Normaalikokoiset lamput eivät yleensä räjähtele.
Osku
> Jos tarkkoja ollaan, mitään sähkölaitetta ei passaa jättää seinään kiinni
> asukkaiden poissa ollessa. Kaikkein vähiten jääkaappia ja pakastinta.
Näin on. Ja sähköhellakin pitää repiä seinästä irti, kun lähtee ulos.
Kun näitä Käen juttuja lukee, herää väkisinkin kysymys, onko TUKES se
viranomainen, jonka toimialaan ongelma kuuluu.
Osku
Petri Lopia
> On 8 loka, 12:51, "Turo Juurakko" <tjuura...@valid.invalid> wrote:
>> Jos tarkkoja ollaan, mitään sähkölaitetta ei passaa jättää seinään kiinni
>> asukkaiden poissa ollessa. Kaikkein vähiten jääkaappia ja pakastinta.
>
> Näin on. Ja sähköhellakin pitää repiä seinästä irti, kun lähtee ulos.
Kuten myös hehkulamput yms. nehän voivat vaikka räjähdellä ja aiheuttaa
vaikka mitä tuhoa.
Lisäksi jos autoa tyhjäkäyttää pihalla Matin ikkunan alla niin voi mennä
pakokaasuja Matin piimään.
--
Ei se valokuva selittällä parane: http://www.petrilopia.net/
Valokuvia halvoilla zoomeilla: http://www.pbase.com/whig/
Juuso
> Itselläni on käynyt usein varsinkin noiden pienten E27 40W lamppujen
> kanssa että kanta jää valaisimeen ja itse pulppi irtoaa lankoineen
> kannastaan. Ei todellakaan ole mikään turvallinen juttu. Mitä jos noin
> kävisi jollekin tottumattomalla joka ei huomaa tehdä kantaa
> jännitteettömäksi ennekuin alkaa ronkkimaan jollain pihdeillä sitä
> kannan jämää pois sieltä valaisimen sisältä. Tai no ehkä jo on
> käynytkin, jotenkin en jaksa kuvitella että oma asuntoni olisi jotenkin
> erityistapaus ja vain minulla kävisi _lähes_ _aina_ noin. Mites muilla,
> en kai ole se Aku Ankka ja te muut niitä Hannu Hanhia?
>
Tuttua on, on käynyt muutaman kerran juuri näin erään valaisimen kanssa,
ja jouduttu turvautumaan pihteihin.
J
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> writes:
>
>> Kyseessä tietenkin sellainen hiustenkuivaaja jossa poikki palavaa
>> ylikuumeneissuojaa ei ole. Palautuva ylikuumenenimssuoja mahdollistaa
>> laitteen kytkeytymisen päälle itsestään sen jäähdyttyä.
>
>Niin? Mutta se sammuu sitten taas uudestaan ylikuumennuyyuaan, kun
>siinä on se pyyhe päällä.
Niin se toivottavasti tekee mutta kun laite tekee tuota jatkuvasti
voi lämpösuoja vikaantua ja kytkeä laitteen jatkuvasti päälle. Se
lämpösuoja ei ole tarkoitettu jatkluvaan käyttöön ja kun halvalla
tehdään niin kaikesta tingitään.
Mikko Lehtikanto
> Niin se toivottavasti tekee mutta kun laite tekee tuota jatkuvasti
> voi lämpösuoja vikaantua ja kytkeä laitteen jatkuvasti päälle. Se
> lämpösuoja ei ole tarkoitettu jatkluvaan käyttöön ja kun halvalla
> tehdään niin kaikesta tingitään.
Eli tehdään kertakäyttöinen suoja. Kerran lauettuaan
laitteesta tulee entinen..
--
Mikko Lehtikanto
Matti Kaki
Nojoo tuon jääkaappipakastinhomman kaikki ymmärsivät leikiksi mutta
pistorasiat on suunniteltu niin, että ne kestävät jatkuvaa pistokkeen
kiinni laittamaista ja pois ottamista. Periaatteessa pistorasialle on
jopa hyvä saada "levätä" ilman pistoketta jotteivat jouset kuoleennu.
Kyllä ne jääkaapin ja pakastimen pistorasiat kuitenkin toimivat pitkään
vaikka pistoke olisi jatkuvasti niissä kiinnikin. Kun jääkaapin ja
pakastimen imuroi takaa, kannattaa samalla kokeilla, onko pistorasia
tiukka ja pysyykö pistoke hyvin pistorasiassa. Jos se on selkeästi
heikentynyt, kannattaa vaihdattaa pistorasia(t) sähkömiehellä. Itse
sitä ei saa ilman lupia vaihtaa. Kannen saa jokainen vaihtaa mutta
pistorasiaa ei.
Halvoissa jatkojohdoissa on esiintynyt sellaista ongelmaa, että
niiden puristusvoima on liian pieni. Tällainen ei läpäise Suomessa
FI-standardia joka vaatii mittatulkin vedksi 400 g ennen kuin se
irtoaa pistorasiasta. Mitattuani LIDLin Master-Slave -johdon, se ei
päässyt lähellekään vaatimusta. Tällaisen heikkopuristusvoimaisen
jatkojohdon kontakti voi aikaa myöten heiketä vaarallisen huonoksi
etenkin jos siinä pidetään jatkuvasti pistotulppaa kiinni. LIDLin
Master/Slave -jatkojohdon rakennekaan ei ole kovin vakuuttava koska
jousia ei ole tuettu mitenkään hyvin vaan mitä enemmän pistokkeita
siihen laitetaan sitä heikommaksi pistokkeen pysyvyyys muodostuu.
Matti Kaki
>
>
>"Matti Kaki" kirjoitti:
>> Minulla on vielä jäljellä jossain AIRAMin poksahtanu lamppu.
>> Laitan siitä kuvia kunhan vaan löydän sen.
>
>Teepäs ylläri pylläri ja laita kuva kahdesta rikki poksahtaneesta
>hehkulampusta.
En ole varma onko minulla muita kuin tuo yksi. Olen muistaakseni
pari muuta lähettänyt maahantuojalle.
>> Muistelen, että
>> 50-70 -luvuilla niitä ei tapahtunut mutta 80-luvulla alkoi
>> paukkua.
>
>Että neljännesvuosisata sitten Airamin hehkulamppu poksahti rikki.
>Ilmeisesti henkilövahinkoja aiheuttamatta ja jossain aivan muualla
>kuin lastenhuoneessa?
Jep. Tosin pään yläpuolella makkarissa. Sirpaleet onneksi putosivat
pään taakse juuri ja juuri kun lamppu ei tullut kovin ulos seinästä.
Matti Kaki
Ei ole tietääkseni mitään ohjetta mutta olisi erittäin hyvä, että
kaikki tällaiset ilmoitettaisiin TUKESille. Ilmoituksia kyllä tulee
siltikin aika lailla mutta lisääkin niitä voisi tulla. Kyllä he
mielellään tutkivat asiaa. Räjähtäneitä 230 V halogeenilamppuja
on tullut paljon ja siihen varmaan vaikuttaa sen rikkoutumisen
rajuus. On pienempi kynnys lähettää tutkittavaksi räjähtänyt
kuin posahtanut lamppu.
Pasi Pikkupeura
> En ole varma onko minulla muita kuin tuo yksi. Olen muistaakseni
> pari muuta lähettänyt maahantuojalle.
Joo, tässä on vain aavistus, että "useita poksahtaneita hehkulamppuja"
tarkoittaa yhtä tai korkeintaan kahta lamppua 80-luvulla.
> Jep. Tosin pään yläpuolella makkarissa. Sirpaleet onneksi putosivat
> pään taakse juuri ja juuri kun lamppu ei tullut kovin ulos seinästä.
Onneksi tosiaan näin. Olihan siinä selvä vaara, että seurauksena olisi
ollut ei yhtään mitään. Ehkä olisi jäänyt pieni lasinsiru kauluksen alle.
Matti Kaki
Kattolampuissa ongelmaa tuottaa usein se, että lamput on asennettu
"ylösalaisin" siten, että kanta on alhaalla. Kun hehkulanka katkeaa,
se voi pudota lampun alaosaan ja tehdä oikosulun johtimien välille.
Tästä syystä usein himmentimien sulkakkeetkin paukkuvat kyseisissä
valaisintyypeissä.
Matti Kaki
Näin se olisi tehtävä. Laitteessa on kaksi suojaa peräkkäin.
Toinen on alemmalla lämpötilalla ja on palautuvaa mallia
jotta esim. vahingossa kädellä peitettäessa kuivain lakkaa
toimimasta ja joka palautuu sitten kun se on jäähtynyt. Sen
lisäksi on toinen joka on korkeammalla lämpötilalla ja joka
suojaa silloin jos edellinen menee oikosulkuun. Esimerkiksi:
90 °C 150 °C
---------#####--------------#####----------
Pasi Pikkupeura
> On pienempi kynnys lähettää tutkittavaksi räjähtänyt
> kuin posahtanut lamppu.
Saisikos ammattilaiselta varmistuksen, että millaisen eron
ammattilainen tekee räjähtäneen ja posahtaneen välille?
Meinaan kun meidän arkikielessä posahtanut lamppu tarkoittaa
vain noh... posahtanutta. Siitä on hehkulanka poikki. Lamppu
on palanut.
"No nyt se posahti"
Näin arkikieleen peilaten minusta on ihan hyvä, että ihmisillä
on isompi kynnys lähettää TUKES:lle posahtaneita lamppuja.
Matti Kaki
>
>
>"Matti Kaki" kirjoitti:
>> En ole varma onko minulla muita kuin tuo yksi. Olen muistaakseni
>> pari muuta lähettänyt maahantuojalle.
>
>Joo, tässä on vain aavistus, että "useita poksahtaneita hehkulamppuja"
>tarkoittaa yhtä tai korkeintaan kahta lamppua 80-luvulla.
No olisiko viisi tai jotain sinne päin
Matti Kaki
>
>
>"Matti Kaki" kirjoitti:
>> On pienempi kynnys lähettää tutkittavaksi räjähtänyt
>> kuin posahtanut lamppu.
>
>Saisikos ammattilaiselta varmistuksen, että millaisen eron
>ammattilainen tekee räjähtäneen ja posahtaneen välille?
Räjähtävä lamppu sinkoaa lasinpalasia ympäriinsä kun taas
posahtanut hajoaa vain sirpaleiksi.
Matti Kaki
>
>
>Turo Juurakko wrote:
>
>> Jos tarkkoja ollaan, mitään sähkölaitetta ei passaa jättää seinään
>> kiinni asukkaiden poissa ollessa. Kaikkein vähiten jääkaappia ja
>> pakastinta. Ikävä puoli jatkuvassa töpseleiden irrottelemisessa
>> toisaalta on se, että sähkörasiat ja töpselit voivat vikaantua
>> rasituksesta ja aiheuttaa sitä kautta suuremman vaaran kuin mitä
>> alunperin yritettiin välttää.
>
>Itsekin olen nähnyt muutaman tapauksen, jossa patologinen virtojenkatkoja
>sai säästöinnossaan aikaan suuremman vahingon kuin mitä saattoi
>menettelyllään voittaa. Esim. pöytätietokoneen irti pitäminen verkkosähköstä
>tyhjentää laitteen pariston normaalia nopeammin ja vastassa on kallis
>korjaus varsinkin jos koneen omistaja ei osaa laittaa uutta paristoa oikein
>päin koneeseen.
Ei BIOS-patteri saa sähköä koneen päällä olleessaan vaan se pitää
jännitettä jatkuvasti BIOSissa pitäen tiedot tallessa. Koska se on
paristo ja vielä Litium-sellainen, ei siihen saa johtaa ulkopuolista
virtaa koska se olisi vaarallista. Litiumparisto tyhjenee itsekseen
hyvin hitaasti ja virrankulutus BIOSin tietojen varmentamisessa on
hyvin olematonta.
Väärin päin nykyaikaista Litiumnappia on yleensä mahtoton asentaa
koska pidin estää sen. Jos laittaa pariston väärin päin pitimeen,
se korkeintaan oikosulkee BIOSin nastat. Sähköä ei pääse BIOS-piirille
väärin päin asennetusta litiumnapista. Poikkeuksena vanhan malliset
joissa oli juotettavat johdot.
>Myös tietokoneen virtakytkin on kallliimpi korjata kuin se sähkö, jonka
>sillä saattoi säästää.
Tuo piti kyllä paikkansa TX-koneissa. On n kpl tullut niitä virtakytkimiä
vaihdettua. Mikä ihme niissä kytkimissä oikein olikin kun niin heikkoja
olivat, että lähes säännönmukaisesti paukkuivat? ATX-koneessa ei kaikissa
edes ole erillistä virtakytkintä ja jos on niin yleensä powerissa.
Jos haluaa sähköjä säästää niin erillisellä kytkimellä varustettu
kunnollinen jatkojohto on OK tai sitten Master/Slave-johto. Se
kannataa sitten kytkeä niin, että sitä ohjaa jokin sellainen laite
jossa on itsessään verkkokytkin jottei mitään kulutusta jää päälle.
Petri Lopia
> Väärin päin nykyaikaista Litiumnappia on yleensä mahtoton asentaa
> koska pidin estää sen. Jos laittaa pariston väärin päin pitimeen,
> se korkeintaan oikosulkee BIOSin nastat. Sähköä ei pääse BIOS-piirille
> väärin päin asennetusta litiumnapista. Poikkeuksena vanhan malliset
> joissa oli juotettavat johdot.
Tässäpä vielä kuva tuosta pitimestä:
http://www.thg.ru/mainboard/ddr2_memory_2006_rating/images/cmos_battery.jpg
kawa
> Ei BIOS-patteri saa sähköä koneen päällä olleessaan vaan se pitää
> jännitettä jatkuvasti BIOSissa pitäen tiedot tallessa. Koska se on
> paristo ja vielä Litium-sellainen, ei siihen saa johtaa ulkopuolista
> virtaa koska se olisi vaarallista. Litiumparisto tyhjenee itsekseen
> hyvin hitaasti ja virrankulutus BIOSin tietojen varmentamisessa on
> hyvin olematonta.
Olet käsittänyt väärin, ei paristo saa sähköä, vaan siitä otetaan sähköä
BIOSsille silloin kun muualta ei saa. Eli virrankulutus on 0 silloin
kuin ATX emo saa virtalähteeltä sähköä, ts. tuota paristoa tarvitaan
vain siinä tapauksessa että virtalähde ei anna edes stanby sähköä
(=töpseli pois seinästä).
> Väärin päin nykyaikaista Litiumnappia on yleensä mahtoton asentaa
> koska pidin estää sen.
Estääkö tämmöinenkin pidin?
http://www.yeoy.fi/index.php?main=64&productCat=775&productID=15875
> Tuo piti kyllä paikkansa TX-koneissa.
Mikä on TX-kone? Itse olen kuullut lähinnä ATX- ja AT-koneista.
--
kawa
Jani Markkanen
>> Tuo piti kyllä paikkansa TX-koneissa.
>
> Mikä on TX-kone? Itse olen kuullut lähinnä ATX- ja AT-koneista.
Matti yrittänee viitata XT tietokoneisiin joista hänellä ei todennäköisesti
ole hajuakaan. Ainakaan mitä on sen juttuja lukenut..
Djp
--
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia että olen oikeassa.
kawa
> On 2007-10-09, kawa <kaw...@gmail.com> wrote:
>>> Tuo piti kyllä paikkansa TX-koneissa.
>> Mikä on TX-kone? Itse olen kuullut lähinnä ATX- ja AT-koneista.
>
> Matti yrittänee viitata XT tietokoneisiin joista hänellä ei todennäköisesti
> ole hajuakaan. Ainakaan mitä on sen juttuja lukenut..
Ei se XT kone voi olla, niissä kun virtakytkin oli todella järeä...
:)
--
kawa
APEX
viestissä:rMHOi.235024$Ul1....@reader1.news.saunalahti.fi...
> No olisiko viisi tai jotain sinne päin
Käviskö vaikka noin kahdesta viiteen kappaletta?
Matti Henriksson
"Juuso" <rosk...@jippii.fi> kirjoitti
viestissä:470b2c63$0$3230$7b1e...@news.nbl.fi...
Terve kaikki,
Ei sinne kannata välttämättä pihtejä tunkea(,ellei tarvitse karhentaa
kannan reunaa).Iso puinen kapustan varsi tai sopiva puukeppi tyhjään kantaan
niin kyllä irtoaa...
Kokemusta on.
-Matti
Pasi Pikkupeura
> Räjähtävä lamppu sinkoaa lasinpalasia ympäriinsä kun taas
> posahtanut hajoaa vain sirpaleiksi.
Ok. Olen tässä tämän ketjun aikana yrittänyt miettiä, että mikä siellä
hehkulampussa oikein voisi räjähtää. Lampun sisältö on wolfram-lanka ja
jotain jalokaasua alipaineistettuna. Ei kovin räjähtävä yhtälö.
Äkillinen lämpötilanmuutos, oikosulusta ehkä, saattaisi lampun lasin
rikkoa, mutta siltikään olisi vaikea nähdä mikä lampussa räjähtäisi.
Kaasukin kun on normaalilämmössä alipaineista, niin se ei edes
kuumana kummoista ylipainetta, josko minkäänlaista, sisälleen kerää.
Käyttämisi ammattitermein lamppu ehkä voisi "posahtaa" mutta ei ihan
tavallisessa hehkulampussa pitäisi mitään sellaista olla sisällä,
joka saisi hajoavan lampun sinkoamaan sirpaleita ympäriinsä.
Vesa
> Ok. Olen tässä tämän ketjun aikana yrittänyt miettiä, että mikä siellä
> hehkulampussa oikein voisi räjähtää. Lampun sisältö on wolfram-lanka ja
> jotain jalokaasua alipaineistettuna. Ei kovin räjähtävä yhtälö.
Kerran, parikymmentä vuotta sitten, kun painoin hehkulamppuvalaisimen
virtakytkintä, lattialle lenteli "kipinöitä". Lampun lasikuori oli ehjä,
mutta wolframilanka oli lähtenyt liikkeelle. Langanpalojen lämpötila
riitti sulattamaan lasikuoren, ja osa lensi ympäristöönsä. Tämän pystyi
päättelemään siitä, että ("ilmeisen ylipitkä") n. 7mm langanpätkä oli
jäänyt puoleenväliin, ts. puolet langasta oli sisä- ja puolet ulkopuolella!
Opetuksena ei koskaan ole tullut enää katsottua lamppuja sytytyshetkellä.
-Vesa-
Pasi Pikkupeura
> Kerran, parikymmentä vuotta sitten, kun painoin hehkulamppuvalaisimen
> virtakytkintä, lattialle lenteli "kipinöitä". Lampun lasikuori oli ehjä,
> mutta wolframilanka oli lähtenyt liikkeelle. Langanpalojen lämpötila
> riitti sulattamaan lasikuoren, ja osa lensi ympäristöönsä.
Wolframlankahan käy melkoisen kuumana, 2500 astetta plus miinus jotain,
mutta eipä sillä ole paljon massaakaan.
Millaisenhan tulipaloriskin tuollainen todellisuudessa aiheuttaisi?
Ja millaisesthan olosuhteet vaadittaisiin, että ylipäätään mikään voisi
tavallisesta hehkulampusta irronneesta wolframlangan kappaleesta
leimahtaa?
Mika Iisakkila
> Millaisenhan tulipaloriskin tuollainen todellisuudessa aiheuttaisi?
> Ja millaisesthan olosuhteet vaadittaisiin, että ylipäätään mikään voisi
> tavallisesta hehkulampusta irronneesta wolframlangan kappaleesta
> leimahtaa?
Valmiiksi lämmitettyä taulaa tai magnesiumjauhetta 5 senttiä lampun
alapuolella? Se lanka on alle 100W lampuissa niin ohuttakin, että
suunnilleen leijailee alas...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki kirjoitti:
>> Räjähtävä lamppu sinkoaa lasinpalasia ympäriinsä kun taas
>> posahtanut hajoaa vain sirpaleiksi.
>
>Ok. Olen tässä tämän ketjun aikana yrittänyt miettiä, että mikä siellä
>hehkulampussa oikein voisi räjähtää. Lampun sisältö on wolfram-lanka ja
>jotain jalokaasua alipaineistettuna. Ei kovin räjähtävä yhtälö.
Suuri hetkellinen virtapiikki sen posauttaa. Kyse ei ole räjähtävästä
kaasusta vaan siitä, että verkkosähkö pystyy antamaan niin paljon
virtaa, että oikosulku lampun sisällä ehtii aiheuttaa tuhoa.
Tavallisessa hehkulampussa ei ole sisällä paineta vaan jonkinlainen
tyhjön tapainen. Se voi olla myös täytetty suojakaasulla. Sen sijaan
halogeenilampun sisällä on kova paine jonka vuoksi lasikin on paksu.
Matti Kaki
>
>
>On 2007-10-09, kawa <kaw...@gmail.com> wrote:
>>> Tuo piti kyllä paikkansa TX-koneissa.
>>
>> Mikä on TX-kone? Itse olen kuullut lähinnä ATX- ja AT-koneista.
>
>Matti yrittänee viitata XT tietokoneisiin joista hänellä ei todennäköisesti
>ole hajuakaan. Ainakaan mitä on sen juttuja lukenut..
Jep. Paitsi, että kokemusta on roppakaupalla myös niistä.
Matti Kaki
Ja hehkulampun irrotukseen on hyvä konsti kiinnittää halkaistu
ja hieman muotoiltu tennispallo varren nokkaan, jolla saa sitten
helposti ruuvattua lämpimänkin lampun irti hieman korkeammaltakin.
mace
Kytkeppä lamppu kahden vaiheen väliin. Mitä tapahtui?
Tälläisessä virhetilanteessa lamppuja on särkyi useita ennekuin syy selvisi.
terv mace
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki wrote:
>
>> Ei BIOS-patteri saa sähköä koneen päällä olleessaan vaan se pitää
>> jännitettä jatkuvasti BIOSissa pitäen tiedot tallessa. Koska se on
>> paristo ja vielä Litium-sellainen, ei siihen saa johtaa ulkopuolista
>> virtaa koska se olisi vaarallista. Litiumparisto tyhjenee itsekseen
>> hyvin hitaasti ja virrankulutus BIOSin tietojen varmentamisessa on
>> hyvin olematonta.
>
>Olet käsittänyt väärin, ei paristo saa sähköä, vaan siitä otetaan sähköä
>BIOSsille silloin kun muualta ei saa. Eli virrankulutus on 0 silloin
>kuin ATX emo saa virtalähteeltä sähköä, ts. tuota paristoa tarvitaan
>vain siinä tapauksessa että virtalähde ei anna edes stanby sähköä
>(=töpseli pois seinästä).
Mistä noin päättelet? Millä kytkimellä se paristo otettaisiin
pois käytöstä niin, että paristosta otettava virta olisi 0?
Jos pariston tilalla olisi akku tai kondensaattori niin silloin
rinnalle pitäisi viedä sähköä jotta se latautuisi. Kun BIOSissa
on käyttösähkö päällä, se ei tarvitse Backup-paristoa, mutta
olisi aika turhaa kytkeä paristo pois päältä koska virran suuruus
on äärettömän pieni. En nyt tähän hätään löytänyt yhtään BIOSin
skemaa, taitavat olla liikesalaisuuksia, joten en voi tarkistaa.
>> Väärin päin nykyaikaista Litiumnappia on yleensä mahtoton asentaa
>> koska pidin estää sen.
>
>Estääkö tämmöinenkin pidin?
>http://www.yeoy.fi/index.php?main=64&productCat=775&productID=15875
Ei estä. Tuollaiset pitäisi lailla kieltää! Kauhea viritys.
>> Tuo piti kyllä paikkansa TX-koneissa.
>
>Mikä on TX-kone? Itse olen kuullut lähinnä ATX- ja AT-koneista.
Juu.
Pasi Pikkupeura
> Kytkeppä lamppu kahden vaiheen väliin. Mitä tapahtui?
Keksittiin uusi räjähde?
Hehkulamppu tuli niin täyteen sähköä, että hajotessaan siitä
oikein lenteli sirpaleita ympäriinsä, kuten TUKE:ssa olivat
Matille selostaneet.
kawa
>> kuin ATX emo saa virtalähteeltä sähköä, ts. tuota paristoa tarvitaan
>> vain siinä tapauksessa että virtalähde ei anna edes stanby sähköä
>> (=töpseli pois seinästä).
>
> Mistä noin päättelet? Millä kytkimellä se paristo otettaisiin
> pois käytöstä niin, että paristosta otettava virta olisi 0?
Ei sitä tarvitse "päätellä" mistään, riittää että tietää piirien toiminnan.
Voit ottaa aiheesta selvää ihan itsekin. Helpotan ja annan yhden linkin
http://tinyurl.com/2432mw ja sieltä sivu 56.
>>> Väärin päin nykyaikaista Litiumnappia on yleensä mahtoton asentaa
>>> koska pidin estää sen.
>> Estääkö tämmöinenkin pidin?
>> http://www.yeoy.fi/index.php?main=64&productCat=775&productID=15875
>
> Ei estä. Tuollaiset pitäisi lailla kieltää! Kauhea viritys.
Kuvastaa vain sitä että et ole ko. asiaan tarpeeksi perehtynyt
kyseenalaistaaksesi Arin kertomuksen. Eli kannattaa tuntea aihe ennen
kuin alkaa besserwisseriksi.
>> Mikä on TX-kone? Itse olen kuullut lähinnä ATX- ja AT-koneista.
>
> Juu.
No, vastaus tuokin on. Tiedä siitä sitten mitä se meinaa, mutta vastaus
kumminkin.
--
kawa
Timo Raunio
> Mistä noin päättelet? Millä kytkimellä se paristo otettaisiin
> pois käytöstä niin, että paristosta otettava virta olisi 0?
Ei siinä mitään kytkintä tarvita. Paristo antaa virtaa ylläpidettävälle
piirille diodin kautta. Töpselin ollessa seinässä tuodaan piirille
paristojännitettä suurempi jännite laitteen virtalähteeltä. Ilman diodia
kulkisi virta tällöin paristoon päin eli lataisi sitä, mutta koska siinä on
se diodi estosuunnassa, virtaa ei kulje lainkaan. Viittaan vanhaan
vesiputousvertaukseen: vesi ei virtaa ylämäkeen.
> En nyt tähän hätään löytänyt yhtään BIOSin skemaa,
Skemaa??! BIOS (Basic Input Output System) on pätkä ohjelmakoodia
Se hoitelee niitä asioita, joihin koneen on kyettävä ilman kovalevyä mm.
koneen käynnistyksessä. Se sisältää koodin näppäimistön, näytön,
levyasemien ym. ohjaamiseen.
http://www.webopedia.com/TERM/B/BIOS.html
"BIOSin skema" voisi siis olla jonkinmoinen lohkokaavioesitys ko.
ohjelmasta, mutta siitä tuskin on apua tässä kysymyksessä.
TR
Pasi Ojala
> Mistä noin päättelet? Millä kytkimellä se paristo otettaisiin
> pois käytöstä niin, että paristosta otettava virta olisi 0?
Sillä samalla diodilla, jolla estetään virran kulku paristoon
päin (paristoa kun ei saa ladata) silloin kun käyttösähkö on päällä.
Kaipa elektroniikan ammattilaisena olet sentään kuullut diodeista?
-Pasi
--
"Rakkaus muistuttaa janoa, pisara vettä lisää sitä."
-- Princess Tea 413
Akseli Mäki
>Ei se XT kone voi olla, niissä kun virtakytkin oli todella järeä...
>:)
Minulla meni ainakin AT koneesta joskus virtakytkin, onneksi jäi päälle
asentoon, eli siitä lähtien virrat katkaistiin töpselillä. Tosin muutaman
kerran se päätti myöhemmin toimia sittenkin kun sitä naksutteli, ja yleensä
silloin ei varsinaisesti ollut tarkoitus katkaista koneesta virta. Eli ehkä
Matti tarkoitti ehkä AT konetta?
Kristian Ukkonen
> Matti Kaki kirjoitti:
>> Räjähtävä lamppu sinkoaa lasinpalasia ympäriinsä kun taas
>> posahtanut hajoaa vain sirpaleiksi.
> Ok. Olen tässä tämän ketjun aikana yrittänyt miettiä, että mikä siellä
> hehkulampussa oikein voisi räjähtää. Lampun sisältö on wolfram-lanka ja
> jotain jalokaasua alipaineistettuna. Ei kovin räjähtävä yhtälö.
Lampussa oleva kaasu lämpenee, kun hehkulangan katketessa
muodostuu kaaripurkaus, paine kasvaa kaaren lämmittäessä
kaasua, ja lopulta lasinen ulkokuori pettää ylipaineeseen?
Kyllä sinne voi realistisesti energiaa jokunen kJ mennä
aika nopeasti.. E=UIt.. Kaasutilavuus ei ole kauhea, ja
PV/T on vakio.. Joko kaari sammuu riittävän ajoissa (jossain
virran nollakohdassa), tai sitten lopulta lamppu posahtaa..
Kokeilun voisi tehdä tasavirralla.. Ilman virran
nollakohtia kaaren sammuminen on paljon vaikeampaa,
joten 240Vdc:llä käytetty hehkulamppu pitäisi langan
katketessa räjähtää aina, jos räjähdyksen mekanismi
on tuo, että sammuttaako joku virran nollakohta kaaren
riittävän nopeasti.
Olisiko lampussa jokin mekanismi tuon estämiseen?
Lanka on vaikka jännitetty niin, että lanka eroaa
niin nopeasti, että kaaripurkausta ei ehdi muodostua..
Jos tuo mekanismi sitten puuttuu, tai ei toimi, lampussa
syttyy kaari, kaari pitenee langan sulaessa/höyrystyessä
pois, ja lopulta paine posauttaa lampun kuoren..
Ajatuksia vain, ei tietoa.
Kristian Ukkonen.
Aki Mannonen
> Lampussa oleva kaasu lämpenee, kun hehkulangan katketessa
> muodostuu kaaripurkaus, paine kasvaa kaaren lämmittäessä
> kaasua, ja lopulta lasinen ulkokuori pettää ylipaineeseen?
Noin siinä tapahtuu.
> Olisiko lampussa jokin mekanismi tuon estämiseen?
Joissain hehkulampuissa on sulake joka estää suurienergisen valokaaren
lampun sisällä. "tavallisessa" E27 hehkulampussa se on kannan sisällä
(ohut lanka, ei siis näytä sulakkeelta)