Johtimen poikkipinta-alan mitoitustaulukko?
tobe
katsoa: poikkipinta-ala/ampeerit/pituus
Esim. kestääkö 1,5mm2 johdin tiettyä ampeerimäärää tietyllä pituudella.
Lähinnä n. 12v-24v luokkaan, eli ajoneuvosähköjä.
Tulostettava versio olisi hakusessa offline tilanteisiin.
Jonkun sortin online versio kyllä löytyi:
http://www.the12voltshop.co.uk/information/aboutcablesizes.html
Ari Laitinen
> Esim. kestääkö 1,5mm2 johdin tiettyä ampeerimäärää tietyllä
> pituudella. Lähinnä n. 12v-24v luokkaan, eli ajoneuvosähköjä.
Kesto ei riipu pituudesta mutta se vaikuttaa oikosulkuvirtaan.
Johtimen kestokykyyn vaikuttaa vain ympäristön lämpötila ja lämmönjohtavuus.
Ymmärrät varmaan että sinulla ei ole asennuspaikasta mahdollisesti
kumpaakaan tietoa joten et voi johdinta alkaa juurikaan optimoimaan. Joukko
nyrkkisääntöjä ja ohjeita pitäisi riittää.
Mutta itse kysymykseen .. katso täältä
Kaitsu
http://www.abb.fi/cawp/fiabb255/816ed499bb0d20a8c2256936003e64ed.aspx
PenttiL
No mutta tuossahan sinulla on jo valmiina tietoja. Voit laskea tuosta
esimerkiksi jänniteen aleneman kuorman yli, eli paljonko tehoa jää
tapseihin. Se, millä jännitealueella pyöritää ei sinänsä vaikuta
johtimen lämpenemiseen, ratkaisevaa on vain potentiaaliero kertaa virta
johtimessa sekä eriste, ja johdinmateriaalit ytms..
Joillakin nyrkkisäännöillä noissa käytännössä pelataan. Jos ei muuta
löydy, suuntaa-antavaks taulukoksi kelpaa sulakkeiden sellainen
taulukko, jossa kerrotaan kuinka paksua kaapelia mimmoinen sulake
suojaa. Tällä päässee hehtaarille.
Pari faktaa:
-johdin ei sähköteknisessä mielssä ole koskaan liian paksu, jos se
mahtuu olemaan ja massi kestää hankinnan
-autoissa käytetään käytännössä aina sellaisia johtimia, jotka on
kustannustehokkuus-, mahtumis-, asennuksen helppous-, ja painosyistä
mitoitettu hilikun verran liian nafteiksi
-P
tyytymätönköhän
Meikältä löytyy giffi kuvana, kopioitu muistaakseni vanhasta
Moottorialan sähköoppikirjasta
Kaitsu
>> pituudella. Lähinnä n. 12v-24v luokkaan, eli ajoneuvosähköjä.
>
> Kesto ei riipu pituudesta mutta se vaikuttaa oikosulkuvirtaan.
> Johtimen kestokykyyn vaikuttaa vain ympäristön lämpötila ja
> lämmönjohtavuus.
> Ymmärrät varmaan että sinulla ei ole asennuspaikasta mahdollisesti
> kumpaakaan tietoa joten et voi johdinta alkaa juurikaan optimoimaan.
> Joukko nyrkkisääntöjä ja ohjeita pitäisi riittää.
Johtimen virrankesto on tosiaankin riippuvainen lämpötilasta. Autokäytössä
nimenomaan johtimena eikä kaapelin osajohtimena. Lisäkestoa saat käyttämällä
lämmönkestävällä eristyklsellä' varustettua johdinta. Kuormitettavuuden
(lämpötilan) raja nimittäin tulee eristeellä vastaan ennen kuparia.
Ari Laitinen
> -autoissa käytetään käytännössä aina sellaisia johtimia, jotka on
> kustannustehokkuus-, mahtumis-, asennuksen helppous-, ja painosyistä
> mitoitettu hilikun verran liian nafteiksi
Tämä on helppo uskoa sillä mieleen tulee kyllä palaneita autosähkökaapeleita
mutta ei palaneita verkkosähkökaapeleita vaikka sellaisiakin ehkä joskus
syntyykin.
Johdot kärähtää kun johdonsuojat joko puuttuu tai ovat liian "karkeita".
Nospam
> Pari faktaa:
> -johdin ei sähköteknisessä mielssä ole koskaan liian paksu, jos se
> mahtuu olemaan ja massi kestää hankinnan
Käytännössä kuitenkin sähkövoimatekniikassakin on aina läsnä talouspuoli
ja siksi johtojen mitoituksessakin on mukana käsite "johdon
taloudellinen poikkipinta"
Suurempi poikkipinta johtaa pienempiin häviöihin, mutta suurempiin
investointikustannuksiin.
Terv, Nospam
...@dnainternet.net N e o
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti viestissä
news:47f22fe3$0$23833$4f79...@news.tdc.fi...
> tobe wrote:
>
>> Esim. kestääkö 1,5mm2 johdin tiettyä ampeerimäärää tietyllä
>> pituudella. Lähinnä n. 12v-24v luokkaan, eli ajoneuvosähköjä.
>
> Kesto ei riipu pituudesta mutta se vaikuttaa oikosulkuvirtaan.
>
> Johtimen kestokykyyn vaikuttaa vain ympäristön lämpötila ja
> lämmönjohtavuus.
>
> Ymmärrät varmaan että sinulla ei ole asennuspaikasta mahdollisesti
> kumpaakaan tietoa joten et voi johdinta alkaa juurikaan optimoimaan.
> Joukko nyrkkisääntöjä ja ohjeita pitäisi riittää.
>
> Mutta itse kysymykseen .. katso täältä
*Muuntajissa, moottoreissa ja vastaavissa on nyrkkisääntö 2,5A/mm2.
Johtimissa 10A/mm2. Tämä jo on hyvä perusta.
...@dnainternet.net N e o
"tyytymätönköhän" <ylim...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:2f4589e8-52e7-48f9...@s13g2000prd.googlegroups.com...
*Muttet silti postanut sitä tänne?
Timiheli
viestissä:47f221aa$0$23837$9b53...@news.fv.fi...
Näin yleispätevää taulukkoa ei ole olemassa. Mitoitus on aina laskemista.
Tässä joitakin raja-arvojen kriteereitä:
1. Paljonko jännite saa pudota syöttöpisteen ja kulutuspisteen välillä.
2. Minkä kokoinen sulake johdinta suojaa.
3. Paljonko johdin saa käytössä lämmetä.
Yksi määritelmä kuparijohtimelle on sellainen, että kun johtimen läpi
kulkeva virta on 450A/cm2, lämpenemä on silloin 30 astetta. Tämä
lämpenemäkään ei toki ole kaikilla eristeillä sama.
Johtimen lämpötila vaikuttaa ominaisresistanssiin jännitealenemaa
laskettaessa...
Optimointitehtävä tällaisesta tulee joka tapauksessa.
Harri
Nimimerkkitrolli
> Meikältä löytyy giffi kuvana, kopioitu muistaakseni vanhasta
> Moottorialan sähköoppikirjasta
>
> *Muttet silti postanut sitä tänne?
Tuomiopäivän korpelaattorit tulevat ja vievät soramontulle tapettavaksi jos
erehtyy postaamaan tuollaisen hirvittävän kokoisen giffin uutisryhmään.
Sitä saisi jokainen latailla kuukausitolkulla näillä hitailla yhteyksillä.
Ja hekin lataavat, joita se ei kiinnosta, koska muuten ei voi valittaa.
tobe
Kiittää vastaneille,
Muistan nähneeni taulukon/ruudukon missä oli reunoilla suureita ja siinä
kulki kaareva viiva, josta sai viivoittimella tähtäämällä tarkisteltua
muistaakseni mm. virtakestoja tietylle mm2.
Ja tuo kaapelin pituus tuli vähän arpomalla mukaan kysymykseen, netissä
näyttää olevan taulukoita missä on tosiaan mainittu kaapelin pituuksia
pitäen silmällä jännitteen putoamaa.
Esim:
"The maximum lengths are based on a 1/2 volt drop over the indicated
length."
http://www.rallylights.com/other/wiring.htm
konen...@hotmail.com
Kannattaa noita vaikka laskeskella paperilla kuparin ominaisvastuksen
mukaan, erilaisia esimerkkejä.Sillä tavalla osian omaksuu niin ettei
ihan äkkiä unohdakaan.
0.0178 oomia neliömilli per metri
Joissain 12V laitteissa on ns suojaraja usein yllättävän lähellä
käytännön käyttöjännitettä.
Antti Alhonen
> Lähinnä n. 12v-24v luokkaan, eli ajoneuvosähköjä.
Tähän jänniteasiaan kommentoin sen verran, että kuten todettu,
johdon virtakestoon (lämpeneminen) vaikuttaa vain virta eikä
jännite, mutta silti jännite tulee ottaa huomioon mitoituksessa
nimenomaan johdon pituuden suhteen. Johdossa nimittäin tapahtuu
tietyllä virralla ja tietyllä paksuudella tietty jännitehäviö.
Jos 230 voltin piuhassa tapahtuu 5 voltin jännitehäviö, se ei
varmaankaan haittaa yhtään mitään, mutta 12 voltin piuhassa
samainen 5 voltin jännitehäviö on mahdoton hyväksyä käyttökohteen
kannalta, vaikka johto itsessään lämpeneekin saman verran.
Toisin sanoen johdon minimipoikkipinta-ala mitoitetaan ensin
turvallisuusperustein virran perusteella. Tähän ei vaikuta
jännite eikä pituus.
Sen jälkeen astuu kuvioon jännite ja pituus: jos kyse on
korkeammasta jännitteestä, pituudella ei ole niin suurta
merkitystä, mutta jos jännite on alhainen, johdon pituus
vaikuttaa huomattavan merkittävästi jännitteenalenemaan, jonka
vuoksi pitkällä piuhalla piuhaa pitää myös paksuntaa.
Itse heittäisin hatusta jotain tällaista:
0 - 20 m 20 - 50 m 50 - 100 m (230 voltilla)
0 - 4 m 4 - 10 m 10 - 20 m (24 voltilla)
0 - 2 m 2 - 5 m 5 - 10 m (12 voltilla)
---------------------------------------------------
5 A 0,75 mm^2 1,5 mm^2 2,5 mm^2
10 A 1,5 mm^2 2,5 mm^2 4 mm^2
16 A 2,5 mm^2 4 mm^2 6 mm^2
25 A 4,0 mm^2 6 mm^2 8 mm^2
Nämä ihan hatusta, ideana se ettei jännite hirveästi tippuisi.
Ohuemmillakin voi pärjätä ja varaa näissä on, esim. 16 ampeerille
usein käytetään 1,5 mm^2 piuhaa.
--
Antti Alhonen.
Timo Neuvonen
> turvallisuusperustein virran perusteella. Tähän ei vaikuta
> jännite eikä pituus.
>
pystyä luotettavasti polttamaan (myös) johtoa suojaava sulake, ettei johto
oikosulkutapauksessa jäisi ikuisesti grillaamaan ympäristöään.
Ja mitä pitempi johto ja pienempi jännite, sitä todennäköisempää että
luotettava sulakkeen polttaminen ei ole itsestäänselvyys.
--
TiN
mikko kurko
"Kaitsu" <Kai...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:x4rIj.185$Qx5...@read4.inet.fi...
Ja nuo alle 60V johtimet on usein hienosäikeisijä.
Virtahan kulkee pääasiassa johtimen/säikeen ulkopinnalla.
Eli samanvhvuisen hienosäikeisen ohmit/kM on pienemmät kuin 1johtimisella jo
20C lämpotilassa ja kun kuormitusta on vaikka 10A/mm2
ero on jo merkittävä.
Ja DC käytössähän johtimilla ei ole merkitystä kaapelin induktanssista
suurilla oikosulkuvirroilla.
Vaan tuo jännihäviöongelma noissa 12/24 laitteissa tulee usein vastaan ennen
varsinaista johtimen ylikuormitusta.
Järjen käyttö on sallittua.
Vaan 12/24 systeemeissä johdin ei ole koskaan liian paksu.
Esimerkkinä aurinkopaneelilaitteistot joissa kaikki teho on tarkoitus saada
talteen.
Mökilläni on kaksi 12V paneelia toinen 100W ja toinen 80W.
molemmat kaapeloitu säätäjälle, joka on akuston vieressä MMJ 4*25mm2N
piuhalla jonka pituus on noin 15M.
Paneeleista tulee virtaa aurinkoisena päivänä 7A/100W ja 6A/80W
Eli mitoitus noin 130mA/mm2 ja piuhat ei ole yhtään liian paksut.
Kaapelit on sopivat, kun isompia ois hankala koplata kiinni ja kävis liikaa
kukkaron päälle.
T: Kurko
>
konen...@hotmail.com
>
> - Näytä siteerattu teksti -- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Jees ja varsinkin jos ja kun kaapelin perässä sattuu olemaan akusto on
0,2V jännitehäviö paljon ja 0,5V h...tin paljon.
tyytymätönköhän
> Timiheli wrote:
> > "tobe" <n...@none.njet> kirjoitti
> > viestissä:47f221aa$0$23837$9b536...@news.fv.fi...
Onkos tuo x...@x.njet toimiva osoite voin laittaa mainitsemani kuvan
Aki Mannonen
> Virtahan kulkee pääasiassa johtimen/säikeen ulkopinnalla.
Tuo koskee vain korkeita taajuuksia...
mikko kurko
"Aki Mannonen" <aki.ma...@POISTAsaunalahti.fi> kirjoitti
viestissä:PCLIj.319717$ZU3.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
> mikko kurko kirjoitti:
>
> > Virtahan kulkee pääasiassa johtimen/säikeen ulkopinnalla.
>
> Tuo koskee vain korkeita taajuuksia...
Miksei vaikka DC käyttöä.
Eikös tuolla kuparilla kuten muillakin johteilla ole positiivinen
lämpötilakerroin/resistanssi.
Mitä suurempi lämpötila sitä suurempi ominaisresistanssi.
Piit ja germaniumit yms. puolijohteethan käyttäytyy taas aivan päinvastoin.
Ja eikös tuo johtimen ulkopinta jäähdy paremmin kuin sen ydin.
Toki nuo kaapelitaulokot väittää +20C jotta ML tyyppinen yksijohdin muka
johtaisi paremmin kuin hienosäikeinen.
Kai se johtaakin jos mittausvirta on milliampeereita.
Vaan jos noita kuormittaa virralla vaikka +50C niin ero on kääntynyt MKEM
tai useampisäikeisen johtimen hyväksi.
Eikä tuokaan ole sama-asia lämmittää johdin ulkoisella lämmönlähteellä
(vaikka öljuhauteessa) ja mitata resistanssi.
Tai lämmittää sama johdin samassa hauteessa kuormitusvirralla samaan
lämpötilaan ja laskea resistanssi.
T: Kurko
Aki Mannonen
Seli seli. Älä vaihda puheenaihetta :)
konen...@hotmail.com
> "Aki Mannonen" <aki.manno...@POISTAsaunalahti.fi> kirjoitti
> viestissä:PCLIj.319717$ZU3.135...@reader1.news.saunalahti.fi...
Sähköstä en tiedä, kun en oo´ koskaan nähny muuta ku sillon ku se on
johdosta poistunu ;-) mutta sillon ku mua koulutettiin, elektronit
kulki mieluummin sitä ulkopintaa lämpötilasta ja taajuudesta
riippumatta, ja jos rupesivat kulkemaan johtimen keskellä, oli hätä
kädessä.
ilmeisesti niitä vapaita elektroneja löytyy enemmän siitä
ulkopinnasta, en tiä ku en oo´niitäkään nähny.
Mutta kai toi on sitte "hovissa muuttunu" ;-)
mikko kurko
"Aki Mannonen" <aki.ma...@POISTAsaunalahti.fi> kirjoitti
viestissä:T9MIj.319726$s54.2...@reader1.news.saunalahti.fi...
> Seli seli. Älä vaihda puheenaihetta :)
Eiks asian ydin ollut johtimen mitoitus DC käytössä.? :)
T: Kurko.
Pekka Miettinen
> Löytyykö vinkkejä missä (mieluiten netistä) olisi taulukko josta voisi
> katsoa: poikkipinta-ala/ampeerit/pituus
Ensin mitoitetaan sulakkeen mukaan minimi poikkipinta-ala:
16 A -> 2,5 mm2
20 A -> 4 mm2
25 A -> 6 mm2
35 A -> 10 mm2
50 A -> 16 mm2
63 A -> 25 mm2
Sitten lasketaan virran, pituuden ja jännitehäviön mukaan pinta-ala:
A = 0,025 x P x L / % (toimii 12VDC:llä)
tai
A = 0,046 x I x L
A = Kaapelin pinta-ala (mm2)
P = Teho (W)
I = Virta (A)
L = Kaapelin pituus yhteen suuntaan (m)
% = Sallittu jännitehäviöprosentti
Tuon avulla voit tehdä oman taulukon.
Kaavojen lähde:
http://www.suomenlahdenpuuveneilijat.fi/PDF/johdatus_sahkoistykseen.pdf
http://www.imps.fi/kotisatama/Venesähkt.PDF
Valmis taulukko 12VDC / 2,5% / 1-9A / 1-20m:
http://www.sunwind.fi/tuotteet.php?mcat=3&cat=42
T: Pekka
mikko kurko
<konen...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:7608ac35-7999-4b26...@i12g2000prf.googlegroups.com.
..
Sähköstä en tiedä, kun en oo´ koskaan nähny muuta ku sillon ku se on
johdosta poistunu ;-) mutta sillon ku mua koulutettiin, elektronit
kulki mieluummin sitä ulkopintaa lämpötilasta ja taajuudesta
riippumatta, ja jos rupesivat kulkemaan johtimen keskellä, oli hätä
kädessä.
ilmeisesti niitä vapaita elektroneja löytyy enemmän siitä
ulkopinnasta, en tiä ku en oo´niitäkään nähny.
Mutta kai toi on sitte "hovissa muuttunu" ;-)
Sähkö on tilanteesta riippuen sinistä, keltaistaisen valkoista tai valkoista
(viimeinen tosi paha).
Kaks ekaa voi vaikka nähdä, vaan tuo viimeinen, kukaan ei ole kertomassa.
No.
Kyllä siellä ytimessäkin niitä elektroneja liikkuu atomista toiseen lähes
samalla nopeudellakin kuin ulkopinnassa.
Liikkuvien elektronien määrä vain on hiukan pienenpi verrattuna kylmenpään
pintakerrokseen.
Eli kansankielellä virta pakkauttuu molekyylirakenteen ulkopintaan
normaaleissa johdemateriaaleissa.
Eli oppi ei ojaan oo kaatanut, ja iso hovi pitää olla joka ton kaataa.
T: Kurko
konen...@hotmail.com
> <konenikk...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:7608ac35-7999-4b26-9f77-4b08ff2e7...@i12g2000prf.googlegroups.com.
Joo noista sähkön väreistä on kai ikävin se jossa ilma ionisoituu ja
kupari höyrystyy, piirtäen asentajan kuvan keskushuoneen
tiiliseinään ;-(
Nospam
Virta polttaa sulakkeen ei jännite.
Terv, Nospam
Kim Fallström
> Eli kansankielellä virta pakkauttuu molekyylirakenteen ulkopintaan
> normaaleissa johdemateriaaleissa.
Näin vaihtovirralla. Mitä korkeataajuisempi virta ja suurempi
johtavuus sitä lähempänä pintaa virta kulkee. Vaikuttava asia
tässä on virran muuttuminen ajan funktiona ja siihen liittyvät
pyörrevirtailmiöt. Verkkosähkön 50 Hz kulkee pyöreässä kupari-
johtimessa siten, että noin 9.3 mm syvyydellä virrantiheys on
pudonnut arvoon 1/e eli noin 37 prosenttiin johtimen pinnassa
nähtävästä virtatiheydestä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Skin_effect
Puolen hertsin taajuiselle virralle tunkeumasyvyys kuparissa
olisi 93 mm ja 0.005 Hz virralle vastaavasti 0.93 metriä.
Halkaisijaltaan kaksimetrinen kuparijohdin taitaa olla
aika harvinainen näky.
Tasavirta kulkee johtimen koko poikkipinta-alaa käyttäen.
Se ei pakkaudu johdon reunoihin eikä pintaan muutoin kun
siellä, missä johtimen geometria siihen pakottaa. Kun tasa-
sähkön kytket päälle niin aivan aluksi se kulkee pintaa
myöten (korkeat taajuudet kytkentähetkellä!) mutta transientin
kuollessa pois se täyttää sekunnissa myös ranteenvahvuisenkin
johtimen sisäosat.
Tuossa skin depth - artikkelissa kerrottiin, että virtaa pääosin
kuljettavan pintakerroksen paksuus on kääntäen verrannollinen
taajuuden neliöjuureen. Tasavirralla taajuuden painellessa
kohti nollaa kasvaa virtaa kuljettavan pintakerroksen
paksuus vastaavasti äärettömäksi.
Johtimessa on vapaita elektroneja aivan yhtä paljon sekä pinnan
läheisyydessä että keskellä johdinta olevissa atomeissa.
Elektronirakenteeseen ja varaustiheyteen liittyvät pintailmiöt
tapahtuvat niin lähellä pintaa (nanometrejä), että niiden vaikutus
millimetrin paksuisen johtimen DC - resistanssiin on yleensä
täysin olematon.
Kim
konen...@hotmail.com
Maailmanhistorian aikana ei todistettavasti A, virta eivätkä hänen
sukulaisensakaan ole polttaneet yhtään ainoota sulaketta syyllinen on
aina suoritetuissa tutkimuksissa ollut sukulainen W.
mikko kurko
<konen...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:14ee3cde-8826-4498...@e6g2000prf.googlegroups.com..
.
Joo noista sähkön väreistä on kai ikävin se jossa ilma ionisoituu ja
kupari höyrystyy, piirtäen asentajan kuvan keskushuoneen
tiiliseinään ;-(
Se on vielä luokkaa sinikeltainen kun 1MW/745V ABB:n STAR:i lähtee
paremmille metsästysmaille.
Laitossiivoja tota ei kuitenkaan voi käsittää ja päätti jottei enään,
koskaan ikinä tonne mene, vaikka ois kuka mukana.
No samassa tilassa on pari kolme samanlaista ja yksi 2MW STAR:i
Ja eihän tuo ollut ees paha pamaus, sinikeltainen, keltainenkin nähty, vaan
onni myötä, jotta kertomassa.
Valkoista ei ole kukaan kertomassa.
T:Kurko
konen...@hotmail.com
wrote:
> mikko kurko kirjoitti:
>
> > Virtahan kulkee pääasiassa johtimen/säikeen ulkopinnalla.
>
> Tuo koskee vain korkeita taajuuksia...
Onko jakeluverkon 50 Hz laskettavissa "korkeaksi" taajuudeksi ?!
mikko kurko
<konen...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:6d60ac15-ce0e-44f1...@u36g2000prf.googlegroups.com.
..
Onko jakeluverkon 50 Hz laskettavissa "korkeaksi" taajuudeksi ?!
EI.
mikko kurko
"Kim Fallström" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:aqNIj.368$Oc.207@lon04-news-philips...
En tota edes hakenut, vaan tota 3,9·10?3 /K CU:lle siis.
Voiko ton perusteella edes väittää, jotta sisus ja kuori on saman arvoisija
kuormittetaessa.
:)
No:
Aki Mannonen
> En tota edes hakenut, vaan tota 3,9·10?3 /K CU:lle siis.
> Voiko ton perusteella edes väittää, jotta sisus ja kuori on saman arvoisija
> kuormittetaessa.
> :)
>
> No:
Kuparin lämmönjohtavuus on niin hyvä ettei tuolla normaalitilanteissa
mitään merkitystä ole.
Kim Fallström
> "Kim Fallström" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti
[ skin depth ]
> En tota edes hakenut, vaan tota 3,9·10?3 /K CU:lle siis.
> Voiko ton perusteella edes väittää, jotta sisus ja kuori
> on saman arvoisija kuormittetaessa.
> :)
Eiköhän tuo johtavuus ole kuitenkin ole aika lailla samoissa
arvoissa sekä kuparikaapelin keskiosissa että laidoilla.
Hyvin karkea ja monia oikaisuja tekevä arvio: Oletetaan
10 mm halkaisijainen neliömäinen johdin, jonka kaksi sivua
reuna on lämpöeristetty ja kaksi taas jäähtyvät vapaasti
ilmassa.
Kuparin resistanssin lämpötilakerroin on 3.9E-3/K, eli
kymmenen kelvinin lämpötilaero tuottaisi vasta neljän
prosentin eron resistanssissa. Kuparin lämmönjohtavuus
on vastaavasti noin k=400 W/mK huoneenlämmössä.
Otetaan 5 mm kanttiinsa oleva kuutio kuparia, jonka
toinen pää olisi lämpöeristetyssä puolikkaassa ja
toinen vapaasti jäähtyvässä osassa kaapelia.
Tuotetaan tuon kalikan päiden välille 10 asteen
lämpötilaero. Lämpövirta kalikan tahkojen välillä
olisi nyt
dQ/dt = dT*A*k/d (A pinta-ala, d paksuus, dT lämpötilaero)
= 10K * 0.005m*0.005m * 400 W/mK / 0.005m
= 20 W.
Tämä on siis se teho, jonka verran *enemmän* pitäisi
lämpöä muodostua kaapelin sisällä verrattuna ulkopintaan
5 mm pituisessa pätkässä johdinta, jotta lämpötilaero
olisi 10 astetta ja resistanssiero vasta 3.9 %.
Tässä
Mä en haluaisi olla kovin lähellä umpikuparista sentin
paksuista kaapelia, jonka lämpöeristetty osa kuumenee
metriä kohti 4000 W *enemmän* kuin sen ulkokuori. Siinä
kun kulkisi salamaniskun suuruisia virtoja.
Lämpiämisen aiheuttama ero resistanssissa on sitä paitsi
virran kulkua tasaavaa: Siellä, missä resistanssi on suurin
(kuumaa) virta pienenee (siirtyy muualle), jolloin kupari
jäähtyy, resistanssi putoaa ja virta kasvaa.
Kim
tobe
>> Esim:
>> "The maximum lengths are based on a 1/2 volt drop over the indicated
>> length."http://www.rallylights.com/other/wiring.htm
>
> Onkos tuo x...@x.njet toimiva osoite voin laittaa mainitsemani kuvan
Nyt on toimiva maili laitettu, laita pois
konen...@hotmail.com
> Löytyykö vinkkejä missä (mieluiten netistä) olisi taulukko josta voisi
> katsoa: poikkipinta-ala/ampeerit/pituus
>
> Lähinnä n. 12v-24v luokkaan, eli ajoneuvosähköjä.
>
> Tulostettava versio olisi hakusessa offline tilanteisiin.
>
> Jonkun sortin online versio kyllä löytyi:http://www.the12voltshop.co.uk/information/aboutcablesizes.html
"Siinä mielessä vaikuttavat, että johdon loppupäässä olevan oikosulun
pitäisi
pystyä luotettavasti polttamaan (myös) johtoa suojaava sulake, ettei
johto
oikosulkutapauksessa jäisi ikuisesti grillaamaan ympäristöään."
Siinä yksi parhaista kriteereistä jota kannattaa noudattaa, varsinkin
jos kysymys on esim veneestä tai asuntovaunusta/autosta, jossa
yövytään.
Eli käytännössä, tee se kytkentä, ja polta se sulake.
Johdinta suojaavan sulakkeen pitäisi olla aina mahdollisimman lähellä
jännitelähdettä, akku tai muu, jolloin suojaamatonta johtimen osaa ei
jää.
Ikävän kallista kaikella tavoin hyvin suunnitellun ja toteutetun pien
jännitelaitteiston toteutus, siksi, tosi hyvin suunniteltu noissa
hommissa on jo tehty, vai miten se nyt meni, ainii, (lähes ;-)
Paul Keinanen
wrote:
>PenttiL wrote:
>> Pari faktaa:
>> -johdin ei sähköteknisessä mielssä ole koskaan liian paksu, jos se
>> mahtuu olemaan ja massi kestää hankinnan
>
>Käytännössä kuitenkin sähkövoimatekniikassakin on aina läsnä talouspuoli
>ja siksi johtojen mitoituksessakin on mukana käsite "johdon
>taloudellinen poikkipinta"
>
>Suurempi poikkipinta johtaa pienempiin häviöihin, mutta suurempiin
>investointikustannuksiin.
50/60 Hz käytössä ei paljoa 20 mm paksumpia umpikuparijohtimia ei
kannata käyttää skin-efektin takia. 10 mm seinämäpaksuudella oleva
kupariputki johtaa sähköä siinä missä umpinainen kuparitanko, jolla on
samat ulkomitat kuin kupariputken ulkomitat.
Siirrettäessä suuria virtoja ilmajohdoissa, samassa eristimessä
saattaa roikkua kaksi tai kolme johdinta muutaman kymmenen sentin
päässä toisistaan kuljettamassa samaa vaihetta. Kun yksittäinen johdin
pidetään kohtuullisen paksuisena (alle 20 mm halkaisija), virta
tunkeutuu vielä hyvin johtimen sisäosiin, hyödyntäen johtimen
sisäosienkin virrankuljetuskyvyn.
Paksuissa maakaapeleissa on saman vaiheen johdin jaettu useaan
toisista eristettyihin segmentteihin. Kyseessä on tavallaan anabolisia
stereoideja nauttineesta Litz-langasta :-). Litz lankaahan koostuu
kymmenistä äärimmäisen ohuista toisistaan eristetyistä säikeistä,
joita on käytetty paljon radiotekniikasta 0,1-10 MHz tajuuksilla.
Esim. 2 MHz taajuudella tunkeutumissyvyys on vain 0,05 mm, joten 0,1
mm paksumpia säikeitä ei kannattanut käyttää.
Paul
Erkki Esimerkki
>
> 50/60 Hz käytössä ei paljoa 20 mm paksumpia umpikuparijohtimia ei
> kannata käyttää skin-efektin takia. 10 mm seinämäpaksuudella oleva
> kupariputki johtaa sähköä siinä missä umpinainen kuparitanko, jolla on
> samat ulkomitat kuin kupariputken ulkomitat.
Kerropa tuo TVO:lle. TVO säästää miljoonia kun rupeaa tekemään johdot
kupariputkesta. Voit saada satoja tuhansia tuosta keksinnöstä
pelkästään aloitepalkkiona.
Paul Keinanen
Ei tämän pitäisi edes TVOlle olla mikään yllätys, kun paksuissa
maakaapeleissa on pitkään käytetty segmentoiintia juuri skin-efektin
takia.
Osittain skin-efektin ja osittain johtimien jäähdytyksen takia
suurjännitelinjojen johtimet koostuvat usein 2-3 vaijerista, joiden
välillä on kymmenien senttien etäisyys.
Paul
Erkki Esimerkki
>
> Maailmanhistorian aikana ei todistettavasti A, virta eivätkä hänen
> sukulaisensakaan ole polttaneet yhtään ainoota sulaketta syyllinen on
> aina suoritetuissa tutkimuksissa ollut sukulainen W.
Väitän että E kuumentaa ja lopulta polttaa sulakkeen.