--
sator
arepo
tenet
opera
rotas
Jape
"Hannu Huuskonen" <h_huu...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:avpugj$oqj$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Rakensin 20 vuotta sitten tuulivoimalan pyörän dynamosta ja puusta tehdystä
potkurista. Sähköä syntyi mitattavissa oleva määrä, ehkä sillä olisi jopa
yhtä lediä poltellut ;-)
-jm
> Oliskos tuo mahdollista tehdä tuuligeneraattori auton laturista
> välityshammaspyörien ja propellin avulla?
On _mahdollista_.
> Jos on, niin löytyykö mistään teko-ohjeita ja piirustuksia?
Saattaa jopa löytyäkkin.
Mitään järkeä tällaisessa kuitenkaan ei ole. Tuo auton laturi
tarvitsee aivan hitosti kierroksia (tuulivoimalan kannalta) ja tällöin
vaihteisto hukkaa turhan paljon energiaa.
Suosittelen vaihtoehtoisia menetelmiä.
--
@jhol
.net.my.ass
Niin, mutta auton laturi pyörii kyllä aika herkästi. Tosin eikös auton
laturi vaadi ensin virtaa jotta kentät magnetisoituu eli ei tuota ellei ole
akkua kiinni systeemissä.
> Suosittelen vaihtoehtoisia menetelmiä.
Kuin myös mutta onhan tuo ihan hauska projekti kokeilla ja jos asuu
puronvarresa voi väsätä vesivoimalan :)
Noita fillarin dynamovirityksiä on paljon noissa pienissä tuulimyllyissä
ihmisten puutarhoissa.
Jape
Jostain luin että autossa laturi pyörii tyhjäkäynnillä 1000 kierrosta
minuutissa.
Jape
Jolla se ei tuota sähköä juuri tippaakaan.
Vasta n. 3000 kpm saa sähkön tuottoa (kunnolla).
--
@jhol
.net.my.ass
[ Tämäkin kysymys toistuu täällä puolen vuoden välein. ]
Monenmoista on saatu aikaan, mutta tavallinen auton laturi
on pienvoimalakäytössä lähes huonoin mahdollinen vaihtoehto.
Pienvoimala tarkoittaa pienehköä muutamasta kymmenestä watista
muutamaan kilowattiin (joskus muutamaan kymmeneen kilowattiin)
olevaa laitosta.
Parempaan tulokseen pääsee etsimällä sellaisia
moottoreita joiden magnetointi hoidetaan kestomagneeteilla.
Hyviksi koettuja paikkoja aihioiksi ovat olleet
- isot kelanauhurit, siis ne joita oli aikoinaan elokuvissa
kun piti näyttää 'tietokoneelta'
- moottorit joilla pyöritetään esim kauppojen kassojen
hihnoja.
- teollisuusrobotit ja linjat (mm. servomoottoreita)
Generaattoriksi muunnettavan moottorin tulisi kuitenkin olla
sen verran suuri että mahdolliset laakerointimuutokset onnistuvat
helposti ja akselin paksuuden tulee olla riittävä jotta laite
on turvallinen. IP luokka jokin 'ip tiivis' eli 56 tai sinnepäin.
Toimivia rakenteita on myös saatu aikaan korvaamalla
oikosulkukoneen häkkiroottori kestomagneettiroottorilla.
Lisäksi on käytetty erikoisrakenteita, jotka ovat hieman työläitä,
mutta toimivia:
Tietääkseni yksi parhaista sivuista on:
http://homepages.enterprise.net/hugh0piggott/
Joitain lisätietoja aiheesta:
www.tuulivoimayhdistys.fi
-> Julkaisutietokanta
Lisäksi pitää opetella laskemaan tarvittava potkurikoko
ja voimat joita voimalaan kohdistuu. Lisätietoja mm.
itserakentajakansiossa. (julkaisutietokanta)
-- Risto
> Jostain luin että autossa laturi pyörii tyhjäkäynnillä 1000 kierrosta
> minuutissa.
Kuullostaa aika vähältä, kun koko koneenkin kierrosluku tyhjäkäynnillä
on jossain 1500 paikkeilla (ainakin minun autossani) ja tuossa
laturissa on vielä välitys, jolla se pyörii moottoria nopeammin.
--
Arzka oh3mqu+...@vip.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Mun autossa on tehdasasetuksena 700rpm jonka olen nostanut 900rpm:ään
taatakseni öljynkierron. Tuon suhteen saa helposti laskettua kun jakaa
kampiakselin siivapyörän kehämitan laturin siivan kehämitalla.
Jape
http://www.awea.org/faq/autogenerator.html
-- Risto
No aika korkealla on sun tyhjäkäynti. Yleensä tuo on alle 1000 rpm (700-900
rpm).
-- JR
Uudet napadynamot ovat tähän tarkoitukseen mitä parhaita, ne
on nimenomaan viritetty hitaaseen pyörimiseen.
> "Jape" <jarmo.k...@surffi.net> writes:
>
> > Jostain luin että autossa laturi pyörii tyhjäkäynnillä 1000 kierrosta
> > minuutissa.
>
> Kuullostaa aika vähältä, kun koko koneenkin kierrosluku tyhjäkäynnillä
> on jossain 1500 paikkeilla (ainakin minun autossani) ja tuossa
> laturissa on vielä välitys, jolla se pyörii moottoria nopeammin.
Kovin on tyhjäkäyntisi korkealla, koska päästömittauksissakin sallittu
yläraja on tuhannen kieppeillä - jos vain sattuvat sen mittaamaan tai
muutoin korvakuulolta havaitsevat. Joissakin automaattivaihteisissa
(vanhoissa) kulkineissa tyhjäkäynnin voi kyllä joutua ruuvaamaan melko
korkeaksi, jos mielii koneen pysyvän kunnialla käynnissä vaihde päällä,
mutta puolessatoista tuhannessa normaalilla "turbiinilla" varustettu
automaattipirssikin pyrkii jo perin voimallisesti eteenpäin...
Tyypillinen vaihtovirtalaturin välityssuhde on - lonkalta heitettynä - noin
2,3:1 tai enemmän, ja tasavirtalaturilla sitten hieman vähemmän, koska
vaihtovirtalaturin roottori pysyy suurilla kierroksilla varmemmin koossa
kuin tasavirtakoneen ankkuri.
Jonkin tyypillisen vanhan Boschin tasavirtalaturin suurin sallittu
kierrosluku on noin 9000 kierrosta minuutissa, joskin suurin latausteho
saavutettaneen jo tätä ennen kommutoinnin äärellisen nopeuden takia - ja
joillakin muilla tasavirtakoneilla ei suurin sallittu kierrosluku ole
näinkään korkea. Vaihtovirtakonetta taasen uskaltaa kierrättää jo hyvän
matkaa toiselle kymmenelle, jos siihen vain on mitään syytä - suurin
latausvirta saavutetaan usein jo neljän tai viiden tonnin tienoilla, minkä
jälkeen se ei enää kasva vaan pysyy jokseenkin vakiona.
Kannattaa siis etsiä romikselta jokin sisäisellä säätimellä varustettu
kompakti vaihtovirtalaturi tuulivoimalaa varten, sellainen kun on
taipuvainen tuottamaan kokeilijalle "hieman" vähemmän harmaita hiuksia tai
niiden lähtöä kuin kuluvia osia enemmän sisältävä tasavirtakone kärjellisine
säätimineen. Itse käyttäisin vaihteistona vielä hammashihnavälitystä, sillä
helppo ja halpa kiilahihnavälitys ei ole se aivan pienihäviöisin vaihtoehto,
vaikka pääseehän silläkin mainiosti alkuun.
Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
Kyllä se tuottaa. Vai alkaako sinun autossasi latausvalo
tyhjäkäynnillä palaa kun käännät kaikki sähkölaitteet päälle?
Pelkästään ajovaloista tulee toistasataa wattia, lämppärin puhallin
vie täysillä samaa luokkaa, takalasin lämmitin, ...
Tasavirtalatureista ei tyhjäkäynnillä kaikkea saa, koska niissä
pyörivä massa on niin paljon suurempi että välitys pitää jättää
hitaahkoksi.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
> Jouko Holopainen <jh...@gnosis.pp.invalid> writes:
>>> Jostain luin että autossa laturi pyörii tyhjäkäynnillä 1000 kierrosta
>>> minuutissa.
>> Jolla se ei tuota sähköä juuri tippaakaan.
>> Vasta n. 3000 kpm saa sähkön tuottoa (kunnolla).
>
> Kyllä se tuottaa. Vai alkaako sinun autossasi latausvalo
Latausvalo != "tuottaa sähköä merkittävässä määrin".
HTH.
--
@jhol
"Hyvä subbari toistaa alle 50 Hz taajuuksia" (.kotihifi:stä modifoitu)
Niin, unohtui tietty mainita se, että jännitteen laskusta huolimatta
latausmerkkivalo ei todellakaan syttynyt.
-jm
Meillä oli joitakin vuosia sitten auto, jossa tyhjäkäynnillä latausjännite
pysyi vakiona, kunnes kytki päälle kaikki kuormat takalasinlämmitintä
myöten, jolloin jännite laski (palatakseen taas normaaliksi kierrosten
noustessa). Laturi oli 70 ampeerin vaihtovirtasellainen.
Nykyisessä on 130 ampeerin laturi ja virta tuntuu riittävän tyhjäkäynnil-
läkin (ainakin kaikelle, mitä on tullut kokeiltua).
-jm
Totta, mutta niin on hintakin. Kyselin syksyllä että millä rahalla
sellaisen saa suomesta ostettuna ja alle 100E (eli n. 600mk!!) lisäksi
kukaan suostunut myymään ilman vannetta.
Verkosta löytyy muutamia testejä napadynamoille. Joidenkin rakenne
on sillä tavalla vinksallaan että ne kuormittavat etupyörää riippumatta
siitä että ovatko valot päällä vai ei. Osa toimii toki järkevästikin.
Kaikkien pyörintävastus oli huomattavasti suurempi kuin pelkän pyörän,
mutta kertaluokkaa pienempi kun perinteisen dynamon. Mitatut
hyötysuhteet olivat luokassa 30..60% silloin kun kuorma oli n. 3W.
Hakuavaimia en rupea nyt muistelemaan.
Samaan teholuokkaan (eli alle 5w) pääsevä www.picoturbine.com maksaa
osiensa puolesta ehkä 10..20euroa, suurin osa menee magneetteihin.
http://www.donandcarla.com/StarviewRanch/TheRanch/WindProjects/PicoTurbineKit/PicoTurbineKit.shtml
Löysin vielä kuvan pienestä värkistä joka pohjautuu kelanauhurin
moottoriin: http://www.ata.org.au/70byosav.htm
Tuollainen kelanauhurin moottori on erittäin hyvin tehty, niitä oli
nauhureissa yksi/kela ja kun koko nauhuri maksoi ~70-80 luvun vaihteessa
n. 100...300tonnia niin moottorit ovat lähes ikuisia verrattuna osaan
nykytekniikasta.
--Risto
Suosittelen tarkistamaan säädöt...
Omassani tyhjän käynti on 900 ja vaihde D asennossa 800kier/min
ja jaksaa pitää jännitteet 14V valot + sisäpuhallin päällä + kaikki mitä
autosta löytyy.
Eipä muuten mikään huonompi ajatus. Meinaan kun auton laturi lataa vakiona
säätimensä ansiosta oli kierrokset (no melkein) mitävain. Tätä täytyy
seurata mielenkiinnolla.
Tarkoitus olisi pykätä vempele joka edes ylläpitolataisi 60AH:n
vapaa-ajanakkua.
> No aika korkealla on sun tyhjäkäynti. Yleensä tuo on alle 1000 rpm (700-900
> rpm).
Hmmm... No voi olla että muistelen tilannetta nyt näin talvella
automaattiryypyn päällä ollessa :)
> Löysin vielä kuvan pienestä värkistä joka pohjautuu kelanauhurin
> moottoriin: http://www.ata.org.au/70byosav.htm
>
> Tuollainen kelanauhurin moottori on erittäin hyvin tehty, niitä oli
> nauhureissa yksi/kela ja kun koko nauhuri maksoi ~70-80 luvun vaihteessa
> n. 100...300tonnia niin moottorit ovat lähes ikuisia verrattuna osaan
> nykytekniikasta.
>
> --Risto
Pitää paikkansa. Ensi kesänä pitänee rakentaa tuuligeneraattori jossa käytetään tuollaista
nauhurin moottoria. Testasin että antaa muutaman amppeerin 12V akkuun melko vähäisellä
pyörityksellä. Todella tehokas peli. Nämä moottorit on tehty kestämään.
Onko kellään hyviä roottorin teko-ohjeita?
Tuolla moottorilla ei tarvita edes vaihteistoa ollenkaan, jos tekee siis propellin eikä savoniusta.
--
Janne Strang
RF-designer
Botnia Hightech Oy
PL 29 Kaustinen
janne....@bothi.fi
Ham: OH6LSL (3.5MHz-438MHz)
http://personal.inet.fi/yhdistys/oh6ai/index.htm
Janne
Juha Tuomala wrote:
>On Fri, 17 Jan 2003 06:16:47 GMT, Janne Strang <janne....@bothi.fi> wrote:
>
>
>>Onko kellään hyviä roottorin teko-ohjeita?
>>
>>
>
>Tässä threadissa listatuissa linkeissä oli ihan työvaiheineen
>kuvat ja kaikki.
>
>Mutta joo, tekis mieli tollanen väsätä itsekkin. Helsingin
>tekussa oli muuten sellaisia pystyssä pyöriviä spiraaleja,
>rakenne oli aika tukevan ja yksinkertaisen oloinen, yksi
>suora akseli ja liikkuva osa. Toimii joka suunnasta jne.
>Ovat varmaan paljon turvallisempia kuin tollaiset lentokoneen
>potkurit jotka leikkaa palan otsalohkosta. Hyötysuhteesta
>ei ole mitään hajua.
>
>Juha
>
"Janne Strang" <janne....@bothi.fi> kirjoitti
viestissä:3E2E38C4...@bothi.fi...
> Mikäs se roottori oli joka oli waterworld elokuvassa? Eikö se ollu joku
> darrien-roottori? (siinä oli pitkä masto ja 3 kaarta ylhäältä alas.) Sillä
> oli aika hyvä hyötysuhde. Muuten tavallisella lapa-roottorilla pääsee hyvään
> hyötysuhteeseen n. 5 - 20 m/s tuulella. Jos tuulen nopeus kasvaa liikaa,
> niin generaattori ei saa siitä mitään ylimääräistä irti, mutta käämit
> saattaa palaa...
>
> "Janne Strang" <janne....@bothi.fi> kirjoitti
> viestissä:3E2E38C4...@bothi.fi...
Kyse oli nimenomaan darrieus roottorista. Laitetta on yritetty
saada kestämään sekä pienten että isompien firmojen toimesta
aina silloin tällöin, mutta huonolla menestyksellä.
(edellisestä yrityksestä taitaa olla jo 10vuotta aikaa)
Kaikki tehdyt laitteet, niin pienetkin kuin suuret ovat
hajonneet väsymysmurtumiin. Tämä siitä huolimatta että
osa oli toteutettu tekniikoilla/materiaaleilla jotka
eivät olisi kaupallisesti mitenkään kannattavia.
Väsymismurtumat johtuvat laitteen toimintaperiaatteesta jossa
tuuli kohtaa lavat koko ajan eri kulmassa. Tästä aiheutuu
itsessään kiertoa ja lisäksi hyrrävoimat aiheuttavat koko
'vispilään' kaikki mahdolliset värähtelymuodot. Kirja
'WindKraftlagen (Robert GasCH)' luettelee kymmenen värähtelytapaa
kohdassa 'Dynamic von Vertikalachrotoren', harmi vaan että
kaikki myös toteutuvat käytännössä.
Kirja on varsin suositeltava myös harrasteprojekteihin.
Eräs suurimmista voimaloista oli 'eole', joka sekin purettiin
jo aikoja sitten.
Kuvia eri projekteista ja laitteista löytyy googlen kuva-haulla
avaimella darrieus
Voimalan muitan hankalia piirteitä ovat:
- ei lähde ilman apua pyörimään.
- vaikea sijoittaa tarpeeksi korkealle jotta alin kolmanneskin
tuottaisi tehoa.
- koko laitteen massa pitää laakeroida.
- Myrskysuojaus hankalaa/erittäin vaikeaa koska lapoja
ei voi kääntää pois tuulesta.
-- Risto
ps. Suorittamalla muutaman laskutoimituksen huomaa hyvin että
kun tuulen nopeus kasvaa yli 25m/s on hyvin järkevää pysäyttää
voimala, myrskysuojaus pitää siis rakentaa kaikkiin voimaloihin,
pieniinkin. Tapoja tähän on kuitenkin monia.
Kirjan nimi meni väärin:
Robert Gasch: Windkraftanlagen ISBN 3-519-26334-3
Kuvissa molemmat waterworld elokuvan trimaran botskit... Siis kaksi! Mä kun
luulin että se mekanismi jolla costner laskee roottorit ja nostaa purjeet
oli aito... Byhyy... Illuusio on pilattu...
"Risto Jokinen" <Risto....@kor.jaaikiosoit.teeksi.itse> kirjoitti
viestissä:pan.2003.03.09....@kor.jaaikiosoit.teeksi.itse...