Olen asentelemassa IP-valvontakameraa. Kaapelia kotikoneen kytkinpurkilta
tulisi n. 150m ja ajattelin laittaa 100 m kohdalle jonkin purkin jolla
varmistaisin yhteyden toimivuuden. Olisi ylim��r�isen� TW-645
reititin/kytkin jota ajattelin k�ytt�� vain kytkimen�. Ongelmaksi tuli,
miten konffaan tuon niin ettei sen tarvitse mietti� ja jaella IP-osoitteita?
En saa kameraa n�kym��n tuon l�pi nyt mill��n. Kytkenk� Ethernet-kaapelin
ensimm�isest� purkista LAN vaiko WAN-liit�nt��n?
Kiitoksia vastauksista,
Mika
Molemmat johdot kytket��n LAN portteihin ja purkista pit�� asettaa ainakin
DHCP palvelin pois p��lt� tai muuten tapahtuu kummia. Asetusten m��rittelyyn
varmaan l�ytyy nestist� oikea ohjekirja.
Ethernetin pit�isi toimi 500m asti ongelmitta. Todenn�k�isesti
ylim��r�inen purkki v�liss� l�hinn� huonontaa toimivuutta, on nimitt�in
yksi kohde enemm�n rikkoontumassa.
Jos sen sinne kuitenki haluaa laittaa, niin t�lkin DHCP serveri pois
p��lt� ja kumpikin piuha LAN t�kkeleihin kiinni. Joissain saa sen WAN
portinkin siirretty� LAN k�ytt��n jolloin saa yhden r��rin lis��
kytkink�ytt��n.
--
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sis�pintaan # Vesa Saastamoinen #
# painetut aukaisuohjeet. # vesas at iki dot fi #
###############################################################################
> Ethernetin pit�isi toimi 500m asti ongelmitta.
L�hde?
> Todenn�k�isesti ylim��r�inen purkki v�liss� l�hinn� huonontaa toimivuutta
Tai sitten mahdollistaa sen jos ensimm�inen tietosi olikin ankka.
Pitk�ss� vedossa suurin riski on kes�s��t. Ei tarvita kummoista ukkosta kun
tuollainen 15m pituinen antenni maastossa nappaa hieman kipin�� ilmasta ja
kaikki mit� siin� on v�liss� ja p�iss� hajoaa. Se etu tuossa on kyll� ett�
noissa liit�nn�iss� on 1000V erotukset suuntaansa mutta se ei paljoa tunnu
salamaa vastaan. T�h�n ei auta muu kuin p�tk� optista kuitua v�liss�.
Valitettavasti tuo 500m pituus p�ti wanhalle keltaiselle koaksiaalille
johon sitten ruuvattiin piikill� kiinni transcieverit� jotka puolestaan
kytkettiin laitteisiin AUI-kaapelilla, saakohan noita edes en�� mist��n.
Kierretyn parin ethernetin speksattu raja on kyll� 100m.
Toisaalta olen joskus ajanut 10megan vauhdilla pitempi�kin matkoja.
>Vesa Saastamoinen wrote:
>> Mika Sepp�l� <sika.m...@phnet.fi> kirjoitti:
>>> Hei!
>>>
>>> Olen asentelemassa IP-valvontakameraa. Kaapelia kotikoneen kytkinpurkilta
>>> tulisi n. 150m ja ajattelin laittaa 100 m kohdalle jonkin purkin jolla
>>> varmistaisin yhteyden toimivuuden.
>>
>> Ethernetin pit�isi toimi 500m asti ongelmitta. Todenn�k�isesti
>> ylim��r�inen purkki v�liss� l�hinn� huonontaa toimivuutta, on nimitt�in
>> yksi kohde enemm�n rikkoontumassa.
>
>Valitettavasti tuo 500m pituus p�ti wanhalle keltaiselle koaksiaalille
>johon sitten ruuvattiin piikill� kiinni transcieverit� jotka puolestaan
>kytkettiin laitteisiin AUI-kaapelilla, saakohan noita edes en�� mist��n.
Ohut-Ethernet (10BASE2) kyll� menee 185-200 m RG-58
koaksiaalikaapelilla, joka riitt�isi t�ss� tapauksesa. On t�rke��,
ett� ainoastaan toisen p��n terminaattori maadoitetaan.
Ukkos yms. ylij�nnitteiden kanssa on aina syyt� olla varovainen noin
pitkill� vedoilla, varsinkin jos kaapeli kulkee ulkoilmassa.
> Ohut-Ethernet (10BASE2) kyll� menee 185-200 m RG-58
> koaksiaalikaapelilla, joka riitt�isi t�ss� tapauksesa. On t�rke��,
> ett� ainoastaan toisen p��n terminaattori maadoitetaan.
Siihen vaan on jo vaivalloista l�yt�� sovittimia ja nopeuskin on vain
kymmenesosa.
Voisi tuohon etsi� my�s HomePNA sovittimet ja vet�� yhdell� parilla koko
matkan. Matkaksi luvataan 300m 2.0 versiolle.
Itsell� likimain vastaava tarve. L�ytyisik� tarkempia ohjeita kuituyhteyden
rakentamiseen? Tarvittaessa kuidun voisi piilottaa my�s maahan (kumpi
vaihtoehto on edullisempi?).
> Varastetaan threadia v�h�n, osaako joku sitten sanoa miten hankala
> vaihtoehto tuo kuitu olisi?
>
> Itsell� likimain vastaava tarve. L�ytyisik� tarkempia ohjeita
> kuituyhteyden rakentamiseen? Tarvittaessa kuidun voisi piilottaa my�s
> maahan (kumpi vaihtoehto on edullisempi?).
Kuitu on vain rahakysymys. Yksitt�iseen vetoon se lis�ksi pit�� ostaa
m��r�mittaisena valmiiksi p��tettyn�. veto voi sitten olla ilmassa tai
maassa tai silt� v�lilt� ihan miten haluaa. Kuidun p��h�n tulee laitteet
jotka eiv�t nek��n ole ilmaisia. Lopputulos on toki sitten hyv� ja nopeutta
saa sen mink� tarvitsee.
Tuli joskus 80-luvun loppupuolella kytkettᅵvᅵksi kaksi teollisuushallia
yhteen, matkaa oli jotain 150m ja joku oli joskus kaivanut hallien
vᅵliin jonkinlaisen sisᅵpuhelinkaapelin, runsaasti kierrettyjᅵ pareja.
Sisᅵverkot olivat ArcNet'tiᅵ ja kytkentᅵ tehtiin kahdella koaksiaali-
kierrettypari sovitinpurkilla, sovitusvastukset viritettiin kᅵyttᅵen
skooppia niin ettᅵ saatiin maksimi signaali ja minimi vᅵᅵristymᅵ.
Aparaatti toimi ihan hyvin ensimmᅵiseen ukonilmaan asti, kohtuu
lᅵhelle iski salama ja sovitinpurkkien sisukset muuttuivat noeksi.
Sen jᅵlkeen kaivettiinkin maahan kaksoiseristetty koaksiaali :)
> maassa tai silt� v�lilt� ihan miten haluaa. Kuidun p��h�n tulee laitteet
> jotka eiv�t nek��n ole ilmaisia. Lopputulos on toki sitten hyv� ja nopeutta
> saa sen mink� tarvitsee.
Jo keskihintaisista kytkimista alkaa l�ytym��n kuituportteja, joten ei
noi laitteen nyt niin kauhean kalliita ole. Tuollaisessa
kotitekoisessa kuituvedossa suurin ongelma on se, ett� tuon kuidun
liitokset eiv�t onnistu kotoa l�ytyvin v�linein, ja siihen kuidun
p��h�n laitettavien liittimien asentamiseksi on vaihtoehtona ostaa
kuitu valmiiksi oikean mittaisena ja tilata jo liikkeess� ne liittimet
siihen p��h�n. Tai sitten tilata joku kuituhitsin omaavan henkil�n
kyl��n (Tuollaiset kaupalllsetkaan vierailijat eiv�t loppujen lopuksi
mit��n kauhean kalliita ole, suurin kuluer� lienee
kilometrikorvaukset) tai sitten lainata vehjett� joltain tutulta ja
opetella k�ytt�m��n sit�.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Kun kuitu liittyi t�ss� osaksi ukkossuojaukseen, niin kannattaa sitten
muistaa ett� sinne kuidun "ulkop��h�n" tulevat laitteet (kamera ja
mediamuunnin) tarvitsevat kuitenkin k�ytt�j�nnitteet joitten kautta on
jonkinsortin (vaikkei v�ltt�m�tt� galvaaninen) yhteys maahan. Ne laitteet
ovat yh� alttiina ukkoselle, vaikka p�tk� kuitua v�liss� auttaakin muun
it-infran suojaamisessa.
Jos pit�ytyy eetteritekniikassa, niin sinne kameralle kannattaisi
k�ytt�s�hk� viel� samasta suunnasta kuin eetterikin (esim. silt� 100m
kohdalla olevalta kytkinpurkilta) , t�m� helpottaa suojausasioita kun eri
reittej� kulkevat kaapelit eiv�t muodosta suurta antennisilmukkaa. Jos
s�hk�nsy�tt� on PoE, niin silloin t�m� n�kemys toteutuu itsest��n.
Astetta kuitua (tai mit��n noin pitk�� kaapeliasennusta) helpompi ratkaisu
voisi olla wlan, jos s�hk� on jo saatavilla kameran asennuspaikassa.
Ulkotiloissa sill�kin p��see kohtuulliseen kantamaan, ja saattaa s��sty�
kaapeliasennuksilta. Ja tarvittaessa kameran my�hempi siirt�minen eri
paikkaan on kenties helpompaa.
--
TiN
>
> Ethernetin pit�isi toimi 500m asti ongelmitta. Todenn�k�isesti
> ylim��r�inen purkki v�liss� l�hinn� huonontaa toimivuutta, on nimitt�in
> yksi kohde enemm�n rikkoontumassa.
>
Yhden segmentin mitta on speksattu max 94 m:n mittaiseksi.
Lis�ksi laitekaapeli 3 m kumpaankin p��h�n. Yhteens� siis 100 m.
Olen todennut, ett� ongelmat alkavat aika pian sen j�lkeen,
jos tuo mitta ylitet��n. 150 m on jo aika paha 100Mb/s yhteydelle.
10 Mb/s viel� toimii, mutta ongelmia siin�kin tulee ennen 200 metrin
t�yttymist�. Gigaisella �l� ylit� sallittuja pituuksia.
Ratkaise ongelma mieluummin kuiduilla tai asenna kytkin toistimeksi aina
max. 100 m v�lein. Kuitenkin max. 4 kpl per�kk�in.
>
>Kun kuitu liittyi t�ss� osaksi ukkossuojaukseen, niin kannattaa sitten
>muistaa ett� sinne kuidun "ulkop��h�n" tulevat laitteet (kamera ja
>mediamuunnin) tarvitsevat kuitenkin k�ytt�j�nnitteet joitten kautta on
>jonkinsortin (vaikkei v�ltt�m�tt� galvaaninen) yhteys maahan. Ne laitteet
>ovat yh� alttiina ukkoselle, vaikka p�tk� kuitua v�liss� auttaakin muun
>it-infran suojaamisessa.
Minun veikkaus on se, ett� vaikka kaksi rakennusta (vaikka
p��rakennus+saunarakennus tai asiakkaan talo+puhelinkeskus) ovat
kummatkin varustettu kummallisilla maadoituselektrodeilla, salamanisku
toisen rakennukseen aiheuttaa sen verran suuren maapotentiaalipompun
ett� 500-2500 V ylij�nnitett� kest�v�ss� elektroniikassa tapahtuu
ylily�nti.
Suoraa salamaniskua ei edes tarvitse tapahtua, vaan l�heisiin
puhelin/s�hk�pylv�isiin tullut isku ajaa saman asian, kun kiinteist�n
maadoituselektrodiin menee satojen tai tuhansien ampeerien virta
maadoitusresistanssin l�vitse, aiheuttaen satojen tai tuhansien
volttien maapotentiaalien nousun, joka pahimmassa tapauksessa
aiheuttaisi ison tasausvirran kulun herk�n elektroniikan kautta.
Kuitukaapelin k�ytt� varmistaa sen, ettei t�m� potentiaaliero tasaannu
iskun aikana vaan pikkuhiljaa maan resistiivisyyden kautta.
T�m� onkin semmoinen asia jota ei moni tunnu ymm�rt�v�n kun usein luullaan
ett� vain suora isku ihan viereen aiheuttaisi tuhoa ja sitten ihmetell��n
kun jotain hajosi vaikka "ukkonen oli kaukana".
Ja ihan se pilvisalamakin indusoi ihan riitt�vi� virtoja paikkojen
hajoittamiseksi, kun sopivasti kohdalle sattuu.
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
> Paul Keinanen wrote:
>> Suoraa salamaniskua ei edes tarvitse tapahtua, vaan lᅵheisiin
>> puhelin/sᅵhkᅵpylvᅵisiin tullut isku ajaa saman asian, kun kiinteistᅵn
>> maadoituselektrodiin menee satojen tai tuhansien ampeerien virta
>> maadoitusresistanssin lᅵvitse, aiheuttaen satojen tai tuhansien
>> volttien maapotentiaalien nousun, joka pahimmassa tapauksessa
>> aiheuttaisi ison tasausvirran kulun herkᅵn elektroniikan kautta.
>
> Tᅵmᅵ onkin semmoinen asia jota ei moni tunnu ymmᅵrtᅵvᅵn kun usein
> luullaan ettᅵ vain suora isku ihan viereen aiheuttaisi tuhoa ja sitten
> ihmetellᅵᅵn kun jotain hajosi vaikka "ukkonen oli kaukana".
Tᅵhᅵnhᅵn vielᅵ usein liittyy se, ettᅵ tuhoutunut hᅵrveli oli puhelin- ja
sᅵhkᅵverkon vᅵlissᅵ, ja noiden verkkojen lᅵhimpien maadoituspisteiden
vᅵli on helposti kilometrejᅵ...
-X
N�inkin....
Sitten viel� on ainakin kolmaskin ilmi�, mik� tuhoaa purkkeja ukkosella,
eli salaman indusoimia virta... Salamassa kun virran nousunopeus on
melkoinen,
niin se synnytt�� kaikkiin pitkiin johtimiin, jotka joutuvat
magneettikent�n
piiriin, virtapiikin. Jos ja kun sitten yleens� virralle ei l�ydy
paluutiet�,
niin tuo virta synnytt�� kaapelin p��ss� kammottavan j�nnitepiikin.
Kosteaan maahan tuo kentt� ei juurikaan uppoa, koska my�s maahan syntyy
virta joka imee osan energiasta. Vaarassa ovat siis enemm�n ilmajohdot.
Sin�ns� tuon j�nnitepiikin energia ei niin kummallinen ole, mutta syntyv�t
j�nnitteet on sen verran rajuja, ett� puolijohteet paukkuu. T�ll�
mekanismilla
ukkosen s�rkem�t laitteet ei yleens� ole nokisia, mutta mykistyneet ne
silti on.
N�ilt� piikeilt� my�s tavalliset suht simppelit ylij�nnitesuojat suojaa
aika hyvin,
mutta eih�n noissa kiinalaisissa ethernet purkeisa mit��n suojia ole.
Suojauksessa auttaa toki tuolla ketjussa aiemmin mainittu apus�hk�sy�t�n
j�rjest�minen samasta suunnasta datayhteyden kanssa, koska silloin
j�nnitepiikki syntyy saman suuntaisena kaikkiin johtimiin. Silloin ei laite
n�e ainakaan koko ylij�nnitepiikki� data ja vaihejohtimen v�lill�.
Jos pilvisalama iskee samansuuntaisesti "ilmajohdon" kanssa, tuossa
tosiaan syntyy muuntajavaikutus, kun "salamajohtimen" 10.000-100.000 A
virta indusoituu kaapeliin. Kun kaapelivaipan molemmat p��t on
maadoitettu, syntyy maan kautta suljettu virtapiiri, jonka kautta
kulkee suuriakin virtoja.
Joissakin tapauksissa t�t� silmukkavirtaa pyrit��n rajoittamaan siten,
ett� kaapelivaippa on maissa toisessa p��ss�, mutta toisessa p��ss�
vaippa kytket��n maadoituselektrodiin n. 100 ohmin vastuksen kautta,
jonka tehonkesto on 1-2 W. Erin�isi� sarja- ja rinnakkais-
kondensaattorivirityksi� on my�s n�kynyt t�m�n vastuksen ymp�rill�.
Jos pilvisalama iskee kohtisuoraan ilmajohdon poikki, indusoituneet
virrat ovat pieni�, eli t�m� selitt�� sen, miksi vain osa salamoista
aiheuttaa vahinkoja.
>Suojauksessa auttaa toki tuolla ketjussa aiemmin mainittu apus�hk�sy�t�n
>j�rjest�minen samasta suunnasta datayhteyden kanssa, koska silloin
>j�nnitepiikki syntyy saman suuntaisena kaikkiin johtimiin. Silloin ei laite
>n�e ainakaan koko ylij�nnitepiikki� data ja vaihejohtimen v�lill�.
T�ss� suhteessa Power over Ethernet (PoE) on hyv� uudistus.
FTP ja STP kaapeleilla vaippa kannattaa maattaa vain
virransy�tt�p��st�, jolloin saadaan aikaiseksi hyv� s�hk�staattinen
suojaus (aiheuttamatta silmukkavirtoja, joita voisi synty� molemmista
p�ist� maadoitetussa vaipassa, jos salama sattuisi iskem��n
samansuuntaisesti johtimen kanssa).
Noin yritt�m�ll� en saanut laitetta toimimaan. Kun kytken kotikoneeni
kytkinpurkkiin kameran suoraan, se toimii. Kun laitan em. tavalla konffatun
TW645:n v�liin, ei kameraa l�ydy. Jos taas otan ensimm�isen purkin pois
v�list�, niin taas toimii. Kamerassa siis default oma kiinte� IP-osoite,
j�lkimm�inen purkki alustettu ensin tehdasasetuksille, otettu DHCP pois
p��lt� ja molemmat piuhat LAN porteissa. Apua siis kaivataan edelleen...
kaapeleissa tuo vika ei ole, p�yd�ll� koneen vieress� olen t�t� vasta ensin
kokeillut.
Ukkosjuttu oli hyv� pointti. 100m on tietoliikennemaakaapelia, sen j�lkeen
tulee tuo toinen purkki + PoE sy�tt� ja sitten n. 40m Cat5 -kaapelia. Saa
n�hd�, paukkuuko ukkosella... pit�isik� maakaapelin vaippa maadoittaa?
Mika
Mikä on tämä ensimmäinen kytkinpurkki? Miten on koneesi IP-osoite ja
subnet mask määritelty? Onko se kiinteä vai jonkun purkin DHCP:llä
määrittelemä. Varmaankin toimimattomissa tapauksissa kone ja kamera
ovat eri aliverkoissa ja niiden välinen gateway on määrittelemättä.
DHCP:tä ei tarvitse kytkeä pois. Ainoa mistä pitää huolehtia on se,
ettei DHCP jaa osoitteita, jotka menevät päällekkäin kiinteiden
kanssa. Ei DHCP tee mitään laitteelle, jolla on kiinteä IP. Tietysti
ko. käytössä DHCP:tä ei tarvita mihinkään ko. purkissa.
Joakim
Ettei ole joku suora-/ristikaapeliongelma, kun viel� on sellaisiakin
laitteita jotka eiv�t sit� itse haistele?
Voihan tuo purkki olla vaikka rikki. Kannattaako sen kanssa nyt
pitk��n tapella, kun uusia pelkki� kytkimi� saa parhaimmillaan alta
kympin...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
> Mika Sepp�l� <sika.m...@phnet.fi> kirjoitti:
> > Hei!
> >
> > Olen asentelemassa IP-valvontakameraa. Kaapelia kotikoneen kytkinpurkilta
> > tulisi n. 150m ja ajattelin laittaa 100 m kohdalle jonkin purkin jolla
> > varmistaisin yhteyden toimivuuden.
>
> Ethernetin pit�isi toimi 500m asti ongelmitta.
Taitaa olla tuo fakta per�isin jostain vanhentuneesta l�hteest�...
Tuo Ethernetin 500 metrin raja p�tee paksu-ethernetille, jossa
dataa kuljetettiin pitkin peukalon paksuista koaksiaalikaapelia
10 Mbit/s nopeuidella.
Muilla nopeuksilla ja muilla medioilla vastaavat maksimipituudet on erilaisia.
> Todenn�k�isesti
> ylim��r�inen purkki v�liss� l�hinn� huonontaa toimivuutta, on nimitt�in
> yksi kohde enemm�n rikkoontumassa.
Pit�� paikkaansa ett� ylim��r�iset purkit v�liss� huonontaa
toimivuutta silt� osin ett� se v�lipurkki voi menn� rikki tai
silt� katketa s�hk�t.
Toinen mik� huonontaa toimivuutta, mutta v�h�n eri tavalla on
yli speksien mukaisten kaapelipittuuksien k�ytt�. Parikaapelia
k�ytt�v�t Ethernetit on suunniteltu ymp�rist��n jossa kaapelin
pituudet on 100 metri� tai olle. Hyv�ll� tuurilla 10 tai 100
megainen yhteys saatta toimia jonkin verran pidemm�llekin
jos kaapeli on laadukkaampaa kuin minimivaatimus... arviolta
joku 150 metri� voisi hyv�ll� tuurilla ja sopivilla laitteilla
menn� 10 tai 100 Mbit/s nopeudella kun kaapeli CAT6 tai CAT7
tasoista (alkuper�iset speksit 100 Mbit/s Ethernetille tehty CAT5
kaapelille, 10Mbit/s p�rj�si viel� v�h�n heikommallakin 100 metriin).
> Jos sen sinne kuitenki haluaa laittaa, niin t�lkin DHCP serveri pois
> p��lt� ja kumpikin piuha LAN t�kkeleihin kiinni. Joissain saa sen WAN
> portinkin siirretty� LAN k�ytt��n jolloin saa yhden r��rin lis��
> kytkink�ytt��n.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
> Anonymous wrote:
>
> > Varastetaan threadia v�h�n, osaako joku sitten sanoa miten hankala
> > vaihtoehto tuo kuitu olisi?
> >
> > Itsell� likimain vastaava tarve. L�ytyisik� tarkempia ohjeita
> > kuituyhteyden rakentamiseen? Tarvittaessa kuidun voisi piilottaa my�s
> > maahan (kumpi vaihtoehto on edullisempi?).
>
> Kuitu on vain rahakysymys. Yksitt�iseen vetoon se lis�ksi pit�� ostaa
> m��r�mittaisena valmiiksi p��tettyn�. veto voi sitten olla ilmassa tai
> maassa tai silt� v�lilt� ihan miten haluaa. Kuidun p��h�n tulee laitteet
> jotka eiv�t nek��n ole ilmaisia.
Kuidun p��h�n tulevat laitteet eiv�t ole ihan ilmaisia, mutta niiden
hinnat on tulleet viime vuosia tuntuvasti alasp�in. Kuitusovittimia
hintaluokka l�htee alle 100 euroa per p�� (100 Mbit/s).
> Lopputulos on toki sitten hyv� ja nopeutta
> saa sen mink� tarvitsee.
Tuo kaapeleiden laatuvaatimus tuntuu olevan usein hiukan yliampuvaa,
ainakin kotikäyttöön. Asensin meidän 70-luvun rivitaloon Ethernet-
pohjaisen taloyhtiöverkon muutama vuosi sitten. Aluksi mietimme
HomePNA ja VDSL-ratkaisua, mutta sitten kokeilin maahan 70-luvulla
kaivettuja puhelinkaapeleita ja totesin, että 100 Mbit/s kulkee niissä
OK, vaikka pisimmät matkat ~100 m ja välissä vielä kaukana CAT5-
tasosta olevia kytkentöjä. Verkko on ollut käytössä nyt reilut 5 v ja
mitään ongelmia ei ole ollut. Kytkimen statistikkaa näyttää kyllä
yhdellä välillä jonkin verran virheellisiä paketteja, mutta käyttäjä
tätä ei huomaa (olen itse tuon kaapelin takana). Talojen sisälle
vedimme kyllä uutta CAT5e-kaapelia vanhoihin putkiin.
Tuolloin kokeilin myös tavallista kiertämätöntä sähkökaapelia. Hyvin
pelasi 100 Mbit/s siinäkin!
Monesti olen miettinyt, että olikohan oikeasti tarpeen uusia kaapelit
CAT5-tasoon kuten lukuisissa yrityksissä tehtiin vuosituhannen
vaihteessa. Firman roskiksesta bongattuja kaapeleita mulla on useampi
100 Mbit/s käytössä kotona.
Joakim
> Noin yritt�m�ll� en saanut laitetta toimimaan. Kun kytken kotikoneeni
> kytkinpurkkiin kameran suoraan, se toimii. Kun laitan em. tavalla
> konffatun TW645:n v�liin, ei kameraa l�ydy. Jos taas otan ensimm�isen
> purkin pois v�list�, niin taas toimii. Kamerassa siis default oma
> kiinte� IP-osoite, j�lkimm�inen purkki alustettu ensin
Jos IP osoite on kiinte� ei DHCP palvelin sit� haittaa lainkaan joten purkki
on rikki tai kaapelit purkille v��r�nlaisia.
> Kuidun p��h�n tulevat laitteet eiv�t ole ihan ilmaisia, mutta niiden
> hinnat on tulleet viime vuosia tuntuvasti alasp�in. Kuitusovittimia
> hintaluokka l�htee alle 100 euroa per p�� (100 Mbit/s).
N�it� voisikin joskus kokeilla:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.21915
(HSGQ EFiber 5500S 10/100Mbps RJ45 LAN to Fiber Optic Single Mode Duplex
Fiber Convertors (2-Pack), 60 USD / pari)
Multimode-purkit saisikin sitten ~48 dollarilla:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.21916
--
Antti Sepp�nen | PGP public key:
antti (�) hervanta.com | http://www.hervanta.com/~antti
OH3HMI
>Mik� on t�m� ensimm�inen kytkinpurkki? Miten on koneesi IP-osoite ja
>subnet mask m��ritelty? Onko se kiinte� vai jonkun purkin DHCP:ll�
Ensimm�inen kytkinpurkki on TW-EA510 WLAN / 4 port switch. Kone on siin�
kiinni piuhalla ja saa osoitteen DHCP:ll�. Defaulttiasetukset muuten.
Kaapelit ovat suoria ja toimivia.
T�ytyy tsekata viel� noita subnet maskeja sun muita. Tai sitten hommata se
kytkin. Kiitoksia.
Mika
> Ensimmäinen kytkinpurkki on TW-EA510 WLAN / 4 port switch. Kone on siinä
> kiinni piuhalla ja saa osoitteen DHCP:llä. Defaulttiasetukset muuten.
> Kaapelit ovat suoria ja toimivia.
>
> Täytyy tsekata vielä noita subnet maskeja sun muita. Tai sitten hommata se
> kytkin. Kiitoksia.
Jos homma toimi ohittamalla tämä ensimmäinen kytkipurkki, on aika
varmaa, että vika ei ole toisessa kytkinpurkissa, vaan kaapeleissa tai
asetuksissa.
Kaapeleita on siis kahta tyyppiä: suoria ja ristiinkytkettyjä.
Nykyiset kytkimet ja koneet toimivat molemmilla, mutta hiukan
vanhemmat eivät. Laitteen ja kytkimen välillä toimii aina suora, mutta
kahden kytkimen välille saatetaan vaatia ristiinkytketty. Siis
toimivaksi havaittu kaapeli ei välttämättä toimikaan väärässä
paikassa.
Sitten noi nettiasetukset. Jotta samassa kytkimessä olevat laitteet
näkevät toisensa, pitää niiden olla samassa aliverkossa. Esimerkiksi
192.168.1.1 ja 192.168.2.1 eivät ole samassa aliverkossa tyypillisellä
255.255.255.0 maskilla, joka kattaa vain viimeisen numeron muutokset.
ipconfig-komento kertoo koneesi asetukset.
Tuon ensimmäisen purkin ohittaminen tuo erikoisen tilanteen, sillä
tuolloin DHCP-palvelinta ei ole, jolloin ainakin XP-koneet käyttävät
jotain keksittyä IP-osoitetta.
Joakim
Uusien laitteiden pit�isi kyll� automaagisesti osata k��nt�� piuhojen
TX/RX-parit oikein, mutta saattaa olla ett� tarvitset kytkimien v�liin
ristiinkytketyn piuhan. Eli siis jos v�liss� on kiinte�� runkokaapelia,
niin toiseen p��h�n suoraan kytketty, normaali kaapeli ja toiseen
ristiinkytketty. Jos k�ytt�� kahta ristiinkytketty� saa taas suoran
kaapelin. :)
>Kuidun p��h�n tulevat laitteet eiv�t ole ihan ilmaisia, mutta niiden
>hinnat on tulleet viime vuosia tuntuvasti alasp�in. Kuitusovittimia
>hintaluokka l�htee alle 100 euroa per p�� (100 Mbit/s).
http://www.digishop.fi/tp-link-mediamuunnin-kuitu-sc-singlemode-rj45-10-100mbps-20km.html
57 euroa, singlemode.
Tuo keksitty osoite on nimelt��n "Zeroconf". Tyypillisesti muotoa
169.254.x.x . Joihinkin laitteisiin otetaan ensimm�isen kerran yhteys
juuri t�ll� menetelm�ll�, esimerkiksi laitteen konffausta varten.
Molempien laitteiden t�ytyy t�ll�in tukea zeroconffia.
T�llaisiin vastaaviin t�rm�sin syksyn elkom messulla:
http://dy.fi/8bo
jotain hinta osviittaa
http://dy.fi/zzf
Noillakin voisi l�hte� rakentamaan. Vaikka alku CAT:lla ja loput tuolla.
> Tuo Ethernetin 500 metrin raja p�tee paksu-ethernetille, jossa
> dataa kuljetettiin pitkin peukalon paksuista koaksiaalikaapelia
> 10 Mbit/s nopeuidella.
Muistelen, ett� joskus tuli liikuteltua dataa my�s ohuessa-ethernetiss�.
Kaapelin kokonaispituus ei varmaan paljoa j��nyt tuosta 500m:st�. Yli
300m se kuitenkin oli. Ja kaapelissa oli reilusti yli kymmenen T-haaraa.
Standardin maksimipituus taitaa olla 185m.
> Parikaapelia
> k�ytt�v�t Ethernetit on suunniteltu ymp�rist��n jossa kaapelin
> pituudet on 100 metri� tai olle. Hyv�ll� tuurilla 10 tai 100
> megainen yhteys saatta toimia jonkin verran pidemm�llekin
> jos kaapeli on laadukkaampaa kuin minimivaatimus... arviolta
> joku 150 metri� voisi hyv�ll� tuurilla ja sopivilla laitteilla
> mennďż˝ 10 tai 100 Mbit/s nopeudella kun kaapeli CAT6 tai CAT7
> tasoista (alkuper�iset speksit 100 Mbit/s Ethernetille tehty CAT5
> kaapelille, 10Mbit/s p�rj�si viel� v�h�n heikommallakin 100 metriin).
Kerran rakensin 100m CAT6:sen piuhan, jonka l�pi laitettiin giganen
linja. Eik� linukka l�yt�nyt liikenteest� virheit�. Toisessa 130m
CAT5:sen piuhassa liikkui 100 meganen linja ja sekin toimi ilman
virheit�. H�m�r� muistikuva on, ett� tuon 130m linjan l�pi meni jossain
vaiheessa giganenkin liikenne.
Eli hyv�ll� tuurilla hyvin suojatussa kaapelissa tuo liikenne saattaisi
toimia 150m linjassakin. Laittaa vaikka siihen puoleen v�liin lenkin,
niin voi sitten lis�t� j�lkik�teen sen purkin siihen v�liin.
T: Pekka
>Kaapeleita on siis kahta tyyppi�: suoria ja ristiinkytkettyj�.
>Nykyiset kytkimet ja koneet toimivat molemmilla, mutta hiukan
>vanhemmat eiv�t. Laitteen ja kytkimen v�lill� toimii aina suora, mutta
>kahden kytkimen v�lille saatetaan vaatia ristiinkytketty. Siis
>toimivaksi havaittu kaapeli ei v�ltt�m�tt� toimikaan v��r�ss�
>paikassa.
Nyt alkoi pelitt��, purkkien v�liin tarvittiin siis ristiinkytketty kaapeli.
Kiitoksia kaikille.
Mika
> Nyt alkoi pelitt��, purkkien v�liin tarvittiin siis ristiinkytketty
> kaapeli. Kiitoksia kaikille.
Unohdit kertoa alkuper�isess� ongelmakuvauksessasi sen seikan ettei purkin
merkkivalot syttyneet yhteyden merkiksi ;-)
> Muistelen, ett� joskus tuli liikuteltua dataa my�s
> ohuessa-ethernetiss�. Kaapelin kokonaispituus ei varmaan paljoa
> j��nyt tuosta 500m:st�. Yli 300m se kuitenkin oli. Ja kaapelissa oli
> reilusti yli kymmenen T-haaraa. Standardin maksimipituus taitaa olla
> 185m.
Ohuessa pituuteen vaikuttaa kaapelin laatu ja v�liss� olevien liittymien
m��r�. Siin� on mahdollisuus venytt�� rajoja tarjoamalla helpompaa ongelmaa.
Kyll� ne syttyi silloinkin, mutta ei vaan pelannut. Nyt kokeilin sitten
viel� kerran suorallakin kaapelilla ja edelleen pelitt��... ihme juttu. No,
kai sitten s�hl�sin jossain v�liss� kun niin hanakasti muuttelin purkkien
asetuksia.... ja lopulta osui kohdalleen.
Mika
> Kyll� ne syttyi silloinkin, mutta ei vaan pelannut. Nyt kokeilin
> sitten viel� kerran suorallakin kaapelilla ja edelleen pelitt��...
> ihme juttu. No, kai sitten s�hl�sin jossain v�liss� kun niin
> hanakasti muuttelin purkkien asetuksia.... ja lopulta osui kohdalleen.
Ei verkkokytkimeen ole yleens� asetuksia joitain erikoistapauksia
lukuunottamatta, joissa m��ritell��n mitk� portit kytkimess� on miss�kin
k�yt�ss�. Kiinteill� IP-osoitteilla on ihan sama mitk� s��d�t purkin softaan
laitat, joten vika on t�ytynyt olla jokin elektroniikkaan liittyv� h�iri�
:-) kun kerran ollaan elektroniikkaryhm�ss�kin.
> On 26 tammi, 11:19, Tomi Holger Engdahl <t...@suola.niksula.hut.fi>
> wrote:
> > Hyv�ll� tuurilla 10 tai 100
> > megainen yhteys saatta toimia jonkin verran pidemm�llekin
> > jos kaapeli on laadukkaampaa kuin minimivaatimus... arviolta
> > joku 150 metri� voisi hyv�ll� tuurilla ja sopivilla laitteilla
> > menn� 10 tai 100 Mbit/s nopeudella kun kaapeli CAT6 tai CAT7
> > tasoista (alkuper�iset speksit 100 Mbit/s Ethernetille tehty CAT5
> > kaapelille, 10Mbit/s p�rj�si viel� v�h�n heikommallakin 100 metriin).
>
> Tuo kaapeleiden laatuvaatimus tuntuu olevan usein hiukan yliampuvaa,
> ainakin kotik�ytt��n. Asensin meid�n 70-luvun rivitaloon Ethernet-
> pohjaisen taloyhti�verkon muutama vuosi sitten. Aluksi mietimme
> HomePNA ja VDSL-ratkaisua, mutta sitten kokeilin maahan 70-luvulla
> kaivettuja puhelinkaapeleita ja totesin, ett� 100 Mbit/s kulkee niiss�
> OK, vaikka pisimm�t matkat ~100 m ja v�liss� viel� kaukana CAT5-
> tasosta olevia kytkent�j�. Verkko on ollut k�yt�ss� nyt reilut 5 v ja
> mit��n ongelmia ei ole ollut. Kytkimen statistikkaa n�ytt�� kyll�
> yhdell� v�lill� jonkin verran virheellisi� paketteja, mutta k�ytt�j�
> t�t� ei huomaa (olen itse tuon kaapelin takana). Talojen sis�lle
> vedimme kyll� uutta CAT5e-kaapelia vanhoihin putkiin.
Monet vanhat puhelinkaapelit mit� Suomessa on asennettu vastaa
ominaisuuksiltaan suunnilleen CAT3 kaapelia, joka on ihan
kelpoiseksi luokiteltua kaapelia 10 Mbit/s Ethernetille.
Eli saattaa sielt� hyv�n� p�iv�n� menn� 100 Mbit/s l�pi.
> Tuolloin kokeilin my�s tavallista kiert�m�t�nt� s�hk�kaapelia. Hyvin
> pelasi 100 Mbit/s siin�kin!
Kuinka pitk�� kaapelia muuten kokeilit?
> Monesti olen miettinyt, ett� olikohan oikeasti tarpeen uusia kaapelit
> CAT5-tasoon kuten lukuisissa yrityksiss� tehtiin vuosituhannen
> vaihteessa. Firman roskiksesta bongattuja kaapeleita mulla on useampi
> 100 Mbit/s k�yt�ss� kotona.
>
> Joakim
> Monet vanhat puhelinkaapelit mitä Suomessa on asennettu vastaa
> ominaisuuksiltaan suunnilleen CAT3 kaapelia, joka on ihan
> kelpoiseksi luokiteltua kaapelia 10 Mbit/s Ethernetille.
> Eli saattaa sieltä hyvänä päivänä mennä 100 Mbit/s läpi.
Noi maakaapelit eli VMOHBU tjsp. Käsittääkseeni hyvälaatuista, mutta
toisaalta samassa kasassa meni 20 paria ja tosiaan liitännät tehty
puhelintyyliin.
>
> > Tuolloin kokeilin myös tavallista kiertämätöntä sähkökaapelia. Hyvin
> > pelasi 100 Mbit/s siinäkin!
>
> Kuinka pitkää kaapelia muuten kokeilit?
Taisi olla 20-30 m pätkä.
Joakim
Pituus on suoraan yhteydess� ethernet liikenteeseen. Eli fyysisen tason
paketti koko on tuon 100m verran. tai siis pikkasen yli. mut vasta p��
tiet�� ettei voi l�hett�� jos toinen p�� on viel� l�hett�m�ss�. Erityisen
pitkien yhteyksien siirtoon sitten kyll� k�ytet��n tavallista isompia
paketteja eli jumbopaketteja. N�ill� saadaan data liikkumaan ehe�sti
pitkill�kin matkoilla.
> "Masak" <masak....@rois.poista.to> wrote in message
> news:4b5daac7$0$6291$9b53...@news.fv.fi...
> > Vesa Saastamoinen kirjoitti:
> >
> >>
> >> Ethernetin pit�isi toimi 500m asti ongelmitta. Todenn�k�isesti
> >> ylim��r�inen purkki v�liss� l�hinn� huonontaa toimivuutta, on nimitt�in
> >> yksi kohde enemm�n rikkoontumassa.
> >>
> >
> > Yhden segmentin mitta on speksattu max 94 m:n mittaiseksi.
> > Lis�ksi laitekaapeli 3 m kumpaankin p��h�n. Yhteens� siis 100 m.
> > Olen todennut, ett� ongelmat alkavat aika pian sen j�lkeen,
> > jos tuo mitta ylitet��n. 150 m on jo aika paha 100Mb/s yhteydelle.
> > 10 Mb/s viel� toimii, mutta ongelmia siin�kin tulee ennen 200 metrin
> > t�yttymist�. Gigaisella �l� ylit� sallittuja pituuksia.
> > Ratkaise ongelma mieluummin kuiduilla tai asenna kytkin toistimeksi aina
> > max. 100 m v�lein. Kuitenkin max. 4 kpl per�kk�in.
>
> Pituus on suoraan yhteydess� ethernet liikenteeseen. Eli fyysisen tason
> paketti koko on tuon 100m verran. tai siis pikkasen yli. mut vasta p��
> tiet�� ettei voi l�hett�� jos toinen p�� on viel� l�hett�m�ss�.
Jotain asiaakin tuossa on, mutta ei nyt mennyt ihan oikein.
Ethernetin silloin kun siin� k�ytet��n perinteist� CSMA/CD
protollaa (nykyisin monesti 100M ja nopeammissa yhteyksiss�
ne on thety full-duplex yhteyksin� jossa ei samoja rajoituksia),
on omat ajoitusrajoitukset sille ett� Ethernetin t�rm�yksen
tunnistus toimii varmasti. Ethernetiss� pienin paketin koko
on standardissa 64 tavua (jos dataa v�hemm�n niin verkkokortti/k�yttis
lis�� ylim��r�is� t�ytett�), mik� s��tele sit� kuinka suuri
verkko voi olla. 10Mbit/s Ethernetiss� tuo kokomaksimi on
pari kilometri�, 100Mbit/s Ethernetill� jotain noin 250 metrin
luokkaa. Gigiabitin ethernetiss� se olisi perinteiseen tapaan
tehtyn� pariinkymmeneen metriin, mutta saatiin virutettua
200 metriin viritt�m�ll� minimipakettipituudeksi 512 tavua
(carrier extension lis�� tavaraa liian lyhyen paketin per��n).
Sitten niiss� Ethernet-toteutukissa joissa yhteys on full-duplex
kyseinen t�rm�ysten tunnistusmenetelm� on poissa k�yt�s�,
eik� se rajoita maksimiet�isyyksi� silt� osin. Luokkaa kymmenen
kilometrin kuituyhteys on tullut viritelty� n�in toimimaan
(kun laitteet kummassakin p��ss� full-duplex tilassa toimii
ilman ongelmia). Pidemm�llin p��see pidemm�n matkan kuitul�hettimill�
(jopa luokkaa 100 kilometri� valmistajat mainostaa 100 Mbit/s
nopeudella).
> Erityisen
> pitkien yhteyksien siirtoon sitten kyll� k�ytet��n tavallista isompia
> paketteja eli jumbopaketteja. N�ill� saadaan data liikkumaan ehe�sti
> pitkill�kin matkoilla.
Ei. Jumbo pakettien k�ytt��n on ihan eri syyt.