Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Mistä 12 - 24 V:n tasasähkömoottorista voi tehdä generaattorin?
274 views
Skip to first unread message
uno...@hotmail.com
Dec 4, 2014, 8:07:57 AM12/4/14
to
Elikkä olisi tämmöinen iltojen ratoksi -projekti, että kuntopyörään tulisi 12 - 24 V:n generaattori, josta moneen hehkulamppuun. Pystyy säätämään vastuksen sillä, että kuinka monta lamppua palaa.
Auton laturi ei kelpaa siksi, kun sen hyötysuhde on avuttoman huono, tietojeni mukaan vain n. 50 %. Eli jos haluttaisiin saada esim. 200 W ulos tehoa, joutuisi polkemaan ainakin 400 W:n teholla. Lisäksi jos lasketaan mukaan vielä jo kuntopyörän ketjuvälitys ja tuleva hihnavälitys niin varmaankin nousee vielä lähemmäs 450 Wattia.
Eli pitäisi tietää, miten jostain 12 - 24 V:n moottorista saadaan generaattori. Luulisin, että noin 200 - 400 W:n moottori olisi vaikkapas kuorma-auton syylärin puhaltimen moottori? Mutta miten ja voiko siitä tehdä generaattorin?
Kierroslukuhan saadaan kohdilleen passelilla hihnavälityksellä.
Auton laturi ei kelpaa siksi, kun sen hyötysuhde on avuttoman huono, tietojeni mukaan vain n. 50 %. Eli jos haluttaisiin saada esim. 200 W ulos tehoa, joutuisi polkemaan ainakin 400 W:n teholla. Lisäksi jos lasketaan mukaan vielä jo kuntopyörän ketjuvälitys ja tuleva hihnavälitys niin varmaankin nousee vielä lähemmäs 450 Wattia.
Eli pitäisi tietää, miten jostain 12 - 24 V:n moottorista saadaan generaattori. Luulisin, että noin 200 - 400 W:n moottori olisi vaikkapas kuorma-auton syylärin puhaltimen moottori? Mutta miten ja voiko siitä tehdä generaattorin?
Kierroslukuhan saadaan kohdilleen passelilla hihnavälityksellä.
Jouko Holopainen
Dec 4, 2014, 8:35:27 AM12/4/14
to
Se lienee paras pienillä kierroksilla. Ohjeet löytyy DIY
tuulivoimalaitostekijöiden sivuilta.
--
@jhol
www.iki.fi/jhol
J.P
Dec 4, 2014, 3:13:37 PM12/4/14
to
uno...@hotmail.com wrote :
> Auton laturi ei kelpaa siksi, kun sen hyötysuhde on avuttoman huono,
> tietojeni mukaan vain n. 50 %. Eli jos haluttaisiin saada esim. 200 W ulos
> tehoa, joutuisi polkemaan ainakin 400 W:n teholla. Lisäksi jos lasketaan
> mukaan vielä jo kuntopyörän ketjuvälitys ja tuleva hihnavälitys niin
> varmaankin nousee vielä lähemmäs 450 Wattia.
Eiköhän itse laturin hyötysuhde ole kuitenkin huomattavasti parempi eli
vähintään jotain 80%, tuo 50% tai jopa huonompikin voi olla hyötysuhde
autossa jos homma lasketaan polttoaineesta asti.
> Auton laturi ei kelpaa siksi, kun sen hyötysuhde on avuttoman huono,
> tietojeni mukaan vain n. 50 %. Eli jos haluttaisiin saada esim. 200 W ulos
> tehoa, joutuisi polkemaan ainakin 400 W:n teholla. Lisäksi jos lasketaan
> mukaan vielä jo kuntopyörän ketjuvälitys ja tuleva hihnavälitys niin
> varmaankin nousee vielä lähemmäs 450 Wattia.
vähintään jotain 80%, tuo 50% tai jopa huonompikin voi olla hyötysuhde
autossa jos homma lasketaan polttoaineesta asti.
ap
Dec 5, 2014, 10:21:07 AM12/5/14
to
4.12.2014, 22:13, J.P kirjoitti:
> Eiköhän itse laturin hyötysuhde ole kuitenkin huomattavasti parempi eli
> vähintään jotain 80%,
Ei ole.
> Eiköhän itse laturin hyötysuhde ole kuitenkin huomattavasti parempi eli
> vähintään jotain 80%,
tuo 50% tai jopa huonompikin voi olla hyötysuhde
> autossa jos homma lasketaan polttoaineesta asti.
Masa Roisto
Dec 5, 2014, 11:07:04 AM12/5/14
to
hiiliharjallisesta jossa erilliset kenttä- ja ankkurikäämitykset.
Jän nitteensäädin täytyy tietysti kehittää erikseen.
Muistuttaa huomattavasti tasavirtalaturin rakennetta. Kun otat vielä
moniurahihnankin talteen, niin voimansiirto on valmis. :P
Tenho Ruohoranta
Dec 6, 2014, 8:50:13 AM12/6/14
to
J.P
Dec 6, 2014, 4:26:52 PM12/6/14
to
ap wrote :
haksahtanut johonkin laturi/akku hyötysuhteeseen tai johonkin muuhun
kuin itse laturin hyötysuhteeseen?
> 4.12.2014, 22:13, J.P kirjoitti:
>
>> Eiköhän itse laturin hyötysuhde ole kuitenkin huomattavasti parempi eli
>> vähintään jotain 80%,
>
> Ei ole.
No guuglella useammastakin paikkaa tuon 80% luokka löysin, oletkohan
>
>> Eiköhän itse laturin hyötysuhde ole kuitenkin huomattavasti parempi eli
>> vähintään jotain 80%,
>
> Ei ole.
haksahtanut johonkin laturi/akku hyötysuhteeseen tai johonkin muuhun
kuin itse laturin hyötysuhteeseen?
Ari Saastamoinen
Dec 6, 2014, 7:57:14 PM12/6/14
to
uno...@hotmail.com writes:
> Auton laturi ei kelpaa siksi, kun sen hyötysuhde on avuttoman huono,
> tietojeni mukaan vain n. 50 %. Eli jos haluttaisiin saada esim. 200
En osaa vastata varsinaiseen kysymykseen, mutta mun mielestäni ongelma
> Auton laturi ei kelpaa siksi, kun sen hyötysuhde on avuttoman huono,
> tietojeni mukaan vain n. 50 %. Eli jos haluttaisiin saada esim. 200
oli se, että haluttiin saada kuntopyörään generaattorilla vastusta,
jonka suuruutta voi säätää vaihtelemalla sähkökuormaa. Mitä hiton
merkitystä tuolla hyötysuhteella on tuollaisessa käyttötarkoituksessa?
Huonon hyötysuhteen generaattorilla ei vain tarvita ihan yhtä montaa
lamppua saman vastuksen saamiseksi.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
ap
Dec 6, 2014, 8:32:38 PM12/6/14
to
on suhteessa pienemmät ilmavälit esimerkiksi.
uno...@hotmail.com
Dec 8, 2014, 3:18:01 PM12/8/14
to
Mutta tästä autonlaturista vielä. Jos tuo hyötysuhde olisi 80 prosenttia niin sehän on sitten siinä. Mutta mutta. Laturissa on joku "itsokiihotusraja", eli jonkun kierrosluvun yli pitää mennä, että se alkaa pukkaan virtaa. Miten tuon voi muutta niin, että lataa heti, kun pyörii vähänkään. Tietenkin laturin nimellisteho saavutetaan vasta monen tuhannen kierroksen nopeuksilla.
Sitten toinen seikka. Laturi on vaihtovirtalaturi, ja ilmeisesti se syöttää jotakin kantti-, tai siniaaltoa, jota pikkuisen on pyöristetty. Täydellinen "tasasuuntaushan" tapahtuu vasta akun läpi mennessään, mutta tässä tapauksessa akkua ei sisätilojen vuoksi voisi käyttää. Mitä 12 V hehkut tai vaikkapa 12 V DC --> 230 V AC invertteri tykkäisivät siitä käsittelemättämänä vai tarviiko tasasuunnata edelleen / onko iso homma rakentaa joku kunnollinen tasasuuntauspakka siihen?
J.P
Dec 8, 2014, 4:02:42 PM12/8/14
to
uno...@hotmail.com wrote :
>
> Mutta tästä autonlaturista vielä. Jos tuo hyötysuhde olisi 80 prosenttia niin
> sehän on sitten siinä. Mutta mutta. Laturissa on joku "itsokiihotusraja", eli
> jonkun kierrosluvun yli pitää mennä, että se alkaa pukkaan virtaa. Miten tuon
> voi muutta niin, että lataa heti, kun pyörii vähänkään. Tietenkin laturin
> nimellisteho saavutetaan vasta monen tuhannen kierroksen nopeuksilla.
>
> Sitten toinen seikka. Laturi on vaihtovirtalaturi, ja ilmeisesti se syöttää
> jotakin kantti-, tai siniaaltoa, jota pikkuisen on pyöristetty. Täydellinen
> "tasasuuntaushan" tapahtuu vasta akun läpi mennessään, mutta tässä
> tapauksessa akkua ei sisätilojen vuoksi voisi käyttää. Mitä 12 V hehkut tai
> vaikkapa 12 V DC --> 230 V AC invertteri tykkäisivät siitä käsittelemättämänä
> vai tarviiko tasasuunnata edelleen / onko iso homma rakentaa joku kunnollinen
> tasasuuntauspakka siihen?
Tuosta hyötysuhteesta vielä, oli hieman vaikeaa löytää aivan
yksiselitteisesti missä tuo arvo pyörii, mutta minä törmäsin
useampaankin 70-80% - tosin jossain oli kyllä juttua että 60%
Ilman herätettä akusta laturi alkaa (ehkä -ei aina aivan
välttämättä...) lataamaan jäännösmagneettikentän ansiosta, mutta
kierroksia tarvitaan reippaasti -auton moottoriin tyypillisesti noin
2500-3000 rpm.
Mutta sitten semmoinen juttu että laturia ei tulisi käyttää ilman
akkua tai ainakaan kuormaa koska jännitteensäädin ei tällöin
välttämättä "ehdi mukaan" ja voi vioittua kun jännitteet karkaa.
Laturit on kolmivaiheisia ja siitä kolmivaihesillalla tasasuuntaus,
napalukua en osaa suoraan sanoa eli mitä taajuusaluetta ulos tulee enkä
sitä miten lähellä siniä käyrämuoto on, mutta eiköhän toi nyt suht
tasaista kuitenkin ole. Uudelleen tasasuuntauksesta ei mitään hyötyä
ole ja ilmeisesti kuitenkin tarkoitat jonkinlaista suodatusta...
Mutta löytyy semmoisia akkuja joita voi aivan huoletta käyttää sisällä
joten hommaa joku semmoinen pieni järjestelmään jolla saat kaikki nuo
ongelmat hoidettua -noita saa halvallakin.
>
> Mutta tästä autonlaturista vielä. Jos tuo hyötysuhde olisi 80 prosenttia niin
> sehän on sitten siinä. Mutta mutta. Laturissa on joku "itsokiihotusraja", eli
> jonkun kierrosluvun yli pitää mennä, että se alkaa pukkaan virtaa. Miten tuon
> voi muutta niin, että lataa heti, kun pyörii vähänkään. Tietenkin laturin
> nimellisteho saavutetaan vasta monen tuhannen kierroksen nopeuksilla.
>
> Sitten toinen seikka. Laturi on vaihtovirtalaturi, ja ilmeisesti se syöttää
> jotakin kantti-, tai siniaaltoa, jota pikkuisen on pyöristetty. Täydellinen
> "tasasuuntaushan" tapahtuu vasta akun läpi mennessään, mutta tässä
> tapauksessa akkua ei sisätilojen vuoksi voisi käyttää. Mitä 12 V hehkut tai
> vaikkapa 12 V DC --> 230 V AC invertteri tykkäisivät siitä käsittelemättämänä
> vai tarviiko tasasuunnata edelleen / onko iso homma rakentaa joku kunnollinen
> tasasuuntauspakka siihen?
yksiselitteisesti missä tuo arvo pyörii, mutta minä törmäsin
useampaankin 70-80% - tosin jossain oli kyllä juttua että 60%
Ilman herätettä akusta laturi alkaa (ehkä -ei aina aivan
välttämättä...) lataamaan jäännösmagneettikentän ansiosta, mutta
kierroksia tarvitaan reippaasti -auton moottoriin tyypillisesti noin
2500-3000 rpm.
Mutta sitten semmoinen juttu että laturia ei tulisi käyttää ilman
akkua tai ainakaan kuormaa koska jännitteensäädin ei tällöin
välttämättä "ehdi mukaan" ja voi vioittua kun jännitteet karkaa.
Laturit on kolmivaiheisia ja siitä kolmivaihesillalla tasasuuntaus,
napalukua en osaa suoraan sanoa eli mitä taajuusaluetta ulos tulee enkä
sitä miten lähellä siniä käyrämuoto on, mutta eiköhän toi nyt suht
tasaista kuitenkin ole. Uudelleen tasasuuntauksesta ei mitään hyötyä
ole ja ilmeisesti kuitenkin tarkoitat jonkinlaista suodatusta...
Mutta löytyy semmoisia akkuja joita voi aivan huoletta käyttää sisällä
joten hommaa joku semmoinen pieni järjestelmään jolla saat kaikki nuo
ongelmat hoidettua -noita saa halvallakin.
Juhani Varemo
Dec 8, 2014, 4:12:56 PM12/8/14
to
uno...@hotmail.com wrote:
Omia arveluitani:
> Mutta tästä autonlaturista vielä. Jos tuo hyötysuhde olisi 80 prosenttia
> niin sehän on sitten siinä.
En näe mitään syytä miksi se olisi erityisen huono. Osa tehosta kuluu
tietysti magnetointiin, joku kestomagneettigeneraattori olisi tässä
suhteessa varmaan parempi. Laturit on suunniteltu myös suhteellisen
suurille virroille - kymmeniä ampeereja - joten niiden toiminta pienillä
tehoilla ei liene kovin ideaalista.
> "itsokiihotusraja", eli jonkun kierrosluvun yli pitää mennä, että se
> alkaa pukkaan virtaa. Miten tuon voi muutta niin, että lataa heti, kun
> pyörii vähänkään. Tietenkin laturin nimellisteho saavutetaan vasta monen
> tuhannen kierroksen nopeuksilla.
Lienee säätimen ominaisuus. Se ei herää ennenkuin jännitettä alkaa
muodostumaan riittävästi. Jotkut laturit eivät tahdo herätä kuin kovin
myöhään, ehkä sen pyörivän osan remanenssimagnetismi on syystä tai toisesta
tavallista heikompi jolloin herääminen on vähemmän herkkää.
Kovin pienillä kierroksilla se ei varmaan tee riittävästi jännitettä
mihinkään hyödylliseen. Luulisin että kierroksia pitää saada >1000 jotta
homma toimisi jotenkin.
Jos rakenteluintoa riittää, niin kannattaisi varmaan korvata se roottori
kestomagneettirakennelmalla ja unohtaa hiilet ja säädin. Ja sitten todeta
että vastaavan olisi saanut valmiina muualta.
> Sitten toinen seikka. Laturi on vaihtovirtalaturi, ja ilmeisesti se
> syöttää jotakin kantti-, tai siniaaltoa, jota pikkuisen on pyöristetty.
Se syöttää suurinpiirtein samanlaista kuin kolmivaihetasasuunnattu. Eli
kohtuullisen vähän heiluvaa DC:tä. Säätimestä ja kuormasta riippuu miten
paljon se vielä aaltoilee.
> Mitä 12 V
> hehkut tai vaikkapa 12 V DC --> 230 V AC invertteri tykkäisivät siitä
> käsittelemättämänä vai tarviiko tasasuunnata edelleen / onko iso homma
> rakentaa joku kunnollinen tasasuuntauspakka siihen?
Lisätasuria se ei tarvitse, suodatusta mahdollisesti kyllä.
Hehkut eivät siitä välitä, mutta jos kierrosluku on liian alhainen niin
jännite ei riitä ja lisäksi lamput välkkyvät pienillä kierroksilla
silminnähden. Luulisin että jos valoa haluaa niin kannattaisi siirtyä
LEDeihin ja tehdä niille sopiva poweri joka kelpuuttaa riittävän laajan
skaalan tulojännitteelle. Tehokin riittäisi paremmin.
Invertterin kanssa olisin hyvin varovainen, ainakaan huonommat sellaiset
eivät taatusti tykkää syödä sellaista sähköä jonka jännite heittelee
nollasta johonkin miten sattuu. Kukaan ei kuitenkaan pyöritä sitä genua
tasaisesti riittävällä kierrosluvulla tunnista toiseen koko ajan. Lisäksi
tuollaisen halpisinvertterin hyötysuhde lienee vähintään yhtä huono kuin
sen laturin.
Jos välttämättä siitä haluaa verkkosähköä tehdä niin jokin tällainen
suljetun tyypin akku väliin. Sitten enää ihmetellään että miksi se akku
menee aina tyhjäksi... ihmisen tuottama teho on kuitenkin kovin rajallinen
luonnonvara.
<juhani>
Omia arveluitani:
> Mutta tästä autonlaturista vielä. Jos tuo hyötysuhde olisi 80 prosenttia
> niin sehän on sitten siinä.
tietysti magnetointiin, joku kestomagneettigeneraattori olisi tässä
suhteessa varmaan parempi. Laturit on suunniteltu myös suhteellisen
suurille virroille - kymmeniä ampeereja - joten niiden toiminta pienillä
tehoilla ei liene kovin ideaalista.
> "itsokiihotusraja", eli jonkun kierrosluvun yli pitää mennä, että se
> alkaa pukkaan virtaa. Miten tuon voi muutta niin, että lataa heti, kun
> pyörii vähänkään. Tietenkin laturin nimellisteho saavutetaan vasta monen
> tuhannen kierroksen nopeuksilla.
muodostumaan riittävästi. Jotkut laturit eivät tahdo herätä kuin kovin
myöhään, ehkä sen pyörivän osan remanenssimagnetismi on syystä tai toisesta
tavallista heikompi jolloin herääminen on vähemmän herkkää.
Kovin pienillä kierroksilla se ei varmaan tee riittävästi jännitettä
mihinkään hyödylliseen. Luulisin että kierroksia pitää saada >1000 jotta
homma toimisi jotenkin.
Jos rakenteluintoa riittää, niin kannattaisi varmaan korvata se roottori
kestomagneettirakennelmalla ja unohtaa hiilet ja säädin. Ja sitten todeta
että vastaavan olisi saanut valmiina muualta.
> Sitten toinen seikka. Laturi on vaihtovirtalaturi, ja ilmeisesti se
> syöttää jotakin kantti-, tai siniaaltoa, jota pikkuisen on pyöristetty.
kohtuullisen vähän heiluvaa DC:tä. Säätimestä ja kuormasta riippuu miten
paljon se vielä aaltoilee.
> Mitä 12 V
> hehkut tai vaikkapa 12 V DC --> 230 V AC invertteri tykkäisivät siitä
> käsittelemättämänä vai tarviiko tasasuunnata edelleen / onko iso homma
> rakentaa joku kunnollinen tasasuuntauspakka siihen?
Hehkut eivät siitä välitä, mutta jos kierrosluku on liian alhainen niin
jännite ei riitä ja lisäksi lamput välkkyvät pienillä kierroksilla
silminnähden. Luulisin että jos valoa haluaa niin kannattaisi siirtyä
LEDeihin ja tehdä niille sopiva poweri joka kelpuuttaa riittävän laajan
skaalan tulojännitteelle. Tehokin riittäisi paremmin.
Invertterin kanssa olisin hyvin varovainen, ainakaan huonommat sellaiset
eivät taatusti tykkää syödä sellaista sähköä jonka jännite heittelee
nollasta johonkin miten sattuu. Kukaan ei kuitenkaan pyöritä sitä genua
tasaisesti riittävällä kierrosluvulla tunnista toiseen koko ajan. Lisäksi
tuollaisen halpisinvertterin hyötysuhde lienee vähintään yhtä huono kuin
sen laturin.
Jos välttämättä siitä haluaa verkkosähköä tehdä niin jokin tällainen
suljetun tyypin akku väliin. Sitten enää ihmetellään että miksi se akku
menee aina tyhjäksi... ihmisen tuottama teho on kuitenkin kovin rajallinen
luonnonvara.
<juhani>
Juhani Varemo
Dec 8, 2014, 4:25:14 PM12/8/14
to
J. P wrote:
> Mutta sitten semmoinen juttu että laturia ei tulisi käyttää ilman
> akkua tai ainakaan kuormaa koska jännitteensäädin ei tällöin
> välttämättä "ehdi mukaan" ja voi vioittua kun jännitteet karkaa.
Tämä on olennainen juttu, hyvä että tuli esille. Vielä pahempaa on jos
> Mutta sitten semmoinen juttu että laturia ei tulisi käyttää ilman
> akkua tai ainakaan kuormaa koska jännitteensäädin ei tällöin
> välttämättä "ehdi mukaan" ja voi vioittua kun jännitteet karkaa.
kuorma katoaa yht'äkkiä kesken käytön (johto irtoaa, lamppu palaa rikki,
invertteri päättää lopettaa leikin liian alhaisen jännitteen vuoksi tms).
Todennäköisyys säätimen itsemurhalle on tuossa tilanteessa suuri.
Generaattorin mg-kenttään on varastoitunut energiaa joka etsii jännitteen
muodossa itselleen tien voidakseen purkautua. Jos säädin ei pysty
hukkaamaan tätä johonkin järjelliseen hyötykuormaan, säätimen inputin
jännite nousee kunnes jokin 'lyö läpi'.
<juhani>
Junt
Dec 10, 2014, 10:56:40 AM12/10/14
to
Mutta kuulostaa siltä, että autolaturi ei käy tähän tarkoitukseen. Siihen pitäisi siis ilmeisesti olla puskuriksi akku, ettei laturin säädin simahda.
Ihminen saa aikaiseksi 12 - 20 ampeerin virrat, jolloin sillä pyöritetään noin 100 - 250 W edestä laitteita, täysillä polkemalla varmasti noustaan lähemmäs 250 - 400 Wattia. Tässä nyt siis puhutaan aika hyvistä hyötysuhteista. Jos olisi vain 50 %, niin alle 200 W:in jäädään. Mikähän on perus pyöräilyn teho n. 20 km/h nopeudessa? Varmasti tuo noin 200 W ainakin, kun ihmisen "tyhjäkäyntitehokin" on jo n. 100 W.
Mutta ei ihan pieniä virtoja! Kyseessä siis 12 V, mutta virtahan on tietenkin pienempi, jos olisi isompi jännite... Teho ei. Tietysti pitäisi huomioida myös invertterin hyötysuhde, joka on noin 70 %, jotenka käyttökelpoiset ampeerit olisivat 15 ampeerin "puhtaasta" lähtökohdasta 80 prosentin hyötysuhteen generaattorilla enää 8,4 ampeeria. Jäljellä olisi enää 100,8 W. Eli nippa nappa saattaisi televisio pyöriä tuolla! Mutta päätarkoitushan tämä ei olisi vaan saada pelkkä generaattori, jota kuntsikalla pyöritetään. Vastus sitten säädettäisiin esim. viidellätoista 20 Watin hehkulampulla, jolloin maksimi vastus olisi 300 W.
Hehkulamppuja haluan käyttää siksi, että niistä tulee lämpöä yli 90 prosenttia tehonsa edestä, talvella lämmittää marginaalisesti kämppää!
PS Nopeasti kirjoitin tämän, kysykää, jos joku jää sössöksi.
Asko Ikävalko
Dec 10, 2014, 11:20:56 AM12/10/14
to
On 10.12.2014 17:56, Junt wrote:
> Mikähän on perus pyöräilyn teho n. 20 km/h nopeudessa? Varmasti tuo noin 200 W ainakin
Sanoisin, että tasamaalla 20 km/h vauhdin ylläpitoon riittää n. 100 W
> Mikähän on perus pyöräilyn teho n. 20 km/h nopeudessa? Varmasti tuo noin 200 W ainakin
tehoa polkimille.
Sähköavusteisissa fillareissahan on pääsääntöisesti 250 W moottori ja
sellaista kun olen koeajanut niin se tuntui jaksavan jopa kiivetä
loivaan ylämäkeen, vaikken pyöritellyt polkimia muuten kuin
pyörimisanturin hämäämiseksi. Tosin en kyllä ajanut mitään kovin pitkää
matkaa, enkä tasan 20 km/h marssinopeudella, joten vaikea sanoa ihan
tarkkaan.
En tiedä, mutta luulen tuon lain salliman 250 W ylärajan tarkoittavan
virtalähteestä otettua sähkötehoa? Siinä tapauksessa koeajokkini
polkimilla ei varmaan ollut pyöritystehoa kuin ehkä 200 W?
-Asko
Ismo Salonen
Dec 11, 2014, 1:04:34 PM12/11/14
to
Aika tehokkaaksi arvioit ihmisen tekemän työn. Hevonen (tavallinen)
voidaan arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin
760 w. Eikä sekään tuota tätä tehoa jatkuvasti. Tyhjäkäyntitehoa et saa
millään hyötykäyttöön koska ruumis tuottaa sen aina ( ehkä joku stirling
moottori voisi auttaa).
Joten jollet ole kilpatason pyöräilijä tai vastaava niin veikkaisin
keskimääräiseksi tehoksi 100w tai alle. Sillä voit joko valaista ( koska
et halua lämmitystä - siihen ei tarvita sähköksi muuntamista) tai sitten
varastoida energian akkuun. Ehkä telkkaria tuolla voisit katsoa mutta
suurin osa niistäkin syö 220-24 vaihtojännitettä ( aika monelle kelpaa
kaiketi 100v ylöspäin oleva tasa tai vaihtojännite, niissä kun on
ensiksi tasaus ja pfc ja sitten vasta itse virtalähde).
Mikä on tässä se perimmäinen tarkoitus ? akateeminen mielenkiinto vaiko
ihan oikea yritys säästää sähköä ? Muista että ihmisen hyötysyhde
ruoasta työksi on myös aika huono, Voi tulla kilowattitunnille hintaa
kun oikeasti lasketaan :-)
ismo
voidaan arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin
760 w. Eikä sekään tuota tätä tehoa jatkuvasti. Tyhjäkäyntitehoa et saa
millään hyötykäyttöön koska ruumis tuottaa sen aina ( ehkä joku stirling
moottori voisi auttaa).
Joten jollet ole kilpatason pyöräilijä tai vastaava niin veikkaisin
keskimääräiseksi tehoksi 100w tai alle. Sillä voit joko valaista ( koska
et halua lämmitystä - siihen ei tarvita sähköksi muuntamista) tai sitten
varastoida energian akkuun. Ehkä telkkaria tuolla voisit katsoa mutta
suurin osa niistäkin syö 220-24 vaihtojännitettä ( aika monelle kelpaa
kaiketi 100v ylöspäin oleva tasa tai vaihtojännite, niissä kun on
ensiksi tasaus ja pfc ja sitten vasta itse virtalähde).
Mikä on tässä se perimmäinen tarkoitus ? akateeminen mielenkiinto vaiko
ihan oikea yritys säästää sähköä ? Muista että ihmisen hyötysyhde
ruoasta työksi on myös aika huono, Voi tulla kilowattitunnille hintaa
kun oikeasti lasketaan :-)
ismo
Tauno Voipio
Dec 11, 2014, 4:11:51 PM12/11/14
to
On 11.12.14 20:04, Ismo Salonen wrote:
> Aika tehokkaaksi arvioit ihmisen tekemän työn. Hevonen (tavallinen)
> voidaan arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin
> 760 w. Eikä sekään tuota tätä tehoa jatkuvasti. Tyhjäkäyntitehoa et saa
> millään hyötykäyttöön koska ruumis tuottaa sen aina ( ehkä joku stirling
> moottori voisi auttaa).
>
> Joten jollet ole kilpatason pyöräilijä tai vastaava niin veikkaisin
> keskimääräiseksi tehoksi 100w tai alle. Sillä voit joko valaista ( koska
> et halua lämmitystä - siihen ei tarvita sähköksi muuntamista) tai sitten
> varastoida energian akkuun. Ehkä telkkaria tuolla voisit katsoa mutta
> suurin osa niistäkin syö 220-24 vaihtojännitettä ( aika monelle kelpaa
> kaiketi 100v ylöspäin oleva tasa tai vaihtojännite, niissä kun on
> ensiksi tasaus ja pfc ja sitten vasta itse virtalähde).
Rasituskokeessa poljetaan 3 min 50W, 3 min 100W, 3 min 150W jne, kunnes
> Aika tehokkaaksi arvioit ihmisen tekemän työn. Hevonen (tavallinen)
> voidaan arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin
> 760 w. Eikä sekään tuota tätä tehoa jatkuvasti. Tyhjäkäyntitehoa et saa
> millään hyötykäyttöön koska ruumis tuottaa sen aina ( ehkä joku stirling
> moottori voisi auttaa).
>
> Joten jollet ole kilpatason pyöräilijä tai vastaava niin veikkaisin
> keskimääräiseksi tehoksi 100w tai alle. Sillä voit joko valaista ( koska
> et halua lämmitystä - siihen ei tarvita sähköksi muuntamista) tai sitten
> varastoida energian akkuun. Ehkä telkkaria tuolla voisit katsoa mutta
> suurin osa niistäkin syö 220-24 vaihtojännitettä ( aika monelle kelpaa
> kaiketi 100v ylöspäin oleva tasa tai vaihtojännite, niissä kun on
> ensiksi tasaus ja pfc ja sitten vasta itse virtalähde).
tutkittavalla leikkaa kiinni. Itselläni pari minuuttia 250W riitti ...
--
-TV
J.P
Dec 11, 2014, 4:19:37 PM12/11/14
to
Ismo Salonen wrote :
jatkuvan mukaan, ja huipputeho moninkertainen -tai paremminkin jopa
monikymmenkertainen:
http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/yhden-hevosen-voima
Muutama lainaus tuolta:
James Watt määritteli hevosvoiman vuonna 1783 työskentelytehona, jonka
hevonen pystyy ylläpitämään kahdeksan tunnin työpäivän ajan.
Tulosten mukaan kuitenkin tehokkaasta hevosesta voi löytyä
hetkellisesti melkein 30 hevosvoimaa.
> Aika tehokkaaksi arvioit ihmisen tekemän työn. Hevonen (tavallinen) voidaan
> arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin 760 w. Eikä
> sekään tuota tätä tehoa jatkuvasti. Tyhjäkäyntitehoa et saa millään
Asia on kyllä niin että hevosen teho hevosvoima on määritelty melkoisen
> arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin 760 w. Eikä
> sekään tuota tätä tehoa jatkuvasti. Tyhjäkäyntitehoa et saa millään
jatkuvan mukaan, ja huipputeho moninkertainen -tai paremminkin jopa
monikymmenkertainen:
http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/yhden-hevosen-voima
Muutama lainaus tuolta:
James Watt määritteli hevosvoiman vuonna 1783 työskentelytehona, jonka
hevonen pystyy ylläpitämään kahdeksan tunnin työpäivän ajan.
Tulosten mukaan kuitenkin tehokkaasta hevosesta voi löytyä
hetkellisesti melkein 30 hevosvoimaa.
Asko Ikävalko
Dec 12, 2014, 11:14:50 AM12/12/14
to
On 11.12.2014 20:04, Ismo Salonen wrote:
> Aika tehokkaaksi arvioit ihmisen tekemän työn. Hevonen (tavallinen)
> voidaan arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin
> 760 w.
Yleisimmin käytetyt arvot ovat 746 W tai 735 W. Mutta muitakin
> Aika tehokkaaksi arvioit ihmisen tekemän työn. Hevonen (tavallinen)
> voidaan arvioida hiukan alle 1hv tehoiseksi, joka muistaakseni on noin
> 760 w.
vaihtoehtoja löytyy:
http://www.autowiki.fi/index.php/Hevosvoima
> Eikä sekään tuota tätä tehoa jatkuvasti.
lukion fyysikan tunneilta, jonka mukaan hevoset on aikoinaan
pyörittäneet jotain myllynkiveä ja kuormaa säätämällä on vuosikymmenien
saatossa opittu tuntemaan millaista kuormaa yksi hevonen jaksaa
pyörittää koko työpäivän.
Toisaalta Wikipedia ei puhu mitään myllyn kiven pyörittämisestä, vaan
nostotyöstä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevosvoima
Hetkellisenä kiskaisuna hevonen antaa tehoa varmasti moninkertaisen
määrän. Ihan kuten ihminenkin - jaksaa polkea pitkää matkaa ehkä 100 -
200 W teholla, mutta hetkellisesti pystynee penkkiprässissä polkaisemaan
enemmän kuin yhden hevosvoiman verran tehoa.
-Asko
Ismo Salonen
Dec 14, 2014, 1:12:05 PM12/14/14
to
Ok, ajatellaan sitten että hevonen tuottaa 760w koko päivän ajan.
Paljonkohan ihminen pystyy tuottamaan jatkuvaa tehoa ? ei mitään
minuuttien aikaa vaan vaikka tunnin yhtäjaksoisesti, ilman mitään
isompia aaltoilua tehontuotossa.
Minua vaan hiukan ihmetyttää mikä tässä keskustelussa on se pihvi, ei
yhdestä ihmisestä ole jatkuvan tehon tuottajaksi pidempiä aikoja.
Ainakaan nin että se olisi taloudellisesti järkevää.
Ehkä joku hyväkuntoinen jaksaa polkea tunnin 100w teholla. Sama määrä
sähköä ( jos oletetaan 100% hyötysyhde) maksaa siirtomaksuineen ja
veroinen noin 2 senttiä ( kilowattitunti noin 14 senttiä siirtoineen ,
riippuen sopimuksista jne).
Akateemista mielenkiintoa tällaisella tutkistelulla voi olla, sitten kun
tv:t ja muiden laitteiden sähkönkulutus saadaan alle 10w niin ehkä
sitten voi olla jotenkuten järkevää muutenkin. Mutta lämmitys pitää
talossa silti jotenkin tehdä joten suoraan energian muuttaminen lämmöksi
voi olla kannattavaa ( tai pyörittää lämpöpumppua sillä).
ismo
Paljonkohan ihminen pystyy tuottamaan jatkuvaa tehoa ? ei mitään
minuuttien aikaa vaan vaikka tunnin yhtäjaksoisesti, ilman mitään
isompia aaltoilua tehontuotossa.
Minua vaan hiukan ihmetyttää mikä tässä keskustelussa on se pihvi, ei
yhdestä ihmisestä ole jatkuvan tehon tuottajaksi pidempiä aikoja.
Ainakaan nin että se olisi taloudellisesti järkevää.
Ehkä joku hyväkuntoinen jaksaa polkea tunnin 100w teholla. Sama määrä
sähköä ( jos oletetaan 100% hyötysyhde) maksaa siirtomaksuineen ja
veroinen noin 2 senttiä ( kilowattitunti noin 14 senttiä siirtoineen ,
riippuen sopimuksista jne).
Akateemista mielenkiintoa tällaisella tutkistelulla voi olla, sitten kun
tv:t ja muiden laitteiden sähkönkulutus saadaan alle 10w niin ehkä
sitten voi olla jotenkuten järkevää muutenkin. Mutta lämmitys pitää
talossa silti jotenkin tehdä joten suoraan energian muuttaminen lämmöksi
voi olla kannattavaa ( tai pyörittää lämpöpumppua sillä).
ismo
0 new messages