accelev sähköauton latauslaite

[Juhani Varemo]

Sattuuko kenelläkään olemaan tuollaisesta kokemusta?

Lienee jonkinlainen invertterisysteemi, muuten ei kahdesta tai kolmesta
vaiheesta ole pienellä muovilaatikolla helppoa tehdä suurivirtaista yhtä
vaihetta.

https://emobe.eu/en/shop/accelev-5-kw-6-kw-3/

Olisi käyttöä mutta laatu epäilyttää ja jonkinlaisia tehoja virtoja
kuitenkin käsitellään.

[Ari Saastamoinen]

Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> writes:

> Sattuuko kenelläkään olemaan tuollaisesta kokemusta?

Ei ole kokemusta, mutta ton webbisivun spekseissä ainakin pisti
silmään, että ottaa sähköä KAHDESTA vaiheesta. Miksei kaikista
kolmesta? Tollaiset epätasaiset kuormat ei oo kauhean kivoja sinne
syöttöverkon puolelle.

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje

[Tauno Voipio]

Kauppiaan webisivulta ei löytynyt kunnollista speksiä eikä
tietoa hyväksynnistä. Tällaisella tehotasolla olisin varovainen.

Sähköntoimittaja ei pidä vinokuormasta ja vielä vähemmän,
kun laite ilmeisesti pätkii tulevan sähkön, jolloin tulee
harmonista kuormaa huonosta tehokertoimesta puhumattakaan.

--

-TV

[Juhani Varemo]

Tuo vinokuorma on itse asiassa ongelman ydin. Nimittäin liian monen
sähköauton oma sisäinen laturi otta kaiken tehon vain yhdestä ainoasta
vaiheesta vaikka kaikki 3 olisi tarjolla. Siinä samalla kotiympäristössä
saatava latausteho rajoittuu helposti tuohon 1 x 16 A kun 3x32 A luokan
rasioita ei joka nurkalla ole tarjolla. Sellaisesta voisi saada yhdestäkin
vaiheesta jo enemmän.

Eli olen hakemassa ratkaisua tuohon 1-vaiheiseen lataukseen jotta pystyisi
lataamaan hieman tehokkaammin käyttäen useampaa kuin vain yhtä vaihetta.
Auton laturi kyllä ottaa mielellään vaikka 25 A siitä yhdestä vaiheesta (7
kW latausteho) jos sellaista tarjotaan. Tätä yhden vaiheen ongelmaa ei
mikään 'tavallinen' kotilatausasema ratkaise :-(

Pikalataus muuten siirtää 50 kW DC:nä yhdellä johdinparilla! Toki se DC
tehdään asemalla varmasti symmetrisesti siitä 3-vaihesähköstä. Jännitettäkin
on reippaasti, mutta kyöpeli on silti aika tuhtia tekoa.

Tuo 1-vaiheisuus reippaalla virralla ei liene mikään ongelma jollain isolla
latausasemalla jossa eri latauspisteet on jaettu vaiheiden kesken ja
pääsyöttö on joku 3 x 200 A.
Vähän sama juttu kuin aikanaan kerrostaloissa sähköliedet oli kytketty vain
yhteen vaiheeseen ja paksulla kaapelilla. Asunnot / raput oli sitten jaettu
eri vaiheisiin.

Mutta tuota toteutuksen laatua minäkin jäin epäilemään. Periaatteessa tuo on
kai invertteri, eli 3-v AC --> DC --> 1-v AC. Ihan OK jos se on hyvin tehty.
Paino sanalla JOS. Onhan noita kymmenien kilowattien taajuusmuuttajiakin
ihan normaalisti käytössä.

Tuosta purkista on kai olemassa/tulossa myös kaikkia vaiheitakin käyttävä
versio, jossain niin mainittiin.

[Ari Saastamoinen]

Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> writes:

> Onhan noita kymmenien kilowattien taajuusmuuttajiakin ihan
> normaalisti käytössä.

Ihan jo siellä autossakin lienee moinen :)

[Juhani Varemo]

Ari Saastamoinen wrote:

> Juhani Varemo <juhani...@kuivanto.fi.invalid> writes:
>
>> Onhan noita kymmenien kilowattien taajuusmuuttajiakin ihan
>> normaalisti käytössä.
>
> Ihan jo siellä autossakin lienee moinen :)
>

Juu taitaa olla yli 100 kW olla autossa ihan tavallinen.

Sen syöttöönsä aiheuttamat häiriöt eivät vaan leviä yleiseen sähköverkkoon
- eivät ainakaan langallisesti :-)

Fiksuintahan tässä ongelmassa olisi se että jo auton valmistaja laittaisi
autoon asiallisen kolmivaiheisen laturin. Mikä lie säästöajattelu tuossa
takana... ehkä myös ajatellaan että kukaan ei kotonaan noita halua ladata.
Ei ainakaan kuin hyvin hitaasti.

[Juhani Varemo]

Yksi fiksu ratkaisu olisi unohtaa tuo vain yhtä vaihetta kuormittava auton
sisäinen laturi ja sen Type-2 AC-latausliitin, ja siirtyä käyttämään
CHAdeMO-liitintä joka siis ottaa DC:tä vastaan, tarvittaessa suurillakin
tehoilla.

CHAdeMO-latureita löytyy oikeasti fiksuja, ainoa ongelma lienee että ovat
ammattikäyttöön tehtyjä laitteita ja todennäköisesti melkoisen ulkona
budjetista.

Tuossa olisi esimerkiksi laite jonka uskoisin olevan jo asiallista tekoa:

https://www.designwerk.com/en/mobile-dc-charger-22-kw-mdc22/

[zui...@gmail.com]

Vähän vanha aihe, mutta vasta tähän törmäsin.

Aihe kiinnostaa minuakin. Minulla on 10kW aurinkovoimala, jossa on tietenkin kolmivaiheinen invertteri. Eli ihan parhaimmillaankin piikkitehot on hiukan yli 3000W/vaihe..

Harrastesähköauto minulta jo löytyy, mutta mielessä on ollut perheen ykkösautonkin päivittäminen sähköautoksi. Mutta tosiaan näyttää useimmissa olevan yksivaiheinen laturi! Edes 16A ei oikein onnistu yksivaiheisena, jos haluaisi "ilmaisella" aurinkoenergialla ladata.

Lueskelin tuon Accelevin sivuja, ja myös tekijän kirjoitteluita eri autofoorumeilla. Ihan "pelle peleton"-tyyppinen harrastaja tuntuu olevan, puolalainen. :) Minulla tuli tuosta 2-vaiheisuudesta mieleen että näinkö siinä vaan otetaan kahden vaiheen väliltä yksivaiheinen 400VAC, ja sitten siitä jotenkin tiputellaan tuohon 250VAC? Laite painaa 15kg, eli teoriassa siellä voisi olla ihan pakkamuuntajakin? Vai tekeekö vaan tyynesti jotain pwm:ää tai esim tyristorisäätimellä tiputtelee?

Löysin toisenkin vastaavan laitteen, tämä on vähän järeämmän oloinen:
https://www.ratio.nl/en/catalog/e-mobility/ev-transformer-charging-station/ev-transformer-charging-station/37300/groups/g+c+a+nr+view

pdf-datalehdessä näkyy että iso muuntaja tuollakin vaan on sisällä. Jos ei tuosta "EV transformer" -nimestä arvaa. :)

Tuolle olin jostain suomalaisesta keskustelusta löytäväni hinnankin, jotain 1700eur taisi olla..

[Kristian Ukkonen]

Ihan yksinkertainen yksivaiheinen 400V:230V muuntaja tosiaan hoitaa
tuon, hinta luokka varmaan muutama satanen tuossa koossa teetettynä
yksittäiskappaleena kotimaassa. Kytketään ensiö kahteen vaiheeseen
(vaiheiden välillä 400V pääjännite meillä), jolloin 16A sulakkeen kanssa
ensiössä, saa toisiosta virtaa noin 27A, 230V jännitteellä. Tekemällä
tuon automuuntajana se ei paina paljoa (eli toisio on samaa käämiä
ensiön kanssa, 230V on väliulosotto 400V käämistä).

[zui...@gmail.com]

maanantai 31. joulukuuta 2018 13.15.21 UTC+2 Kristian Ukkonen kirjoitti:

>
> Ihan yksinkertainen yksivaiheinen 400V:230V muuntaja tosiaan hoitaa
> tuon, hinta luokka varmaan muutama satanen tuossa koossa teetettynä
> yksittäiskappaleena kotimaassa. Kytketään ensiö kahteen vaiheeseen
> (vaiheiden välillä 400V pääjännite meillä), jolloin 16A sulakkeen kanssa
> ensiössä, saa toisiosta virtaa noin 27A, 230V jännitteellä. Tekemällä
> tuon automuuntajana se ei paina paljoa (eli toisio on samaa käämiä
> ensiön kanssa, 230V on väliulosotto 400V käämistä).

Katos, täällähän tuli heti asiantuntemusta. :) Tuossa olisi jollekin firmalle pieni markkinarako. Riittäisi jos olisi valmis purkki mihin menee punainen 3*16A voimavirtatöpseli sisään, ja 3*32A ulos jossa vain yksi vaihe kytketty. Vai olikos 1*32A sininenkin pistorasia olemassa? Tuohon pömpeliin voisi sitten ostella normaalin latausaseman perään.

Mitä olen ulkomaalaisia foorumeita lukenut, tuntuu ongelma olevan täysin tuntematon useimmissa Euroopan maissa. Monessa maassa kotitalouksiin tulee vain 1 vaihe järeähköllä pääsulakkeella, joten siksi varmaan autovalmistajatkaan eivät halua investoida kolmivaihelatureihin.

Eikö automuuntajan pysty tekemään myös säädettävänä? Tuon ekan viestin Accelev-purkin toimintaa edelleen mietiskelen, se kun tekee "reguloidun" 250VAC input-jännitteestä riippumatta.

[Juhani Varemo]

zui...@gmail.com wrote:

> maanantai 31. joulukuuta 2018 13.15.21 UTC+2 Kristian Ukkonen kirjoitti:
>
>>
>> Ihan yksinkertainen yksivaiheinen 400V:230V muuntaja tosiaan hoitaa
>> tuon, hinta luokka varmaan muutama satanen tuossa koossa teetettynä
>> yksittäiskappaleena kotimaassa. Kytketään ensiö kahteen vaiheeseen
>> (vaiheiden välillä 400V pääjännite meillä), jolloin 16A sulakkeen kanssa
>> ensiössä, saa toisiosta virtaa noin 27A, 230V jännitteellä. Tekemällä
>> tuon automuuntajana se ei paina paljoa (eli toisio on samaa käämiä
>> ensiön kanssa, 230V on väliulosotto 400V käämistä).

Automuuntaja oli mulle outo termi, tutumpi on säästömuuntaja.

En ole laatikkoa avannut mutta oletan että siellä on rengassydänmuuntaja,
ainakin yhdestä keskellä olevasta kiinityspultista päätellen. Tiedä sitten
onko säästö- vai ihan perinteinen.

> Eikö automuuntajan pysty tekemään myös säädettävänä? Tuon ekan viestin
> Accelev-purkin toimintaa edelleen mietiskelen, se kun tekee "reguloidun"
> 250VAC input-jännitteestä riippumatta.

Omastani en kyllä maksanut kuin hitusen toista tonnia.
En pitänyt hintaa sitten enää ihan järjettömänä kun kunnollisesta
latauskaapelistakin pyydetään kaupassa jo monta sataa. Onhan tuossa
muuntajan lisäksi kaapelit ja kättelyelektroniikka autoon päin ja
jonkinlainen energian mittauskin.Ja mulle tuon siirrettävyys oli ehkä se
tärkein pointti, voin ottaa sen mukaan ja latailla missä tarvetta ja sopivaa
sähköä on.
Tuntuuhan tuo pelaavan.

Fiksuintahan tuo olisi ottaa symmetrisesti kaikista kolmesta vaiheesta,
mutta se ei taida sitten enää olla ihan yksinkertainen juttu. Vaatisi jo sen
invertterin tai jonkin erikoisemman muuntajaratkaisun.

Minkälainen muuten on vanhan ajan 3-v hitsausmuuntajan kytkentä?
Ymmärtääkseni ottivat tehonsa kaikista vaiheista ja ulos tuli yksi
vaihtojännite? Ei ole tullut tuota ennen mietittyä.

Kovin paljoa ei olisi tarvinnut laittaa lisää rahaa kun olisi saanut jo
kiinan poikien pieniä ChaDeMo-pikalatureita 3x16A luokkaankin, mutta mulla
ei riittänyt mielenkiinto toimia sähkö- ja paloturvallisuustarkastajana :-/

[zui...@gmail.com]

maanantai 31. joulukuuta 2018 16.40.58 UTC+2 Juhani Varemo kirjoitti:
> zui...@gmail.com wrote:
>
> > maanantai 31. joulukuuta 2018 13.15.21 UTC+2 Kristian Ukkonen kirjoitti:
> >
> >>
> >> Ihan yksinkertainen yksivaiheinen 400V:230V muuntaja tosiaan hoitaa
> >> tuon, hinta luokka varmaan muutama satanen tuossa koossa teetettynä
> >> yksittäiskappaleena kotimaassa. Kytketään ensiö kahteen vaiheeseen
> >> (vaiheiden välillä 400V pääjännite meillä), jolloin 16A sulakkeen kanssa
> >> ensiössä, saa toisiosta virtaa noin 27A, 230V jännitteellä. Tekemällä
> >> tuon automuuntajana se ei paina paljoa (eli toisio on samaa käämiä
> >> ensiön kanssa, 230V on väliulosotto 400V käämistä).
>
> Automuuntaja oli mulle outo termi, tutumpi on säästömuuntaja.
>
> En ole laatikkoa avannut mutta oletan että siellä on rengassydänmuuntaja,
> ainakin yhdestä keskellä olevasta kiinityspultista päätellen. Tiedä sitten
> onko säästö- vai ihan perinteinen.
>

Niin joo, "autotransformer" on lontoota mutta taitaa suomeksi olla säästö.

>
> > Eikö automuuntajan pysty tekemään myös säädettävänä? Tuon ekan viestin
> > Accelev-purkin toimintaa edelleen mietiskelen, se kun tekee "reguloidun"
> > 250VAC input-jännitteestä riippumatta.
>
>
> Omastani en kyllä maksanut kuin hitusen toista tonnia.
> En pitänyt hintaa sitten enää ihan järjettömänä kun kunnollisesta
> latauskaapelistakin pyydetään kaupassa jo monta sataa. Onhan tuossa
> muuntajan lisäksi kaapelit ja kättelyelektroniikka autoon päin ja
> jonkinlainen energian mittauskin.Ja mulle tuon siirrettävyys oli ehkä se
> tärkein pointti, voin ottaa sen mukaan ja latailla missä tarvetta ja sopivaa
> sähköä on.

Suomessa kyllä on ihan hölmöissä hinnoissa nuo "latausasemat". Lainausmerkit siksi kun eihän noissa hirmuisesti älyä ole, jotenkin mystifioidaan noita vaikka lähinnä liitinsovituksesta on kyse. Olen itse tehnyt kaapelin toiseen suuntaan, eli julkisen latauspisteen type2-liittimestä Defan lohkolämppärin töpseliin.. Liittimien lisäksi siihen tarvittiin diodi, kaksi vastusta ja on/off-kytkin, että latausasemasta amppeerit suostuivat lähtemään liikkeelle.

Tässä vertailuksi suht järkihintainen 16A kaapeli:
https://www.aliexpress.com/item/Quick-EV-charge-Type2-Adjustable-BLUE-CEE-Cable-EVSE-Car-Charger-62196-Socket-EV-Controller-IP54/32866251903.html

32A maksaakin kyllä jo tuplat tuollakin.

Kiinavehkeiden kanssa toki omalla vastuulla aina, mutta eihän tuo jatkojohtoa kummallisempi laite ole kuitenkaan. Nuo latausvirran valinnat sun muut vaikuttaa vain niihin kahteen hitujohtoon missä ei isoja jännitteitä kulje, auton laturi sen virran rajoittaa oikeasti.

Ei taida mitään hyväksyntiä olla Accelevissakaan, vaikka toki EU-yritys myykin? Eli ehkä kuitenkin samalla viivalla kiinavehkeiden kanssa? Toki tuo ihan asialliselta näyttää, ja on kyllä kieltämättä rahalle vastinetta kun on oikeasti jotain tavaraakin sisällä laatikossa.. Ja nyt kun on (ehkä) toimintaperiaate selvitetty niin uskaltaisi moisen tilatakin. :)

> Minkälainen muuten on vanhan ajan 3-v hitsausmuuntajan kytkentä?
> Ymmärtääkseni ottivat tehonsa kaikista vaiheista ja ulos tuli yksi
> vaihtojännite? Ei ole tullut tuota ennen mietittyä.

Quorassa on muutamakin vaihtoehto, en tiedä olisiko joku näistä:
https://www.quora.com/How-can-we-convert-a-three-phase-AC-to-a-single-phase-AC

Mielenkiintoista on että kuormat eivät menee tasan missään ratkaisussa. Minun aurinkovoimalatapauksessa ei ainakaan ole juurikaan parempi esim 10A/5A/5A kuin 10A/10A/0A.. Jos yksikin vaihe menee yli voimalan tuotannon, alkaa ilkeä sähköyhtiö laskuttamaan.

Vielä oikeastaan kaipaisi jonkunlaista laturin etäohjausta. Accelev:n ohjeissa varoitetaan että ei saisi syöttöä katkoa kun lataus on päällä, eli pitäisi tuo äly olla autossa varmaan sitten..

[Juhani Varemo]

zui...@gmail.com wrote:


> Suomessa kyllä on ihan hölmöissä hinnoissa nuo "latausasemat".
> Lainausmerkit siksi kun eihän noissa hirmuisesti älyä ole, jotenkin
> mystifioidaan noita vaikka lähinnä liitinsovituksesta on kyse. Olen itse
> tehnyt kaapelin toiseen suuntaan, eli julkisen latauspisteen
> type2-liittimestä Defan lohkolämppärin töpseliin.. Liittimien lisäksi
> siihen tarvittiin diodi, kaksi vastusta ja on/off-kytkin, että
> latausasemasta amppeerit suostuivat lähtemään liikkeelle.

Lienee sellainen kiva, trendikäs rahastuskohde. Uusi juttu kun on...

Yksinkertaisimmillaan ei siihen tosiaan kovin paljoa kamaa tarvitse.
Hienoimmillaan tietysti enemmän, onhan noissa joissain seuraavia herkkuja

- B-tyypin vikavirtasuoja, periaatteessa kai pykälien mukaan pakollinen
- johdonsuoja-automaatit
- kiinteistön muun kuorman ohjauslähtö
- syöttävän verkon 'terveysvahti', siis PE ja N valvonta

Auton omassa 1-v 'laturissa' taitaa olla jopa töpselin lämpenemisvalvonta
vaikka onkin teholtaan hyvin vaatimaton :-)

> Tässä vertailuksi suht järkihintainen 16A kaapeli:
> https://www.aliexpress.com/item/Quick-EV-charge-Type2-Adjustable-BLUE-CEE-Cable-EVSE-Car-Charger-62196-Socket-EV-Controller-IP54/32866251903.html

Jep. Ei kai tuossa juuri muu voi mennä pieleen kuin se että kaapeliksi on
valittu sellainen joka -20 pakkasella alkaa taivutettaessa muistuttaa
harjaterästä. Tämmöinen tuli joskus vastaan tarvikkeena myydyssä
lohkolämppärin johdossa, ei paljon viitsinyt väännellä ellei halunnut että
vaippa murtuu vielä poikki.

Siitä voi kyllä antaa Puolan kaverille pisteet että kaapeli toimii
pakkasessakin

> 32A maksaakin kyllä jo tuplat tuollakin.

Ne Mennekes-liittimetkään eivät taida olla ihan ilmaisia, edes suurissa
määrissä.

> Ei taida mitään hyväksyntiä olla Accelevissakaan, vaikka toki EU-yritys
> myykin? Eli ehkä kuitenkin samalla viivalla kiinavehkeiden kanssa? Toki
> tuo ihan asialliselta näyttää, ja on kyllä kieltämättä rahalle vastinetta
> kun on oikeasti jotain tavaraakin sisällä laatikossa.. Ja nyt kun on
> (ehkä) toimintaperiaate selvitetty niin uskaltaisi moisen tilatakin. :)

On siinä CE-merkintä - mikä nyt ei tietysti tarkoita muuta kuin että joku on
uskaltanut laittaa puumerkkinsä jonkin paperiin ja lätkäissyt tarran kiinni.

Ensin pidin tuota muuntajaratkaisua vähän kömpelönä ja vanhanaikaisena,
mutta tarkemmin ajatellen saattaa olla hyväkin. Ainakin se on idioottivarma
johonkin halpisinvertteriin verrattuna. Ei kuivu konkat, ei riko pieni
ilmastollinen ylijännite (ukkonen). Ainoa huono puoli on koko ja paino,
mutta onpahan laatikko joka pysyy seinällä paikoillaan vaikka vain roikkuu
kiinnityksestään. Ehkä toinen varjopuoli on se että ilmeisesti sillä on
pieni tyhjäkäyntiteho vaikka ei autoa lataakaan. Päättelisin siitä että
pitää pientä hurinaa ja sisäinen lämmönmittaus näyttää kymmenkunta astetta
ympäristöä lämpimämpää lukemaa. Ladatessa siinä pyöriikin pieni tuuletin.
No, pysyyhän kuivana ulkoilmaa vastaavissa olosuhteissa vaikka katon alla
onkin. Mikään ei tietysti estä ottamasta joutoaikana syöttävää töpseliä irti
tai rakentamasta siihen eteen sopivan kytkintä.

>> Minkälainen muuten on vanhan ajan 3-v hitsausmuuntajan kytkentä?
>> Ymmärtääkseni ottivat tehonsa kaikista vaiheista ja ulos tuli yksi
>> vaihtojännite? Ei ole tullut tuota ennen mietittyä.

> Quorassa on muutamakin vaihtoehto, en tiedä olisiko joku näistä:
> https://www.quora.com/How-can-we-convert-a-three-phase-AC-to-a-single-phase-AC
>
> Mielenkiintoista on että kuormat eivät menee tasan missään ratkaisussa.
> Minun aurinkovoimalatapauksessa ei ainakaan ole juurikaan parempi esim
> 10A/5A/5A kuin 10A/10A/0A.. Jos yksikin vaihe menee yli voimalan
> tuotannon, alkaa ilkeä sähköyhtiö laskuttamaan.

Ilmeisesti tuohon ei ole olemassa teoreettisesti täydellistä mutta
triviaalia ratkaisua ilman elektroniikkaa. Paitsi sellainen vanha kunnon
pyörivä kone jossa 3-v moottori pyörittää 1-v generaattoria :-|
Näitähän oli hitsauspuolella silloin kun ei elektroniikalla vielä osattu
tehdä tasajännitettä. Se genis oli hiiliharjallinen tasajännitegeneraattori
noissa. Wanhat parrat kehuivat niitä oikein hyviksi hitsata - ainakin
verrattuna sen ajan muihin hitsauskoneisiin.

> Vielä oikeastaan kaipaisi jonkunlaista laturin etäohjausta. Accelev:n
> ohjeissa varoitetaan että ei saisi syöttöä katkoa kun lataus on päällä,
> eli pitäisi tuo äly olla autossa varmaan sitten..

Luulen (en tiedä) että kyse on vaan siitä että töpselit eivät tykkää
isommilla virroilla irrottelusta. Tulee rokonarpia pintoihin kun kunnolla
räiskähtää. En usko että latauspiirissä sinänsä mikään kärsii, voihan niitä
syötön katkoksia muutenkin tulla verkon puoleltakin ainakin täällä haja-
asutusalueella. Ja jossain saattaa sulake laueta jne. Normaalisti siellä
auton puolella kytkimenä toiminee ihan kontaktori, ainakin sellainen
loksahdus sieltä kuuluu kun varsinainen lataus alkaa.

[zui...@gmail.com]

tiistai 1. tammikuuta 2019 10.28.55 UTC+2 Juhani Varemo kirjoitti:
> Yksinkertaisimmillaan ei siihen tosiaan kovin paljoa kamaa tarvitse.
> Hienoimmillaan tietysti enemmän, onhan noissa joissain seuraavia herkkuja
>
> - B-tyypin vikavirtasuoja, periaatteessa kai pykälien mukaan pakollinen
> - johdonsuoja-automaatit
> - kiinteistön muun kuorman ohjauslähtö
> - syöttävän verkon 'terveysvahti', siis PE ja N valvonta

Juu toki, ja kyllä etenkin vikavirtasuoja oltavakin. Minulla on autotallin nurkassa tuo aurinkovoimalan sähkökeskus mistä tulee vikavirtasuojattu voimavirta ulos, niin ei välttämättä latausasemassa tarvisi erikseen. Ihan "tavallinen" A-tyyppinen toki tuo. B-tyyppi reagoi ymmärtääkseni tasavirtaan herkemmin, en tiedä mikä ajatus siinä on että sitä tähän suositellaan.

> > Tässä vertailuksi suht järkihintainen 16A kaapeli:
> > https://www.aliexpress.com/item/Quick-EV-charge-Type2-Adjustable-BLUE-CEE-Cable-EVSE-Car-Charger-62196-Socket-EV-Controller-IP54/32866251903.html
>
> Jep. Ei kai tuossa juuri muu voi mennä pieleen kuin se että kaapeliksi on
> valittu sellainen joka -20 pakkasella alkaa taivutettaessa muistuttaa
> harjaterästä. Tämmöinen tuli joskus vastaan tarvikkeena myydyssä
> lohkolämppärin johdossa, ei paljon viitsinyt väännellä ellei halunnut että
> vaippa murtuu vielä poikki.

... Minulla on tästä omakohtaisia kokemuksia. Aiemmassa autossa oli takakontin "hupiakkuun" kiinteästi asennettu CTEKin latausjohto, ihan ohjeiden mukaisesti (eli ilman sulaketta). No sehän oli pakkasella kangistunut ja eristeet rapsahtaneet, ja sitten meni oikariin. "Onneksi" tapahtui ajon aikana keskellä kaupunkia, sain tulipalon sammutettua omin voimin lumella ja repimällä sulaneet johdot paljain käsin irti akusta.. Mutta takakontin verhoilut tuhoutuivat melko lailla kokonaan, ja muutenkin tuli damagea. Mailailin ctekille tästä ja suhtautuivat kyllä vakavasti, ihan toimitusjohtajalta asti tuli vastaus missä luvattiin korvata vahingot ja hyvitykseksi tuli vielä uusi 10A laturi..

Uusissa ctekeissä näyttää olevan tuo johto nyt paljon parempaa materiaalia, mutta ei siihen ole sulaketta vieläkään laitettu..

> Ne Mennekes-liittimetkään eivät taida olla ihan ilmaisia, edes suurissa
> määrissä.

Niin, taisi aliexpressissä maksaa 80e sekin liitin kun itse tein julkiseen latauspisteeseen sopivan johdon.

> > Vielä oikeastaan kaipaisi jonkunlaista laturin etäohjausta. Accelev:n
> > ohjeissa varoitetaan että ei saisi syöttöä katkoa kun lataus on päällä,
> > eli pitäisi tuo äly olla autossa varmaan sitten..
>
> Luulen (en tiedä) että kyse on vaan siitä että töpselit eivät tykkää
> isommilla virroilla irrottelusta. Tulee rokonarpia pintoihin kun kunnolla
> räiskähtää. En usko että latauspiirissä sinänsä mikään kärsii, voihan niitä
> syötön katkoksia muutenkin tulla verkon puoleltakin ainakin täällä haja-
> asutusalueella. Ja jossain saattaa sulake laueta jne. Normaalisti siellä
> auton puolella kytkimenä toiminee ihan kontaktori, ainakin sellainen
> loksahdus sieltä kuuluu kun varsinainen lataus alkaa.

Niin joo, eli olisi ihan ok katkoa Accelevin sähköjä kontaktorilla sieltä sähkötaulun puolelta. No, tuonhan voi vielä varmistaa valmistajalta.

[Juhani Varemo]

> ... Minulla on tästä omakohtaisia kokemuksia. Aiemmassa autossa oli
> takakontin "hupiakkuun" kiinteästi asennettu CTEKin latausjohto, ihan
> ohjeiden mukaisesti (eli ilman sulaketta). No sehän oli pakkasella
> kangistunut ja eristeet rapsahtaneet, ja sitten meni oikariin.

Huijui. Hyvä ettei vielä huonommin käynyt ja oli pelastaja paikalla.

Tämä on kyllä klassinen esimerkki siitä että kokonaisuus ratkaisee.

Varmaan Ctek'in kohdallakin suunnitteluun ja sen 'älyyn' on panostettu
toinenkin insinöörin työtunti. Ja sitten koko juttu vesitetään jollain
halvimmalla mahdollisella johdolla mitä Aasiasta löytyy ja saadaan aikaan
täydellinen fiasko. No olihan se johto 30 senttiä halvempi, kertaa 100 000
myytyä laitetta niin sehän on 30 000 euroa rahaa.

Joskus vähän huvittaa laitteet jotka ovat olevinaan niin laadukkaita ja
täysin erinomaisia, mutta tarkemmin katsoen on kompuroitu jo aivan
perusasioissa.

Siinä on jotain ironiaa että erityisesti kylmissä olosuhteissa käytettäväksi
tarkoitetut laitteet eivät siedä kylmää... vastaan on tullut rapeaksi
muuttuvien kaapeleiden lisäksi mm työkoneen Eberspächerin ohjauskello joka
lakkasi tyystin toimimasta jos pakkasta oli kymmenkunta astetta tai enemmän.

Kerran oli joku halpiskaupan jatkojohto, jonka eristeet olivat erityisen
haurastuvaa materiaalia. Johto oli virrattomana kiepillä jään päällä tuossa
pihalla. Jotain konetta siinä vähän väännettiin ja noin kymmenkiloinen
jäinen lankku pääsi vahingossa kaatumaan sen kiepin päälle. Siihen ei ihan
rehellisesti jäänyt muuta kuin paljaat kuparit jäljelle, yli puolet
eristeistä jäi muruina siihen maahan. Pistorasiapääkin hajosi melkoisen
täydellisesti. Pakkasta ehken -15 C.
Ei voinut kuin nauraa. Olisi romumiehelläkin kaapelinkuorinta helppoa jos
kaikki kyöpelit olisivat samanlaisia...

[Asko]

On 1.1.2019 15:34, Juhani Varemo wrote:
> Siinä on jotain ironiaa että erityisesti kylmissä olosuhteissa käytettäväksi
> tarkoitetut laitteet eivät siedä kylmää... vastaan on tullut rapeaksi
> muuttuvien kaapeleiden lisäksi mm työkoneen Eberspächerin ohjauskello joka
> lakkasi tyystin toimimasta jos pakkasta oli kymmenkunta astetta tai enemmän.

Muistaakseni vielä 2011 uuden autoni mukana tuli aito Defan vihreä
kaapeli, joka oli mistä lie PVC-muovista valmistettu. Ei nyt murtunut
sentään käsiin, mutta ei sitä tehnyt mieli paljoa rullatakaan
pakkasella. No, onneksi siihen aikaan myymälöistä löytyi jo Defan
"premium" kaapeleita, jotka on vissiin silinkonista valmistettu, taipuu
hyvin pakkasellakin. Nykyään taitaa tuo parempi kaapeli olla jo ihan
vakiokamaa kansanautoissakin.

-Asko

[Kristian Ukkonen]

On 12/31/2018 4:40 PM, Juhani Varemo wrote:
> Minkälainen muuten on vanhan ajan 3-v hitsausmuuntajan kytkentä?
> Ymmärtääkseni ottivat tehonsa kaikista vaiheista ja ulos tuli yksi
> vaihtojännite? Ei ole tullut tuota ennen mietittyä.

Niissä vanhoissa AC ulostuloisissa muuntaja-hitsauskoneissa on juurikin
vain syöttö kahden vaiheen välistä, ja sitten toisiosta ulos mitä
halutaan, ja tarvittaessa magneettinen shuntti käämien välissä virtaa
rajoittamassa. Käyttävät siis oikeasti vain 2 vaihetta, eli ihan
1-vaihemuuntaja, missä ensiö 400V.

DC ulostuloisissa voikin olla 3-vaiheinen tasasuuntaussilta (6 diodia),
jolloin oikeasti käytetään kaikkia 3 vaihetta.

[Juhani Varemo]

Kristian Ukkonen wrote:

>> Minkälainen muuten on vanhan ajan 3-v hitsausmuuntajan kytkentä?
>> Ymmärtääkseni ottivat tehonsa kaikista vaiheista ja ulos tuli yksi
>> vaihtojännite? Ei ole tullut tuota ennen mietittyä.

> Niissä vanhoissa AC ulostuloisissa muuntaja-hitsauskoneissa on juurikin
> vain syöttö kahden vaiheen välistä, ja sitten toisiosta ulos mitä
> halutaan, ja tarvittaessa magneettinen shuntti käämien välissä virtaa
> rajoittamassa. Käyttävät siis oikeasti vain 2 vaihetta, eli ihan
> 1-vaihemuuntaja, missä ensiö 400V.

Tämä selvitti asian. Eli eivät ole oikeasti symmetrisiä 3-vaihekoneita
vaikka olen niin luullut. En vaan ole koskaan pysähtynyt miettimään että
miten se olisi saatu aikaan.

> DC ulostuloisissa voikin olla 3-vaiheinen tasasuuntaussilta (6 diodia),
> jolloin oikeasti käytetään kaikkia 3 vaihetta.

Varmaan lähes kaikissa näin. Diodien tilalla voi olla myös tyristoreita tms
fiksumpia ohjattavia puolijohteita.