tiskikoneen sisärungosta saa välillä pieniä sähköiskuja?
SilverSurfer
pieni� s�hk�iskuja? Onko vika talon s�hk�pistokkeen maadoituksessa vai
tiskikoneessa?
Laite on siis melko uusi ja hiema ihmetytt��. Asia ei ilmene jatkuvasti
vaan v�lill�.
Ari Laitinen
Tarkasta maadoitus ett� se on ylip��ns� olemassa. Lis�ksi kannattaa varmaan
k�ytt�� vikavirtasuojaa tuolle aparaatille.
SilverSurfer
> Tarkasta maadoitus ett� se on ylip��ns� olemassa. Lis�ksi kannattaa varmaan
Miten? Kone on kytketty maadoitettuun pistorasiaan. Eik�s taloyhti�n
pit�isi korjata virta tai valmistajan kone, mik�li vika on jommassa
kummassa.
> k�ytt�� vikavirtasuojaa tuolle aparaatille.
Mist�h�n sopivia saisi halvalla?
Peltonen.V
SilverSurfer
> Ei kai ole staattisen s�hk�iskun mahdollisuutta ?
Hankala sanoa, mutta n�peille saaminen loppui kyll� kun koneen kytkin
irti valtakunnan s�hk�verkosta.
Ari Laitinen
>> Tarkasta maadoitus ett� se on ylip��ns� olemassa. Lis�ksi kannattaa
>> varmaan
>
> Miten? Kone on kytketty maadoitettuun pistorasiaan.
Pakkohan se on kytke� maadoitettuun kun paikassa, jonne sen voi asentaa, ei
voi olla kuin maadoitettuja.
Laite, jonka rungossa on verkkoj�nnite saattaa k�ytt�j�st� tuntua silt� ett�
siit� saisi pieni� staattisia s�hk�iskuja. Kerron t�m�n ihan omasta
kokemuksestani.
Maadoitus testataan ensin mittaamalla ohmimittarilla, ett� laitteen
pistotulppan maadoituskosketin on kytketty tukevasti laitteen runkoon.
Lis�ksi pit�isi testata my�s pistorasian maadoitus mutta se onkin jo
vaikeampi juttu yleismittarillakin. Alustavasti voi yritt�� esim. mitata
j�nnitteen pistorasian maadoituskoskettimen ja esim. metallisen vesijohdon
v�list� ja jos se ei n�yt� j�nnitett� niin sitten ohmimittarilla sama testi,
jollon sen pit�isi n�ytt�� ett� ne on liitetty toisiinsa.
Ennakkok�sitykseni on se ett� laitteen maadoitus ei ole toimiva.
Maadoitetusta laitteesta ei saa s�hk�iskuja muuten kuin staattisena
s�hk�iskuna mutta niit� saisit samaan aikaan my�s tiskip�yd�st� jne.
Jerry Cotton
"SilverSurfer" <silver...@internet.foo> kirjoitti
viestiss�:iBfUl.6802$vi5....@uutiset.elisa.fi...
Jos pistorasia on maadoitettu, niin joko kytketty v��rin tai maadoitus
puuttuu.
Heikki Heinonen
Jospa soittaisit laitteen myyneeseen firmaan.
Turo Takanen
viestiss�:4a218a9e$0$6270$4f79...@news.tdc.fi...
> Lis�ksi pit�isi testata my�s pistorasian maadoitus mutta se onkin jo
> vaikeampi juttu yleismittarillakin. Alustavasti voi yritt�� esim. mitata
Kaverilta kun puuttui tiskikoneen pistorasiasta maadoitus, niin tarjosi
muistaakseni 115 V runkoon/tiskip�yt��n pistorasian nollaa vasten
mitattaessa ainakin tavallisen korkealla tuloimpedanssilla olevan
yleismittarin mielest�.
Ei muuta kuin maadoitusta tsekkaamaan aluksi siis.
--
Turo Takanen
KK
> Ennakkok�sitykseni on se ett� laitteen maadoitus ei ole toimiva.
> Maadoitetusta laitteesta ei saa s�hk�iskuja muuten kuin staattisena
> s�hk�iskuna mutta niit� saisit samaan aikaan my�s tiskip�yd�st� jne.
>
Kun me maallikot olemme p��asiassa h�lm�j�, yll� oleva lause voi
joillekin meist� olla kohtalokas. _�L�_ nimitt�in miss��n tapauksessa
kuitenkaan testaa asiaa koskettamalla samaan aikaan laitetta ja tiskip�yt��!
- k
SilverSurfer
Joo, en sent��n itse�ni ajatellut p��st�� p�ivilt�, mutta moni
netiss� kait yritt��:
Esa Hämäläinen
Nelisen vuosikymment� sitten olin alivuokralaisena opiskeluk�mp�ss�ni ja
vuokraem�nt� kysyi kerran: Miksi sulake palaa, kun h�n laittaa keitti�
pistorasiaan kytketyn silitysraudan hellan p��lle? Tarkistin pistorasian
kaapeloinnin ja vika l�ytyi edellisen "insin��rin" ty�n j�ljilt�.
Kerrostalo oli vanha, joten keitti�n pistorasian s�hk�t kiersi
naapurihuoneen pistorasioiden kautta. Edellinen alivuokralainen oli
lis�nnyt kaapeliin yhden rasian lukulamppua varten, ja tietenkin kahden
johtimen kaapelin johdot oli kytketty rasiassa ristiin. Kun ketjun
viimeisen� ollut keitti�n maadoitettu rasia oli nollattu, niin tietenkin
vaihej�nnite oli silitysraudan kuoressa. Melkoinen ansa oli viritettyn�
useita vuosia, mutta mahdollinen uhri osasi varoa kun oli huomannut
liit�nn�ss� olevan vikaa. Meni vuosia, ennen kuin h�n taas unohti asian
ja sai poltettua taas kerran sulakkeen.
Yhden toimiston keitt�n siivooja huomautti yst�v�llisesti, ett� liett�
voi putsata ongelmitta, mutta kun h�n samalla nojaa tiskialtaaseen, niin
m�r�n r�tin kautta saa melkoisen s�hk�iskun. Todettiin, ett� suojamaa
oli j��nyt kytkem�tt� ja sen verran jotain staattista s�hk�� vuoti
lieden kuoreen, ett� m�rk� r�tti johti k�teen kunnon s�k�rit.
Akseli M�ki
>Ei kai ole staattisen s�hk�iskun mahdollisuutta ?
Onkohan kyse siit� efektist�, jos koskettaa k�ynniss� olevaa maadotettua
laitetta ja samaan aikaan maadottaa itsens� maihin esim. tiskip�yd�n
kautta?
Ari Laitinen
Ja millainen tuon efektin pit�isi sitten olla?
Peltonen.V
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestiss�:4a226874$0$26379$4f79...@news.tdc.fi...
materiaalit hanhaa toisiaan l�hinn� vaatteet ja useimmiten kuivalla ilmalla.
T�llaisia iskuja mm. autoista, metalliesineist� , toisista ihmisist� ym.
Vaarattomia iskuja sin�ns�.
Tiskikoneen runko ja sis�osat on mielest�ni kyll� yhteydess� toisiinsa.
Ulkokuoresta napsut, iskut sormille erist�� kaiketi maalipinta. Parhaiten
t�m�i selvi�� mittaamalla j�nnite metallisen vesinan ja pesukoneen sis� ja
ulkovaipasta.
Akseli M�ki
>Akseli M�ki wrote:
>> Onkohan kyse siit� efektist�, jos koskettaa k�ynniss� olevaa
>> maadotettua laitetta ja samaan aikaan maadottaa itsens� maihin esim.
>> tiskip�yd�n kautta?
>Ja millainen tuon efektin pit�isi sitten olla?
Se tuntuu maadoitettua laitetta koskevassa k�dess� oudolta, kuin hieman
s�hk�� kulkisi l�pi.
Voikohan olla vain staattista s�hk��, nyt kun kokeilin maadoitetulla
laitteella, en tuntenut sit� vaikka kosketin tiskiallasta samalla?
Vai onkohan se tullut kun olen koskettanut tiskiallasta ja samaan aikaan
maadoitettua laitetta joka on kytketty maadoittamattomaan rasiaan?
K�sitt��kseni tunnettu ilmi� kuitenkin joka ei suoranaisesti johdu mist��n
v��rist� kytkenn�ist�.
Netist� l�ysin ett� kyse olisi ilmeisesti siit� ett� maadoitetun laiteen
kuoressa/maadoitetussa kohdassa on 115V joka sitten menisi ihmisen l�pi
maahan tiskiallasta koskettaessa.
Ei sit� s�hk�iskuksi ihan voisi kuvata.
Ari Laitinen
>>> Onkohan kyse siit� efektist�, jos koskettaa k�ynniss� olevaa
>>> maadotettua laitetta ja samaan aikaan maadottaa itsens� maihin esim.
>>> tiskip�yd�n kautta?
>>
>> Ja millainen tuon efektin pit�isi sitten olla?
> Tarkoitan t�ll� staattisella s�hk�ll� ns. hankauss�hk��. Esim sopivat
> materiaalit hanhaa toisiaan l�hinn� vaatteet ja useimmiten kuivalla
> ilmalla. T�llaisia iskuja mm. autoista, metalliesineist� , toisista
> ihmisist� ym. Vaarattomia iskuja sin�ns�.
Kerrotko viel� millaisen efektin hankauss�hk� antaa kun kosketat
maadoitettua tiskip�yt�� ja sitten kosketat k�ynniss� olevaa maadoitettua
s�hk�laitetta. Erityisesti tuo k�ynniss� olevan s�hk�laitteen
koskettamishetken efekti t�ss� kiinnostaa.
Ari Laitinen
>>> Onkohan kyse siit� efektist�, jos koskettaa k�ynniss� olevaa
>>> maadotettua laitetta ja samaan aikaan maadottaa itsens� maihin esim.
>>> tiskip�yd�n kautta?
>
>> Ja millainen tuon efektin pit�isi sitten olla?
>
> Se tuntuu maadoitettua laitetta koskevassa k�dess� oudolta, kuin
> hieman s�hk�� kulkisi l�pi.
Se ei ole staattista s�hk��. Se on ihan toinen ilmi� eik� se esiinny
maadoitettuja laitteiden kanssa vaan esim. maadoitettavaksi tarkoitettujen,
joita ei olekaan maadoitettu. Kaikki ihmiset eiv�t sit� tunne. Itse tunnen
sen vaikken koskettaisikaan mit��n tiskipy�t�� tms.
Peltonen.V
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestiss�:4a228ba1$0$26339$4f79...@news.tdc.fi...
kuuluu pieni risaus sill� tuskin t�ss� on merkityst� onko tiskikone
k�ynnist� vai ei.
T�h�n s�kk�iskuusi saataa vaikuttaa jos k��nn�t tiskikoneen t�pselin toisin
p�in siis puoli kierrosta.>
>
>
Ari Laitinen
>> Kerrotko viel� millaisen efektin hankauss�hk� antaa kun kosketat
>> maadoitettua tiskip�yt�� ja sitten kosketat k�ynniss� olevaa
>> maadoitettua s�hk�laitetta. Erityisesti tuo k�ynniss� olevan
>> s�hk�laitteen koskettamishetken efekti t�ss� kiinnostaa.
>>
> Evektiss� hypp�� pieni salama sormenp��st� kosketettavaan
> kappaleeseen ja kuuluu pieni risaus sill� tuskin t�ss� on merkityst�
> onko tiskikone k�ynnist� vai ei.
>
> T�h�n s�kk�iskuusi saataa vaikuttaa jos k��nn�t tiskikoneen t�pselin
> toisin p�in siis puoli kierrosta.>
N�in ei tapahdu. Kun kosketat maadoitettua tiskip�yt�� on staattinen varaus
silloin jo poistunut eik� sit� ole en�� j�ljell� kun kosketetaan k�ynniss�
olevaa s�hk�laitetta. My�sk��n pistotulpan suunnalla ei ole mit��n
vaikutusta staattiseen s�hk��n.
Opas Koira
> Akseli Mï¿œki wrote:
>
>>>> Onkohan kyse siitￜ efektistￜ, jos koskettaa kￜynnissￜ olevaa
>>>> maadotettua laitetta ja samaan aikaan maadottaa itsensￜ maihin esim.
>>>> tiskipï¿œydï¿œn kautta?
>>> Ja millainen tuon efektin pitï¿œisi sitten olla?
>> Se tuntuu maadoitettua laitetta koskevassa kￜdessￜ oudolta, kuin
>> hieman sￜhkￜￜ kulkisi lￜpi.
>
> Se ei ole staattista sￜhkￜￜ. Se on ihan toinen ilmiￜ eikￜ se esiinny
> sen vaikken koskettaisikaan mitￜￜn tiskipyￜtￜￜ tms.
Jep, kuuluu samaan kategoriaan herkkien viherhï¿œrhï¿œjen kanssa,
jotka tunnistavat atoomitￜpselisￜhkￜn sen vￜristￜ.
Esa Hämäläinen
Hankalinta s�hk�iskun saamisessa on se, ett� se aiheuttaa virran
kasvaessa riitt�v�n suureksi kouristuksen, jolloin j�nnitteellisest�
laitteesta ei p��se omin voimin irrottautumaan.
Esimerkki: Yksi laiteasentaja kertoi kes�pojasta, joka oli p��st�
hengest��n viallisen jatkojohdon kautta. Asentajan teht�v�n� oli porata
johonkin sairaalan pihalla olevaan tolppaan muutama reik� ja kes�mies
veti pitk�� jatkojohtoa huoltorakennuksesta m�r�n nurmikon poikki. Joku
sairaalan ikkunasta oli kiinnitt�nyt huomiota t�h�n apulaiseen, joka
kyyristeli nurmikolla ja oli ik��nkuin ytitt�nyt huutaa apua. H�n oli
tajunnut tilanteen ja oli juossut pihamaalle irroittamaan s�hk�johtoa
sein�rasiasta. Johdossa oli eriste rikki ja kaapelinippua purettaessa
vaihe meni k�dest� m�r�n nurmikon ja tossujen kautta maihin. Kun
johtonippu oli nyrkin sis�ll�, niin h�n ei saanut kouristuksen takia
johtoa pois k�dest��n eik� edes pystynyt huutamaan apua, kun hengitys
oli jumissa. T�m� oli yksi niist� l�helt� piti -tilanteista, sill�
asentaja oli vasta my�hemmin ihmetellyt, ett� miss� "poika" viipyy.
Tuo 115 V riitt�� tappamaan, voit vaikka kysy� jenkkil�st� asiaa.
J�nnite ei v�ltt�m�tt� tapa, sill� kropan l�pi kulkevan virran
voimakkuus on lopulta m��r��v� tapaturman vakavuuden osalta. Suuremmat
virrat tuhoavat hermoradat ja jos syd�n yritt�� siin� sivussa tahdistua
valtakunnan verkkoon, niin noutaja on jo l�hell�. Vaihtovirta on siten
pahempi kuin tasavirta s�hk�iskun saaneen kannalta.
Suurj�nnitteet on eri juttu, sill� siell� saattaa palovammat olla se
hankalampi juttu. Opiskeluaikaan tutustuimme v�ritelevisioon ja yksi
TV-mekaanikon tutkinnon suorittanut halusi varoittaa suurj�nnitteen
vaaroista: H�n heilautti sormeaan liian l�helt� juovap��teastetta,
jolloin sielt� "hypp�si" valokaari ja sormen p��h�n paloi savupilven
saattelemena vaikeasti parantuva syv� reik�. Vahinko voi sattua
asiantuntijallekin.
Peltonen.V
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestiss�:4a2296fc$0$26320$4f79...@news.tdc.fi...
>verkkos�hk�n kanssa t�ll� saattaa hyvinkin olla tekemist�.
T�m� staattisen s�hk�n kipin� yleens� hypp�� juuri ennen kuin k�si ehtii
koskettamaan esinett� kun v�li on n. 1 mm tai alle.
Mika Pirhonen
> Hankalinta s�hk�iskun saamisessa on se, ett� se aiheuttaa virran
> kasvaessa riitt�v�n suureksi kouristuksen, jolloin j�nnitteellisest�
> laitteesta ei p��se omin voimin irrottautumaan.
Tai joskus saattaa kouristuksenomaisesti irrottautua...
Pelasin ravintolassa flipperi� ikkunan vieress�, pelin runko oli
maalaamatonta kirkasta ter�st� ja vieress� ikkunan alla oli paksu
vanhanaikainen l�mp�patteri, joka oli maalattu paksusti lateksilla.
Oluttuopin sai hyvin asetettua siihen patterin p��lle ettei tarvinnut
kurkotella kauemmaksi pelatessa tai odottaa pallon menetyst� tai pelin
loppua, v�lill� vain pidin hetken vasemmalla lavalla palloa paikallaan
ja nappasin oikealla tuopista huikan.
Kerran sitten tuoppia laskiessani, ennen kuin kerkisin tilannetta edes
tajuta, tuoppi oli jo lent�nyt kattoon ja oluet ymp�riins� ja minulla
sojottivat molemmat k�det suoraan eteenp�in.
Tutkin sitten tarkemmin asiaa ja huomasin ett� l�mp�patterissa oli
muutama reipas naarmu maalissa juuri sill� kohtaa ja metalli kiilsi.
Oikean k�den pikkusormeni oli siis hipaissut metallia. Sormet varmaankin
olivat pelaamisesta hikiset ja oikea k�si varmaan tuopistakin kostea.
Portsari siihen tuli avautumaan tuopin viskomisesta ja min� avauduin
takaisin, ett� t�llaiset pelit pit�isi lain mukaan kytke� maadoitettuun
rasiaan, sill� sain siit� juuri s�hk�iskun l�mp�patterin kautta.
H�n siihen sanoi, ett� katso itse, onhan se kytketty maadoitettuun
rasiaan ja osoitti katonrajaan.
No joo, katonrajassa olevat rasiat oli vedetty lateksilla reilusti
umpeen. Hyv� kun isoista rei'ist� mahtuivat elektronit kulkemaan, mutta
maadoitusliuskojen p��ll� oli parin millin kerros hyv�� erist�v�� maalia.
Tuollaisia pistorasioita n�ki ainakin ennenvanhaan ihan turhan usein.
--
Jos puhutaan Aku Ankasta ja Ankkalinnasta, niin siell�h�n koirat ovat
aivan koiran asemassa. Suurin osa on j�rjest�ytyneit� rikollisia - tosin
peitellysti nimetty karhuiksi. Yksi kulkee hihnassa hiiren taluttamana.
Yksi on kyl�hullu, joka kuvittelee osaavansa lent��, jos sy� p�hkin�it�.
Pasi V
"SilverSurfer" <silver...@internet.foo> wrote in message
news:SDqUl.6858$vi5....@uutiset.elisa.fi...
ei jumalauta mit� p�ssej� meill� suoli24:ssa
nospam
>
> Jos pistorasia on maadoitettu, niin joko kytketty väärin tai maadoitus
> puuttuu.
Ensin kannattaa mitata tiskipöydän ja koneen rungon välinen jännite ja
vastus. Jos on enemmän kuin ohmi tai pari, maadoituksessa on jossain
vikaa.
Seuraavaksi töpselin maadoitusliuskan ja koneen rungon vastus. Pitäisi
olla noin nolla ohm, ellei, soitto koneen myyjälle ja vaikka
Tukesiin..
Sitten tiskipöytä-pistorasina maadoitus, ensin jännite, sitten ohmit.
Jos on jännitettä volttia kahta enemmän, soitto isännöitsijälle, jos
vastusta on ohmia kahta enemmän. Wanhassa talossa voi olla nollattuja
maadoituksia, silloin pari volttia voi olla normaalia, silloinkin
pääkytkimesta virrat pois mitattuna pitäisi maadoitusvastuksen olla
ohmiluokassa. (Eli pieni mittaustarkkuuden rajoissa.)
KK
"Pasi V" <kesku...@viheraho.com> wrote in message
news:4a235434$0$6279$9b53...@news.fv.fi...
>
> "SilverSurfer" <silver...@internet.foo> wrote in message
> > Joo, en sent��n itse�ni ajatellut p��st�� p�ivilt�, mutta moni
> > netiss� kait yritt��:
> >
> > http://keskustelu.suomi24.fi/node/6457513
>
> ei jumalauta mit� p�ssej� meill� suoli24:ssa
>
En mill��n usko, ett� p�ssi tekisi mit��n noin h�lm��.
- k
J.P
> Ensin kannattaa mitata tiskip�yd�n ja koneen rungon v�linen j�nnite ja
> vastus. Jos on enemm�n kuin ohmi tai pari, maadoituksessa on jossain
> vikaa.
Tuo j�nnite mittaus juttu ihan oikein mutta ei se tiskip�yt� v�ltt�m�tt�
maissa ole vaikka kaikki kunnossa on...
Asko Ikävalko
> Ei kai ole staattisen s�hk�iskun mahdollisuutta ?
T�t� staattista s�hk�� veikkailtiin useammassakin t�m�n ketjun viestiss�,
mutta kukaan ei kertonut yksinkertaista diagnosointikeinoa.
Jos tunnet saavasi pienen r�psyn sormille ja ep�ilet sit� staattiseksi
s�hk�ksi, niin kokeilepa samaa temppua pari - kolme kertaa per�kk�in. Jos
joka kerralla tulee samanlainen r�psy, on kyseess� s�hk�verkosta tuleva
j�nnite eik� mik��n staattinen r�psy.
Jos r�psy tuli vain ensimm�isell� kosketuksella, mutta ei en�� sen j�lkeen,
oli kyseess� staattinen s�hk�, joka purkautui kehosi kautta.
-Asko
blaekie
"Esa H�m�l�inen" <esa.ham...@kolumbus.fi> wrote in message
news:LvxUl.90>
> Esimerkki: Yksi laiteasentaja kertoi kes�pojasta, joka oli p��st�
> hengest��n viallisen jatkojohdon kautta. Asentajan teht�v�n� oli porata
> johonkin sairaalan pihalla olevaan tolppaan muutama reik� ja kes�mies veti
> pitk�� jatkojohtoa huoltorakennuksesta m�r�n nurmikon poikki. Joku
> sairaalan ikkunasta oli kiinnitt�nyt huomiota t�h�n apulaiseen, joka
> kyyristeli nurmikolla ja oli ik��nkuin ytitt�nyt huutaa apua. H�n oli
> tajunnut tilanteen ja oli juossut pihamaalle irroittamaan s�hk�johtoa
> sein�rasiasta. Johdossa oli eriste rikki ja kaapelinippua purettaessa
> vaihe meni k�dest� m�r�n nurmikon ja tossujen kautta maihin. Kun
> johtonippu oli nyrkin sis�ll�, niin h�n ei saanut kouristuksen takia
> johtoa pois k�dest��n eik� edes pystynyt huutamaan apua, kun hengitys oli
> jumissa. T�m� oli yksi niist� l�helt� piti -tilanteista, sill� asentaja
> oli vasta my�hemmin ihmetellyt, ett� miss� "poika" viipyy.
Niin ja siis t�st� tarinasta l�ytyi kaksi "Asentajanokkamiehen", perustavaa
laatua olevaa virhett� eli ensinn�kin annettiin suviuunolle viallinen,
tarkastamaton jatkojohto k�sittelyyn. Toinen virhe tuli siin� ett�
j�nnitteinen jatkojohto vedettiin kiepilt� asennuskohteeseen, vaikka olisi
pit�nyt tehd� toisinp�in
Jouko Holopainen
> Toinen virhe tuli siinￜ ettￜ
> jￜnnitteinen jatkojohto vedettiin kiepiltￜ asennuskohteeseen, vaikka olisi
> pitￜnyt tehdￜ toisinpￜin
Jep, tuo jï¿œlkimmï¿œinen olisi estï¿œnyt ongelmat :-)
Kaikki rullattavat jatkojohdot (jotka olen koskaan nï¿œhnyt) kun on tehty
niin, ettￜ se tￜpseli (naaras) on siinￜ rullassa kiinni ja johdon pￜￜssￜ
on se pistoke (uros).
--
@jhol
Akseli M�ki
>Se ei ole staattista s�hk��. Se on ihan toinen ilmi� eik� se esiinny
>maadoitettuja laitteiden kanssa vaan esim. maadoitettavaksi tarkoitettujen,
>joita ei olekaan maadoitettu.
Joo tuota tarkoitin, eli laite olisi muuten maadoitettu mutta kun sit� ei
ole kytketty maadoitettuun rasiaan.
Näsä
koneen ulkovaipan ja sisäaltaan vastus pitää olla nolla oomia.
Pistorasian, maadoituskosketin pitää olla samassa potentiaalissa kuin
pistorasian nollajohdin, ja pysyä samana, myös pistorasian täydellä
nimelliskuormalla 10 tai 16A.
Näsä
Voisitko kertoa, minkä merkkinen, mallinen ja ikäinen on, ko.
tiskikone.
Hapantuneet lämmitysvastukset, usein vuotaa jännitettä sisäaltaaseen,
vuoto ei riitä polttamaan sulaketta, mutta saattaa näppäillä sormille,
ja siinä tapauksessa myös ulkovaipan, ja sisäaltaan maadoitusjihtimet
on ehkä hapettuneet.
Voisitko kertoa, minkä merkkinen, mallinen ja ikäinen on, ko.
tiskikone.
Mastus
N�s� kirjoitti:
> Kosteissa tiloissa ei ole syyt� k�ytt�� mink��nlaista jatkojohtoa,
> koneen ulkovaipan ja sis�altaan vastus pit�� olla nolla oomia.
> Pistorasian, maadoituskosketin pit�� olla samassa potentiaalissa kuin
> pistorasian nollajohdin, ja pysy� samana, my�s pistorasian t�ydell�
> nimelliskuormalla 10 tai 16A.
Meinasit siis ett� kosteissa tiloissa tulee ainoastaan k�ytt��
suprajohtavia materiaaleja... vai mit� tarkoitat tuolla "ei ole syyt�
k�ytt�� jatkojohtoa"
Näsä
> Näsä kirjoitti:
>
> > Kosteissa tiloissa ei ole syytä käyttää minkäänlaista jatkojohtoa,
> > koneen ulkovaipan ja sisäaltaan vastus pitää olla nolla oomia.
> > Pistorasian, maadoituskosketin pitää olla samassa potentiaalissa kuin
> > pistorasian nollajohdin, ja pysyä samana, myös pistorasian täydellä
>
> Meinasit siis että kosteissa tiloissa tulee ainoastaan käyttää
> suprajohtavia materiaaleja... vai mitä tarkoitat tuolla "ei ole syytä
> käyttää jatkojohtoa"
Asiaa ymmärtämättömälle täytyy erikseen selittää, että jatkojohto,
kosteissa tiloissa on vähän vaarallinen, kun pistotulppa voi olla
kytkettynä, ja jatkojohdon pistorasia osa, voi pudota vaikka pesu
altaaseen, tai kylpyammeeseen.
Pistorasiaosa jatkojohdosta on ainakin syytä kiinnittää, niin ettei se
voi pudota ko. kohteisiin.
Jos et vieläkään ymmärtänyt, jatka suprajohteiden parissa ;-)
Näsä
laitteille, ja mieluummin vikavirtasuojakytkimellä varustettu.
Jos laitteen , oma nykyisin liian usein liian lyhyt liitosjohto ei
ylety pistorasiaan, pitää liitosjohto vaihtaa pidemmäksi, ja jottei
taas tarvi saivarrella, joku kohtuus, siinäkin pitää olla, ettei esim.
liitosjohto saa ylettyä ko. tilan ulkopuolelle.
Noh jokos meni perille ;-)
L.M.
maadoituksen ja oli kunnossa (vaikka olikin nollattu). syy olikin siin� ett�
pistorasian suojamaadoitus luiskat olivat hieman hapettunet ja kuolentuneet.
eli eiv�t ottaneet kunnolla pistotulppaan kosketusta. pieni puhdistus ja
luiskien vet�minen ulosp�in korjasi.
en ota kantaa onko s�hk�j�rjestelm� muutoin kunnossa.
n��s sit� tulppaa harvemmin otetan irti
"SilverSurfer" <silver...@internet.foo> kirjoitti
viestiss�:ibaUl.6716$vi5....@uutiset.elisa.fi...
> Miss�h�n vika mahtaisi olla, kun tiskikoneen sis�rungosta saa v�lill�
> pieni� s�hk�iskuja? Onko vika talon s�hk�pistokkeen maadoituksessa vai
> tiskikoneessa?
>
> Laite on siis melko uusi ja hiema ihmetytt��. Asia ei ilmene jatkuvasti
> vaan v�lill�.
Paul Keinanen
<konen...@hotmail.com> wrote:
>Kosteissa tiloissa ei ole syyt� k�ytt�� mink��nlaista jatkojohtoa,
>koneen ulkovaipan ja sis�altaan vastus pit�� olla nolla oomia.
>Pistorasian, maadoituskosketin pit�� olla samassa potentiaalissa kuin
>pistorasian nollajohdin, ja pysy� samana, my�s pistorasian t�ydell�
>nimelliskuormalla 10 tai 16A.
Jostain kumman syyst� pistorasian suojakosketin ja nollakosketin on
samassa potentiaalissa juuri pistorasianollatuissa (TN-C/TN-CS)
systeemeiss�.
Jos sen sijaan k�ytet��n nykym��r�ysten mukaista
viisijohdinj�rjestelm�� (TN-S), PE ja N koskettimien v�lill� voi olla
useamman voltin j�nnite johtuen kiinte�n johdatuksen nollajohtimen
j�nniteh�vi�ist� suurilla normaaleilla virroilla.
Miten jatkojohto olisi huonompi kuin kiinte� s�hk�verkko ?
Liian pitk� ja/tai liian ohut jatkojohto on ongelmallinen, koska
maasulkutapauksessa se ei takaa riitt�v�n _suurta_ oikosulkuvirtaa,
jotta sulake palaisi riitt�v�n nopeasti, ettei laitteen rungossa
vaikuttaisi liian suurta kosketusj�nnitett� liian pitk��n.
Paul
Matti Kronman
> > Tarkasta maadoitus että se on ylipäänsä olemassa. Lisäksi kannattaa varmaan
> Miten? Kone on kytketty maadoitettuun pistorasiaan. Eikös taloyhtiön
No helpoin tapa lienee työntää poolikynä ko. pistorasian vaiheeseen ja
koittaa koskea
toisella sormella saman pistorasian maaliuskaan. Jos ei valo kirkastu,
niin on maa
kytkemättä.
> pitäisi korjata virta tai valmistajan kone, mikäli vika on jommassa
> kummassa.
Pitäisi.
Matti Kronman
Niin, ja vielä itse itselleni vastaten, jos et äskeistä ymmärtänyt
täysin,
kutsu sähkömies.
Mastus
> Kosteissa tiloissa pit�isi aina olla kiinte� pistorasia ko.
> laitteille, ja mieluummin vikavirtasuojakytkimell� varustettu.
> Jos laitteen , oma nykyisin liian usein liian lyhyt liitosjohto ei
> taas tarvi saivarrella, joku kohtuus, siin�kin pit�� olla, ettei esim.
> liitosjohto saa yletty� ko. tilan ulkopuolelle.
> Noh jokos meni perille ;-)
Mik� taika siin� kiinte�ss� pistorasiassa on verrattuna jatkojohtoon?
Tokihan suojamaassa jne. syntyy ylimenovastusta, mutta mist� se kostean
tilan laite tiet��, tuleeko se s�hk� pistorasiasta suoraan vai
jatkojohdon kautta? Jos oletetaan ett� roikan t�pseliosa ei ole
vesilammikossa, lavuaarissa, kylpyammeessa tai vastaavassa?
P. K�rh�
"Mastus" <olavip...@hotmail.com> wrote in message
news:4a28d309$0$24792$9b53...@news.fv.fi...
> Mik� taika siin� kiinte�ss� pistorasiassa on verrattuna jatkojohtoon?
Mielest�ni, osin ulkomuistista, osin hatusta :
1. Uudehkoissa taloissa kylpp�rin pistorasioissa on vikavirtasuojaus,
viereisiss� huoneissa v�ltt�m�tt� ei.
2. Vanhemmissa taloissa muissa huoneissa ei ole v�ltt�m�tt� suojamaata, mik�
taas kylpp�rin pistorasiassa vaadittiin.
3. Pistorasioiden sijoittelu kylpp�riss� on tarkkaan m��r�tty. Ymm�rt��kseni
sijoittelu tehd��n siten, ett� pistorasiaa ei ole ihan helppo kastella, ja
ett� kylpij� ei pysty yht� aikaa koskemaan toisella k�dell� vesijohtoon ja
toisella pistorasiaan.
4. Kylpp�rin pistorasiat on varustettu roiskevedelt� suojaavalla kannella.
Jatkoroikalla on mahdollista s�ssi� nuo kaikki kylpij�n turvallisuudeksi
laaditut s��nn�t.
Matti korjatkoon esitykseen mahdollisesti vilahtaneet puutteet, se osaa n��
todistetusti :-)
Pet�
Opas Koira
> "Mastus" <olavip...@hotmail.com> wrote in message
> news:4a28d309$0$24792$9b53...@news.fv.fi...
>
> Mielestï¿œni, osin ulkomuistista, osin hatusta :
>
> 1. Uudehkoissa taloissa kylppï¿œrin pistorasioissa on vikavirtasuojaus,
> viereisissￜ huoneissa vￜlttￜmￜttￜ ei.
> 2. Vanhemmissa taloissa muissa huoneissa ei ole vￜlttￜmￜttￜ suojamaata, mikￜ
> taas kylppï¿œrin pistorasiassa vaadittiin.
> 3. Pistorasioiden sijoittelu kylppￜrissￜ on tarkkaan mￜￜrￜtty. Ymmￜrtￜￜkseni
> sijoittelu tehdￜￜn siten, ettￜ pistorasiaa ei ole ihan helppo kastella, ja
> ettￜ kylpijￜ ei pysty yhtￜ aikaa koskemaan toisella kￜdellￜ vesijohtoon ja
> toisella pistorasiaan.
> 4. Kylppￜrin pistorasiat on varustettu roiskevedeltￜ suojaavalla kannella.
Jaa, meikￜlￜisen vuonna 1972 rakennetussa kerrostakokￜmpￜssￜ on kylppￜrissￜ
justiinsa yksi pistorasiamaadoitettu kanneton ja lapsisuojaton pistorasia.
Hyvin ylettￜￜ roiskimaan suihkutilasta pistorasian mￜrￜksi, metrin sￜteellￜ
rasiasta on kaksikin vesihanaa.
P. K�rh�
"Opas Koira" <Wo...@Arschlo.ch> wrote in message
news:Vr7Wl.86$vK4...@read4.inet.fi...
> Jaa, meik�l�isen vuonna 1972 rakennetussa kerrostakok�mp�ss� on
> kylpp�riss�
> justiinsa yksi pistorasiamaadoitettu kanneton ja lapsisuojaton pistorasia.
> s�teell�
> rasiasta on kaksikin vesihanaa.
����h tuota, poikkeus vahvistaa s��nn�n :-)
Pet�
Fuji
>> Mik� taika siin� kiinte�ss� pistorasiassa on verrattuna jatkojohtoon?
>
> Mielest�ni, osin ulkomuistista, osin hatusta :
>
> 1. Uudehkoissa taloissa kylpp�rin pistorasioissa on vikavirtasuojaus,
> viereisiss� huoneissa v�ltt�m�tt� ei.
Kylpp�rin sis�isiss� jatkojohdotuksissa ei merkityst�.
> 2. Vanhemmissa taloissa muissa huoneissa ei ole v�ltt�m�tt� suojamaata,
> mik� taas kylpp�rin pistorasiassa vaadittiin.
Sis�isiss� jatkojohdotuksissa ei merkityst�. Meill� on kylpp�rin
viereisiss� tiloissa suojamaadotetut, mutta "asuintiloissa" ei.
> 3. Pistorasioiden sijoittelu kylpp�riss� on tarkkaan m��r�tty.
> Ymm�rt��kseni sijoittelu tehd��n siten, ett� pistorasiaa ei ole ihan
> helppo kastella, ja ett� kylpij� ei pysty yht� aikaa koskemaan toisella
> k�dell� vesijohtoon ja toisella pistorasiaan.
Meill� jatkojohto on vain siksi ett� sein�ss� on liit�nt� vain yhdelle
laitteelle. Tarve on kuitenkin kolmelle, joten tarvitaan haaroittava
jatkojohto. Haaroitus on vaaksan p��ss� itse rasiasta eli yht� kaukana
suihkusta (n. 4 m) kuin sein�rasiakin.
> 4. Kylpp�rin pistorasiat on varustettu roiskevedelt� suojaavalla
> kannella.
Meill� ei.
> Jatkoroikalla on mahdollista s�ssi� nuo kaikki kylpij�n
> turvallisuudeksi laaditut s��nn�t.
On mahdollista, mutta automaattisesti ei turvallisuus mielest�ni
heikkene.
Niin; oliko sellaisen k�ytt� muuten kielletty�?
Mika Iisakkila
> Jaa, meikￜlￜisen vuonna 1972 rakennetussa kerrostakokￜmpￜssￜ on kylppￜrissￜ
> justiinsa yksi pistorasiamaadoitettu kanneton ja lapsisuojaton pistorasia.
> Hyvin ylettￜￜ roiskimaan suihkutilasta pistorasian mￜrￜksi, metrin sￜteellￜ
> rasiasta on kaksikin vesihanaa.
Niin minullakin (1964), mutta rasiassa on kytkin jottei siinￜ
normaalisti ole sￜhkￜjￜ (vaan partakoneeni, josta vastaavasti on
kytkin rikki) ja alla umpeen maalattu kyltti, jossa arvatenkin lukee
"Kￜyttￜ kielletty kylvyn ja suihkun aikana".
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Pekka Peura
asunnoissa. Silloin kylpyhuoneen ns B2-alueelle (periaatteessa 0,5
metrin p��ss� suihkusta) sai asentaa kuivan tilan pistorasioita yli 1,7
metrin korkeuteen ja sijoitettuna "mahdollisimman v�h�n alttiina
vedelle". Ai niin ja piti olla kilpi "k�ytt� kielletty kylvyn ja
suihkun aikana".
En ihan tarkaan muista milloin m��r�ykset muuttuivat, voi olla ett�
vasta EU:n my�t� 1990-luvulla.
SilverSurfer
Kiitos hyvist� ja my�s huonoista kommenteista ;)
Näsä
> Loppukommentti, vika oli pistorasiassa ja sen vaihto korjasi ongelman.
Todella hienoa, että ongelma selvisi,tuonkaltaisia ongelmia ei ole
syytä väheksyä.
Kerro vielä, mihinkä viittaava kommentti oli mielestäsi "huono", jotta
voimme kehittää itseämme, Matti minä, ja muut keskustelijat, kiitos
hi. ;-)
Näsä
polkemaan.
Sähkölaitteiden kyseessäollen, on hyväksi, jos turvallisuusseikat on
ratkaistu ensin, ja vasta senjälkeen, toimiiko laite.
J.P
> Kosteissa tiloissa pit�isi aina olla kiinte� pistorasia ko.
> laitteille, ja mieluummin vikavirtasuojakytkimell� varustettu.
> Jos laitteen , oma nykyisin liian usein liian lyhyt liitosjohto ei
> taas tarvi saivarrella, joku kohtuus, siin�kin pit�� olla, ettei esim.
> liitosjohto saa yletty� ko. tilan ulkopuolelle.
> Noh jokos meni perille ;-)
T�ytyy t�ss� muutama kommentti laittaa jutuistasi ettei "yleisell� tasolla"
j�isi v��ri� mielikuvia asioista:
1. Tiskikone josta t�ss� jutussa varsinaisesti on kyse on oikeastaan varmaan
aika harvoin "s�hk�m��r�yksellisesti" sijoitettuna kosteaan tilaan...
2. Noissa "jatkojohto jutussasi" olisit voinut paremmin korostaa ett�
kyseess� ei ole m��r�ys vaan mielipiteesi, joka ei kyll� tietenk��n huono
ole kun tietysti pienent�� riskej�.
3. Tuo vikavirtasuojakytkin on tietysti hyv� olla mutta oikeastaan v�h�n
huvittavaakin mit� Tukesin sivulta l�ytyy koskien juuri tiskikoneen
pistorasian osalta vvsk:sta...
-Tarkennuksena viel� ett� tuossaa alempana lainaamani siis liittyy siihen
ett� nyky��n vaaditaan vvsk kaikille pistorasioille poislukien juuri
lainauksessa mainitut erikoistapaukset.
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tiedotteet/Sahko-ja-hissit/Ajankohtaista-sahkourakoitsijoille-Standardi-SFS-6000-on-uudistunut:"Vaatimuksesta voidaan tavallisissa asuinhuoneissa poiketa vain, jos kyseess�on "erityinen m��r�tyn laitteen liitt�miseen tarkoitettu pistorasia", johonei k�yt�nn�ss� voida liitt�� mit� tahansa s�hk�laitetta,esim.asianpesukoneen pistorasia keitti�kaapissa. My�s j��kaapin japakastimenpistorasia voi olla t�llainen joko sijoituksen puolesta taierillisell�opaskilvell� varustettuna."
Näsä
> 2. Noissa "jatkojohto jutussasi" olisit voinut paremmin korostaa että
> kyseessä ei ole määräys vaan mielipiteesi, joka ei kyllä tietenkään huono
> ole kun tietysti pienentää riskejä.
Aivan oikein, tarkoituksenani ei ole koskaan, tulkita sääntöjä, eikä
määräyksiä, vaan kokemuksieni mukaisesti opastaa, käytännössä
ilmenevissä seikoissa, joita ei aina löydy, edes marttaliiton
sivuilta ;-)