Pilssipumpun summerin kuittaus
KK
-summeria. Täällä saamieni neuvojen mukaan aioin kiertää pilssipumpun
virtajohdinta reed-kytkimen ympärille ja reedi ohjaa valoa ja summeria.
Kun pumppu alkaa toimimaan, pitäisi siis virtajohtimessa kulkevan virran
synnyttää magneettikenttä, ja reedin kytkeä puolestaan virta
merkkivalolle ja -summerille.
Haluaisin nyt vielä hifistellä niin, että summerissa olisi
kuittauskytkin. Summerin saisi siis tilapäisesti hiljaiseksi painamalla
nappia. Helppo ratkaisu olisi tietysti "on off" -kytkin, mutta sitten
pitäisi muistaa kytkeä se manuaalisesti takaisin, kun pilssipumppu on
lopettanut toimintansa siltä erää, jotta summeri olisi toimintakunnossa
taas seuraavaa kertaa varten.
Pitäisikin siis väsätä painonappi, josta summerin virtapiirin saisi
katkaistua siihen saakka, kunnes pilssipumppu lopettaa toimintansa.
Sitten kuittaus taas kytkeytyisi pois automaattisesti, summeri
toimintavalmiina odottamaan seuraavaa pilssipumpun käynnistymiskertaa.
Ehdotuksia?
Otto J. Makela
> Pitäisikin siis väsätä painonappi, josta summerin virtapiirin saisi
> katkaistua siihen saakka, kunnes pilssipumppu lopettaa toimintansa.
> Sitten kuittaus taas kytkeytyisi pois automaattisesti, summeri
> toimintavalmiina odottamaan seuraavaa pilssipumpun käynnistymiskertaa.
Saisiko summerin virran ohjattua sopivalla tyristorikytkennällä
esimerkiksi pieneen "kuitattu" merkkivaloon, joka sitten sammuu kun
pilssipumpun virrat katkeavat ja seuraavalla liipaisulla virta tulee
taas summerin puolelle?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
KK
> KK<k...@kk.kk> wrote:
>
>> Pitäisikin siis väsätä painonappi, josta summerin virtapiirin saisi
>> katkaistua siihen saakka, kunnes pilssipumppu lopettaa toimintansa.
>> Sitten kuittaus taas kytkeytyisi pois automaattisesti, summeri
>> toimintavalmiina odottamaan seuraavaa pilssipumpun käynnistymiskertaa.
>
> Saisiko summerin virran ohjattua sopivalla tyristorikytkennällä
> esimerkiksi pieneen "kuitattu" merkkivaloon, joka sitten sammuu kun
> pilssipumpun virrat katkeavat ja seuraavalla liipaisulla virta tulee
> taas summerin puolelle?
>
Arvelinkin, että en oikein osaa selittää, kun tämä on itsellekin uusi
ajatus. Koetan kuvata pähkäilemäni toiminnan vaiheittain:
1. Vesi pilssissä nousee ja pumppu käynnistyy.
2. Pilssipumpun johtimessa kulkeva virta vetää reed-kytkimen kiinni.
3. Reed-kytkin kytkee summerille ja merkkivalolle virran osoittamaan,
että pumppu käy.
4. Veneilijä hermostuu summerin pärinään ja kuittaa sen jostakin nappulasta.
5. Pilssipumppu käy edelleen, merkkivalo palaa edelleen, summeri on
onneksi hiljaa.
6. Pilssi tyhjenee vedestä ja pumppu pysähtyy.
7. Reed lakkaa vetämästä ja merkkivalokin sammuu (ja hiljennetyn
summerinkin virtapiiri muuttuu jännitteettömäksi).
8. Jossain vaiheessa sama alkaa alusta.
Ja veneessähän systeemi on 12 volttinen. Olen vähän rele-aikakauden
fossiili, joten releratkaisu voisi olla helpompi meitsille. Jos
elektroniikkaa tulee kuvioon, tarvitsen melkeinpä kädestä pitäen -ohjeita:-)
Ari Laitinen
> Ja veneessähän systeemi on 12 volttinen. Olen vähän rele-aikakauden
> fossiili, joten releratkaisu voisi olla helpompi meitsille. Jos
> elektroniikkaa tulee kuvioon, tarvitsen melkeinpä kädestä pitäen
> -ohjeita:-)
Sille summerille laitat eteen releen, joka lepotilassa päästää virran
summerille. Sitten laitat sen releen kelalle painonapin, josta saat sen
vetämään, jolloin summerin hiljenee. Releen vaihtokoskettimesta ohjaat
silloin summerille menevän sähkön releen kelalle, jolloin se jää vetämään
kunnes sähkö lakkaa eli summerin virla loppuu.
Tarvitset yhden vaihtokoskettimella varustetun releen ja painonapin.
Otto J. Makela
> Otto J. Makela kirjoitti:
> > Saisiko summerin virran ohjattua sopivalla tyristorikytkennällä
> > esimerkiksi pieneen "kuitattu" merkkivaloon, joka sitten sammuu kun
> > pilssipumpun virrat katkeavat ja seuraavalla liipaisulla virta tulee
> > taas summerin puolelle?
>
> Arvelinkin, että en oikein osaa selittää, kun tämä on itsellekin
> uusi ajatus.
Osasit selittää oikein hyvin, ilmeisesti minä en vaan osannut tehdä
selitystäni tarpeeksi ymmärrettäväksi :-)
> Ja veneessähän systeemi on 12 volttinen. Olen vähän rele-aikakauden
> fossiili, joten releratkaisu voisi olla helpompi meitsille. Jos
> elektroniikkaa tulee kuvioon, tarvitsen melkeinpä kädestä pitäen
> -ohjeita:-)
Jos kerran releet tunnet ja ymmärrät, sellaisella kannattaa varmasti
toimia Arin luonnostelemalla periaatteella: kuittausnapilla ja
vaihtokytkimisellä releellä.
KK
yksinkertaisempi kuin ajattelinkaan. Tuolla Arin releratkaisulla homman
pitäisi minultakin onnistua. Vermeet on nyt hommattu, viikonloppuna
asennellaan paikoilleen. Laitan raporttia, sitten, missä meni pieleen:-)
KK
> Sille summerille laitat eteen releen, joka lepotilassa päästää virran
> summerille. Sitten laitat sen releen kelalle painonapin, josta saat sen
> vetämään, jolloin summerin hiljenee. Releen vaihtokoskettimesta ohjaat
> silloin summerille menevän sähkön releen kelalle, jolloin se jää vetämään
> kunnes sähkö lakkaa eli summerin virla loppuu.
>
> Tarvitset yhden vaihtokoskettimella varustetun releen ja painonapin.
>
Tämä varsin selvää heti kun kerroit:-)
Vielä sellainen tarkennuskysymys, että tarvitseeko releen kela jonkin
etuvastuksen vai voiko siihen kytkeä 12 V suoraan?
Releen tyyppi on JQX-14FA:
http://ec.manufacturer.supplierlist.com/productdetail/74908/gerneralpurposerelay.htm
Mika Iisakkila
> Vielä sellainen tarkennuskysymys, että tarvitseeko releen kela jonkin
> etuvastuksen vai voiko siihen kytkeä 12 V suoraan?
"12V" rele syö suoraan 12V, ei siihen mitään väliin tarvitse.
Sellaisen komplikaation tähän kuitenkin lisään, että reed-putki ei
kestä kovin suurta virtaa ennen kuin kärjet palavat tai eivät enää
aukea. Joku releen käämi voi olla jo siinä ja siinä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
KK
Mulla on kaksi reed-putkea, toinen on n 25 mm x 3 mm ja toinen 35 mm x 5
mm. Kannattaa ilmeisesti suosiolla viritellä isompaa. Montakohan
kierrosta pilssipumpun johdinta pitäisi saada reedin ympärille?
Pilssipumpun specsit väittää, että virtaa otetaan 2,3...2,6 A.
ap
Kyllä ne virran puolesta kestää kumpikin. Kierrosten määrä riippuu
putken herkkyydestä. Jos sitä ei ole tiedossa, niin homma selviää
kokeilemalla.
KK
> 6.5.2011 16:42, KK kirjoitti:
>> 6.5.2011 15:53, Mika Iisakkila kirjoitti:
>>> KK<k...@kk.kk> writes:
>>>> Vielä sellainen tarkennuskysymys, että tarvitseeko releen kela jonkin
>>>> etuvastuksen vai voiko siihen kytkeä 12 V suoraan?
>>>
>>> "12V" rele syö suoraan 12V, ei siihen mitään väliin tarvitse.
>>>
>>> Sellaisen komplikaation tähän kuitenkin lisään, että reed-putki ei
>>> kestä kovin suurta virtaa ennen kuin kärjet palavat tai eivät enää
>>> aukea. Joku releen käämi voi olla jo siinä ja siinä.
>>
>> Mulla on kaksi reed-putkea, toinen on n 25 mm x 3 mm ja toinen 35 mm x 5
>> mm. Kannattaa ilmeisesti suosiolla viritellä isompaa. Montakohan
>> kierrosta pilssipumpun johdinta pitäisi saada reedin ympärille?
>> Pilssipumpun specsit väittää, että virtaa otetaan 2,3...2,6 A.
>
> Kyllä ne virran puolesta kestää kumpikin.
Joo, tuon releen speksin mukaan se kuluttaisi 0,53 W, joka tarkoittaisi
kai jotain 40...50 mA virtaa. Jos tuon merkkivalon toteuttaa ledillä,
niin se lisää virrankulutusta parikymmentä milliampeeria, yhteensä siis
releen kanssa n. 60..70 mA. Ei kai se voi olla liikaa reedille?
Jos toisaalta merkkivalon toteuttaa tavanomaisella polttimolla (mikä
vähän houkuttaisi, kun taulussa on yksi vapaana), niin sitten
virrantarve lienee luokkaa 100 mA, yhteensä releen kanssa 140...150 mA.
Onko se jo liikaa reedille?
ap
Reed-putkia on monenlaisia, mutta noista ulkomitoista voisi päätellä,
että varmasti kestää molemmat.
Poliitikko Näsä
Ehdotan venevakuutuksen hankkimista.
Kari Jokinen
Markus Strand
> Joo, tuon releen speksin mukaan se kuluttaisi 0,53 W, joka tarkoittaisi
> kai jotain 40...50 mA virtaa. Jos tuon merkkivalon toteuttaa ledillä,
> niin se lisää virrankulutusta parikymmentä milliampeeria, yhteensä siis
> releen kanssa n. 60..70 mA. Ei kai se voi olla liikaa reedille?
>
> Jos toisaalta merkkivalon toteuttaa tavanomaisella polttimolla (mikä
> vähän houkuttaisi, kun taulussa on yksi vapaana), niin sitten
> virrantarve lienee luokkaa 100 mA, yhteensä releen kanssa 140...150 mA.
> Onko se jo liikaa reedille?
Reedin kautta ei tarvitse ottaa kaikkea kuormaa, varsinkin jos
kytkennässä on releitä niin suurimmat kuluttajat releen kärkien kautta...
++MStr
KK
Sen vakuutuspaperin varassa on ikävä yrittää kellua +2 -asteisessa vedessä.
Asko Ikävalko
> Olen rakentamassa automaattiseen pilssipumppuun merkkivaloa ja
> -summeria.
Miksi automaattisen pilssipumpun pitää ilmoittaa toiminnastaan
kovaäänisesti?
Eikö riitä, että summeri soi vain vikatilanteessa? Pistät sen reedin
perään jonkun kondensaattorikytkennän latautumaan, joka laukaisee
hälytyksen vasta sitten kun pilssi on yhtäjaksoisesti huutanut N minuuttia?
Hälytys pilssin käynnistymättömyydestä vaatinee jonkinlaisen anturin
pilssisäiliöön, joka laukaisee hälytyksen, kun vedenpinta nousee
riittävän korkealle.
Jos kuitenkin haluat ihan tarkkaan seurata pilssin toimintaa, niin ehkä
siihen riittäisi ihan vaan merkkivalo? Ei kai tuollaista summeria
jatkuvasti jaksa kuunnella?
-Asko
ap
Sehän on vikatilanne, kun pilssipumppu lähtee käyntiin.
Asko Ikävalko
> Sehän on vikatilanne, kun pilssipumppu lähtee käyntiin.
Niin no joo. Riippuu veneestä ja kelistä.
Varsinkin silloin kun pilssipumppua tarvitaan kelin vuoksi, kapteeni ei
välttämättä kaipaa mitään ylimääräistä kuittausnappia häiritsemässä
keskittymistään.
-Asko
John Smith
Kyllä tarvitsee.
Tieto siitä, että veneessä on liikaa vettä, on tärkeä tieto.
--
Muutkin otti, mutta minä en.
Asko Ikävalko
> Tieto siitä, että veneessä on liikaa vettä, on tärkeä tieto.
Ei kai sitä ole liikaa vielä siinä vaiheessa kun pilssipumppu käynnistyy.
Mutta, jos pumppu huutaa kolmekin minuuttia yhtä soittoa, niin silloin
joko vettä on liikaa tai pumpun sammutusautomatiikka ei toimi
normaalisti. Näistä voi seurata joko uppoamis- tai palovaara.
Meillä on pienen moottoriveneen kojetaulussa katkaisija, jolla
pilssipumppua ajetaan manuaalisesti päälle ja pois. Tuollainen varmaan
pitäisi olla niilläkin, jotka eivät luota automaattipumpun toimintaan?
-Asko
KK
>> Olen rakentamassa automaattiseen pilssipumppuun merkkivaloa ja
>> -summeria.
>
> Miksi automaattisen pilssipumpun pitää ilmoittaa toiminnastaan
> kovaäänisesti?
>
> Eikö riitä, että summeri soi vain vikatilanteessa? Pistät sen reedin
> perään jonkun kondensaattorikytkennän latautumaan, joka laukaisee
> hälytyksen vasta sitten kun pilssi on yhtäjaksoisesti huutanut N minuuttia?
>
> Hälytys pilssin käynnistymättömyydestä vaatinee jonkinlaisen anturin
> pilssisäiliöön, joka laukaisee hälytyksen, kun vedenpinta nousee
> riittävän korkealle.
Pitihän se arvata, että mitään ei pysty täällä kysymään ilman, että
asian tarpeellisuus ja kysyjän ajatuksen järkevyys kyseenalaistetaan
sekundäärisillä argumenteilla.
Vene on lujitemuovinen sisäperämoottorivene. Siihen ei normaalisti tule
vettä meren suunnalta. Sen sijaan, jos sattuu onnettomuus, vaikkapa
vetolaitteen palje pettää ja vielä sen perässä oleva laakerikin, niin
veneeseen voi tulla peräpeilin kautta vettä sisään, pahimmassa
tapauksessa nopeastikin.
Pilssipumppu ei yleensä tässä veneessä käy, joten pelkkään merkkivaloon
tule välttämättä kiinnittäneeksi huomiota, jos pumppu käynnistyy.
Kuitenkin tilanne voi olla vakava: jos vettä tulee vauhdilla, ei
pilssipumppu ehdi sitä poistaa vaan vene muuttuu epävakaaksi ja peräosan
kantavuus vaarantuu oleellisesti, ennen kuin asiaan ehtii välttämättä
kiinnittää lainkaan huomiota. (Vastaavan tyyppisistä onnettomuuksista
lienee ainakin parikin tutkintalautakunnan raporttia.) Sen vuoksi on
hyödyllistä, jos kuljettaja saa mahdollisimman pian tiedon pilssipumpun
käynnistymisestä, esimerkiksi summerilla. Tällöin kuljettaja voi heti
tarkistaa tilanteen vakavuuden. Toisaalta hermojen kannalta on
ollellista, että voi kuitata häiritsevän summerin pois huutamasta.
Pilssiin joutuu tietysti vettä muistakin syistä, toisinaan
tarkoituksellakin, vaikkapa pesun yhteydessä. Silloinkin on hyvä, että
summerin saa kuitattua pois häiritsemästä. Kerran veneen makeavesisäiliö
oli vuotanut kokonaan pilssiin, siitäkin olisi ollut hyödyllistä saada
tieto summerilla ajoissa, jolloin tilanteen olisi voinut selvittää ja
korjata, ennen kuin koko makeavesisäiliö oli tyhjä.
Saanko nyt toverineuvostolta luvan rakentaa haluamani summerin ja sen
kuittauksen? Vai pitääkö vieläkin perustella lisää, miksi haluan juuri
kuvaamani kaltaisen järjestelyn, ennen kuin rakentamislupa irtoaa?
>
> Jos kuitenkin haluat ihan tarkkaan seurata pilssin toimintaa, niin ehkä
> siihen riittäisi ihan vaan merkkivalo? Ei kai tuollaista summeria
> jatkuvasti jaksa kuunnella?
Summeriin tarvitaan kuittaus juuri sen vuoksi, ettei sitä tarvitse
jatkuvasti kuunnella. Mikä tässäkin voi olla epäselvää, kun koko kysymys
lähti tästä liikkeelle?
Kari Jokinen
veneilykouluttajana ja katsastusmiehenä! - tuollainen lisävaruste on
aina lisää turvallisuutta, joskin siitä kannattaa tehdä mahdollisimman
yksinkertainen että se sitten pelaa kun vaaditaan.
Asko Ikävalko
> Saanko nyt toverineuvostolta luvan rakentaa haluamani summerin ja sen
> kuittauksen? Vai pitääkö vieläkin perustella lisää, miksi haluan juuri
> kuvaamani kaltaisen järjestelyn, ennen kuin rakentamislupa irtoaa?
Asian perusteellinen taustoittaminen paitsi tyydyttää eräiden (ml. minä)
uteliaisuudennälkää, mutta myös edesauttaa hyvien ideoiden antamisessa.
Parhaimmillaan joku keksii paremman ja yksinkertaisemman ratkaisun, jota
kysyjä ei ole itse osannut ajatellakaan.
Pahoittelen, etten pystynyt parempia ideoita tällä kertaa tarjoamaan.
Pahoittelen myös, jos joku tulkitsi ajatusmaailmaa avartavaksi
tarkoitetun kyseenalaistamiseni vänkäämiseksi.
-Asko
KK
> On 8.5.2011 20:15, John Smith wrote:
>> Tieto siitä, että veneessä on liikaa vettä, on tärkeä tieto.
>
> Ei kai sitä ole liikaa vielä siinä vaiheessa kun pilssipumppu käynnistyy.
Pilssissä olevan veden syy on aina oltava selvillä. Jos pilssipumppu
käynnistyy, on vettä ainakin omassa veneessäni ehdottomasti liikaa,
sillä vesi kuuluu veneen ulkopuolelle. Pitää ehdottomasti tietää, jos
veneeseen tulee vettä, jotta voi selvittää syyn veden tulemiseen.
Automaattinen pilssipumppu ilman hälytintä voi kätkeä pitkäänkin vakavan
turvallisuuspuutteen.
nospa...@supertel.fi
<ikavalko.a...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>
> Pahoittelen, etten pystynyt parempia ideoita tällä kertaa tarjoamaan.
> Pahoittelen myös, jos joku tulkitsi ajatusmaailmaa avartavaksi
> tarkoitetun kyseenalaistamiseni vänkäämiseksi.
>
Mulla on taas yksi "saunapallo" salaojaviemärin kaivona, ja siinä
pumppu pohjalla. Koska tuon pumpun hajoaminen aiheuttaa ainakin
ongelmia, pumppuja on kaksi. Ensimmäinen on sisäisellä
pintakytkimellä, ja se käynnistyy kun pallon pohjalla on vasta vähän
vettä. Vieressä on sitten toinen tavallisella pässinkiveskytkimellä
varustettu. Se käynnistyy vasta kun vesi on paljon korkeammalla.
Toinen pumppu ei yleensä käy kuin vikatilanteessa, joten sen virrasta
saisi vaikka orjakytkimen kautta hälytyksen. Tuo oli itselläni
ykkösvaihtoehtona, mutta valmista helppoa tarkaisua ei taida olla.
Pitäisi olla käytännössä orjakytkin ja sen takana kuitattava systeemi
tai suoraan kuitattava orjakytkin, mutta löytyykö niitä kiinteitä
asennuksia varten?
Taitaa olla helpointa laittaa sittenkin vaikka alimman pumpun kahvaan
kiinni erillinen pilssipumpun pintakytkin, ja siihen summeri
+kuittausrele tämän ketjun aiemman opetuksen mukaan releillä tai
transistorilogiikalla. Se on suojajännite-elektroniikkaa,
akkuvarmistuskin on helppo tehdä.
Salaoja-systeemiin taitaisi olla paras vaikka kahden tai neljän tunnin
hiljennysnappi. Muuten se kuitenkin jää pois päältä kuittauksen
jälkeen. Yleensä kun systeemissä on vikaa, pitää hommata varaosia, ja
korjaukseen menee pari tuntia. Sinä aikana ei ole hyötyä tiedosta,
että ollaa varasysteemin varassa. Ja jos varaosia ei saa, nostetaan
alempi hajonnut pumppu ylemmäksi, jotta häly tulee vasta varasysteemin
hajottua. Eli ehkä ajastettu hälyn kuittaus voisi olla parempi kuin
kertakuittaus. Silloin kuitataan, katsotaan, mikä on hajonnut, käydään
rautakaupassa ja korjataan vika tai tehdään varajärjestely
kuittausajan sisällä.
No, tämä oli enemmän yksinpähkäilyä. Ajattelin aluksi, että hommaisin
tosiaan virtaa tunnistavat releet kakkospumpun virtasyöttöön, mutta
taidankin hakea pilssipumpun pintakytkimen, ja tehdä siitä erillisen
hälyn. Pärjää pumppujen virransyötössä pelkillä vikavirtasuojallisilla
pistorasioilla.
Vikavirtasuojissa olisi hyvä olla hälytys taloon sisälle. Kuitenkin
kaksi erillistä pistorasiaa, mieluiten eri sulakkeiden takaa.
Alkuperäiselläkin kysyjällä on varmaan veneessään pintakytkin, josta
saisi signaalin hälyyn. Reletekniikalla tosin voisi laittaa kytkimen
ohjaamaan suoraan hälytystä ja releen kautta pumppua. Tosin, kysyjän
tapauksessa pintakytkimen käyttöikä lienee suoraan pumppua
ohjaavanakin lähellä ääretöntä, kontakteja kun ei tule usein. (Eli se
reed on hyvä, ja jo ostettuna)
Toinen vaihtoehto voisi olla erillinen vesihälytysanturi pilssiin. Sen
saisi hälyttämään jo ennen kuin pumppu lähtee käyntiin, eli hälyn saa
vaikka desilitrasta vettä, jos anturina käyttää vaikka kahta kuirittua
johtoa pilssin pohjan lähellä. Silloin systeemi ei oel kiinni pumpun
toiminnasta, eikä välttämättä samasta se virtalähteestä. Toimii vaikka
paristolla. (CMOS-logiikkapiireillä tai jopa BJT:llä anturoituna +
valmis CMOS-summeri. Kiikkupiiri ohjaamaan summerin kuittausta.)
Mulla oli joskus pilssipumppu + pintakyktin poistamassa vettä
jatkuvassa käytössä. Se kytkin ei ollut kovinkaan kestävä. (Olivat
halpiksia, mallia Biltema, ja Motonet.) Motonetin pinta-anturiton
pumppu sitten kesti tosi pitkään. Se yksinkertaisesti pyörähti silloin
tällöin haistellakseen, onko juoksupyörässä vastusta ja vettä. Ja jos
oli, se kävi, kunnes haukkasi tyhjää. Se sovitti haistelusykliä
historiatiedon mukaan, ja ehkä siinä oli jonkinlainen kapasitiivinen/
resistiivinen tms anturi lisäksi, kun se ei rutikuivassa paikassa
näyttänyt käyvän edes päivittäin. Tuo oli siitä erinomainen, että se
sai imettyä viimeisetkin vedet pois, sopivalla putkella se heitti
loppuvedetkin ulos saakka, eikä vedet tuleet putkea pitkin takaisin.
Pinta-anturillinen lopettaa pumppauksen ennen kuin vesi on loppu, ja
letkun vedet valuu sitten takaisin, jolloin pahimmillaan pumppu käy
jaksoittain ikuisesti, kunnes vesi häviää muulla tavoin kuin putkeen
edestakaisin pumppaamalla.. Tuo Motonetin härveli sai sopivan kokoisen
parin metrin pituisen ja metrin nostavan putken puhallettua lähes
tyhjäksi saakka.
KK
Nyt voisin pyytää valistuneita arvauksia kierrosmäärästä uudelleen.
KOetin kietoa itse virtajohtoa reedin ympärille, löysää riitti noin 10
kierrokseen. Sillä ei reed vielä kytkenyt. Pitää siis väsätä erillinen
käämi kytkintä varten, joten kierrosmäärästä olisi kiva olla jokin haju:
20 vai 100?
nospa...@supertel.fi
>
> Sillä ei reed vielä kytkenyt. Pitää siis väsätä erillinen
> käämi kytkintä varten, joten kierrosmäärästä olisi kiva olla jokin haju:
> 20 vai 100?
Herkkyys määritellään amppeerikierroksina, pitäisi löytyä datasta.
Jos virta on 2.5 A, 100 amppeerikierrosta on noin 40 kierrosta.
Lisäksi pitää muistaa, että pumppu ei ota täyttä virtaa kuin
tehdessään töitä. Eli jos sitä käyttää kuivana tai vedessä suljettua
putkea vastaan, virtaa voi olla paljon vähemmän.
Toinen kysäri:
Olisiko pumpun pintakytkimestä ulostuloa saatavilla?
Juha Lyytikäinen
Varmaan selvä asia mutta sanotaan nyt vielä että kierrä vain toisen
suunnan virtajohdinta reedin ympärille.
Nuuska
Jos se piuha on parikaapeli, voit halkaista sen osalta matkaa ja kiertää
toisen puolen putken ympäri.
Mielestäni sen toisenkin voisi kiertää putken ympäri - mutta vastakkaiseen
kiertosuuntaan.
Nuuska
"Juha Lyytikäinen" <juha.lyy...@kolumbus.poista.fi> kirjoitti
viestissä:qiayp.40779$mX5....@uutiset.elisa.fi...
nospa...@supertel.fi
>
> Jos se piuha on parikaapeli, voit halkaista sen osalta matkaa ja kiertää
> toisen puolen putken ympäri.
>
> Mielestäni sen toisenkin voisi kiertää putken ympäri - mutta vastakkaiseen
> kiertosuuntaan.
>
Hyvä havainto. Eli parikaapeli sellaisenaan tuottaisi vastakkaisten
virran suuntien kierroksia yhtä monta. Yhteensä magneettikenttä on
silloin nolla. Kun kaapeli halkaistaan ja kierretään eri suuntiin,
pitäisi toimia.
Tuota ehjän parikaapelin kiertämistä voi sitten käyttää
vikavirtasuojana, tai sillä voi mitata vikavirtaa kaapelista
pihtivirtamittarilla tai virtamuuntajalla. Silloin mitataan sitä
virtaa, joka karkaa tai tulee jostain laitteeseen. Esim audio- tai
tietokonesysteemien vianhaussa kätevää. Jos esim nauhurin
virtajohdosta saa 100mA virran, se 100mA menee jotain muuta piuhaa
pitkin toiseen laitteeseen. Vaihdellaan sitten töpseleiden paikkoja/
suuntia tai hommataa erotusmuuntajia, kunnes saadaan virrat kuriin.
Juha Lyytikäinen
Elektronithan virtaavat vastoin yleistä käsitystä akun '-' navasta '+'
napaan joten on järkevää tehdä johdinkierroksia - navan ja pumpun
väliseen johtoon. Näin magneettista tulee voimakkaampi koska
elektroneilla on vielä täysi puhti päällä ja voimia ei ole hukattu
sähkömoottorin pyöritykseen. + johdossa saattaa virrata niin väsyneitä
elektroneja että niiden magneettikenttä ei jaksa enää relettä vetää.
Poliitikko Näsä
<juha.lyytikai...@kolumbus.poista.fi> wrote:
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Oikein
minäinnii olen useinkin kaivannut niitä
miinustelunavan levänneitä elektroneja
vielä kun ne sais koulutettua
jotta johdinkierroksen kierrettyään palaisivat
ja kertoisivat, näkyikö vikoja ;-)
nospa...@supertel.fi
> On 11 touko, 18:01, Juha Lyytikäinen
>
>
> > napaan joten on järkevää tehdä johdinkierroksia - navan ja pumpun
> > väliseen johtoon. Näin magneettista tulee voimakkaampi koska
> > elektroneilla on vielä täysi puhti päällä ja voimia ei ole hukattu
> > sähkömoottorin pyöritykseen. + johdossa saattaa virrata niin väsyneitä
> > elektroneja että niiden magneettikenttä ei jaksa enää relettä vetää.-
:-)
>
> Oikein
> minäinnii olen useinkin kaivannut niitä
> miinustelunavan levänneitä elektroneja
> vielä kun ne sais koulutettua
> jotta johdinkierroksen kierrettyään palaisivat
> ja kertoisivat, näkyikö vikoja ;-)-
Kuparissa muuten elektronit kulkevat todella hitaasti. Ei mikään ihme,
että ovat väsyneitä, eivätkä muista reittiä. Sopivassa puolijohteessa
tai vastusmateriaalissa taas on vähemmän elektroniruuhkaa, ja pääsevät
kulkemaan paljon lujempaa.
Virta on elektronimäärä kertaa niiden nopeus. Kuparissa on paljon
elektroneja, joten ne liikkuvat hitaasti. Esim vaihtovirralla sama
elektroni pomppii lampunjohdossa päättömästi ties kuinka kauan
johdossa, koska sähkökentän suunta vaihtuu ennen kuin elektroni ehtii
ehtii liikkua kovinkaan pitkälle johdossa.
Juha Lyytikäinen
Niin. Mielestäni Helsingin Energian laskutus perustuu pitkälti asiaa
tuntemattomien veronmaksajien huijaukseen. Eihän ne sieltä
sähkölaitokselta mitään uutta sähköä toimita vaan samat elektronit
ryntäilevät edes takaisin mittarin läpi. Näin elektronit tulevat
käytettynä takaisin ja ahne sähkölaitos perii silti uuden
priima-elektronin hinnan käytetystä tavarasta. Nyt olisi Karpolla asiaa
tästä.
Poliitikko Näsä
<juha.lyytikai...@kolumbus.poista.fi> wrote:
Jeeés, eestaassähkö tarkkaan syyniin ;-)
John Smith
Paristosähköstä on myös syytä huolestua.
Käyttämättömässä paristossa elektronit lakkaavat ennen pitkää etsimästä
aukkoja ja alkavat harrastaa ns. itseinduktiota.
Hetken päästä niiltä menee näkö ja lopuksi henki.
Paristoon jää jäljelle vain puutteessa olevia aukkoja ja virtakytkimen
napsauttaminen tuhoaa koko laitteen.