Maadotetun pistorasia asennus
Mika Juvonen
pistorasia, niin saako semmoisen suoraan vaihtaa tavallisen tilalle, vai
pitääkö esim huoneen kaikki pistorasiat sitten olla maadoitettuja vai
kuinka?
-mika
Janne Strang
Mika Juvonen wrote:
Periaatteessa pitää....Ainakin, jos pistorasiat ovat alle 4m etäisyydellä
toisistaan...
vai mites se nyt meni....nykyisten määräysten mukaan....korjatkaa...
Janne
Teemu Tuomela
> pistorasia, niin saako semmoisen suoraan vaihtaa tavallisen tilalle, vai
> pitääkö esim huoneen kaikki pistorasiat sitten olla maadoitettuja vai
> kuinka?
Kaikki maadoitetuksi tai tapat ittes. Jos sulla on tietokoneen runko
maadoitettuna ja vieressä on vaikka rikkinäinen laite, jonka kuoressa on
vaihejännite tuolta nollaluokan pistorasiasta otettuna, on hengenlähdön
vaara aika suuri. Noi eri maadoitusluokan pistorasiat on oikein
käytettynä turvallisia, mutta tuollalailla sekoitettuna ne saattavat
aiheuttaa todellisen hengenvaaran.
Jos noista ei tarkemmin tiedä, niin kannattaa jättää ammattilaisille.
Miksi muuten kaipaat maadoitusta tietokoneeseen?
//Temppa
Markku Poysti
>
Vahvistimeen kytketyn äänikortin hurinaongelmia ei kai voi oikein välttää
muuten? Tai voi ehkä vähän, töpseleitä kääntelemällä...
Markku
Juha Sievi-Korte
Hommaa maadotettu jatkoroikka, ja laita se maadottamattomaan
pistorasiaan sekä kytket tietokoneen sekä vahvistimen siihen
maadotettuun rasiaan, jolloin niiden kuoret on samassa potentiaalissa..
Olettaen että vahvistimessa on maadotettu pistoke..? Ja kommentoikaa
joku, jos tässä on jotain oleellista riskiä mitä en tajua?
--
-- Juha Sievi-Korte - Seutuverkkosuunnittelija - Kankaanpään Kaupunki --
- Puh: 02-57279294 - GSM: 050-3771880 - Juha.Sie...@Kankaanpaa.fi -
-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
Teemu Tuomela
> muuten? Tai voi ehkä vähän, töpseleitä kääntelemällä...
Itse tein joskus tuohon ongelmaan sellaisen optisen
kuitulähetin-vastaanotinparin, toimi ihan mukavasti kun galvaaninen
yhteys oli katkaistu viidellä metrillä optista kuitua. Onko se sun
vahvistimes mahdollisesti kytketty samaan pistorasiaan tuon tietokoneen
kanssa, vai onko se toisessa huoneessa tms? Onko se vahvistin ylipäätään
maadoitettu?
Itelläni toi ongelma oli siinä, että vahvistin oli toisessa huoneessa
kuin tietokone ja tietenkin ne oli eri vaiheesta syötettyjä yms yms..
Yksi halpa (?) tapa ratkaista tuo ongelma on käyttää molempien
äänikanavien syötössä jotain audiomuuntajaa katkaisemaan tuon maavirran
kulkeminen. Jos omaat jonkinlaisen romuvaraston, niin uskoakseni jossain
ikivanhassa putkiradiossa voisi olla tuonlaisia muuntajia. Tai jos
haluat väkertää tuollaisen kuituvempeleen, niin voinhan mä siinäkin
neuvoa.
//Temppa
J. Reinikainen
<juha.sie...@kankaanpaa.fi> kirjoitti seuraavaa:
> Hommaa maadotettu jatkoroikka, ja laita se maadottamattomaan
> pistorasiaan sekä kytket tietokoneen sekä vahvistimen siihen
> maadotettuun rasiaan, jolloin niiden kuoret on samassa potentiaalissa..
> Olettaen että vahvistimessa on maadotettu pistoke..? Ja kommentoikaa
> joku, jos tässä on jotain oleellista riskiä mitä en tajua?
Näin tehden yksi viallinen laite päästää vaiheen metallikuoreensa
ja jatkoroikka välittää vaiheen kaikkiin siihen kytkettyihin
laitteisiin. Otetaan kiinni jostakin maadoitetusta, esim. pat-
terista ja jostakin huoneessa olevasta laitteesta... zap! R.I.P
Eli ehdottamasi kytkentä lisää riskiä saada sähköisku jonkin
laitteen vikaantuessa, kun kaikki laitteet on jännitteisiä.
Nollaluokan roikalla vain se viallinen on vaarallinen.
--Jukka
--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.
J. Reinikainen
<ttuo...@bessel.tekniikka.turkuamk.fi> kirjoitti seuraavaa:
> Jos noista ei tarkemmin tiedä, niin kannattaa jättää ammattilaisille.
> Miksi muuten kaipaat maadoitusta tietokoneeseen?
>
> //Temppa
Ne pitää aina jättää ammattilaiselle.
Mika Juvonen
Jos kytkee äänikortin vahvistimeen (JVC RX-774R), niin 5 minsan päästä on
vahvistimen etuaste paskana => 2 viikkoa maahantuojan huollossa... On nääs
vahvistimen RCA:n "rungon" ja tietokoneen kotelon välillä 110V!!!
kyllä noi kuitenkin kunnossa on, kivasti kyllä sormia kutittaa tuo jännite
liitintä paikoilleen laittaessa....
Markku Poysti wrote in message <7tk9gb$cdo$1...@news.clinet.fi>...
>>Miksi muuten kaipaat maadoitusta tietokoneeseen?
>>
>
>Vahvistimeen kytketyn äänikortin hurinaongelmia ei kai voi oikein välttää
>muuten? Tai voi ehkä vähän, töpseleitä kääntelemällä...
>
>
>Markku
>
Teemu Tuomela
Niinpä, valitettavasti meissä jokaisessa on pieni anarkisti joka
vastustaa noita "perusteettomia" kieltoja, joten koitin muotoilla asian
hieman hellävaraisemmin vihjailevaksi.
Eli siis kerrataanpa, jotta minunkin kantani tulee selväksi:
Huoneessa jossa ei ole maadoitusta ei pitäisi olla mitään minkä kautta
sähkö voisi viallisesta laitteesta maahan päästä kytkeytymään. Tilanne
jossa joku säätäjä-ässä tuo sinne huoneeseen maadoitettuun jatkoroikkaan
kytketyn vehkeen vastaa sitä, kuin joku ronttaisi siihen tiskipöydän,
lämpöpatterin tai vastaavan varmasti maadoitetun kapineen. Jos sitten
sattuupi olemaan myös niin, että kyseisen säätäjä-ässän huoneessa sattuu
olemaan myös joku viallinen maadoitetuksi tarkoitettu laite (esim
tietokone tms), jonka kuoreen on vian takia kytkeytynyt vaihejohdin,
niin kyseinen säätäjä-ässä saattaa saada erittäin omakohtaisia
kokemuksia maadoituksen merkityksestä virtapiirissä.
Valitettavasi moni ei ole tuosta omakohtaisesta kokemuksesta selvinnyt
kertomaan. Pahin vaihtoehto on se, että joskus tämä kyseinen
säätäjä-ässä selviää saamatta kokemusta tuosta maadoituksesta, mutta
tarjoaa tämän tilaisuuden vaikkapa omalle lapselleen, vaimolleen tai
kelle tahansa muulle ihmiselle.
Eli siis älä koskaan tee omia kytkentöjä. Älä ainakaan siinä tapauksessa
jos hiukankin epäilet omia taitojasi. Lakia ei kannata jättää
noudattamatta pelkästään uppiniskaisuudesta, joskus sillä lakitekstin
kirjoittajalla on saattanut ihan oikeasti olla asiasta parempaa tietoa..
:-)
//Temppa
Mika Juvonen
Teemu Tuomela wrote in message
<37FDBA9...@bessel.tekniikka.turkuamk.fi>...
>> Vahvistimeen kytketyn äänikortin hurinaongelmia ei kai voi oikein välttää
>> muuten? Tai voi ehkä vähän, töpseleitä kääntelemällä...
>
>kuitulähetin-vastaanotinparin, toimi ihan mukavasti kun galvaaninen
>yhteys oli katkaistu viidellä metrillä optista kuitua. Onko se sun
>vahvistimes mahdollisesti kytketty samaan pistorasiaan tuon tietokoneen
>kanssa, vai onko se toisessa huoneessa tms? Onko se vahvistin ylipäätään
>maadoitettu?
>
>Itelläni toi ongelma oli siinä, että vahvistin oli toisessa huoneessa
>kuin tietokone ja tietenkin ne oli eri vaiheesta syötettyjä yms yms..
>Yksi halpa (?) tapa ratkaista tuo ongelma on käyttää molempien
>äänikanavien syötössä jotain audiomuuntajaa katkaisemaan tuon maavirran
>kulkeminen. Jos omaat jonkinlaisen romuvaraston, niin uskoakseni jossain
>ikivanhassa putkiradiossa voisi olla tuonlaisia muuntajia. Tai jos
>haluat väkertää tuollaisen kuituvempeleen, niin voinhan mä siinäkin
>neuvoa.
>
>//Temppa
eikös tuo äänisignaali pitäisi olla digitaalinen kuitua varten? äänikortissa
kyllä on digitaalinen (optinen) ulostulo, josta olen ajatellut signaalin
repiä... Ongelma vaan on sitten DA-muunnin, jolla saisi sen valonvilkkeen
takaisin analogiseksi... Paljonkohan valmiit DA-muuntimet maksaa (siis
audiokäyttöön)?
Vahvistin on toisessa huoneessa, eli täysin eri sulakkeenkin alla...
Nuo vehkeet kyllä ovat samassa vaiheessa, kun koko kämppään ei tule kuin
yksivaihevirtaa (yksi pääsulake taulussa)...
Romua kyllä on, mutta ei mitään missä voisi olla tuommoista...
-mika
Ville Voipio
> Valitettavasi moni ei ole tuosta omakohtaisesta kokemuksesta selvinnyt
> kertomaan. Pahin vaihtoehto on se, että joskus tämä kyseinen
> säätäjä-ässä selviää saamatta kokemusta tuosta maadoituksesta, mutta
> tarjoaa tämän tilaisuuden vaikkapa omalle lapselleen, vaimolleen tai
> kelle tahansa muulle ihmiselle.
Olen tekstin perusajatuksesta ehdottomasti samaa mieltä.
Aivan liikaa löytyy sellaisia kytkentöjä, joissa tumpelo
on tehnyt asiat päin puuta. Mutta löytyy niitä kytkentöjä,
joissa ammattilainenkin on tehnyt hommat päin seiniä.
Tuo lainaamani pätkä kuitenkin on hieman kärjistettyä
tekstiä. Ylivoimaisesti suurin osa kohtaamisista ihmisen
ja 230 VAC:n kanssa päätyy siten, että Darwin jää nuolemaan
näppejään, ts. hölmöilijä säilyy vahingoittumattomana.
Suomessa kuolee vuosittain sähköonnettomuuksissa jokunen
ihminen, ja näistä on merkittävä osa ammattilaisia tai
sellaisia, joitten olisi pitänyt olla ammattilaisia.
Ainakin omaan tuttavapiiriini kuuluu paljon ihmisiä, jotka
ovat ottaneet tuon 230 V sormilleen. Ehkä ympäristössäni
on keskimääräistä kestävämpää porukkaa, koska harvempi
on tuohon kuollut.
---
En siis todellakaan halua kannustaa ihmisiä tekemään omia
virityksiä. Varsinkin nuo maadoitusjutut ovat ongelmallisia,
koska systeemi ei ole mitenkään aukoton niin kauan, kun
liikenteessä on maadoittamatonta kamaa. Halusin vain sanoa,
että on rehellisempää sanoa, että "230 V on oikeasti
hengenvaarallista" kuin "230 V tappaa aina".
Lisää asiaa:
> Eli siis älä koskaan tee omia kytkentöjä. Älä ainakaan siinä tapauksessa
> jos hiukankin epäilet omia taitojasi. Lakia ei kannata jättää
> noudattamatta pelkästään uppiniskaisuudesta, joskus sillä lakitekstin
> kirjoittajalla on saattanut ihan oikeasti olla asiasta parempaa tietoa..
> :-)
Näinpä.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/
Tomi Holger Engdahl
> Mitenk{s asian laita on, kun pit{isi tietokoneelle asentaa maadoitettu
> pistorasia, niin saako semmoisen suoraan vaihtaa tavallisen tilalle, vai
> pit{{k| esim huoneen kaikki pistorasiat sitten olla maadoitettuja vai
> kuinka?
Kaikki huoneen pistorasiat vaan vaihtoon maadoitetuksi ja työtä tekemään
joku joka tietää mitä tekee ja omaa vaaditut pätevyydet.
Näin tulee turvallinen ratkaisu.
Joissain tapaukissa maadoitettujen rasioiden laittaminen huoneeseen
saattaa synnyttää joitain muitakin muutospaineita esimerkiksi sähkölämmityksen
patterien maadoitusratkaisuun. Ammattimaisen asentajan pitäsi tietää miten
homma tehdään oikein ja määräysten mukaan.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/
Elias Aarnio
<juha.sie...@kankaanpaa.fi> wrote:
>Markku Poysti wrote:
>>
>> >Miksi muuten kaipaat maadoitusta tietokoneeseen?
>> >
>>
>> Vahvistimeen kytketyn äänikortin hurinaongelmia ei kai voi oikein välttää
>> muuten? Tai voi ehkä vähän, töpseleitä kääntelemällä...
>
> Hommaa maadotettu jatkoroikka, ja laita se maadottamattomaan
>pistorasiaan sekä kytket tietokoneen sekä vahvistimen siihen
>maadotettuun rasiaan, jolloin niiden kuoret on samassa potentiaalissa..
>Olettaen että vahvistimessa on maadotettu pistoke..? Ja kommentoikaa
>joku, jos tässä on jotain oleellista riskiä mitä en tajua?
Kerropas yksikin audiovahvistin, jossa on ostettaessa maadoitettu
töpseli johdon päässä :-)
EliasA
Elias Aarnio
<ttuo...@bessel.tekniikka.turkuamk.fi> wrote:
>> > Jos noista ei tarkemmin tiedä, niin kannattaa jättää ammattilaisille.
>> Ne pitää aina jättää ammattilaiselle.
>
>Niinpä, valitettavasti meissä jokaisessa on pieni anarkisti joka
>vastustaa noita "perusteettomia" kieltoja, joten koitin muotoilla asian
>hieman hellävaraisemmin vihjailevaksi.
>
>Eli siis kerrataanpa, jotta minunkin kantani tulee selväksi:
>Huoneessa jossa ei ole maadoitusta ei pitäisi olla mitään minkä kautta
>sähkö voisi viallisesta laitteesta maahan päästä kytkeytymään. Tilanne
>jossa joku säätäjä-ässä tuo sinne huoneeseen maadoitettuun jatkoroikkaan
>kytketyn vehkeen vastaa sitä, kuin joku ronttaisi siihen tiskipöydän,
>lämpöpatterin tai vastaavan varmasti maadoitetun kapineen.
Juuh - mun kämppäni on rakentanut sellainen säätäjä-ässä, joka on piru
vie asennellut vesikiertopattereita kaikkiin huonetiloihin, vaikka
niissä on 2-johdinjärjestelmä joka paikassa ja maadoitukset tehty
rasiassa nollaamalla siellä missä on sukot :-)
Haastanko heti oikeuteen vai mitä?
Asiallisuusvaihde päälle: on niitä asioita tehty turvattomamminkin.
Suuri osa niistä nykyisten määräysten mukaisista "turvattomista"
asennuksista toimii ihan OK nykyään. Rakennustekniset rajoitukset
asettavat yllättävän usein esteitä esim. sähköjen nykyaikaistamisen
tielle. Omassa asunnossani olisin halunnut työhuoneeseen, jossa
käytetään paitsi tietokonetta, myös musiikkilaitteita, kolmannen
johtimen sulaketaulusta asti. Yrityksen lopputulos: ei mahtunut jousi
läpi ja kolmas karva jäi asentamatta. Nyt sinne sitten tulee UPS, joka
on halvempi kuin kauniisti asennettu pintajohto.
EliasA
Johannes Hyvärinen
<lajvh8i...@jolly.cs.hut.fi>:
>Kaikki huoneen pistorasiat vaan vaihtoon maadoitetuksi ja työtä
>tekemään joku joka tietää mitä tekee ja omaa vaaditut pätevyydet.
>Näin tulee turvallinen ratkaisu.
Tätä keskustelua seuratessa mieleen hiipi epäilys.. Minulla on tässä
pöydän kulmalla pöytälamppu mallia halpis, jonka verkkojohto kulkee
saranoidun metalliputkirungon sisällä. Lampussa on kapea "euro"pistoke
jossa ei ole maadoitusta. Tuntuu optimistiselta luottaa siihen ettei
lampun johto hankaudu rikki jostain taipeesta ja tee lampun runkoa
jännitteiseksi. Varsinkin kun samalla pöydällä on maadoitettu
tietokone. Voiko tuollainen lamppu todella olla määräysten mukaan
suojaeristetty?
--
Johannes Hyvärinen johannes....@hut.fi
Ilpo J Leppänen
Mika Juvonen <mika.j...@quicknet.inet.fi> wrote in message
news:GkjL3.114$qA1....@read2.inet.fi...
> Kunpa ongelma olisikin vain hurina....
> Jos kytkee äänikortin vahvistimeen (JVC RX-774R), niin 5 minsan päästä on
> vahvistimen etuaste paskana => 2 viikkoa maahantuojan huollossa... On nääs
> vahvistimen RCA:n "rungon" ja tietokoneen kotelon välillä 110V!!!
> kyllä noi kuitenkin kunnossa on, kivasti kyllä sormia kutittaa tuo jännite
> liitintä paikoilleen laittaessa....
Niin siinä on tuo tyypillinen verkköhäiriösuotimen konkkien aiheuttama
jännitteenjako, joka ilmenee jännitteenä rungossa,
jos runkoa ei ole maatettu.
Joku mainitsi, ettei audiolaitteita olisi maadoitetulla pistotulpalla
alunperin - minulla on ollut jo 70-luvulta peräisin oleva
Sony STR-7055 viritinvahvistin, jossa taatusti oli alkuperäisenä
maadoitettu verkkojohto, koska oli samanlainen kojeliitoskosketinkin
kuin tietokoneissa ja näin oli monissa muissakin Sonyn laitteissa.
Vaikkakin maadoitettujen pistorasioiden asennus on tehtävä ammattimiehen
työnä ja nykymääräysten mukaan niin kyllä
turvallisuutta lisää se, että jos vaikka huoneessa olisi nollaamallakin
tehdyt maadoitettujen rasioiden asennukset. Kunhan kaikissa tämä
on kytketty eikä huonessa ole sikinsokin sekä tavallisia että sukorasioita.
Lisää nimenomaan verrattuna siihen tilanteeseen, että huonessa on
maadoitettuja pattereita ja tavallisia pistorasioita (huonossa tapauksessa
voi tällöin nollan ja patterimaan välillä olla korkeintaan
joku voltti jännite-eroa) tai että huoneessa on sekä tavallisia, että
maadoitettuja rasioita.
Missään ei lisäksi ole vaadittu vanhojen - ennen hyväksyttyjen asennuksien
purkamista - joten "laillisestikin asennettuja"
nollauskytkentöjä on varmasti pilvin pimein olemassa.
Ilpo Leppänen
Jarno Laakko / Finnish Dream Team
>
>Kerropas yksikin audiovahvistin, jossa on ostettaessa maadoitettu
>töpseli johdon päässä :-)
>
>EliasA
Genelecin (aktiivi)kaiuttimet... Ja jokaisessa oma johto -> kauhia kasa
kaapeleita.
--
----------------------------o
Jarno Laakko TIP# 2754 f...@netti.fi.
Varsinais-Suomen Selviytymispeli
Finnish Dream Team
http://www.saunalahti.fi/~fdt/ f...@mbnet.fi.
Ville Keskilohko
wrote:
>Suomessa kuolee vuosittain sähköonnettomuuksissa jokunen
>ihminen, ja näistä on merkittävä osa ammattilaisia tai
>sellaisia, joitten olisi pitänyt olla ammattilaisia.
>
>Ville Voipio, M.Sc. (EE)
>http://www.hut.fi/~vvoipio/
Ei muuten ihan pidä paikkaansa. Vuosittain kuolee keskimäärin 3-5
ihmistä sähköonnettomuuksissa. Näistä suurin osa on ns. maallikoita
eli eivät sähköalan ammattilaisia. Katsopa vaikka tukesin tilastoa:
http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus/rekisterit/kuva_sahkoturmat.htm
Ville Keskilohko
Tomi Holger Engdahl
> > Vahvistimeen kytketyn {{nikortin hurinaongelmia ei kai voi oikein v{ltt{{
> > muuten? Tai voi ehk{ v{h{n, t|pseleit{ k{{ntelem{ll{...
>
> Hommaa maadotettu jatkoroikka, ja laita se maadottamattomaan
> maadotettuun rasiaan, jolloin niiden kuoret on samassa potentiaalissa..
Jos vahvistimessa on maadoitettu pistoke, niin tuo tietenkin
tasoittaa potneitaalieron kuorien välillä. Aika harvassa
kotivahvistimessa on maadoitettua postoketta..
Ja jos maadoittamattoman postokkeen kanssa on sitten sama
onko jatkojohto maadoitettu vai ei.
Tomi Holger Engdahl
> > Hommaa maadotettu jatkoroikka, ja laita se maadottamattomaan
> > pistorasiaan sek{ kytket tietokoneen sek{ vahvistimen siihen
> > maadotettuun rasiaan, jolloin niiden kuoret on samassa potentiaalissa..
> > Olettaen ett{ vahvistimessa on maadotettu pistoke..? Ja kommentoikaa
> > joku, jos t{ss{ on jotain oleellista riski{ mit{ en tajua?
>
> N{in tehden yksi viallinen laite p{{st{{ vaiheen metallikuoreensa
> ja jatkoroikka v{litt{{ vaiheen kaikkiin siihen kytkettyihin
> laitteisiin. Otetaan kiinni jostakin maadoitetusta, esim. pat-
> terista ja jostakin huoneessa olevasta laitteesta... zap! R.I.P
>
> Eli ehdottamasi kytkent{ lis{{ riski{ saada s{hk|isku jonkin
> laitteen vikaantuessa, kun kaikki laitteet on j{nnitteisi{.
> Nollaluokan roikalla vain se viallinen on vaarallinen.
Totta puhut tuossa aisassa. Tilanne on tuollainen tietenkin
siinä tapauksessa, että noita jatkoroikkaan kytkettyjä laittaita
ei ole yhdistetty toisiinsa. Jos nuo laitteet on yhdistetty johdoilla
toisiinsa, niin eipä tuo tilanne muutu siitä onko jatkojohto maadoitettu
via ei, koska kaikki tavalliset audiokaapelit ja tietokoneen
lisälaitteiden kaapelit yhdistää laitteidne rungot toisiinsa.
Tomi Holger Engdahl
> Juuh - mun k{mpp{ni on rakentanut sellainen s{{t{j{-{ss{, joka on piru
> vie asennellut vesikiertopattereita kaikkiin huonetiloihin, vaikka
> niiss{ on 2-johdinj{rjestelm{ joka paikassa ja maadoitukset tehty
> rasiassa nollaamalla siell{ miss{ on sukot :-)
>
> Haastanko heti oikeuteen vai mit{?
Rippuu tietenkin milloin tuo säätäjä-ässä on nuo hommat tehnyt.
Jos tuo asennus on tarpeeksi vanhaa, niin ne on voitu tehdä
ihan silloisten määärysten mukaan. Nollaminenkin oli joskus
muinoin ihan sallittu tapa kytkeä maadoitettuja rasioita
(ainakin vielä 70-luvulla jos muisti pelaa oikein).
> Asiallisuusvaihde p{{lle: on niit{ asioita tehty turvattomamminkin.
> Suuri osa niist{ nykyisten m{{r{ysten mukaisista "turvattomista"
> asennuksista toimii ihan OK nyky{{n. Rakennustekniset rajoitukset
> asettavat yll{tt{v{n usein esteit{ esim. s{hk|jen nykyaikaistamisen
> tielle.
Näin on.
> Omassa asunnossani olisin halunnut ty|huoneeseen, jossa
> k{ytet{{n paitsi tietokonetta, my|s musiikkilaitteita, kolmannen
> johtimen sulaketaulusta asti. Yrityksen lopputulos: ei mahtunut jousi
> l{pi ja kolmas karva j{i asentamatta. Nyt sinne sitten tulee UPS, joka
> on halvempi kuin kauniisti asennettu pintajohto.
Mitä tuolla UPSilla tavoittelet ?
Eipä UPS mielestäni auta maadoituksen puutteeseen, muihin häiriöihin
kylläkin voi auttaa.
Tomi Holger Engdahl
> Kunpa ongelma olisikin vain hurina....
> Jos kytkee {{nikortin vahvistimeen (JVC RX-774R), niin 5 minsan p{{st{ on
> vahvistimen etuaste paskana => 2 viikkoa maahantuojan huollossa... On n{{s
> vahvistimen RCA:n "rungon" ja tietokoneen kotelon v{lill{ 110V!!!
> kyll{ noi kuitenkin kunnossa on, kivasti kyll{ sormia kutittaa tuo j{nnite
> liitint{ paikoilleen laittaessa....
Kyllähän tuo kutittaa sormia tuo 110V jännite laitteiden välillä
ja kytkentä hetkellä voi rikkoa paikkoja, kun näissä RCA-liittimissä
tuo keskinasta kytkeytyy ensin maata, joten tuo runkojännite pääsee
laitteeseen sisään.
Sitten kun johdot ovat paikallaan ka kunnossa, niin kyllä
tuollainen audiokaapeli maadoittaa tuon kelluvan PC:n rungon
ainakin muutaman millivoltin osan päähän vahvistimen
rungon potentiaalista.
Kummallinen ilmiö tuo, että laite rikkoutuu vasta minuttien päästä,
kun yleensä tuo rikkoituminen noissa ylijännitepiikeissä tapahtuu
heti paikalla.
Galvaaninen erotin vahvistimen ja tietokoeen välillä voisi
tarjota toivottua suojaa.
Tomi Holger Engdahl
> T{t{ keskustelua seuratessa mieleen hiipi ep{ilys.. Minulla on t{ss{
> p|yd{n kulmalla p|yt{lamppu mallia halpis, jonka verkkojohto kulkee
> saranoidun metalliputkirungon sis{ll{. Lampussa on kapea "euro"pistoke
> jossa ei ole maadoitusta. Tuntuu optimistiselta luottaa siihen ettei
> lampun johto hankaudu rikki jostain taipeesta ja tee lampun runkoa
> j{nnitteiseksi. Varsinkin kun samalla p|yd{ll{ on maadoitettu
> tietokone. Voiko tuollainen lamppu todella olla m{{r{ysten mukaan
> suojaeristetty?
Kyllä noita on edelleenkin kaupoissa ja nuo ovat FI-merkkejäkin
saaneet, joten siitä päätellen ovat määrysten mukaan esitettyjä.
Noissa lampuissa oleva johto on kahden eristekerroksen omaavaa
"kaulstejohtoa", jota käytetään tälläiseissä ja monissa muissa
metallirakenteissakin valaisimissa. Johto sinänsä täyttä
tupaeristyksen vaatimukset (kaksi riittävän paksua eristyskerrosta),
joten se on sisänsä suojaeristetty. Tuon rungon jännitteiseksi
tuleminen on estettu sillä, että valaisimen rakenne on sellainen,
että johto ei pääse vaurioitumaan siellä. Sileidne putkien sisällä
se ei normaalikäytössä kyllä vuarioidu (eihänse edes paljon liikukaam
siellä). Kaikki kohdat, joissa johto menee metallin reunan lähellä
on erikseen suojattu muovisuojalla, joka toimii sekä lisäeristeenä
että suojaa johtoa hankautumiselta rikki.
Ville Voipio
> On 08 Oct 1999 15:05:15 +0300, Ville Voipio <vvo...@alpha.hut.fi>
> wrote:
>
> >Suomessa kuolee vuosittain sähköonnettomuuksissa jokunen
> >ihminen, ja näistä on merkittävä osa ammattilaisia tai
> >sellaisia, joitten olisi pitänyt olla ammattilaisia.
>
> Ei muuten ihan pidä paikkaansa. Vuosittain kuolee keskimäärin 3-5
> ihmistä sähköonnettomuuksissa. Näistä suurin osa on ns. maallikoita
> eli eivät sähköalan ammattilaisia. Katsopa vaikka tukesin tilastoa:
> http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus/rekisterit/kuva_sahkoturmat.htm
Missä kohdin ei pidä paikkaansa? Parin viime vuoden laskelmissa
näyttäisi mukana olevan kaksi virralliseen piuhaan ajanutta kone-
urakoitsijaa, yksi jännitteellistä johdinta kuorinut asentaja,
yksi veden ja sähköjen kanssa mokannut rakennusmies,
yksi junan ajojohdoille kiivennyt känniääliöteini sekä yksi
viallisen roikan takia kuollut rakennusmies.
Tuosta listasta kolmen ensimmäisen olisi pitänyt ammattitaitonsa
ansiosta osata välttää onnettomuus. Eiköhän tuo ole jo merkittävä
osuus. (Sisälukuharjoitus: en suinkaan väittänyt yllä olevassa
lainauksessa, että suurin osa sähkötapaturmissa kuolleista olisi
ollut sähköalan ammattilaisia.) Neljännenkin (vesijohtoputkeen
sähkövasaralla piikannut rakennusmies) olisi pitänyt tietää
sähkön ja veden vaarat ammattinsa puolesta.
Pikatilastoinnin mukaan kuitenkin suurin osa sähkötapaturmista
on edelleen työtapaturmia. On noita remonttiraneiluitakin riittä-
västi. Esimerkiksi vuonna 1996 mukana oli aivan käsittämtön
jatkojohto (teipillä liitettyjä palasia).
Noita onnettomuuksia tarkemmin katsottuna muuten koneurakoitsijat
ja avojohdot sopivat huonosti yhteen, samoin känniääliöiset
teinit ja junien ajojohdot. Kumpaakin tapausta on paljon. Kaikkiaankin
tuo isosähkö näyttää olevan ainakin yhtä tappavaa kuin 230 V.
Koska 230 V:n kanssa tumpeloidaan varmasti enemmän, väistämättä
näyttää siltä, että vain pieni osa 230 V näpeilleen ottavista
saa muuta kuin henkisiä vammoja.
En todellakana kehota ketään tekemään asennuksia itse. Haluan
vain tuoda esiin sen aspektin, että on väärin antaa kuva siitä,
että a) sähkötapaturmat tapahtuvat vain yksityisille ihmisille
ja b) 230 V tappaa aina.
- Ville
--
Ville Keskilohko
wrote:
>vlo...@cc.tut.fi (Ville Keskilohko) writes:
>> On 08 Oct 1999 15:05:15 +0300, Ville Voipio <vvo...@alpha.hut.fi>
>> wrote:
>>
>> >Suomessa kuolee vuosittain sähköonnettomuuksissa jokunen
>> >ihminen, ja näistä on merkittävä osa ammattilaisia tai
>> >sellaisia, joitten olisi pitänyt olla ammattilaisia.
>>
>> Ei muuten ihan pidä paikkaansa. Vuosittain kuolee keskimäärin 3-5
>> ihmistä sähköonnettomuuksissa. Näistä suurin osa on ns. maallikoita
>> eli eivät sähköalan ammattilaisia. Katsopa vaikka tukesin tilastoa:
>> http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus/rekisterit/kuva_sahkoturmat.htm
>
>Missä kohdin ei pidä paikkaansa? Parin viime vuoden laskelmissa
>näyttäisi mukana olevan kaksi virralliseen piuhaan ajanutta kone-
>urakoitsijaa, yksi jännitteellistä johdinta kuorinut asentaja,
>yksi veden ja sähköjen kanssa mokannut rakennusmies,
>yksi junan ajojohdoille kiivennyt känniääliöteini sekä yksi
>viallisen roikan takia kuollut rakennusmies.
>
>Tuosta listasta kolmen ensimmäisen olisi pitänyt ammattitaitonsa
>ansiosta osata välttää onnettomuus. Eiköhän tuo ole jo merkittävä
>osuus. (Sisälukuharjoitus: en suinkaan väittänyt yllä olevassa
>lainauksessa, että suurin osa sähkötapaturmissa kuolleista olisi
>ollut sähköalan ammattilaisia.) Neljännenkin (vesijohtoputkeen
>sähkövasaralla piikannut rakennusmies) olisi pitänyt tietää
>sähkön ja veden vaarat ammattinsa puolesta.
Mitä sitten väitit? Luepa kirjoituksesi uudelleen. Jos et tarkoittanut
sähköalan ammattilaisia, niin mitä ammattilaisia sitten? Kaipa kaikki
ihmiset sitten voitaisiin laskea kategoriaan ammattilaiset, ainakin
jollakin alalla. Mielestäni koneurakoitsijaa ei voida pitää
sähköonnettomuudessa "ammattilaisena". Kyllähän kenen tahansa pitäisi
tietää, ettei sähkön kanssa ole leikkimistä.
>Pikatilastoinnin mukaan kuitenkin suurin osa sähkötapaturmista
>on edelleen työtapaturmia. On noita remonttiraneiluitakin riittä-
>västi. Esimerkiksi vuonna 1996 mukana oli aivan käsittämtön
>jatkojohto (teipillä liitettyjä palasia).
Työtapaturmia kyllä...
>Noita onnettomuuksia tarkemmin katsottuna muuten koneurakoitsijat
>ja avojohdot sopivat huonosti yhteen, samoin känniääliöiset
>teinit ja junien ajojohdot. Kumpaakin tapausta on paljon.
Totta.
Ville Keskilohko
Jari Turpeinen
> tasoittaa potneitaalieron kuorien välillä. Aika harvassa
> kotivahvistimessa on maadoitettua postoketta..
On niitä vain yllättävän paljon.
Ja eikös sellaiset ole kaikissa aktiivikaiuttimissa?
--
Jari Turpeinen alias Genelec:issä ainakin on
http://personal.inet.fi/koti/jmt
http://personal.inet.fi/koti/jmt/sukellus.htm
Päivän puheenaiheet news:sfnet.harrastus.sukellus
Ville Voipio
> Mitä sitten väitit? Luepa kirjoituksesi uudelleen. Jos et tarkoittanut
> sähköalan ammattilaisia, niin mitä ammattilaisia sitten? Kaipa kaikki
> ihmiset sitten voitaisiin laskea kategoriaan ammattilaiset, ainakin
> jollakin alalla. Mielestäni koneurakoitsijaa ei voida pitää
> sähköonnettomuudessa "ammattilaisena". Kyllähän kenen tahansa pitäisi
> tietää, ettei sähkön kanssa ole leikkimistä.
Tässähän tuntee itsensä oikein poliitikoksi, kun joutuu näin
paljon selittelemään sanomisiaan :)
Luin kirjoitukseni uudelleen. Kahteen kertaan. Enkä vieläkään
huomannut, missä olisin puhunut puppua. Keskustelu, johon
kirjoitukseni tökkäsin, käsitteli itse tehtyjä Rane-asennuksia.
Näitä on kuitenkin sähkötapaturmien joukossa varsin pieni osa.
Merkittävä osa onnettomuuksista sattuu sähköalan ammattilaisille
ja suurin osa onnettomuuksista on viime aikoina ollut työtapa-
turmia, joissa on selvästi toimittu ammattitaidottomasti.
Jos kuitenkin oma tekstini vaikuttaa epäselvältä, lainaan tähän
vielä Tukesin toteamuksen aiheesta (ote viime vuoden tapaturmia
käsitelleestä tiedotteesta):
"Kuolemantapausten lisäksi Turvatekniikan keskukselle ilmoitettiin
viime vuodelta reilut 50 muuta sähkötapaturmaa, joista noin puolet
sattuivat sähköalalla työskenteleville ja puolet muille henkilöille.
Tapaturmien määrä on pysynyt viime vuosien tasolla. Kotioloissa
vakavat sähkötapaturmat ovat edelleen harvinaisia."
---
Enkä siis edelleenkään kannusta Raneilemaan. En kuitenkaan oikein
pidä turhasta liioittelemisestakaan tyyliin: "230 V tappaa aina".
Tai että "Ammattilaisen työ on aina turvallista ja taattua." Sattuu
sitä ammattilaisillekin, kuten tilastot kertovat.
J. Reinikainen
seuraavaa:
> Juuh - mun kämppäni on rakentanut sellainen säätäjä-ässä, joka on piru
> vie asennellut vesikiertopattereita kaikkiin huonetiloihin, vaikka
> niissä on 2-johdinjärjestelmä joka paikassa ja maadoitukset tehty
> rasiassa nollaamalla siellä missä on sukot :-)
> EliasA
Tästä voi saada sen käsityksen (vai pitikö näin tulkitakin?),
että joku on ensin asentanut sähköt sinänsä ihan oikein,
mutta se varsinainen konna säätäjä-ässä onkin jonkinsortin
putkimies, joka on rikkonut joitakin määräyksiä ja asentanut
vesikiertoisen patterilämmityksen huoneisiin.
Putkimiehen tulisi tietysti olla perillä sähköturvallisuus-
asioista ainakin sen verran, että osaa sanoa asiakkaalle,
että sähköhommat pitää tarkistaa, kun on tuotu maadoitettu
metallipinta huoneeseen (vesipatteri) tai asennettu pesuallas
liian lähelle pistorasiaa.
Pitääkö mattimeikäläisen, joka ei ymmärrä sähköstä kuin
sen, että se on vaarallista ja laskun mukaan kallistakin,
osata kutsua tarkastaja paikalle määrittämään sähköasen-
nusten määräystenmukaisuus, kun putkimies on käynyt?
En ole putkimies, joten en tiedä, mitä määräyksiä heidän
on noudatettava esim. remonttikohteissa, joissa tehdään
muutostöitä sähkölaitteiden läheisyydessä.
Onko jossakin kielletty esim. vesipatterin asentaminen
huonetilaan, jossa on nollaluokan tai nollasta suojamaa-
doitettu pistorasia?
Tietääkö joku?
--Jukka
J. Reinikainen
kirjoitti seuraavaa:
> el...@mmmag.fi (Elias Aarnio) writes:
> > l{pi ja kolmas karva j{i asentamatta. Nyt sinne sitten tulee UPS, joka
> > on halvempi kuin kauniisti asennettu pintajohto.
>
> Mitä tuolla UPSilla tavoittelet ?
Kokeilin kerran Fiskars PowerServeriä maadoittamattomaan
pistorasiaan ja mokoma huusi kuin palovaroitin, vaikka
pistotulpan käänsi toisinpäinkin. Ei toiminut UPSi
maadoittamattomassa rasiassa.
--Jukka
Tomi Holger Engdahl
> T{st{ voi saada sen k{sityksen (vai pitik| n{in tulkitakin?),
> ett{ joku on ensin asentanut s{hk|t sin{ns{ ihan oikein,
> mutta se varsinainen konna s{{t{j{-{ss{ onkin jonkinsortin
> putkimies, joka on rikkonut joitakin m{{r{yksi{ ja asentanut
> vesikiertoisen patteril{mmityksen huoneisiin.
Tuo vesikeskuslämmityksen patteri on oma erikoistapauksensa
sähköturvallisuusmääräyksissä ja aikoinaan sellaisen asentamista
huoneeseen ei katsottu muuttavan sitä vaaralliseksi tilaksi.
Aikoinaan maadoittamattomia pistorasioita sai asentaa
tiloihin joita ei katsottu vaarallisiksi (eli esim lattiat ovat
eristävää materiaalia eikä huoneessa ole kosketeltavia isoja
maadoitettuja metallipintoja). Tällöin katsottiin, että vaikka
laitteessa olisi vikaa joka saisi kuoren jännitteiseksi, välitöntä
hengenvaaraa ei olisi, koska lähellä ei ole mitään tukevaa
maata. Käytännössä tilassa piti olla eristävää materiaalia oleva eikä
saanut olla maadoitettuja paljaita metallipintoja joita voisi
koskettaa vaarallisesti yhtäaikaa sähkölaitteen kanssa
(vesikeskuslämmityken patteria ai katsottu tälläiseksi). Nykyään
uusiin asennuksiin maadoittamattomia pistorasioita ei saa
asentaa.
> Putkimiehen tulisi tietysti olla perill{ s{hk|turvallisuus-
> asioista ainakin sen verran, ett{ osaa sanoa asiakkaalle,
> ett{ s{hk|hommat pit{{ tarkistaa, kun on tuotu maadoitettu
> metallipinta huoneeseen (vesipatteri)
Tuo vesikeskuslämmityksen vesipatteri on ollut ties kuinka kauan
muuten melko loogisen sähkötuvallisuussysteemin erikoistapaus.
> tai asennettu pesuallas liian l{helle pistorasiaa.
Tuollaista pesuallasta ei pidä mennä nyt pistämään pistorsiaan kiinni.
> Onko jossakin kielletty esim. vesipatterin asentaminen
> huonetilaan, jossa on nollaluokan tai nollasta suojamaa-
> doitettu pistorasia?
Ainakin aikaisemmin tuo ei ole ollut kiellettyä ja
ainkin 70-luvulle saaka se on ollut maan tapa.
Elias Aarnio
<f...@netti.fi> wrote:
>Elias Aarnio kirjoitti viestissä <37fde6f4....@news.saunalahti.fi>...
>>
>>Kerropas yksikin audiovahvistin, jossa on ostettaessa maadoitettu
>>töpseli johdon päässä :-)
>>
>>EliasA
>
>Genelecin (aktiivi)kaiuttimet... Ja jokaisessa oma johto -> kauhia kasa
>kaapeleita.
Siinä on irtojohto - ei lasketa :-)
EliasA
Elias Aarnio
<th...@jolly.cs.hut.fi> wrote:
>el...@mmmag.fi (Elias Aarnio) writes:
>
>> Juuh - mun k{mpp{ni on rakentanut sellainen s{{t{j{-{ss{, joka on piru
>> vie asennellut vesikiertopattereita kaikkiin huonetiloihin, vaikka
>> niiss{ on 2-johdinj{rjestelm{ joka paikassa ja maadoitukset tehty
>> rasiassa nollaamalla siell{ miss{ on sukot :-)
>>
>> Haastanko heti oikeuteen vai mit{?
>
>Rippuu tietenkin milloin tuo säätäjä-ässä on nuo hommat tehnyt.
>Jos tuo asennus on tarpeeksi vanhaa, niin ne on voitu tehdä
>ihan silloisten määärysten mukaan. Nollaminenkin oli joskus
>muinoin ihan sallittu tapa kytkeä maadoitettuja rasioita
>(ainakin vielä 70-luvulla jos muisti pelaa oikein).
>
Käyttämäni sähköurakoitsijan mukaan on ollut vielä 80-luvun
lopullakin. Tiedä häntä sitten...
>> Omassa asunnossani olisin halunnut ty|huoneeseen, jossa
>> k{ytet{{n paitsi tietokonetta, my|s musiikkilaitteita, kolmannen
>> johtimen sulaketaulusta asti. Yrityksen lopputulos: ei mahtunut jousi
>> l{pi ja kolmas karva j{i asentamatta. Nyt sinne sitten tulee UPS, joka
>> on halvempi kuin kauniisti asennettu pintajohto.
>
>Mitä tuolla UPSilla tavoittelet ?
>
>Eipä UPS mielestäni auta maadoituksen puutteeseen, muihin häiriöihin
>kylläkin voi auttaa.
UPSilla haetaan verkossa esiintyvien häiriöiden poistamista
tietokoneesta. Samoin on tarkoitus vaihtaa huoneen seinäpistorasiat
sukoiksi, jos sattuvat olemaan samassa vaiheessa.
EliasA
Jari Turpeinen
> töpseli johdon päässä :-)
Musical Fidelity:n keskisarja ja raskaammat laitteet.
Itselläni on E-20 etuvahvistin, joka mielellään maadottaisi
itsensä.
--
Jari Turpeinen alias paaaljon johtoja.
Pasi Partanen
>ollut sähköalan ammattilaisia.) Neljännenkin (vesijohtoputkeen
>sähkövasaralla piikannut rakennusmies) olisi pitänyt tietää
>sähkön ja veden vaarat ammattinsa puolesta.
Aivan varmasti jokainen tietää että sähkö ja vesi eivät
sovi yhteen.
Eiköhän tuo tapahtuma ole työnjohdon vika, tai puhdas
työtapaturma, ts. sattuma. Luulisin että tuossa on tehty
normaalisti töitä ja kyseinen vesiputki on tullut täytenä
yllätyksenä.
On itse asiassa ihme ettei tuollaista satu useammin.
Aika moni porailee tuurilla "johonkin" ja toivoo että
ei tule hutia. Useimmiten osutaan seinän sisällä kulkevaan
raudoitukseen, jotkut saavat huonolla tuurilla sähkökaapelin
poikki ja näköjään jotkut vesiputken. Mutta tuskin kukaan
poraa tarkoituksella tuollaisiin esteisiin.
Itse olen osunut muutaman kerran raudoituksiin,
mutissut pari hassua sanaa ja tehnyt uuden reiän viereen.
Hutien määrä on tietysti suoraan verrannollinen siihen
kuinka monta reikää kukin poraa elämässään. Sekä tietysti
taitoon. Ammattilainen pystyy kokemuksesta arvioimaan "oikeat"
porauspaikat, amatööri tyrkkää reiän ekaan päättämäänsä
kohtaan. Ei, en ole ammattilainen.
Olen myös tietoinen tapauksesta missä harjoittelija
porasi seinän sisällä kulkevan piuhan poikki ja hävisi
sähköt kyseisestä huoneesta. Sinänsä poran ulkokuorihan
on muovia, joten näpeille tuosta ei voi saada vaikka
kunnon valokaari hetkellisesti näkyisikin.
Yhdessä firmassa näin miten henkilökunta otti kaapista
töiden jälkeen imurin ja jatkojohdon, tökkäsi jatkojohdon
seinään, imurin siihen kiinni ja alkoi imuroimaan. Normaalia.
Odotellessani katselin kaikenlaista ja huomasin MILLAISTA
jatkojohtoa porukka käytti: 3-osaisessa jatkopistorasiassa
ei ollut ulkokuoria ollenkaan. Tyypit vain lätkivät pistotulppaa
avoinaiseen pistorasiaan ja imuroivat kuin ei olisi ollut
mitään hätää. Eipä tarvitse juurikaan ihmetellä miksi
tapaturmia sattuu jos noin vähän ajatellaan oman edun päälle.
Lopuksi, KAIKILLE lukijoille muistutuksia:
Sähkön kanssa ei leikitä - koskaan!
Kunnioita sähköä henkesi kaupalla. Sähkö ei kunnoita sinua.
Älä ota riskejä.
Jos et ole varma, kysy neuvoa tai jätä homma muille.
Jos todella arvostat elämääsi, et kokeile tyyliin "...mitä jos?"
Pidä pää kylmänä ja ajattele rauhallisesti - älä HOSU!
Jos kuitenkin joudut tilanteeseen missä sinun on
aivan pakko tehdä jotain vaikka sähköt ovat päällä,
mieti etukäteen mitä aiot tehdä, ja tee se hitaasti
mutta varmasti. Varmista ettei kukaan voi tulla esim
taaksesi ja tönäise sinua tms.
nim. "ikinä en ole saanut 230V sähköiskua enkä aio saada."
--
-=- E-Mail paj...@sicom.fi Homepage http://www.sicom.fi/~pajupa -=-
Teemu Tuomela
> kyllä on digitaalinen (optinen) ulostulo, josta olen ajatellut signaalin
> repiä... Ongelma vaan on sitten DA-muunnin, jolla saisi sen valonvilkkeen
> takaisin analogiseksi... Paljonkohan valmiit DA-muuntimet maksaa (siis
> audiokäyttöön)?
Mulla se kuitulähetin sisältää tulovahvistimen, DA-muuntimen,
koodauspiirin ja kuitulähetinledin. Vastaavasti vastaanottimessa oli
sitten vastaanotto päinvastaisessa järjestyksessä. Osat maksoi vissiin
muutaman satasen. Osa komponenteista oli samppelitavaraa, joten hinta
jäi suhteellisen halvaksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta noissa oli
sellainen, että CD-soittimissa käytettävät 16-bittinen AD- ja
DA-muuntimet olivat kalliimpia kuin mun käyttämät 18-bittiset,
mielenkiintoista hinnoittelupolitiikkaa.
> Romua kyllä on, mutta ei mitään missä voisi olla tuommoista...
Kannattaa varmaan ehkä kysellä noiden muuntajien hintoja jostain,
saattaa kuitenkin tulla edullisemmaksi ja ainakin helpommaksi
ratkaisuksi kuin tuon kuituvempeleen tekeminen. Ei sinänsä että se olisi
mitenkään ylivoimaisen hankalaa, mutta ainakin mä huomasin ettei mulla
ole enää mitään tietoa noita varten suunnittelemistani piirilevyistä,
joten piirilevyn suunnitteluakin olisi luvassa... :)
//Temppa
Teemu Tuomela
> ovat ottaneet tuon 230 V sormilleen. Ehkä ympäristössäni
> on keskimääräistä kestävämpää porukkaa, koska harvempi
> on tuohon kuollut.
Sormilleen ottamisessa ei juurikaan vaaraa ole. Itse muistan aikoinani
rakentaneeni sellaisen normaalin
muuntaja-diodisilta-ymsyms-pienjännitelähteen ja osien vähyyden takia
ajattelin vain jyrsiä noi vedot piirilevylle. Kätevintä ja nopeinta oli
vetään piirilevyn ulkoreunoille toiselle puolelle nolla- ja toiselle
vaihejohdin, enkä sitten näiden johtimien syvempää merkitystä sen
tarkemmin pohtinut. Tuloksen voi tietenkin kaikki arvata, laitetta
kytkiessäni verkkoon pidin piirilevyn reunoista kiinni ja jostain syystä
yht'äkkiä huomasin pientä kipua kädessä.. Eli siis 230V sormien välillä
ei niin kovin vaarallista ole, mutta pisti tuo tapaus joskus itseään
mietityttämään, entä jos se maadoitus olisikin tapahtunut sydämen kautta
toiseen käteen tms...
//Temppa
Ville Keskilohko
wrote:
>Luin kirjoitukseni uudelleen. Kahteen kertaan. Enkä vieläkään
>huomannut, missä olisin puhunut puppua. Keskustelu, johon
>kirjoitukseni tökkäsin, käsitteli itse tehtyjä Rane-asennuksia.
>Näitä on kuitenkin sähkötapaturmien joukossa varsin pieni osa.
No nythän mä ymmärrän paljon paremmin ;)
Ville Keskilohko
Tomi Holger Engdahl
> >ihan silloisten m{{{rysten mukaan. Nollaminenkin oli joskus
> >muinoin ihan sallittu tapa kytke{ maadoitettuja rasioita
> >(ainakin viel{ 70-luvulla jos muisti pelaa oikein).
> K{ytt{m{ni s{hk|urakoitsijan mukaan on ollut viel{ 80-luvun
> lopullakin. Tied{ h{nt{ sitten...
Muistelen itsekin hämärästi, että saattoi olla sallittua
vielä 80-luvullakin, tosin kun en ollut ihan varma niin
en päättänyt kirjoittaa sitä artikkeliin.
> UPSilla haetaan verkossa esiintyvien h{iri|iden poistamista
> tietokoneesta. Samoin on tarkoitus vaihtaa huoneen sein{pistorasiat
> sukoiksi, jos sattuvat olemaan samassa vaiheessa.
Maadoitetut rasiat ja UPS on sitten han hyvä yhdistelmä.
Jari Turpeinen
>
>
se akut tyhjiksi vai onko siinä jokin suojaus?
--
Jari Turpeinen alias epätietoinen kysyy
Arto Niskanen
: eli...@utu.fi (Elias Aarnio) writes:
: > >ihan silloisten m{{{rysten mukaan. Nollaminenkin oli joskus
: > >muinoin ihan sallittu tapa kytke{ maadoitettuja rasioita
: > >(ainakin viel{ 70-luvulla jos muisti pelaa oikein).
: > K{ytt{m{ni s{hk|urakoitsijan mukaan on ollut viel{ 80-luvun
: > lopullakin. Tied{ h{nt{ sitten...
: Muistelen itsekin hämärästi, että saattoi olla sallittua
: vielä 80-luvullakin, tosin kun en ollut ihan varma niin
: en päättänyt kirjoittaa sitä artikkeliin.
Ammattikoulussa 1988 opetettiin, että ryhmäjohdon viimeisen pistorasian
saa maadoittaa nollaamalla. Edellisiä ei, koska tulisi nollajohdon
liittimeen kolme johdinta, jotka eivät mahdu ruuvien alle kiinni.
Anyhow: nollaaminen on kehno tapa, jolla hankkii vain hurinaongelmia. TC-S
-maadoitus tuo turvallisuutta, käyttömukavuutta ja puhtaimman
maadoituksen. ( <- takertukaahan sitten TC-F:ään ja mikä se toinen oli...)
Hei: Mitenkäs nykyään, kerrostaloasunnossa, meneekö asunnon sähkötaulusta
talon sähköpääkeskukseen pelkkä nollajohdin vai nollajohdin ja
suojamaajohdin? 70-luvun asennuksissa pelkkä nollajohdin.
-A
--
Tyttöystävän suusta kuultua: "Väärin päin, insinööri!"
Teemu Tuomela
> aivan pakko tehdä jotain vaikka sähköt ovat päällä,
> mieti etukäteen mitä aiot tehdä, ja tee se hitaasti
> mutta varmasti. Varmista ettei kukaan voi tulla esim
> taaksesi ja tönäise sinua tms.
...ja aina kannattaa muistaa vanhan TV-korjaajan sääntö: Pidä aina
toinen käsi selän takana.
//Temppa
Kalevi Kasvi
Teemu Tuomela wrote in message
<3802D227...@bessel.tekniikka.turkuamk.fi>...
>
>...ja aina kannattaa muistaa vanhan TV-korjaajan sääntö: Pidä aina
>toinen käsi selän takana.
Ja toinen hyvä sääntö on pitää operoiva käsi suorana.
--
Kalevi Kasvi
Tomi Holger Engdahl
> Miten se upsi toimii kun laitteeseen tulee vika? Ty|nt{{k|
> se akut tyhjiksi vai onko siin{ jokin suojaus?
Jos tuonne UPSin taake tulee oikosulku, niin kyllä noiossa UPSin ulostuloissa
(ainakin järkevästi tehdyissä) on joko sulake tai muu suojakomponentti
ettei laite yritä kyykyttää itseään kumoon oikosulkuun tehoa tunkiessaan.
Saattaa noissa vehkeissä muitakin turvatoimintoja olla.
Aki
Teemu Tuomela wrote:
> > > Jos noista ei tarkemmin tiedä, niin kannattaa jättää ammattilaisille.
> > Ne pitää aina jättää ammattilaiselle.
>
> Niinpä, valitettavasti meissä jokaisessa on pieni anarkisti joka
> vastustaa noita "perusteettomia" kieltoja, joten koitin muotoilla asian
> hieman hellävaraisemmin vihjailevaksi.
>
> Eli siis kerrataanpa, jotta minunkin kantani tulee selväksi:
> Huoneessa jossa ei ole maadoitusta ei pitäisi olla mitään minkä kautta
> sähkö voisi viallisesta laitteesta maahan päästä kytkeytymään. Tilanne
> jossa joku säätäjä-ässä tuo sinne huoneeseen maadoitettuun jatkoroikkaan
> kytketyn vehkeen vastaa sitä, kuin joku ronttaisi siihen tiskipöydän,
> lämpöpatterin tai vastaavan varmasti maadoitetun kapineen. Jos sitten
> sattuupi olemaan myös niin, että kyseisen säätäjä-ässän huoneessa sattuu
> olemaan myös joku viallinen maadoitetuksi tarkoitettu laite (esim
> tietokone tms), jonka kuoreen on vian takia kytkeytynyt vaihejohdin,
> niin kyseinen säätäjä-ässä saattaa saada erittäin omakohtaisia
> kokemuksia maadoituksen merkityksestä virtapiirissä.
> Valitettavasi moni ei ole tuosta omakohtaisesta kokemuksesta selvinnyt
> kertomaan. Pahin vaihtoehto on se, että joskus tämä kyseinen
> säätäjä-ässä selviää saamatta kokemusta tuosta maadoituksesta, mutta
> tarjoaa tämän tilaisuuden vaikkapa omalle lapselleen, vaimolleen tai
> kelle tahansa muulle ihmiselle.
>
> Eli siis älä koskaan tee omia kytkentöjä. Älä ainakaan siinä tapauksessa
> jos hiukankin epäilet omia taitojasi. Lakia ei kannata jättää
> noudattamatta pelkästään uppiniskaisuudesta, joskus sillä lakitekstin
> kirjoittajalla on saattanut ihan oikeasti olla asiasta parempaa tietoa..
> :-)
>
> //Temppa
Hmm...kyllä minun käsittääkseni pitäisi maadoituksen toimia jos otat esim.
keittiöstä jatkoroikalla (suojamaadoitetulla sellaisella) maadoitetusta
pistorasiasta virtaa tietokoneeseen. Eihän sitä huonetta itsessään ole
mihinkään maadoitettu vaan laite ja pistorasia. Ainakin minun kämpässä on
kaikki "nollattu" ryhmäkeskuksessa eli nollat ja suojamaat kytketty samaan
kiskoon. Eli tarkoittaa sitä, että myös makuuhuoneen pistorasioihin tulee
tätä samaa nollaa joka on keskuksessa kytketty suojamaan kanssa yhteen. Ja
vaihtamalla makkariin maadoitetun rasian + johdon jossa on suojamaa tulee
pistorasiasta maadoitettu, edellyttäen tietenkin että otan syötön
jakorasiasta asti. Ja melkein jokaiseen jakorasiaan tulee myös suojamaa, sitä
vain ei tarvita olkkarissa ja makkarissa. Eli käsittääkseni pitäisi toimia
jos asentaa tietokonetta varten maadoitetun pistorasian. Koneen runkoonhan on
valmistaja kytkenyt maan, joten vaihejohdon irrotessa koneen sisällä ja
osuessa runkoon lyö oikosen ja kämäyttää heti sulakkeen, jota ei tapahdu
maadoittamattomaa rasiaa käytettäessä.
Näin minä ainakin asian koulussa ymmärsin, vai olenko ymmärätnyt väärin??
Ja mitä noihin asennustöihin tulee, niin kyllä minun mielestä voisi hyvin
asentaa lampun, katkaisijan ja pistorasian itse jo varmasti ymmärtää miten se
tapahtuu. Muut asennukset kannattaakin jättää jo ammattilaiselle. Tietysti...
onhan niitäkin olemassa jotka luulevat ymmärtävänsä mutta eivät kuitenkaan
tosiasiassa ymmärrä.
--
Aki®
Aki
Tomi Holger Engdahl wrote:
> eli...@utu.fi (Elias Aarnio) writes:
> > >ihan silloisten m{{{rysten mukaan. Nollaminenkin oli joskus
> > >muinoin ihan sallittu tapa kytke{ maadoitettuja rasioita
> > >(ainakin viel{ 70-luvulla jos muisti pelaa oikein).
> > K{ytt{m{ni s{hk|urakoitsijan mukaan on ollut viel{ 80-luvun
> > lopullakin. Tied{ h{nt{ sitten...
>
> Muistelen itsekin hämärästi, että saattoi olla sallittua
> vielä 80-luvullakin, tosin kun en ollut ihan varma niin
> en päättänyt kirjoittaa sitä artikkeliin.
>
>
> Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
> Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/
Niin, riippuu nollauksen laadusta. Eli missä se nollaus tehdään.
Vielä 90-luvullakin koulussa opetettiin nollauksen tekeminen ryhmäkeskuksessa, se
kaiken järjen mukaan on vieläkin laillista.
Sitä en jaksa muistaa, että opetettiinko meille jopa jakorasiassa nollaaminen
mutta tuskin koska se on jo hieman epävarmempi vaihtoehto. Pistorasiassa nollaus
taas saa karvat jo nousemaan pelkästä ajatuksesta.
--
Aki®
Markku Poysti
>porauspaikat, amatööri tyrkkää reiän ekaan päättämäänsä
>kohtaan. Ei, en ole ammattilainen.
>
Seurasin joskus vierestä kun sähkömies porasi 1 mm kerrallaan, ja katsoi aina
välillä poran kärkeä nähdäkseen oliko osunut jonnekin.
Markku
Elias Aarnio
>
>Hmm...kyllä minun käsittääkseni pitäisi maadoituksen toimia jos otat esim.
>keittiöstä jatkoroikalla (suojamaadoitetulla sellaisella) maadoitetusta
>pistorasiasta virtaa tietokoneeseen. Eihän sitä huonetta itsessään ole
>mihinkään maadoitettu vaan laite ja pistorasia. Ainakin minun kämpässä on
>kaikki "nollattu" ryhmäkeskuksessa eli nollat ja suojamaat kytketty samaan
>kiskoon.
Niin, mutta oletkos varma siitä, että kaikissa huoneissa on samassa
vaiheessa ne elävät karvat. Mitä ilmeisimmin tällaisesta tilanteesta
oli tässäkin keskustelussa kysymys.
EliasA
Teemu Tuomela
> taas saa karvat jo nousemaan pelkästä ajatuksesta.
Silti mun käsitykseni mukaan kun puhutaan maadoitukset yhteydessä
nollaamisesta tarkoitetaan aina juuri tuota pistorasiassa nollaamista.
Mun käsittääkseni esim jakorasiassa ei koskaan saa tehdä nollausta,
mutta pistorasioissa sitä on vanhoissa asennuksissa käytetty.
Tietääkseni nykyisinkin suojamaa usein kytketään ryhmäkeskuksessa samaan
kiskoon nollajohtimen kanssa.
//Temppa
Teemu Tuomela
> keittiöstä jatkoroikalla (suojamaadoitetulla sellaisella) maadoitetusta
> pistorasiasta virtaa tietokoneeseen. Eihän sitä huonetta itsessään ole
Ongelma kun ei todellakaan ole siinä laitteen normaalissa toiminnassa,
vaan nimenomaan laitteen epänormaalissa toiminnassa. Se mitä mainitsit
tuosta tietokoneen suojamaadoituksesta pitää myös paikkaansa, eli
tietokoneen powerin hajotessa ja vaiheen kytkeytyessä tietokoneeseen
palaa se keittiön sulake ihan kuin pitääkin.
Ongelmaksi tulee se, että jos sulla on toimiva tietokone kytkettynä
siihen maadoitettuun jatkoroikkaan ja tuot toisen tällä kertaa
rikkinäisen tietokoneen tuon edellisen kaveriksi siihen vierelle. Nyt
sitten huomaat kauhuksesi, että maadoitetussa jatkojohdossa ei enää
olekaan tilaa ja kytket sen rikkinäisen tietokoneen siihen nollaluokan
pistorasiaan, joka ei tietenkään sitten polta sulaketta sen paremmin
keittiöstä kuin makuuhuoneestakaan.
Tilanteessa ei ole mitään ongelmaa niin kauan kuin pelaatte sitä doomia
niiden koneiden välillä, kunnes ykskaks päätät pitää toista jalkaa sen
ehjän ja toista jalkaa sen rikkinäisen koneen metalliosien päällä... kas
kummaa kuuluu humps ja alkaa nivusissa tuntumaan kuumotusta.. :)
Eli siis ei siitä jatkoroikasta mikään laite jää toimimattomaksi, eikä
välttämättä kukaan kuole, mutta silti riski on aika suuri jos joku
tuokin sinne väärän suojausluokan rikkinäisen laitteen.
Siellä makuuhuoneessa on ennen laskettu juuri sen varaan, että jos joku
tuo sinne jännitteisen laitteen, niin kukaan ei kuitenkaan saa mistään
maadoitetusta laitteesta kiinni, joten henki onpi turvassa... Nykyäänhän
kaikkien huoneiden pistorasiat tehdään maadoitetuiksi, joten ongelma
poistunee pikkuhiljaa.
//Temppa
J.P
Aki <a...@pp.nic.fii> wrote in message
news:38032749...@pp.nic.fii...
> Niin, riippuu nollauksen laadusta. Eli missä se nollaus tehdään.
> Vielä 90-luvullakin koulussa opetettiin nollauksen tekeminen
ryhmäkeskuksessa, se
> kaiken järjen mukaan on vieläkin laillista.
> Sitä en jaksa muistaa, että opetettiinko meille jopa jakorasiassa
nollaaminen
Pistorasiassa nollaus
> taas saa karvat jo nousemaan pelkästä ajatuksesta.
>
Tuo pistorasiassa tapahtuva nollaus on kyllä nykyäänkin sallittua
vanhojen asennusten muutos ja lisäys töissä.( eli esim muutettaessa
huoneen pistorasiat maadoitetuiksi)
Ennen kuin joku alkaa vastaan väittämään niin lukekoon D1 1998 s222 ,
tai T 99-95.
-eri asia on sitten onko tälläinen pistorasiassa tapahtuva nollaus kovin
viisasta atk-laitteiden kannalta, koska erillisen suojajohdon käyttöön
on siirrytty ymmärtääkseni hyvin paljon myös atk -laitteiden häiriöiden
välttämiseksi
Paul Keinanen
>-eri asia on sitten onko tälläinen pistorasiassa tapahtuva nollaus kovin
>viisasta atk-laitteiden kannalta, koska erillisen suojajohdon käyttöön
>on siirrytty ymmärtääkseni hyvin paljon myös atk -laitteiden häiriöiden
>välttämiseksi
Viisijohtojärjestelmää ajettiin aikoinaan nimenomaan RS-232
pääteverkostojen takia, jolloin suojamaat olivat samassa
potentiaalissa, jolloin datakaapelin signaalimaiden ja
kaapelivaippojen kautta ei maasilmukkavirtoja pääse syntymään.
Nelijohdinjärjestelmässä paikallisessa nollauksessa laitteiden
runkopotentiaalit ovat muutaman voltin päässä toisistaan, jolloin
datakaapeleissa kulkee maasilmukkavirtoja, jotka saattavat pahimmassa
tapaukuksessa polttaa lähettimet ja vastaanotimet.
Nykyisin ei laajoja RS-232 pääteverkkoja juurikaan rakenneta, kaikki
uudet verkot ovat kuitenkin Ethernet-pohjaisia, joissa ei ole
galvaanista yhteyttä laitteiden välillä, joten pienet, muutaman voltin
potentiaalierot eivät häiritse.
Pääasia, että suoraan PChen liitetyt oheislaitteet, kuten printteri ja
ulkoinen modeemi ovat samassa pistorasiassa kuin itse tietokonekin jos
nollausta käytetään.
Paul
J.P
Paul Keinanen <kein...@sci.fi> wrote in message
news:J8YEOEZjSkG6bt1bPnWUntqc6np=@4ax.com...
> Pääasia, että suoraan PChen liitetyt oheislaitteet, kuten printteri ja
> ulkoinen modeemi ovat samassa pistorasiassa kuin itse tietokonekin jos
> nollausta käytetään.
>
saavat "paremman maan" antenniverkon kautta, ongelmia saattaa tulla
Paul Keinanen
Täytyy myöntää, että en osannut mieltää videoita ja stereoita
tietokoneen oheislaitteiksi, ilmeisesti olen liian vanhakantainen :-).
Viisijohdinjärjestelmän erillinen suojamaaverkko kiinteistön sähköpää-
keskuksen suojamaakiskoon asti tietysti poistaa nollajohdon
resistiivisistä häviöistä johtuneet potentiaaalierot suojamaadoi-
tettujen laitteiden runkojen väliltä, mutta PE maa ei suinkaan ole
aivan puhdas, vaan siinä on verkkosuotimien häiriöpoisto-
kondensaattoreiden vuotovirtojen aiheuttamia jännitehäviöitä. Vasta
erillisellä TE-verkolla (kuusijohdinjärjestelmä) ovat nämä referenssi-
tasot samoja kaikissa huoneissa, muta eipä TE verkkoja ole
tavallisissa asuintaloissa.
Keskusantenni/kaapelipistorasiassa on muitakin ongelmia. Ainakin jos
ulkoinen kaapeli-TV syöttö ei ole galvaanisesti erillään talon
keskusantenniverkosta, vaan kaapeli vedetään suoraan ullakolla
olleeseen entiseen keskusantennikaappiin edelleen jaeltavaksi, saattaa
hyvinkin käydä niin, ettei keskusantennipistorasia ole samassa
potentiaalissa suojamaadoituspistorasioiden kanssa. Toivottavasti
kaikki kaapeliyhtiöt ovat ymmärtäneet galvaanisen erotuksen
tarpeellisuuden tässä tapauksessa.
Toinen ongelma, joka liittyy suojamaakisko - tietokoneen runko -
audiokaapelin vaippa - stereon runko - keskusantennin maa -
suojamaakisko silmukkaan on se, että tämän silmukan ympäröimä alue
saattaa olla varsin suuri, kymmeniä jopa satoja neliöitä, jolloin
kaikista sen sisäpuolella liikkuvista magneettikentistä, oli sitten
kyse 50 Hz verkkovirrasta, television juovataajuuden ja sen
kerrannaisten magneettikentistä, puhumattakaan kaikesta keski- ja
lyhytaaltoisesta radiolähetyksistä indusoituu jännitteitä tähän
silmukkaan. Tuolla silmukalla on todennäköisesti ominaisresonanssi-
taajuus jossain muutaman megahertzin kohdalla, eli se toimii ihan
kehäantennin tavoin.
Nyt kaikki tässä silmukassa kulkeva epämääräinen virta kulkee myös
tietokoneen ja stereon signaalikaapelin vaippaa pitkin, aiheuttaen
siinä jännitehäviöitä, jotka summautuvat itse audiosignaaliin.
Ratkaisuna tähän on tämän valtavan silmukan katkaiseminen.
Periaatteessa voidaan sekä antennikaapelin keskijohdin että vaippa
kytketään toisiinsa pienillä (100-500 pF) kondensaattoreilla, jolla
saadaan kiertäviä audiotaajuisia virtoja paljon pienennettyä, mutta
kehäantennin resonanssia se vain siirtää, joten mahdollisiin
videohäiriöihin tästä ei ole paljoa apua. Parempi olisi käyttää
muuntajakytkettyä erotusta, jolloin kytkentäkapasitanssi on enään
muutama pikofaradi, jolloin kiertävät virrat pienenevät entisestään.
Jos kuitenkin keskusantenni joudutaan galvanisesti erottamaan
stereoista/videoista, on tältä kannalta aika lailla samantekevää, onko
talossa täydellinen viisijohdinjärjestelmä vaiko vain nollatut
pistorasiat.
Paul
Ari Kankainen
> Eli siis kerrataanpa, jotta minunkin kantani tulee selväksi:
> Huoneessa jossa ei ole maadoitusta ei pitäisi olla mitään minkä kautta
> sähkö voisi viallisesta laitteesta maahan päästä kytkeytymään. Tilanne
> jossa joku säätäjä-ässä tuo sinne huoneeseen maadoitettuun jatkoroikkaan
> kytketyn vehkeen vastaa sitä, kuin joku ronttaisi siihen tiskipöydän,
> lämpöpatterin tai vastaavan varmasti maadoitetun kapineen. Jos sitten
> sattuupi olemaan myös niin, että kyseisen säätäjä-ässän huoneessa sattuu
> olemaan myös joku viallinen maadoitetuksi tarkoitettu laite (esim
> tietokone tms), jonka kuoreen on vian takia kytkeytynyt vaihejohdin,
> niin kyseinen säätäjä-ässä saattaa saada erittäin omakohtaisia
> kokemuksia maadoituksen merkityksestä virtapiirissä.
Huoneessani on lämpöpatteri, jonka vieressä on maadoittamaton pistorasia.
Ihmettelin viime talvena että kun kurkotin säätämään patterin termostaattia,
rupesi kättä kutittamaan kivasti. Ja sehän johtui siitä että pöydällä
patterin vieressä oli vahvistin joka ei maadoitetussa rasiassa ollut. Eli
käsi koski patteria säädettäessä vahvistimen kuoreen. Olen huomannut saman
tietokoneen kanssa, tietokoneen takaa sekä patterista saa samanlaista kutinaa
käsille. Ei siinä kovin suurta virtaa voi kulkea, mutta sen verran kuitenkin
että pelästyy kyllä. Vahvistin oli muuten kytketty tietokoneeseen, joka ei
myöskään maadoitusta saanut. Mistä johtuu tuo "kutitus"?
Tomi Holger Engdahl
> Huoneessani on l{mp|patteri, jonka vieress{ on maadoittamaton pistorasia.
> Ihmettelin viime talvena ett{ kun kurkotin s{{t{m{{n patterin termostaattia,
> rupesi k{tt{ kutittamaan kivasti. Ja seh{n johtui siit{ ett{ p|yd{ll{
> patterin vieress{ oli vahvistin joka ei maadoitetussa rasiassa ollut. Eli
> k{si koski patteria s{{dett{ess{ vahvistimen kuoreen. Olen huomannut saman
> tietokoneen kanssa, tietokoneen takaa sek{ patterista saa samanlaista kutinaa
> k{sille. Ei siin{ kovin suurta virtaa voi kulkea, mutta sen verran kuitenkin
> ett{ pel{styy kyll{. Vahvistin oli muuten kytketty tietokoneeseen, joka ei
> my|sk{{n maadoitusta saanut. Mist{ johtuu tuo "kutitus"?
Kutisut johtui siitä, että kättäsi pitkin alkoi kulkea jonkin verran
virtaa (tyypillisesti alle 1mA, tuntuu mutta ei normaali-ihmiselle vaaraa)
maaha. Tuo virta syntyy maadoittamattoman PC_n kuoreen siitä, että PC:n
viretalähteen häiriösuodattimessa on suodatunkondesattoreita rungon
ja vaihejohtimenkin välillä. Noista kondensaattoreista pääsee
pinei virta (alle 1 mA) vuotamaan koneen runkoon. Lisätietoa aiheesta
http://www.hut.fi/~then/mytexts/ungrounded_pc.html
--