PELTIER-->sähköä
M.J.
Onko tietoa sovelluksista ??
Janne Strang
"M.J." wrote:
Kokemukseni mukaan voi. Löysin paikallisesta kierrätyskeskuksesta
kylmä/lämpölaukun.
Siinä on kivan kokoinen peltier-elementti ja puhallin jonka moottori oli
hajalla. Vaihdoin uuden moottorin
ja vehe toimii hyvin. Testasessani laitetta huomasin kun kytkee virran
pois päältä moottori alkoi pyörimään
muistaakseni toisin päin elementistä tulevan virran avulla, tosin
huomattavasti heikommin kun siihen syöttäisi
suoraan 12V.
Janne
Jyrki Jaatinen
>Onko tietoa sovelluksista ??
Joskus 70-luvulla joku teollinen muotoilija (Victor Papanek ehkä) leikki
maailmanparantajaa ja suunnitteli radion kehitysmaaolosuhteisiin.
Siinä oli lukemani mukaan virtalähteenä vanha paputölkki, jossa kytee
lehmänkakkaa. Kirjan kuvassa oli tosiaan tölkki, josta sojotti
lankasilmukoita sinnetänne.
Päättelin, että ne oli niitä sarjaan kytkettyjä termopareja, joista peltier
koostuu. Ei siis mikään hieno puolijohdepalikka vaan sellainen hajanainen
risukimppu. Toinen pää olisi kuumassa kakassa ja toinen pää tuulettuu
ilmassa.
Tässä olis sitten kiinni kidekone ja pari transistoria jotka ajaa kaiutinta.
Esim Intiassa kuului silloin lähinnä yks asema joten selektiivisyyden kanssa
ei olis ollut kovin tarkkaa.
Jyrki
Erkki Näsi
Jyrki Jaatinen kirjoitti viestissä <7nmos1$jie$1...@tron.sci.fi>...
Venäläisillä oli jo toisen maailmansodan aikana käytössä vastaavanlainen
virranlähde. Taisivat kyllä käyttää jonkinlaista puhalluslamppua
lämmittämiseen.
Paputölkin käyttäjä oli tosiaan Victor Papanek. Joskus 70-luvulla ilmestyi
suomeksi kirja miehen keksinnöistä. Nimi ei nyt tule mieleen.
Erkki Näsi
Sami Kuupas
M.J. kirjoitti viestissä <7nlkoi$g7j$1...@tron.sci.fi>...
>Voiko Peltierin-elementillä tuottaa lämpötilaerolla sähköä ?
>
käytetyt polttokennot perustuvat?
Sami
Anssi Saari
En muista sen tarkemmin kuin että niissä tapahtuu sama reaktio kuin
palamisessa mutta tuloksena kennosta saadaan ulos sähköä suoraan sen
sijaan että käytettäisiin jotain generaattoria, jolloin hyötysuhde on
parempi.
--
Anssi Saari - a...@sci.fi
Grue
<sami....@koti.tpo.fi> wrote:
>
>M.J. kirjoitti viestissä <7nlkoi$g7j$1...@tron.sci.fi>...
>>Voiko Peltierin-elementillä tuottaa lämpötilaerolla sähköä ?
>>
>Tästä tuli mieleen, että minkäslaiseen tekniikkaan nuo avaruusraketeissa
>käytetyt polttokennot perustuvat?
Sinne johdetaan vetyä joka sitten reagoi hapen kanssa antaen sähköä,
reaktion sivutuotteena sitten syntyy puhdasta vettä.
Uusimmassa Tiede 2000 (5/99) lehdessä oli aika hyvä artikkeli
aiheesta, liittyen tulevaisuuden autoihin.
Mika Iisakkila
> Tästä tuli mieleen, että minkäslaiseen tekniikkaan nuo avaruusraketeissa
> käytetyt polttokennot perustuvat?
Vetyä ja happea poltetaan huokoisten grafiittielektrodien läpi
(pinnoitettu katalyytillä, platina tms) ja välissä on vielä
elektrolyyttinä kaliumhydroksidi tms. Kennon jännitteeksi tulee
muistaakseni 0.9V ja palamistulokset käytettiin ainakin Apolloissa
juomavetenä. En tiedä käytetäänkö noita tuollaisenaan enää nykyisissä
systeemeissä, mielestäni rakettipolttoaineissa happi on aika pitkälti
korvattu hydratsiinilla eikä nestehappea sinällään ole välttämättä
mukana.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ - Tai jotain.
mb
jolloin saadaan myyjän mukaan"akut ladattua" . Ilmiselvä peltierelementti.
Sami Kuupas
mb kirjoitti viestissä <7nvijt$53h$1...@news.kolumbus.fi>...
>Olen nähnyt Venäläisen kattilan jossa keitetään vaikka vettä nuotiolla,
>jolloin saadaan myyjän mukaan"akut ladattua" . Ilmiselvä peltierelementti.
>
>
mä olen kuullut vastaavasta paistinpannusta. Venäläinen sekin.
Sami
Jyrki Jaatinen
Sami Kuupas kirjoitti viestissä <7nvr44$3t8$1...@news.koti.tpo.fi>...
Paistinpannu kuullostaa paremmalta. Miksi höyryttäisi vettä?
Tuumasta toimeen.. mistä ja mitä matskuja voisi käyttää niissä langoissa?
termopareja saa kai mansikan hintaan valmiina mittarisovelluksiin. niitähän
voi pätkiä lyhyemmiksi, mutta miten onnistuu kotioloissa niiden päiden
liittäminen?
Jyrki
Mika Iisakkila
> Tuumasta toimeen.. mistä ja mitä matskuja voisi käyttää niissä langoissa?
Ihan mitä vaan metalleja. Ei niissä kalliissa valmiissa termopareissa
muuta eritystä ideaa ole kuin että ne ovat tarkkoja, joku jännite
syntyy aina lämmitettäessä kahden eri metallin liitosta (ja toisinpäin
-- virran kulkiessa läpi liitos lämpenee tai jäähtyy suunnasta riippuen).
Jännite riippuu sitten metallien paikasta alkuaineiden
jännitesarjassa, en nyt suoralta kädeltä muista mitkä "normaalit"
metallit antaisivat suurimman jännitteen. Platinalankaa harvemmin
nurkissa lojuu.
> niitähän
> voi pätkiä lyhyemmiksi, mutta miten onnistuu kotioloissa niiden päiden
> liittäminen?
Kiertämällä. Kokeile vaikka samantien ruuvaamalla kahta eri metallista
valmistettua lankaa pätkät digitaalisen yleismittarin mittajohtoihin,
toiset päät yhteen ja stendarilla lieskaa liitoksen alle... Kupari- ja
teräslankaa nyt helpohkosti löytyy, ja kyllä siihen äkkiä kymmeniä
millivoltteja ilmaantuu. Peltier-elementeissä ei sitten ole muuta
taikaa kuin tolkuton määrä tällaisia pareja rinnan ja sarjassa, toiset
päät kylmällä ja toiset päät kuumalla puolella.
Kim Fa llstrom
:Sami Kuupas kirjoitti viestissä <7nvr44$3t8$1...@news.koti.tpo.fi>...
:>
:>mb kirjoitti viestissä <7nvijt$53h$1...@news.kolumbus.fi>...
:>>Olen nähnyt Venäläisen kattilan jossa keitetään vaikka vettä nuotiolla,
:>>jolloin saadaan myyjän mukaan"akut ladattua" . Ilmiselvä peltierelementti.
:>>
:>mä olen kuullut vastaavasta paistinpannusta. Venäläinen sekin.
:>
:>Sami
:Paistinpannu kuullostaa paremmalta. Miksi höyryttäisi vettä?
Siksi, että suurimmat termojännitteet per liitos saadaan
puolijohdematerialeista, jotka eivät kestä suuria (yli 120 C?)
lämpötiloja. Vesipannu on hemmetin hyvä termostaatti...
Jos elementin tekee tsiljoonasta metallitermoparista niin sitten
se tietty kestää vaikka mitä mutta painaa vaikka mitä.
Kim
--
/ t e l : + 3 5 8 - 4 0 - 5 9 5 - 7 9 2 0 /
/ e m a i l : k f a @ l e k a . h u t . f i /
tepa
>Voiko Peltierin-elementillä tuottaa lämpötilaerolla sähköä ?
>
>Onko tietoa sovelluksista ??
>
>
>MARKUS....@DLC.FI
>
>
Kyllä, mutta silloin kyseessä on Seebeck-efekti (ilmiö?), joka on
päinvastainen Peltieriin verrattuna. Tonne kauemmas ammutuissa
avaruusluotaimissahan niitä on käytetty, lämpötilaero saadaan plutoniumin
hajoamisesta syntyvän lämmön ja avaruuden hyytävän pakkasen avulla.
tepa
Jyrki Jaatinen
Mika Iisakkila kirjoitti viestissä ...
>"Jyrki Jaatinen" <jy...@labra.com> writes:
>> Tuumasta toimeen.. mistä ja mitä matskuja voisi käyttää niissä langoissa?
>Kiertämällä. Kokeile vaikka samantien ruuvaamalla kahta eri metallista
>valmistettua lankaa pätkät digitaalisen yleismittarin mittajohtoihin,
>toiset päät yhteen ja stendarilla lieskaa liitoksen alle... Kupari- ja
>teräslankaa nyt helpohkosti löytyy, ja kyllä siihen äkkiä kymmeniä
>millivoltteja ilmaantuu.
Kappas! Olen nähnyt vain sellaisia teollisesti hitsattuja päitä. Tuo
kiertäminen on hyvä juttu. Piti heti kokeilla.. mutta en löytänyt oikein
sopivia metalleja kai.
Kokeilin kuparia,tinaa,terästä ja hopeaa erilaisin yhdistelmin mutten saanut
mitatuksi
edes millivoltin eroa. Virtaakaan ei kulkenut.
Mitähän lankoja kannattaisi alkaa metsästää?
Jyrki
ps. Tämä kun on ratkaistu, niin ei liene estettä tehdä kattilaa, jossa voi
tehdä jääkuutioita :-o
Pasi Pouri
Jyrki Jaatinen wrote:
>
> Kokeilin kuparia,tinaa,terästä ja hopeaa erilaisin yhdistelmin mutten saanut
> mitatuksi
> edes millivoltin eroa. Virtaakaan ei kulkenut.
Tyypillisesti metalleilla on pieni pinta-ala yhdessä (= mittauspiste) ja loppu-
osa eristettynä toisistaan (= johto)
>
>
> Mitähän lankoja kannattaisi alkaa metsästää?
>
Esim. Finn Metric Oy / Jali Ahlgren (Espoossa)
-- PP
Mika Iisakkila
> Kokeilin kuparia,tinaa,terästä ja hopeaa erilaisin yhdistelmin mutten saanut
> mitatuksi
> edes millivoltin eroa. Virtaakaan ei kulkenut.
Kai sulla oli sen verran pitkät hännät niissä johdoissa, että vain se
liitos lämpeni, eikä toiset päät? Kumoutuu muuten se jännite...
En nyt muista mitä lankoja itse joskus käytin kun leikin. Kuparia ja
rautaa kai.
Klaus Hauta-aho
Ilmari Jäämaan muinaisessa Nuoten Kokeilijain ja Keksijäin kirjassa on esitetty
lämpöpari. Siinä käytettiin kupari ja (uus)hopea lankoja. Lankapareja esitetyssä
mallissa oli 40-50kpl. Laitteen tuottamaa jännitettä (joka tietysti riippuu
lämpötilaerosta) ei kuitenkaan kerrottu.
Jarkko Ikonen
> >
> käytetyt polttokennot perustuvat?
>
Arvaappa 2 kertaa!!!
Toivo Voll
Kovin epätekninen selitys:
http://www.nfcrc.uci.edu/educational_index.htm
Eli peltier-elementtien kanssa noilla kennoilla ei ole mitään
tekemistä.
Toivo
--
"Its failings notwithstanding, there is much to be said in favor
of journalism in that by giving us the opinion of the uneducated,
it keeps us in touch with the ignorance of the community."
- Oscar Wilde
Jani Vuorinen
>> >Voiko Peltierin-elementillä tuottaa lämpötilaerolla sähköä ?
>> Tästä tuli mieleen, että minkäslaiseen tekniikkaan nuo avaruusraketeissa
>> käytetyt polttokennot perustuvat?
>> Sami
> Arvaappa 2 kertaa!!!
Hetkinen.. Miten peltier elementit ja polttokennot liittyvät toisiinsa?
Polttokennossahan kyse ei ole aineiden polttamisesta ja sillä esim. peltier
elementin kuumentamisesta ja elementin "käänteisestä" toiminnasta.. Vai onko
(muka :)?
Pasi Mustalahti
: Sami Kuupas kirjoitti viestissä <7nvr44$3t8$1...@news.koti.tpo.fi>...
:>
:>mb kirjoitti viestissä <7nvijt$53h$1...@news.kolumbus.fi>...
:>>Olen nähnyt Venäläisen kattilan jossa keitetään vaikka vettä nuotiolla,
:>>jolloin saadaan myyjän mukaan"akut ladattua" . Ilmiselvä peltierelementti.
:>>
:>>
:>
:>mä olen kuullut vastaavasta paistinpannusta. Venäläinen sekin.
:>
:>Sami
: Paistinpannu kuullostaa paremmalta. Miksi höyryttäisi vettä?
: Tuumasta toimeen.. mistä ja mitä matskuja voisi käyttää niissä langoissa?
: termopareja saa kai mansikan hintaan valmiina mittarisovelluksiin. niitähän
: voi pätkiä lyhyemmiksi, mutta miten onnistuu kotioloissa niiden päiden
: liittäminen?
PTM: Solmimalla.
Etkä tarvitse termoelukkalankaa. Otapa vaikka alumiinia ja rosteria tai
yleensä melkein mitä tahansa metallilankaa, mitä käsiin sattuu tai
metallilevyä. Itse painoin esim kuparia ja rosteria pistehitsillä kiinni
toisiinsa. Kun pistehitsikone meni huoltoon, rullasin liskat toisiinsa ja
rutistin ruustukissa.
: Jyrki
--
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Fysla, Vesilinnantie 5, 20014 Turun Yliopisto
Pt 02-3336669, 0438220116, Pikavalinta 1512, FAX 02-3335632
(Pk 02-2387010, GSM 0400-555577, (NMT450 049-555577))
-----------------------------------------------------------------------