Erotusmuuntaja
Kari Laine
mik� on erotusmuuntaja. Sen verran olen ymm�rt�nyt, ett� sellainen
pit�isi olla erikseen mittalaitteen ja mitattavan laitteen v�lill�
s�hk�verkkoon.
Terveisin
Kari
Tuomo Auer
"Kari Laine" <kla...@gmail.com> wrote in message
news:IoKdnW3cuemdpxnX...@giganews.com...
Muuntaja joka ottaa sis��n 230V ja antaa ulos 230V. Vaikka j�nnite pysyykin
samana, niin saadaan yhteys yleiseen s�hk�verkkoon kuitenkin poikki.
Tavallisessa valovirtaverkossa on vaihe ja nolla. Nollan potentiaali
(volttim��r�) suojamaahan ja turvamaahan (kirjaimellisesti maapallon
potentiaaliin) on l�hell� nollaa. Jos siis toisella k�dell� pid�t kiinni
vaikkapa vesijohdosta ja toisella s�hk�verkon nollasta, niin mit��n ei
tapahdu (�l� kuitenkaan kokeile - jotain voi menn� vikaan tai valitset
kuitenkin v��r�n johdon).
Vaihejohdon ja suojamaan (tai turvemaan) v�lill� puolestaan vallitsee 230V
vaihtoj�nnite. Jos pid�t toista k�tt� vesijohdossa ja toista vaihejohdossa,
niin kuolema on l�hell�.
Sen sijaan suojaerotusmuuntajan toisiojohdoista kumpikaan ei ole vaihejohto
eik� nollajohto. Voit ottaa kumpaan tahansa kiinni ja seisoa vett� t�ynn�
olevassa ammeessa saamatta s�hk�iskua koska maayhteytt� ei ole (kumpikaan
suojamuuntajan toisiojohto ei ole yhdistetty suojamaahan / turvemaahan).
Suojaerotusmuuntaja siis tarjoaa lis�suojaa s�hk�ty�skentelyyn.
Huomaa kuitenkin, ett� suojamuuntajan johtimien v�lill� on 230V. Jos otat
molemmista toisiojohtimista samanaikaisesti kiinni, saat t�rskyn. My�s jos
jommasta kummasta suojaerotusmuuntajan toisiojohtimesta on yhteys
suojamaahan / turvemaahan jonkin mittalaitteen tai huollettavan laitteen
kautta, on se toinen suojaerotusmuuntajan toisiojohdin yht� vaarallinen kuin
s�hk�verkonkin vaihejohdin.
Turvallisuusaspektin lis�ksi suojaerotusmuuntaja katkaistessaan maalenkin
tarjoaa my�s h�iri�tt�m�mm�n ymp�rist�n mittauksille esimerkiksi
oskilloskoopilla.
TA
Petteri
Se tekee galvaanisen erotuksen. Skooppi kannattaa kytke�
suojaerotusmuuntajan kautta verkkoon.
Jari Kaija
> pit�isi olla erikseen mittalaitteen ja mitattavan laitteen v�lill�
> s�hk�verkkoon.
Erotetaan galvaanisesti 230 voltin verme valtion verkosta.
K�yt�nn�llinen kun mm. halutaan mittailla televisioiden
juttujuttuja, joissa monesti oli runko, elikk�s "chassis"
j�nnitteellinen riippuen verkkopistokkeen asennosta.
Itse olen muuten moisella erottanut CRT tykkini
valtakunnan verkosta. Tykki kun on vuosmallia paavo-
nurmi, niin en miss��n nimess� halua, ett� yksik��n ukkonen
sit� mill��n tavoin p��see hajottamaan. Varsinkaan, kun mulla
on siihen viel� seuraavaa +10 vuotta varten uudet putket joka
v�rille varalla varastossa + toinen samanmoinen kampe piirilevyineen.
Ja ukkosesta puheenollen. Taas meni yksi upsi ja sen per�st�
yksi fileservu ja ADSL modeemi toissap�iv�n�, kun iski
paikallinen "ukkosmyrsky". Aika tavanomaista t��ll� joka
kes�. Ilmakaapelit + normaali s�k�.
Timo Neuvonen
>> pit�isi olla erikseen mittalaitteen ja mitattavan laitteen v�lill�
>> s�hk�verkkoon.
>
> Erotetaan galvaanisesti 230 voltin verme valtion verkosta.
> K�yt�nn�llinen kun mm. halutaan mittailla televisioiden
> juttujuttuja, joissa monesti oli runko, elikk�s "chassis"
> j�nnitteellinen riippuen verkkopistokkeen asennosta.
>
Ja jos sattuu olemaan laite jossa on kokoaaltotasasuuntaus suoraan
verkkoj�nnitteest�, ei pistokkeen py�rittelyst�k��n ole apua. Mutta muuntaja
v�liin s�hk�nsy�tt��n sallii sen, ett� laitteen sis�isen "maan" voi
(ehk�...) oikeasti maadoittaa -kyke� esmes siihen verkkos�hk�n maahan
liittyv��n skoopin runkoon mist� toisaalla onkin jo keskusteltu.
--
TiN
Juhani Varemo
> Hei,
>
> mikä on erotusmuuntaja. Sen verran olen ymmärtänyt, että sellainen
> pitäisi olla erikseen mittalaitteen ja mitattavan laitteen välillä
> sähköverkkoon.
Tässä tarkoittaneen nimenomaan suojaerotusmuuntajaa.
(Suoja)erotusmuuntaja on 1:1 muuntosuhteella oleva muuntaja, jonka ensiön ja
toision välillä on riittävän luotettava ja hyväksytty eristys.
Suojaerotusmuuntaja on valmistettu tietyt turvallisuusmääräykset täyttäväksi
ja se on erityisesti hyväksytty ja merkitty suojaerotusmuuntajaksi.
(Suoja)erotusmuuntajalla voidaan katkaista mitattavan laitteen galvaaninen
('johtava') yhteys sähköverkkoon. Eli erotusmuuntajan läpi syötetty sähkö ei
ole enää yhteydessä sähköverkon kumpaankaan napaan, vaan se kelluu omaa
elämäänsä. Erotusmuuntajan läpi syötetystä sähköstä ei enää saa sähköiskua
maata tai sähköverkon vaihetta vastaan. Keskenään niistä lähtevistä
johdoista toki saa yhä yhtä vaarallisen sähköiskun, siellä johdoissa on
keskenään sama jännite kuin sähköverkossakin. Suojaerotusmuuntajan läpi
syötetystä laitteesta ei voi saada sähköiskua jos vaikka koskee toisella
kädellä laitteen jännitteistä osaa ja toisella vaikka vesihanaa tai
lämpöpatteria. Jos työntää molemmat käpälänsä sinne laitteen sisään niin
sitten kyllä voi käydä hassusti....
Tuo mahdollistaa vaikka skoopin proben maapiuhan liittämisen paikkaan, jossa
se muuten tekisi oikosulun sähköverkon maahan (koska se maapiuha on
perinteisesti yhtä kuin skoopin runko, joka taas on skoopin
verkkoliitäntäjohdon välityksellä kiinni sähköverkon suojamaassa.
(Suoja)erotusmuuntajaa tulee käyttää välissä, kun mitataan laitteita, jotka
normaalisti liitettään suoraan sähköverkkoon. Jos tutkittava aparaatti saa
sähkönsä jonkin erillisen hyväksytyn suojaeristetyn verkkolaitteen (joku
'seinäkääpä', labrapoweri tms) kautta, omista akuistaan/paristoistaan tms
niin mitään suojaerotusmuuntajaa ei tarvita. Toki on helpointa pitää
sellainen aina syöttämässä mittauspaikan 'potilaan' sähköjä, silloin se ei
ainakaan vahingossa unohdu silloin kun sitä tarvittaisiin.
Muut saa selittää loput...
<juhani>
Juhani Varemo
> Se tekee galvaanisen erotuksen. Skooppi kannattaa kytkeä
> suojaerotusmuuntajan kautta verkkoon.
Tässä kannattaa sitten olla ERITTÄIN HYVIN selvillä mitä tekee, jos noin
menee mittailemaan suoraan verkkosähköön liitettyjä systeemejä. Nimittäin
jos noin erotetulla skoopilla menee kytkemään sen proben maajohdon
(vahingossa tai jopa tarkoituksella) johonkin, jossa on tarjolla
verkkojännitettä, niin voipi käydä hyvin huonosti. Sulake ei pala eikä
kipunat lentele, mutta skoopin runko on tämän jälkeen sitten täydessä
verkkojännitteessä ja äärimmäisen vaarallinen mittaajalle jos siihen menee
koskemaan vaikka nappuloita säätääkseen ja samalla on jollakin tavalla
maahan yhteydessä.
Harrastajan kannattaa ehdottomasti tehdä niin, että se suojaerotusmuuntaja
on ainakin sen MITATTAVAN laitteen sähkönsyötössä.
Toinen mahdollinen vaaranpaikka on suojaerotusmuuntajalla erotettuun
laitteeseen tulevat muut liitännät. Vaikka laite saa sähkönsä
erotusmuuntajasta, saattaa siihen tulla esim liitetyn antennikaapelin (ja
antenniverkon maadoituksen) kautta jälleen sähköverkon maa - ja pitää
huomata, että laitten runko ei enää ole tämän jälkeen kelluva eikä
sähköverkosta erotettu. Vaikkei siinä nyt vaihetta sentään olekaan....
<juhani>
Tenho Hätönen
"Tuomo Auer" <tuomo...@poistatama.tkk.fi> kirjoitti viestiss�
news:_aXgm.220$La7...@uutiset.elisa.fi...
>
> "Kari Laine" <kla...@gmail.com> wrote in message
> news:IoKdnW3cuemdpxnX...@giganews.com...
>> Hei,
>>
>> mik� on erotusmuuntaja. Sen verran olen ymm�rt�nyt, ett� sellainen
>> pit�isi olla erikseen mittalaitteen ja mitattavan laitteen v�lill�
>> s�hk�verkkoon.
>>
>> Terveisin
>> Kari
>>
>
> Muuntaja joka ottaa sis��n 230V ja antaa ulos 230V. Vaikka j�nnite
> pysyykin samana, niin saadaan yhteys yleiseen s�hk�verkkoon kuitenkin
> poikki.
>
>
> Sen sijaan suojaerotusmuuntajan toisiojohdoista kumpikaan ei ole
> vaihejohto eik� nollajohto. Voit ottaa kumpaan tahansa kiinni ja seisoa
> vett� t�ynn� olevassa ammeessa saamatta s�hk�iskua koska maayhteytt� ei
> ole (kumpikaan suojamuuntajan toisiojohto ei ole yhdistetty suojamaahan /
> turvemaahan). Suojaerotusmuuntaja siis tarjoaa lis�suojaa
> s�hk�ty�skentelyyn.
>
> TA
Enp� uskaltais kokeilla tuota amme/erotusmuuntaja/verkko systeemi�.
Galvaaninen yhteys verkkoon on toki poikki, mutta erotusmuuntajan
ensi�/toisiok��mien v�linen kapasitanssi voisi v�litt�� pienehk�n virran,
joka tuntuu ep�miellytt�v�lt�, vaikkakaan ei tapa. Joissakin muuntajissa on
maahan kytketty ohut pelti kierretty ensi�- ja toisiok��mien v�liin est�m��n
kapasitiivisesti siirtyvi� (yhteismuotoisia?) h�iri�it� verkosta
laitteeseen ja p�invastoin; t�llaisesta muuntajasta ei ammekokoeessa
luultavasti tuntuisi mink��nlaista kutinaa.
Tenho H�t�nen
Tuomo Auer
"Tenho H�t�nen" <tenho....@pp.inet.fi> wrote in message
news:Xnahm.62$YJ2...@read4.inet.fi...
Mittasin 1 kVA Trafox suojaerotusmuuntajani vuotovirran. Pahimmalla
kombinaatiolla (kummin p�in pistotulppa sein�ss� - kummasta l�hd�n rei�st�
mittasi) vuotovirta toision ja suojamaan v�lill� oli 0,21 mA. Mutta kyll�h�n
tuo tosiaan kutittelee (kokeilin).
---------------------------------------------------------
http://per.physics.helsinki.fi/opelab/turva/sahkoturva.htm
Kun ihon resistanssia ei huomioida, kehon eri osista rakentuvat
kokonaisresistanssit ovat keskim��rin
a.. v�lill� k�si-k�si tai k�si-jalka R~1300 ?
b.. v�lill� k�si-jalat R~975 ?
c.. v�lill� k�det-jalat R~650 ?
---------------------------------------------------------
Kun kyseisell� kombinaatiolla (kummin p�in pistotulppa sein�ss� - kummasta
l�hd�n rei�st� mittasi) laittoi suojaerotusmuuntajan toision ja suojamaan
v�lille kuormaksi 1200 ohmin vastuksen, oli vastuksen yli 0,26 V j�nnite.
TA