Triakin Q6025P kytkentä
FatHam
Ohjeessani on triakin kytkemiseen on A, K ja G, mutta datasheetissä on
MT1, MT2 ja G. Varmistan tässä, että olen ymmärtänyt oikein, eli: MT1=K
(katodi), MT2=A (anodi) ja G=G (gate).
Onko näin?
Q6025P Datasheet:
http://www.datasheetarchive.com/search.php?q=Q6025P&sType=part&ExactDS=Starts
Aki Mannonen
> Kasailen tässä himmennintä käyttäen triakkia Q6025P.
> Ohjeessani on triakin kytkemiseen on A, K ja G, mutta datasheetissä on
> MT1, MT2 ja G. Varmistan tässä, että olen ymmärtänyt oikein, eli: MT1=K
> (katodi), MT2=A (anodi) ja G=G (gate).
>
> Onko näin?
A, K, G, (anodi, katodi, hila) on tyristorin merkintöjä.
MT1, MT2, G, (main terminal 1, Main terminal 2, gate) on triakin merkintöjä.
Sulla on tyristorisäätimen ohjeet tai sitten niissä on virhe. Saatko
laitettua kuvaa tai linkkiä?
Triak on kaksisuuntainen (triodi)tyristori. Triaksäädintä tehdessä
kannattaa ottaa huomioon, että vaatiiko kytkentä kaksi- vai
neljämoodisen triakin. Neljämoodinen voidaan liipaista myös
"vääränsuuntaisella" pulssilla. Tuo Q6025P on neljämoodinen, eli sille
käy minkä suuntainen liipaisupulssi tahansa.
FatHam
>> FatHam wrote:
>> Kasailen tässä himmennintä käyttäen triakkia Q6025P.
>> Ohjeessani on triakin kytkemiseen on A, K ja G, mutta datasheetissä on
>> MT1, MT2 ja G. Varmistan tässä, että olen ymmärtänyt oikein, eli:
>> MT1=K (katodi), MT2=A (anodi) ja G=G (gate).
>
>
> MT1, MT2, G, (main terminal 1, Main terminal 2, gate) on triakin
> merkintöjä.
>
> Sulla on tyristorisäätimen ohjeet tai sitten niissä on virhe. Saatko
> laitettua kuvaa tai linkkiä?
Kyseessä on Kemo-rakennussarja B049. Paketissa mukana oli tuo Q6025P,
jonka nastajärjestys selvisi (MT1,MT2,G) vasta datasheetistä.
Rakennussarjan ohjeista ei tähän ollut apua ja kytkiksessä oli siis vain
A, K ja G.
Esittely ko. rakennussarjasta:
http://www.kemo-electronic.com/en/bausaetze/b049/index.htm
Kytkentäkaavio ko. rakennussarjasta.
http://www.kemo-electronic.com/pdf/b049/b049.pdf
Aki Mannonen
>
> Kytkentäkaavio ko. rakennussarjasta.
> http://www.kemo-electronic.com/pdf/b049/b049.pdf
No kyllä siinä triakki on. Ohjeissa on tullut pieni moka. Se on neljän
moodin triakki, eli ei mitään väliä miten päin sen siihen laitat. Kunhan
hila menee oikeaan paikkaan (diacille).
FatHam
Asia selvä, paljon kiitoksia avusta.
Johannes
>
> No kyllä siinä triakki on. Ohjeissa on tullut pieni moka. Se on neljän
> moodin triakki, eli ei mitään väliä miten päin sen siihen laitat. Kunhan
> hila menee oikeaan paikkaan (diacille).
Kyllä on siinä väliä, myös MT1 ja MT2 täytyy olla oikein, muuten savu voi
nousta ja tai triacin palat lentää sirpaleina, joten on hyvä varustautua
silmäsuojilla, sellaisilla, kuin mirkelöinnissä, jos ei välitä MT1 ja MT2
kytkennästä, että se on oikea. Eli se ei riitä, että hila on oikein.
Aki Mannonen
> Kyllä on siinä väliä, myös MT1 ja MT2 täytyy olla oikein, muuten savu voi
> nousta ja tai triacin palat lentää sirpaleina, joten on hyvä varustautua
> silmäsuojilla, sellaisilla, kuin mirkelöinnissä, jos ei välitä MT1 ja MT2
> kytkennästä, että se on oikea. Eli se ei riitä, että hila on oikein.
Selitä
Simoc
> Kyllä on siinä väliä, myös MT1 ja MT2 täytyy olla oikein, muuten savu voi
> nousta ja tai triacin palat lentää sirpaleina, joten on hyvä varustautua
> silmäsuojilla, sellaisilla, kuin mirkelöinnissä, jos ei välitä MT1 ja MT2
> kytkennästä, että se on oikea. Eli se ei riitä, että hila on oikein.
No höpöhöpö. Ei tosiaankaan ole väliä kun kyseessä on 4-moodin
triac, minkä ehkä jätit huomiotta...
Mikko T
tarvitsisi olla mikään 2600VA triakki, 260VA riittäisi varmaan ihan hyvin
(voisi tietty tsekata ensin, että miten isoja virtoja siinä täydellä teholla
kulkee). Sopiikos tuohon tilalle suoraan joku pienempikin, tai onko jotain
muuta kytkentää jollain?
Idea olisi siis edelleen päivittää liesituuletin vähän kivemman näköiseen
kuin nykyinen. Nykyinen systeemi siis toimii niin, että lieskarista ohjataan
huipparia, ja liesituulettimen sisällä on muuntaja, jossa on 2 toisiota.
Toisesta tulee 130VAC ja toisesta 100VAC. Täydellä teholla moottorille menee
suoraan 230VAC ohi muuntajan, ja sitten alemmilla tehoilla jompikumpi noista
toisiojännitteistä (1-teho = 100VAC, 2-teho:130V).
Nyt sitten uuteen lieskariin laitan joko tuon vanhan muuntajavirityksen tai
sitten rakennan siihen jonkun triac-säätimen. Jälkimmäisen voisi ehkä saada
helpommin toimimaan uuden lieskarin nappilogiikan kanssa; siinä jää napit
pohjaan sitä mukaa kun tehoa säädetään, ei siis valintakytkinmäisesti. Eli
täydellä teholla on kaikki 3 nappia pohjassa. Tähän voi miettiä sitten
toimintaa, mutta pitäisi kytkentä ensin viritellä.
Mikko
"FatHam" <nos...@address.invalid> wrote in message
news:44505821...@address.invalid...
Winechild
induktiivinen kuorma (eikös ole) ja miten triakki suhtautuu siihen?
Meinaan vaan että himmentimet on yleensä suunniteltu tietyn tyyppisille
kuormille.
-iso J
Tuomo Auer
"Aki Mannonen" <aki...@POISTAkolumbus.fi> wrote in message
news:e2q5j3$k9s$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Minä selitän. Triakissa liipaisuvirta kulkee G - M1 reittiä molempiin
suuntiin ja G - M1 välilä on pieni jännite. Mittaa yleismittarin piipillä.
Se piippaa molempiin suuntiin. M2:sta sen sijaan ei ole johtavaa yhteyttä
M1:seen tai G:hen triakin ollessa johtamattomassa tilassa. Eli M2:sta
M1:seen ja G:hen vaikuttaa verkkojännite triakin ollessa johtamaton. Mietipä
miten käy vaikkapa diacin, jos kytket triakin väärin päin. Saattaa olla,
että vain jalat jää.
TA
FatHam
> "Aki Mannonen" <aki...@POISTAkolumbus.fi> wrote in message
> news:e2q5j3$k9s$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> Johannes wrote:
>>
>>
>> Selitä
>
> Minä selitän. Triakissa liipaisuvirta kulkee G - M1 reittiä molempiin
> suuntiin ja G - M1 välilä on pieni jännite. Mittaa yleismittarin piipillä.
> Se piippaa molempiin suuntiin. M2:sta sen sijaan ei ole johtavaa yhteyttä
> M1:seen tai G:hen triakin ollessa johtamattomassa tilassa. Eli M2:sta
> M1:seen ja G:hen vaikuttaa verkkojännite triakin ollessa johtamaton. Mietipä
> miten käy vaikkapa diacin, jos kytket triakin väärin päin. Saattaa olla,
> että vain jalat jää.
Koska olet yllä perustellut eriävän mielipiteen, ts. hilan lisäksi MT1:n
ja MT2: kytkentäjärjestyksellä olisikin merkitystä, kysyisin kantaasi
alkuperäiseen kysymykseeni: miten ohjeissani olevat A, K ja G kytketään,
kun triakissa onkin MT1, MT2 ja G? G:stä lienevät kaikki samaa mieltä.
Q6025P Datasheet:
http://www.datasheetarchive.com/search.php?q=Q6025P&sType=part&ExactDS=Starts
Kytkentäkaavio:
http://www.kemo-electronic.com/pdf/b049/b049.pdf
FatHam
> Eikös tossa vaiheessa tarvitte ottaa huomioon että huppuimuri on
> induktiivinen kuorma (eikös ole) ja miten triakki suhtautuu siihen?
> Meinaan vaan että himmentimet on yleensä suunniteltu tietyn tyyppisille
> kuormille.
Kyseessä olevan triakkitehonsäätimen ohjeissa sanotaan sen soveltuvan
resistiivisille ja induktiivisille kuormille; moottoreiden kohdalla
riippuen moottorin tyypistä.
"Laitteella voidaan säätää vain 230V~ hehkulamppuja, kuumentimia ja
yleisvirtamoottoreita. Yleisvirtamoottorin tuntee siitä, että siinä on
hiiliharjat (esim. käsiporakoneet, keittiökoneet jne.). Loisteputkia ja
esim. moottoreita, joissa on käynnistyskondensaattori ei voida säätää.
Määräystenmukainen käyttö: Resistiivisten ja induktiivisten
sähkölaitteiden, kuten esim. 230V~ hehkulamppujen ja
hiiliharjamoottoreiden (ei synkroni- tai kondensaattorimoottorit)
tehonsäätö."
Tuomo Auer
"FatHam" <nos...@address.invalid> wrote in message
Vertaat vaan kytkentäkaavion ja datasheetin kuvia. MT1 on samalla puolella
kuin G. Ts kytkentäkaavion K on oikeasti MT1 ja A on oikeasti MT2. Jotkut
puolijohdevalmistajat (ainakin ST) käyttävät MT1 ja MT2 sijaan merkintöjä A1
ja A2 ja tuolla Kemon viimeisellä sivulla olevassa TO-220 koteloisessa
komponentissa näkyykin merkinnät A1 ja A2. Ihmetellä täytyy noita Kemon
harhaanjohtavasti tyristoriin viittavia A ja K merkintöjä.
TA
Mikko T
"FatHam" <nos...@address.invalid> wrote in message
> Kyseessä olevan triakkitehonsäätimen ohjeissa sanotaan sen soveltuvan
> resistiivisille ja induktiivisille kuormille; moottoreiden kohdalla
> riippuen moottorin tyypistä.
Ja eikun koittelemaan. Mutta oiskos tuohon jotain vähän köykäisempää
vaihtoehtoa tarjolla?
Simoc
> Minä selitän. Triakissa liipaisuvirta kulkee G - M1 reittiä molempiin
> suuntiin ja G - M1 välilä on pieni jännite.
Voihan hemmetti noinhan se onkin. Sorry tulee näitä ajatusvirheitä
kun muuttaa tekstiä kuviksi päässä.. x-(
FatHam
> Vertaat vaan kytkentäkaavion ja datasheetin kuvia. MT1 on samalla puolella
> kuin G. Ts kytkentäkaavion K on oikeasti MT1 ja A on oikeasti MT2. Jotkut
> puolijohdevalmistajat (ainakin ST) käyttävät MT1 ja MT2 sijaan merkintöjä A1
> ja A2 ja tuolla Kemon viimeisellä sivulla olevassa TO-220 koteloisessa
> komponentissa näkyykin merkinnät A1 ja A2. Ihmetellä täytyy noita Kemon
> harhaanjohtavasti tyristoriin viittavia A ja K merkintöjä.
Kiitoksia paljon. Näillä avuilla saan laitteen valmiiksi.
Aki Mannonen
Oho, niinpä tietysti. Mitäs helvettiä mä oikein ajattelin. Vaarallisia
nää lomat :) ...
Aki Mannonen
> Eikös tossa vaiheessa tarvitte ottaa huomioon että huppuimuri on
> induktiivinen kuorma (eikös ole) ja miten triakki suhtautuu siihen?
Top postaajia ei (yleensä)auteta.
Triakkisäätimet on aina verkkokommutoituja. Tyristori (ja triac)
liipaistaan hilalta johtavaksi ja se johtaa kunnes virta putoaa
(lähes)nollaan tai jos jännitteen napaisuus vaihtuu.
Tyristorisäädin voi olla myös pakkokommutoitu (sammutetaan esim.
kondensaattorilla). Poikkeuksena näistä on GTO-tyristori, joka voidaan
sammuttaa hilalta.
Btw. Noissa monitoimimurtajissa on reilunkokoiset tyristorit
syklokonvertterissa (dieselsähköinen propulsio). Ne jäähdytetään vedellä
(>6kV). Vesi on itseasiassa hyvä eriste, vaikka vesi ajatellaan yleensä
johtavaksi. Likainen (ionisoitu) vesi johtaa sähköä.
Aki Mannonen
> Btw. Noissa monitoimimurtajissa on reilunkokoiset tyristorit
> syklokonvertterissa (dieselsähköinen propulsio). Ne jäähdytetään vedellä
> (>6kV). Vesi on itseasiassa hyvä eriste, vaikka vesi ajatellaan yleensä
> johtavaksi. Likainen (ionisoitu) vesi johtaa sähköä.
Monitoimimurtajien (fennica, botnica...) päävirtakiskoissa on
räjähdyspanokset siltä varalta jos propulsiomoottorissa menee ns. sormet
ristiin. Niiden rinnalla on sulakkeet. Miksi?
Aki Mannonen
> Niiden rinnalla on sulakkeet. Miksi?
Estää valokaaren syttymisen kiskojen välissä...