Erään vanhemman E14-kantaisen valaisimen ikää tässä yritän
haarukoida...
Eiköhän kaikki ole samanikäisiä nuo standardin E, mukaiset lamput.
E=Edison
Edison-kanta on hehkulamppujen kiinnitystapa ja standardi, jonka
kehitti Thomas Edison vuonna 1909
http://fi.wikipedia.org/wiki/Edison-kanta
--
En ole t�ydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.
Tuo ei vielä merkitse sitä, että kaikille kannoille olisi valmistettu
lamppuja tasapuolisesti standardin kehittämisestä lähtien. Ennen II
maailmansotaa valmistetuissa valaisimissa tuntuu yleensä olevan E27-
kanta, pienemmät on yleistyneet vasta myöhemmin.
>E27-kantaisia hehkulamppuja on k�sitt��kseni valmistettu l�hestulkoon
>nuijasodan ajoilta mutta milloin on tuotu kuluttajamarkkinoille n�m�
>pienempikantaiset E14, E10 ym?
>
>Er��n vanhemman E14-kantaisen valaisimen ik�� t�ss� yrit�n
>haarukoida...
Jos kertoisit jotain muuta siit� valaisimesta. Valokuva voisi olla
paras.
E-kannat kehitti herra Edison itse vuonna 1909, E-kirjain kertoo kyseess�
olevan Edison-kierre ja numerot kierteen halkaisijan millimetrein�.
Eli nuo kannat ovat olleet k�yt�ss� hehkulamppujen tullessa koteihin ja
kuluttajille.
-Ippe
Asiasta mit��n faktaa tiet�m�tt� kyll� olettaisin, ett� Mysiini on sik�li
oikeilla j�ljill�, ett� tuskin Edison on tuona yhten� vuonna speksannut
kaikkia sittemmin k�ytettyj� E-kantoja, vaikka kierrekannan perusolemus
tuolta ajalta olisikin per�isin. Jos olisi, niin tuntuisi vaikealta ymm�rt��
miksi h�n olisi halunnut k�ytt��n esimerkiksi l�hes samankokoiset E26- ja
E27-kannat, minusta tuntuu ilmeiselt� ett� niit� ovat joskus my�hemmin
mitoittaneet toistaan riippumattomat ja toistensa tekemisist� tiet�m�tt�m�t
(tai v�litt�m�tt�m�t) tahot Edisonin jonkin teknisen esikuvan perusteella.
Toinen vastaavia melkein-muttei-ihan yhteensopivia, tai vain yhteen suuntaan
yhteensopivia mitoituksia tarkoituksellisesti aiheuttanut tekij� voisi olla
kaupallinen tai politiikka, esimerkiksi idealla saada myyty� omia tuotteita
toisen firman tai toisen maalaisille asiakkaille, ilman ett� syntyisi
molemminpuolista kilpailutilannetta. Tai joku suuruudenhullu on p��tt�nyt
ett� h�nen hallintoalueellaan k�ytet��n "parempia" lampunkantoja kuin
naapurimaassa, voisin kuvitella esimerkiksi Britti-Saksa-Ranska kolmiosta
l�ytyv�n t�llaisia teknisi� mitoitusperusteita, joihin voi liitty�
sotilaallisiakin perusteita. Tuntuu et�isesti samanoloiselta asialta kuin
eri maissa olevat rajoituksin tai vain yhteen suuntaan yhteensopivat
s�hk�verkon pistorasiat ja -tulpat.
Ainakin pienimpien lampunkantakokojen k�yt�n yleistymisen voisi hyvinkin
olettaa liittyv�n teollisen valmistustekniikan kehittymiseen kuten on
monella muullakin ainakin s�hk�� kyllin likelt� sivuavalla tekniikan alalla
(en nyt tarkoita esimerkiksi laivojen tai lentokoneitten p��mittoja). Kun
elektroniikkaryhm�st� on kyse, niin vertailun vuoksi voi ajatella miten on
muutaman vuosikymmenen aikana muuttunut esimerkiksi likimain s�hk�isesti
ominaisuuksiltaan vastaavalla eristemateriaalilla tehdyn vaikkapa 1u 100V
kondensaattorin koko. Taustalla on k�sitt��kseni kyky valmistaa hallitummin
ohuita materiaalikerroksia. Voisi olettaa, ett� 100 vuotta sitten oikein
pienen lampunkannan l�mp�vaihteluita(* kest�vien lasiosien tekeminenkin
saattoi olla vaikeampaa ja suuremman kannan hiukan suurempi
materiaalimenekki ei ehk� ollut ylivoimainen ongelma vaikka nyky��n hintaa
nostaneekin.
*) varsinkin kun kannan ja lampun muun koon pienentyess� l�mp�rasitus
voimistuu jos lampun sis�ll� syntyv� teho on samaa suuruusluokkaa.
Itse alkuper�isest� ongelmasta: Valaisimen valokuva voisi kyll� paljastaa
jollekin gurulle asiasta paljon enemm�n kuin pelkk� lampunkannan E-kierteen
koko.
--
TiN
> tuolta ajalta olisikin per�isin. Jos olisi, niin tuntuisi vaikealta
> ymm�rt�� miksi h�n olisi halunnut k�ytt��n esimerkiksi l�hes samankokoiset
> E26- ja E27-kannat, minusta tuntuu ilmeiselt� ett� niit� ovat joskus
> my�hemmin mitoittaneet toistaan riippumattomat ja toistensa tekemisist�
> tiet�m�tt�m�t (tai v�litt�m�tt�m�t) tahot Edisonin jonkin teknisen
> esikuvan perusteella.
Miss� olet tavannut E26 kierrekantoja?
http://www.buylighting.com/1-Inch-E26-Standard-Base-Socket-Extension-p/medtomed.htm
Eikös se mene niin, että pääasiassa siellä missä seinästä tulee 100
volttia (ja risat) tupataan käyttämään E26-kantaa, ja siellä missä
voltteja on 200 ja risat, E27-kantaa. Joten jenkkilästä ostetun
hehkulampun voi kiertää eurooppalaiseen valaisimeen, vääntää virrat
päälle ja ihastella hyvin kirkasta valoa kunnes lamppu pamahtaa,
sikäli kun siihen sekunnin murto-osaa enempää menee.
--
Tapio Peltonen
> Tai joku suuruudenhullu on p��tt�nyt ett� h�nen hallintoalueellaan
> k�ytet��n "parempia" lampunkantoja kuin naapurimaassa, voisin
> kuvitella esimerkiksi Britti-Saksa-Ranska kolmiosta l�ytyv�n
> t�llaisia teknisi� mitoitusperusteita, joihin voi liitty�
> sotilaallisiakin perusteita.
New Yorkin maanalaisessa on historiallisesti k�ytetty v��r�k�tisill�
kierteill� varustettuja EX26-lamppuja jottei niit� p�llitt�isi...
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
> Tai joku suuruudenhullu on p��tt�nyt ett� h�nen hallintoalueellaan
> k�ytet��n "parempia" lampunkantoja kuin naapurimaassa, voisin
> kuvitella esimerkiksi Britti-Saksa-Ranska kolmiosta l�ytyv�n
> t�llaisia teknisi� mitoitusperusteita, joihin voi liitty�
> sotilaallisiakin perusteita.
New Yorkin maanalaisessa on historiallisesti k�ytetty v��r�k�tisill�
kierteill� varustettuja EX26-lamppuja jottei niit� p�llitt�isi...
http://www.nycsubway.org/articles/historyindependentsubway.html
> E27-kantaisia hehkulamppuja on k�sitt��kseni valmistettu l�hestulkoon
> nuijasodan ajoilta mutta milloin on tuotu kuluttajamarkkinoille n�m�
> pienempikantaiset E14, E10 ym?
>
> Er��n vanhemman E14-kantaisen valaisimen ik�� t�ss� yrit�n
> haarukoida...
No aivan varma en ole, mutta toistaiseksi olen ollut siin� uskossa ett�
E-merkinn�t tarkoittavat Edison-kierrett�. Siis E27 = 27mm
Edison-kierteell� oleva polttimo. Samoin E14 ja E10 ovat vastaavasti
14mm ja 10mm kierteell� varustettuja.
N�in omasta mielest�ni, viisaammat jatkakoon.
Sammy
>
> http://www.buylighting.com/1-Inch-E26-Standard-Base-Socket-Extension-p/medtomed.htm
Tuosta tuli taas mieleen, ett� ISO-standardin mukaiset mittayksik�t ovat
olleet k�yt�ss� jo l�hes puoli vuosisataa.
Montakohan vuosisataa viel� vier�ht�� ennen Englannissa ja jenkkil�ss� ne
otetaan k�ytt��n? Ja montako avaruusalusta viel� ehdit��n sen vuoksi
menett��, ym. muuta mukavaa?
Jos itse vastaan ennen kuin muut ehtiv�t: Ehk� sitten, kun viimeinenkin
gallona �ljy� mik� maapallolta l�ytyy on k�ytetty.
Minulla on ruotsalaisen ASEAn tarvikeluettelo vuodelta 1924. Siin� on
lampunkantaluettelo Sockeltabell. Kierrekannoista on esill� nelj� tyyppi�:
Goliat 39 mm
Normal Edison 26 mm
Liten Edison (Mignon) 13,8 mm
Dv�rg 9,57 mm
Loput esitetyist� kannoista ovat kierteett�mi� (13 tyyppi�)
---timo
Juups, muistan ammattikouluajalta V. 69, miten hehkutettiin ISO-
standardia, ja sen "aivanpian" mukanaan tuomia mullistuksia, hi
Tulee mieleen tarina metrin mittaisesta ratakiskosta, jonka piti olla ainoa
peruskoulussa ehj�n� s�ilyv� esine. Lyhyempi varastettaisiin, pitempi
v��nnett�isiin mutkalle.
Kiinnitettiink�h�n ne valaisimet sitten paikalleen vasenk�tisill� ruuveilla
vai mill� varmistettiin ettei sama vandaali vie seuraavalla kerralla lampun
mukana koko valaisinta? Onhan tietysti ainakin nyky��n olemassa tuollaiseen
k�ytt��n ruuvinkantoja joita on vaikea py�ritt�� aukip�in...
--
TiN
Kuinkahan on, mahtoiko herra Edison edes tuntea millimetri� kun eiv�t ne
viel�k��n siell� tied� muista kuin tuumista ja niiden osista?
-Reijo-
"Screw thread
Main article: Edison screw
40 watt light bulbs with standard E10, E14 and E27 Edison screw base
In each designation, the E stands for Edison, who created the screw-base
lamp, and the number is the diameter of the screw base in millimeters.
(This is even true in North America, where designations for the bulb
glass diameter are in eighths of an inch.)"
http://en.wikipedia.org/wiki/Incandescent_light_bulb
Tesla kehitti loisteputken ja vaihtovirran. Edison h��r�si tasaviralla
ja patentoi hehkulampun.
Ei nyt ihan noinkaan. Edison oli kyll� DC puolella
virtojen sodassa, Westinghousen ollessa AC puolella.
Tesla oli kuitenkin Edisonilla t�iss�, kunnes
Edison huijasi h�nelt� 50000 dollaria. Edison oli
luvannut tuon summan DC-generaattorin hy�tysuhteen
parantamisesta, jonka Tesla teki, mutta Edison ei
sitten maksanutkaan.
Linkki?
Wikipedia -> Edison screw -> löytyi linkki tuonne:
http://www.oldchristmaslights.com/the_mazda_lamp_story.htm
Tuolta voisi löytyä penkomalla infoa:-)
Hei
Katsopa n�it�.
T�ss� koko E-kannan historia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Edison_screw
T�ss� vanhoja kantoja:
http://antiquesockets.com/socket-dating.html#tube
- Jarno
Vaikka
http://en.wikipedia.org/wiki/Nikola_Tesla
"Tesla claims he was offered US$50,000 (~ US$1.1 million in 2007,
adjusted for inflation)[28] if he redesigned Edison's inefficient motor
and generators, making an improvement in both service and
economy.[22]:54�57 Tesla said he worked night and day on the project and
gave the Edison Company several profitable new patents in the process.
In 1885 when Tesla inquired about the payment for his work, Edison
replied, "Tesla, you don't understand our American humor," thus breaking
his word.[29][30]"
Aikas rankkaa huumoria.
Sopparia ei sitten kirjallisena osannut tehd�.
Kiitos linkist�.
--
En ole t�ydellinen idiootti, joitain osia edelleenkin puuttuu.
Teslan revanssi; hehkulamput kiellet��n ja j�� vain ne loistelamput.. :P
--
jk
Siis viittaan aiempaan loiste/hehku -juttuun :D
--
jk
No jo on maailma mallillaan, amerikkalaisilla on t�ytynyt olla historiansa
mustin hetki kun ovat p��tt�neet t�llaiseen millihapatukseen sekaantua.
Tosin ei tuostakaan jutusta ihan selvi� ett� itse Mr. Edison olisi nuo
millimittaiset standardit kehitt�nyt, saattoi olla ett� h�n kehitti
kierrekannan yleens� jota nyttemmin kunnioitetaan E-kirjaimella ja sitten
n�m� milliluvut saattavat olla my�hemp�� standardointia. En tied�, kunhan
spekuloin.
-Reijo-
Ei Tesla noin tyhm� voi olla.
Hehkulamppujen kiellolle ei ainakaan t��ll� kylm�ss� pohjolassa ole
mit��n perusteita.
P�invastoin.
Ne E-kierteiset valaisinrimpulat pitäisi sitten kieltää myös. Mitä
järkeä on kiertää loisteputki pieneen sikkuraan, ja ostaa vielä joka
kerta putken uusi huonolaatuinen liitäntälaite vain siksi, että
loisteputken pitää sopia yli 100 vuotta vanhaan hehkulamppukantaan.
Kieltäisivät ensin E-kantaiset valaisimet..
E-kantainen energiasäästölamppu on perseestä, valaisimessa pitäisi
olla kunnon kiinteä liitäntälaite, jos sellainen tarvitaan.
Maailmata l�ytyy ES lamppuja edisonina, joissa itse lamppu ja liit�nt�
osa ovat erillisi�. Mutta yll�tysyll�tys, suomessa sellaisia en ole n�hnyt.
T��ll� noita taisi ainakin saada (en edi tarkastaa, kun on jo kiire
muualle):
http://bltdirect.com/
Ko. paikasta tilasin itselle kasan E14 ES lamppuja, kun t��ll� tarjonta
on huonoa ja hinnat hirvitt�vi�.
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
>Maailmata l�ytyy ES lamppuja edisonina, joissa itse lamppu ja liit�nt�
>osa ovat erillisi�. Mutta yll�tysyll�tys, suomessa sellaisia en ole n�hnyt.
Olen joskus markka-aikaan (69 mk) hankkinut silloisesta Maximarketista
LUMA eurodapt merkkisen E27 kierteisen adapterin, jonka toiseen p��h�n
voi t�k�t� 5-13 W tavanomaisen 2 tai 4 piikkisen pienoisloisteputken.
Mit� ilmeisemmin tuotteen valmistus on lopetettu, kun Googlekaan ei
tuolla nimell� mit��n l�yt�nyt.
Paul
> Olen joskus markka-aikaan (69 mk) hankkinut silloisesta Maximarketista
> LUMA eurodapt merkkisen E27 kierteisen adapterin, jonka toiseen p��h�n
> voi t�k�t� 5-13 W tavanomaisen 2 tai 4 piikkisen pienoisloisteputken.
>
> Mit� ilmeisemmin tuotteen valmistus on lopetettu, kun Googlekaan ei
> tuolla nimell� mit��n l�yt�nyt.
Olenpa sellaisia n�hnytkin. Ne ei kaiketi oikein kannata jos adapteri kest��
v�hemm�n aikaa kuin lamppu :-)
Tuossa adapterissa on sama vika kuin muissakin energiasäästölampuissa.
Eli liitäntälaite on kiinni itse putkessa, koko systeemi sitten
laitetaan valaisimen sisälle huonosti tuulettuvaan varjostinkupuun
tms.
Eli se adapteri pitäisi laittaa johdon päähän vähän kauemmaksi,
silloin liitäntälaitteen konkat olisi kohtuuviileässä ja ehkä
kestäisivätkin. Energiasäästölampun tai vastaavan LED-polttimon
parusvika on huono lämmön poisjohtuminen. Kun vielä loisteputki olisi
luonnostaan pitkä, sillä saisi tehtyä paremman ylesvalon kiertämättä
putkea sikkuralle, jolloin osa valotehosta häviää putki itsensä
valaisemiseen.
Kunnolla tehdyltä näyttävät LED-valot maksavat yleensä törkeästi,
toisin nyt on jo näkynyt kohtuuhintaisia valolistoja ja litteitä
kohdevaloja. Mutta pariin halogeenivalaisimeen tuli ostettua LED-
polttimot, jotka eivät valaiseet, eivätkä kestäneet ainakaan kauempaa
kuin halogeeni.. Tiedä sitten, oliko Nokian virtalähde liian huono.
(Mulla on Nokia-merkkisiä projarivaloja kattokiskoissa, ajalta,
jolloin Nokia vielä teki alumiinia, kaapelia, vessapaperia jne..)
Minulla on myᅵs tuollainen vastaava toisen merkkisenᅵ.
Kᅵtsy ja luontoa vᅵhemmᅵn kuluttava kun ei tarvitse
vaihtaa koko lamppua vaan pelkkᅵ putki. Tilaahan tuo
vᅵhᅵn vie mutta jos se ei haittaa.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.mattikaki.fi
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Vaikeempi sanoa... Wikipedia ei anna ymm�rt�� ett� Edisonin systeemi
olisi v�hitellen kasvatettu laajuuteensa, vaikka tietysti olettaisi n�in
olevan. Valaisimesi on selv�stikin vuoden 1909 j�lkeen valmistettu,
mutta paljonko?
Jussi