Sähkö-trukin moottori...
KPT
Ongelma on seuraavanlainen:
Lupauduin korjaamaan kaverin sähkötrukin...;(
Trukissa on kolme moottoria, joista kaksi toimii hydrauli-järjestelmien
voimanlähteenä ja yksi liikuttelee trukkia eteen ja taakse.
Hydrauliikka-järjestelmät toimivat, mutta trukki ei liiku eteen eikä taakse.
Valtuutetusta huollosta on korjaaja käynyt vaihtamassa 2kpl
ohjain-kortteja(ainoat kortit joita koneessa on),
joissa on varsinainen äly... ei vaan toimi, ja rahaa on palanut..
Kun sain siirrettyä 72V akkukennoston sivuun(painaa 1135kg),
pääsin käsiksi moottoriin.
Voisiko joku vähän viisaampi selittää mitenkä tuo moottori oikein toimii?
Moottoriin tulee 4kpl vahvoja kaapeleita(A, B, C, D) ja kaksi ohutta piuhaa.
Mittausten perusteella eteenpäin-ajettaessa, kontaktorit kytkevät piuhat
näin:
A -> GND
B -> D
C -> 72 VDC
Taaksepäin ajettaessa:
A -> GND
B -> C
D -> 72 VDC
Onko niin, että moottorissa on kaksi käämiä ja sähköt kytkeytyvät näin:
1-käämin toiseen päähän maa,
2-käämin jompaan kumpaan päähän 72 VDC (riippuen pyörimissuunnasta)
ja molempien käämien vapaana olevat päät kytketään yhteen?
Kaikki kontaktorit toimivat hienosti, mutta moottorille asti ei tuota 72 VDC
tule.
160A sulakkeet on kunnossa.
Välissä on tyristori(?) (tyyppi MEDL DCR623 SE0303B 8630),
jonka anodilla on 72 VDC, mutta katodilla ei.
Tyristori saa oletettavasti ohjauksen, koska ohjaava-piirikortti on
vaihdettu.
Mutta mitä on nuo kaksi ohuempaa piuhaa moottorissa?
Jotain herätepiuhoja? Vai antaako ne tietoa prosessorille esim. hiilien
kulumisesta ja näin ollen tyristorille ei tulisikaan ohjausta?
Moottorissa on 4 hiiliryhmää, joissa on kaksi hiiltä rinnakkain.
Hiilet näyttivät päällisin puolin terveiltä.
Apua kaipaan lähinnä moottorin toiminnasta,
kun on päässyt teoria unohtumaan telkkareita korjaillessa.
Moottoreista ja trukista ei ole antaa tarkempia
tyyppinumeroita, kun jäi muistilappu trukin viereen.
Trukki on n. 10 vuotta vanha.
Kiitän pienimmästäkin avusta!
-KPT-
Martti Palkeinen
> Menee osittain ohi ryhmän kuvauksen.
>
> Ongelma on seuraavanlainen:
> Lupauduin korjaamaan kaverin sähkötrukin...;(
>
> Trukissa on kolme moottoria, joista kaksi toimii hydrauli-järjestelmien
> voimanlähteenä ja yksi liikuttelee trukkia eteen ja taakse.
> Hydrauliikka-järjestelmät toimivat, mutta trukki ei liiku eteen eikä taakse.
>
> Valtuutetusta huollosta on korjaaja käynyt vaihtamassa 2kpl
> ohjain-kortteja(ainoat kortit joita koneessa on),
> joissa on varsinainen äly... ei vaan toimi, ja rahaa on palanut..
>
> Kun sain siirrettyä 72V akkukennoston sivuun(painaa 1135kg),
> pääsin käsiksi moottoriin.
>
> Voisiko joku vähän viisaampi selittää mitenkä tuo moottori oikein toimii?
Viisaudesta mene sanomaan mitään, mutta yritetään jotain.
>
> Moottoriin tulee 4kpl vahvoja kaapeleita(A, B, C, D) ja kaksi ohutta piuhaa.
> Mittausten perusteella eteenpäin-ajettaessa, kontaktorit kytkevät piuhat
> näin:
> A -> GND
> B -> D
> C -> 72 VDC
>
> Taaksepäin ajettaessa:
> A -> GND
> B -> C
> D -> 72 VDC
>
> Onko niin, että moottorissa on kaksi käämiä ja sähköt kytkeytyvät näin:
> 1-käämin toiseen päähän maa,
> 2-käämin jompaan kumpaan päähän 72 VDC (riippuen pyörimissuunnasta)
> ja molempien käämien vapaana olevat päät kytketään yhteen?
Moottorissa on kenttäkäämit ja ankkuri. Suunnanvaihto tehdään
(yleensä) vaihtamalla eteen-taakse kontaktoreilla kentän napaisuus
ankkuriin verrattuna. Kenttä ja ankkuri ovat keskenään kytketty
(yleensä) sarjaan.
>
> Kaikki kontaktorit toimivat hienosti, mutta moottorille asti ei tuota 72 VDC
> tule.
Valvonta estää normaalisti kontaktorien vetämisen, jos jotakin on
pielessä esim. moottorissa, käsijarru päällä tms. Kun kontaktorit
vetävät, moottori on ilmeisesti ok, mutta kuinkahan on tyristorin
laita? Tyristorin (ja diodin) vuotaminen kyllä valvotaan ja
kontaktorien vetäminen estetään tässäkin tapauksessa.
> 160A sulakkeet on kunnossa.
> Välissä on tyristori(?) (tyyppi MEDL DCR623 SE0303B 8630),
> jonka anodilla on 72 VDC, mutta katodilla ei.
Toivottavasti tyristori on ehjä, uusi maksaa IIISON kasan euroja ja
eikä tahdo löytyä kuin varaosana. Lisäksi sieltä löytyy pienempi
tyristori ja kondensaattorit, joiden avulla päätyristori sammutetaan.
Ellei sitten ole hilalta sammutettavaa tyyppiä, tuskin on.
> Tyristori saa oletettavasti ohjauksen, koska ohjaava-piirikortti on
> vaihdettu.
Olethan huomioinut kuskin penkissä mahdollisesti olevan kytkimen, joka
vahtii ettei trukki lähde itsekseen ajelemaan ja pysäyttää jos kuski
tipahtaa kyydistä pois.
Korjauksessa kannattaa nostaa vetopyörä maasta irti. Ei ole mukavaa
jos päätyristori liipaistuu ja sammutus ei jostakin syystä toimi,
silloin mennään täydellä vauhdilla sinne minne ohjaus osoittaa ja
ainoa keino on vivuta akun liitin valokaaren uhallakin pikaisesti
irti!
> Mutta mitä on nuo kaksi ohuempaa piuhaa moottorissa?
> Jotain herätepiuhoja? Vai antaako ne tietoa prosessorille esim. hiilien
> kulumisesta ja näin ollen tyristorille ei tulisikaan ohjausta?
Voi olla myös lämpötilan valvonta, mutta ilmeisesti ok koska
kontaktorit vetävät.
Elias Aarnio
<keijo....@satabaana.net> wrote:
>
>Mutta mitä on nuo kaksi ohuempaa piuhaa moottorissa?
>Jotain herätepiuhoja? Vai antaako ne tietoa prosessorille esim. hiilien
>kulumisesta ja näin ollen tyristorille ei tulisikaan ohjausta?
Jännitteen tunnistamiseksi käytettäviä piuhoja latauksen merkkivaloa
tms. varten?
--
Elias Aarnio
elias....@iki.fi
Kaarina - Finland
KPT
"Martti Palkeinen" kirjoitti viestissä
> Moottorissa on kenttäkäämit ja ankkuri. Suunnanvaihto tehdään
> (yleensä) vaihtamalla eteen-taakse kontaktoreilla kentän napaisuus
> ankkuriin verrattuna. Kenttä ja ankkuri ovat keskenään kytketty
> (yleensä) sarjaan.
Aivan. Tämä moottori vaikuttaisi olevan juuri noin toteutettu.
> >
> > Kaikki kontaktorit toimivat hienosti, mutta moottorille asti ei tuota 72
VDC
> > tule.
>
> Valvonta estää normaalisti kontaktorien vetämisen, jos jotakin on
> pielessä esim. moottorissa, käsijarru päällä tms. Kun kontaktorit
> vetävät, moottori on ilmeisesti ok, mutta kuinkahan on tyristorin
> laita? Tyristorin (ja diodin) vuotaminen kyllä valvotaan ja
> kontaktorien vetäminen estetään tässäkin tapauksessa.
>
Olisiko niin että tässä tapauksessa valvonta estää tyristorin liipaisun?
Kun kontaktorit vetävät riippumatta siitä onko käsijarru päällä tai
istuuko kukaan kuskin penkillä tms.
Tyristoria ei oikein yleismittarilla saa mitattua,
mutta hila-katodi väli näytti ohmisesti erittäin pientä lukemaa.
Pitänee demota sen toiminta tuossa työpöydällä.
> > Välissä on tyristori(?) (tyyppi MEDL DCR623 SE0303B 8630),
>
> Toivottavasti tyristori on ehjä, uusi maksaa IIISON kasan euroja ja
> eikä tahdo löytyä kuin varaosana. Lisäksi sieltä löytyy pienempi
> tyristori ja kondensaattorit, joiden avulla päätyristori sammutetaan.
> Ellei sitten ole hilalta sammutettavaa tyyppiä, tuskin on.
Tyristori on niin massiivisen kokoinen, että maksaa varmasti, ja paljon.
Tosin tähän mennessä nuo turhat piirikorttien vaihdot on jo maksaneet yli
2k euroa. En myöskään löytänyt datalehtiä tai mitään tietoa tuosta
tyristorista.
Varaosana löytynee.
> > Tyristori saa oletettavasti ohjauksen, koska ohjaava-piirikortti on
> > vaihdettu.
>
> Olethan huomioinut kuskin penkissä mahdollisesti olevan kytkimen, joka
> vahtii ettei trukki lähde itsekseen ajelemaan ja pysäyttää jos kuski
> tipahtaa kyydistä pois.
> Korjauksessa kannattaa nostaa vetopyörä maasta irti. Ei ole mukavaa
> jos päätyristori liipaistuu ja sammutus ei jostakin syystä toimi,
> silloin mennään täydellä vauhdilla sinne minne ohjaus osoittaa ja
> ainoa keino on vivuta akun liitin valokaaren uhallakin pikaisesti
> irti!
>
Kuskin penkin alustan zoomailin ja käsijarrunkin otin huomioon.
Trukin etupää on ilmassa. Tuo on vielä sitä mallia, joka kulkee
ja kiihtyy melkolailla reippaasti. Trukin liikkeellelähtö on toteutettu
kaasupolkimella joka on on/off tyyppinen.
Pitääpä tarkastaa vielä paremmin kaikki turvakytkimet läpi.
>
> > Mutta mitä on nuo kaksi ohuempaa piuhaa moottorissa?
> > Jotain herätepiuhoja? Vai antaako ne tietoa prosessorille esim. hiilien
> > kulumisesta ja näin ollen tyristorille ei tulisikaan ohjausta?
>
> Voi olla myös lämpötilan valvonta, mutta ilmeisesti ok koska
> kontaktorit vetävät.
>
Kontaktorit vetävät, riippumatta siitä istuuko kuskin penkillä kukaan,
tai jos hytti on kallistettuna sivulle, riittää kun painaa kaasupoljinta.
Kiitän avusta, näillä tiedoilla olen jo paljon viisaampi!
-KPT-
KPT
"Elias Aarnio" kirjoitti viestissä
> >
> >Mutta mitä on nuo kaksi ohuempaa piuhaa moottorissa?
> >Jotain herätepiuhoja? Vai antaako ne tietoa prosessorille esim. hiilien
> >kulumisesta ja näin ollen tyristorille ei tulisikaan ohjausta?
>
> Jännitteen tunnistamiseksi käytettäviä piuhoja latauksen merkkivaloa
> tms. varten?
>
Hmm.. Trukissa on ainoastaan yksi merkkivalo, joka ilmoittaa akun jännitteen
laskemisesta. Voi olla että se tieto otetaan moottorilta.
Trukissa ei ole mitään latausjärjestelmää,
vaan akkukaapeli otetaan irti ja kytketään erilliseen akkulaturiin.
-KPT-
Klaus Hauta-aho
>
> Valtuutetusta huollosta on korjaaja käynyt vaihtamassa 2kpl
> ohjain-kortteja(ainoat kortit joita koneessa on),
> joissa on varsinainen äly... ei vaan toimi, ja rahaa on palanut..
>
Mahtoiko korttien vaihto olla tarpeen, eli vaihdettiinko ehjät kortit uusiin?
Eikö kannattaisi ottaa yhteyttä huoltoon ja selvittää asiaa, eihän ole mitään
järkeä maksaa tuhansia huollosta kun se ei saanut masinaa kuntoon.
Pekka Paalanen
> Toivottavasti tyristori on ehjä, uusi maksaa IIISON kasan euroja ja
> eikä tahdo löytyä kuin varaosana. Lisäksi sieltä löytyy pienempi
> tyristori ja kondensaattorit, joiden avulla päätyristori sammutetaan.
Ai tavallisen tyristorin saa sammutettuakin.
Miten tuo temppu onnistuu?
Ja miten rajusti virta lakkaa?
--
PQ
Tuomo Auer
VS: AKKU.+, Kuorma.+, R.a
1: Kuorma.-, Th1.a, C.a
2: R.b, C.b, Th2.a
GND: Akku.-, Th1.k, Th2.k
Päävirta kulkee tyristorin Th1 kautta. Vastus R pitää solmun 2 jännitteen
ylhäällä. Kun tyristori Th2 liipaistaan, romahtaa solmun 2 jännite ja
samalla kuorman virta kulkee hetkellisesti kondensaattorin ja Th2:n kautta
ja samalla Th1 lakkaa johtamasta. R on valittu niin suureksi, että se ei
riitä pitämään Th2:ta johtavana
--
Tuomo Auer
"Pekka Paalanen" <p...@iki.fi> wrote in message
news:rwx69.478$gf3....@read2.inet.fi...
Pasi Eriksson
"KPT" <keijo....@satabaana.net> kirjoitti
viestissä:ajc33d$ifs$1...@news1.song.fi...
Tuleeko nopeudensäätimen jännitetieto ohjainkortille asti? Jarrupolkimen
mikro jumissa?
KPT
"Klaus Hauta-aho" kirjoitti viestissä
> KPT wrote:
>
> >
> > Valtuutetusta huollosta on korjaaja käynyt vaihtamassa 2kpl
> > ohjain-kortteja(ainoat kortit joita koneessa on),
> > joissa on varsinainen äly... ei vaan toimi, ja rahaa on palanut..
> >
>
> Mahtoiko korttien vaihto olla tarpeen, eli vaihdettiinko ehjät kortit
uusiin?
Todennäköisesti ehjät on vaihdettu uusiin.
> Eikö kannattaisi ottaa yhteyttä huoltoon ja selvittää asiaa, eihän ole
mitään
> järkeä maksaa tuhansia huollosta kun se ei saanut masinaa kuntoon.
>
Kyllä, selvitys on käynnissä..
-KPT-
KPT
"KPT" kirjoitti viestissä
>
> >
> > Toivottavasti tyristori on ehjä, uusi maksaa IIISON kasan euroja ja
> > eikä tahdo löytyä kuin varaosana. Lisäksi sieltä löytyy pienempi
> > tyristori ja kondensaattorit, joiden avulla päätyristori sammutetaan.
> > Ellei sitten ole hilalta sammutettavaa tyyppiä, tuskin on.
>
Tyristorin demosin ja luojan kiitos, ehjä se on.
>
> >
> > > Mutta mitä on nuo kaksi ohuempaa piuhaa moottorissa?
> > > Jotain herätepiuhoja? Vai antaako ne tietoa prosessorille esim.
hiilien
> > > kulumisesta ja näin ollen tyristorille ei tulisikaan ohjausta?
> >
> > Voi olla myös lämpötilan valvonta, mutta ilmeisesti ok koska
> > kontaktorit vetävät.
Nuo ohuemmat piuhat meni lämpötila-antureille, joita oli 2kpl sarjassa.
Antureiden vastusarvot olivat 100 ohmia, eli PTC-vastuksilta vaikuttavat.
Eikä vaikuttanut kontaktoreiden toimintaan mitenkään vaikka anturinpiuhat
irrotin, ilmeisesti kyse on nyt tyristorin ohjauksesta tai siitä että jokin
"vika"
estää prosessoria ohjaamasta tyristoria, joka tässä tapauksessa on
se viimeinen suoja.
Sain moottorin hetkellisesti pyörimään ohittamalla anturit, joten näyttäisi
teho-elektroniikka olevan kunnossa, ohjauspuolella on vielä kipua,
kun anturit vaikuttivat eheiltä.
(Niin ja trukin merkki oli ASEA GMC 18S)
-KPT-
KPT
"Pasi Eriksson" kirjoitti viestissä
>
> Tuleeko nopeudensäätimen jännitetieto ohjainkortille asti? Jarrupolkimen
> mikro jumissa?
>
Vähän hitaanlaista tuon korjaaminen, kun ei ole minkään valtakunnan
piirrustuksia... pitää vaan seurata piuhaa.
Jarrupolkimella on kaksi mikrokytkintä, joista toinen on/oli rikki.
Koska kytkimen kärjet ovat auki siinä tilanteessa kun jarrua ei paineta,
ratkaisin tuon ongelman ottamalla kytkimen piuhat irti ja erilleen
toisistaan.
Huomenna laitan siihen uuden mikron, mutta se ei paranna koneen vikaa.
-KPT-
Pekka Paalanen
> Tässä kytkentä:
>
> VS: AKKU.+, Kuorma.+, R.a
> 1: Kuorma.-, Th1.a, C.a
> 2: R.b, C.b, Th2.a
> GND: Akku.-, Th1.k, Th2.k
>
> Päävirta kulkee tyristorin Th1 kautta. Vastus R pitää solmun 2 jännitteen
> ylhäällä. Kun tyristori Th2 liipaistaan, romahtaa solmun 2 jännite ja
> samalla kuorman virta kulkee hetkellisesti kondensaattorin ja Th2:n kautta
> ja samalla Th1 lakkaa johtamasta. R on valittu niin suureksi, että se ei
> riitä pitämään Th2:ta johtavana
Asia harvinaisen selvä.
Kiitän.
--
PQ
Tony Glader
> ja samalla Th1 lakkaa johtamasta. R on valittu niin suureksi, että se ei
> riitä pitämään Th2:ta johtavana
Miksi tuossa kytkennässä on yleensäkkin tuo R? Eikö se toimisi ilman sitäkin?
--
Tony Glader <Tony dot Glader at blueberrysolutions dot com>
Pasi Eriksson
Olen joskus korjaillut samanlaisesta koneesta vastaavaa vikaa...oli
muistaakseni kontaktivikaa jossakin ohjainkortille tulevassa piuhassa.
Noissa on myös ollut nopeudensäätimessä vikoja (kaasupolkimen alla) mittaa
suoraan säätimeltä tuleeko muuttuvaa jännitettä. Lisäksi siellä on
muistaakseni ohjauspaneelissa joku "huoltokytkin" mallia keinuvipu joka
saattaa temppuilla (väärässä asennossa tai kärjet huonot).
P.Eriksson
Pekka Paalanen
> In article <Mby69.179$be.7...@reader1.news.jippii.net>, Tuomo Auer wrote:
>
>> ja samalla Th1 lakkaa johtamasta. R on valittu niin suureksi, että se ei
>> riitä pitämään Th2:ta johtavana
>
> Miksi tuossa kytkennässä on yleensäkkin tuo R? Eikö se toimisi ilman
> sitäkin?
Luulisin, että sen takia, jotta Th1:n johtaessa kondensaattori varautuisi
positiivinen Th2:sta kohti.
Nyt kun Th2 liipaistaan, kondensaattorissa ole varaus kiihdyttää (vai miten
sen paremmin sanoisi) päävirran kulkua kondensaattorin kautta ja samalla
varmistaa, että Th1:lle ei riitä virtaa (tai se saa jopa negatiivisen
jännitteen). Tämän seurauksena Th1 tukkeutuu ja C varautuu vastakkaiseen
napaisuuteen kuorman läpi ja virta lakkaa.
Lopulta myös Th2 tukkeutuu ja... C vuotaa tyhjäksi kuorman ja R:n läpi?
Sanokaapa menikö tämä nyt lähellekään oikeaa ratkaisua.
--
PQ
Tuomo Auer
kondensaattorissa ei ole varausta ennen aputyristorin liipaisemista ei
päävirran katkaisevaa virtaa synny. Vastuksella varataan kondensaattorin
kytkennän b-puoleiselle puolelle positiivinen jännite ennen aputyristorin
liipaisemista. Todellisessa kytkennässä voidaan käyttää vastusta
sofistikoituneempia tapoja kondensaattorin varaamiseksi ja varautumisen
nopeuttamiseksi - esimerkiksi kolmatta tyristoria ja kelaa.
--
Tuomo Auer
"Tony Glader" <Tony_dot_Glader@blueberrysolutions_dot_com.invalid> wrote in
message news:slrnalmoaj.eik....@blueberrysolutions.com...
KPT
Säätimen ohittamalla trukki liikkuu, mutta kiihtyy välittömästi täyteen
vauhtiin.
Säädin oli valettu epoksiin tai vastaavaan muovimaiseen massaan ja näytti
aluksi toivottomalta saada printtiä esiin. Lämmittelin sitten massaa
kuuma-ilmapuhaltimella, sehän muuttui kumimaiseksi ja lähti isoina
siisteinä kappaleina irti, ilman väkivaltaa.
Piirtelin tuosta säätimestä scemat, melko erikoinen(mielestäni), mutta silti
niin
yksinkertainen, perustuu NE556 timeriin. Timeri tuottaa kantti-aaltoa,
joka viedään polkimen nk."potikan" ensiökäämille, toisiokäämin jännite
tasasuunnataan ja viedään ohjainkortille. "Potikan" keskellä on reikä,
jossa liikkuu ferriitti tanko polkimen asennosta riippuen ja näin
toisiojännite muuttuu.
Näytti olevan timeri rikki säätimestä, kun löydän miljoona-laatikostani
uuden tilalle, niin uskon että se on siinä.
Kiitän avusta, paljon on taas opittu uutta!
Yksi kysymys vielä:
Minkä aineen sisään tuo korjattu kortti pitäisi valaa, ettei kosteus
pääse yllättämään?
Kortti on melko pieni, valumassan tarve 1 - 2 dl.
-KPT-
Pasi Eriksson
> Minkä aineen sisään tuo korjattu kortti pitäisi valaa, ettei kosteus
> pääse yllättämään?
> Kortti on melko pieni, valumassan tarve 1 - 2 dl.
Jotain silikonia?...ihan ammattiin liittyvästä uteliaisuudesta; tiedätkö
minkä trukkifirman asentaja vaihtoi ne kortit ja laskutti vaikka ei tullut
kuntoon?
P.Eriksson
KPT
"Pasi Eriksson" kirjoitti viestissä
> > Yksi kysymys vielä:
> > Minkä aineen sisään tuo korjattu kortti pitäisi valaa, ettei kosteus
> > pääse yllättämään?
> > Kortti on melko pieni, valumassan tarve 1 - 2 dl.
>
> Jotain silikonia?...
Silikonia pitäisi tallissa olla tuubillinen...
toisaalta aine saisi olla tai olisi hyvä, jos sen saisi tarvittaessa
jollakin konstilla taas irti.
Jospa sitä joutuu vielä joskus korjaamaan.
> ihan ammattiin liittyvästä uteliaisuudesta; tiedätkö
> minkä trukkifirman asentaja vaihtoi ne kortit ja laskutti vaikka ei tullut
> kuntoon?
>
> P.Eriksson
>
En uskalla nimiä tms. mainita ainakaan vielä, kun en ole 100% varma
laskutuksista
tai muusta.
Menen huomenna laittamaan trukin kasaan ja kyselen kaverilta vähän
tarkemmin.
(Tässä tapauksessa kaveri tarkoittaa puolituttua/tuttua, ei siis hyvää
ystävää joka kertoo
asian kysymättäkin.)
-KPT-
Mika N.
> Jotain silikonia?...ihan ammattiin liittyvästä uteliaisuudesta; tiedätkö
> minkä trukkifirman asentaja vaihtoi ne kortit ja laskutti vaikka ei tullut
> kuntoon?
Tavallinen silikoni luovuttaa etikkahappoa kuivuessaan, joka ei taatusti
ole terveellistä kuparille ja sähköosille.
Täytä ennemminkin epoksihartsia tai sitten vain lakkaa ne kortit
reilusti käämilakalla tai ihan oikealla piirilevylakalla. (käämilakkaa
ja piirilevylakkaa löytyy hyvin varustetuista elektroniikka liikkeistä)
73'de
Mika
JukkaR
kirjoitti seuraavaa:
> Säädin oli valettu epoksiin tai vastaavaan muovimaiseen massaan ja näytti
> aluksi toivottomalta saada printtiä esiin.
Olisiko siinä sekä alkuperäinen syy että mahdollinen ratkaisu
seuraavaan kysymyksen? Eli tehty uteliaiden elämä hankalammaksi
ja että saat sen samanlaiseksi käyttämällä epoksiliimaa tms.
> Yksi kysymys vielä:
> Minkä aineen sisään tuo korjattu kortti pitäisi valaa, ettei kosteus
> pääse yllättämään?
> Kortti on melko pieni, valumassan tarve 1 - 2 dl.
Jos kortin kiinnitys ei perustu siihen muoviköntsään, eikä
asennuspaikka ole mikään avoin ja suojaton, niin riittäisikö
lakkaaminen pariin kertaan piirilevylakalla? Toisaalta ei
jokin hartsivalukaan hankala homma ole, ei sopiva muovi-
kippo muotiksi ja vaikkapa sellainen puhelinmiehen kaapelin-
jatkotuubi täytteeksi. Niitä saanee paikallisen puhelinyhtiön
varastolta.
Säätimen toteutus on kieltämättä aika hyvin mietitty, eli on
eliminoitu kuluva tavallinen potikka käyttämällä induktiota.
Tämän merkitys korostuu trukissa, jota käytetään yleensä aina
pölyisissä olosuhteissa.
> -KPT-
--
--Jukka
KPT
"Pasi Eriksson" kirjoitti viestissä
> Jotain silikonia?...ihan ammattiin liittyvästä uteliaisuudesta; tiedätkö
> minkä trukkifirman asentaja vaihtoi ne kortit ja laskutti vaikka ei tullut
> kuntoon?
>
> P.Eriksson
>
Trukki on taas elävien kirjoissa, nopeudensäätimessä oli vika.
Lakkasin piirilevyn useampaan kertaan ja koteloin sopivaan muovirasiaan.
Kaveri ei joutunut maksamaan ohjainkorteista joita trukkiin tilattiin,
vaan laskut mitätöitiin, eli asianmukaisesti huolto toimi.
Tehdyistä työtunneista on ilmeisesti lasku vasta tulossa.
Kiitokset avusta!
-KPT
Martti Palkeinen
> Tavallinen silikoni luovuttaa etikkahappoa kuivuessaan, joka ei taatusti
> ole terveellistä kuparille ja sähköosille.
Silikoni olisi joustavuutensa puolesta sopivaa, mutta tuo etikka ei
ole kivaa (vaikka se onkin säilöntäaine ;-)).
>
> Täytä ennemminkin epoksihartsia tai sitten vain lakkaa ne kortit
Ruvennut tässä vuosien mittaan tuntumaan, että valumuovipaketit on
tehty vain korjaajien kiusaksi ja varaosakaupan vauhdittamiseksi.
Tahtovat vain lopettaa toimintansa muutaman vuoden välein, lieneekö
syynä lämpölaajenemiskerrointen keskinäinen tappelu? Aika monta
pakettia olen purkanut silkasta uteliaisuudesta ja joitakin
korjannutkin tai tehnyt uudestaan.
"Jos ihminen ei olisi utelias, hän riippuisi vielä puussa
hännästään."
> reilusti käämilakalla tai ihan oikealla piirilevylakalla. (käämilakkaa
> ja piirilevylakkaa löytyy hyvin varustetuista elektroniikka liikkeistä)
Kunnon lakkaus suojaa, kunhan lakka ei halkeile kuivuttuaan.
mapa
Matti Helenius
silti
> niin
> yksinkertainen, perustuu NE556 timeriin. Timeri tuottaa kantti-aaltoa,
> joka viedään polkimen nk."potikan" ensiökäämille, toisiokäämin jännite
> tasasuunnataan ja viedään ohjainkortille. "Potikan" keskellä on reikä,
> jossa liikkuu ferriitti tanko polkimen asennosta riippuen ja näin
> toisiojännite muuttuu.
>
Löysin rakentamaani sähkömikroautoon sopivan pwm-säätimen mutta
kaasupolkimen liikkeen siirto potikalle on tuottanut luotettavuusongelmia.
Polkimen liike on pieni (25mm), sijainti lähellä maata ja pojan ajoreitit
varsin kuraisia.
Matti Helenius
KPT
sfnet.tiedostot ryhmästä otsikolla Nopeudensäädin.
-KPT-
KPT
> Kiinnostaisi tuo säätimen kytkentä ja rakenne.
> Löysin rakentamaani sähkömikroautoon sopivan pwm-säätimen mutta
> kaasupolkimen liikkeen siirto potikalle on tuottanut luotettavuusongelmia.
> Polkimen liike on pieni (25mm), sijainti lähellä maata ja pojan ajoreitit
> varsin kuraisia.
> Matti Helenius
>
>
Tauno Voipio
"KPT" <keijo....@satabaana.net> wrote in message
news:ajubln$91l$1...@news1.song.fi...
Kaavio on vain se osa, joka muuttaa kaasu- ja jarrupolkimen muuntajasydämien
asennot tasajännitteiksi.
Varsinainen moottorin säädin on ilmeisesti eri purkissa.
Tauno Voipio
tauno voipio @ iki fi
KPT
"Tauno Voipio" kirjoitti viestissä
> > Kytkentäkaavio trukin moottorin nopeudensäätimestä löytyy
> > sfnet.tiedostot ryhmästä otsikolla Nopeudensäädin.
>
> Kaavio on vain se osa, joka muuttaa kaasu- ja jarrupolkimen
muuntajasydämien
> asennot tasajännitteiksi.
>
> Varsinainen moottorin säädin on ilmeisesti eri purkissa.
>
> Tauno Voipio
> tauno voipio @ iki fi
>
Kyllä, näin on.. moottorin nopeudensäätö tyristoreineen, ohjaimineen on
erillään.
Nopeuden/jännitteensäätimen nimellä tuo tunnetaan trukkihuollossa,
vaikka se onkin vain pieni osa säädintä
-KPT-
Pasi Eriksson
"KPT" <keijo....@satabaana.net> kirjoitti
viestissä:ak01vm$9s$1...@news1.song.fi...
Asiasta toiseen...saanko udella kuinka simuloit sen päätyristorin toiminnan?
Itse en ole elektroniikkamiehiä, joten kiinnostaisi tietää onnistuuko
kotikonstein.
P.Eriksson
KPT
>
> Asiasta toiseen...saanko udella kuinka simuloit sen päätyristorin
toiminnan?
> Itse en ole elektroniikkamiehiä, joten kiinnostaisi tietää onnistuuko
> kotikonstein.
>
> P.Eriksson
>
Simuloin sen paikanpäällä niin, että otin autoni tupakansytyttimestä
jännitteen (12v ja gnd) ja hanskalokerosta löysin parkkivalopolttimon
sekä pakista löysin 100 ohm vastuksen.
12v -> tyristorin anodille
gnd -> polttimon toiseen napaan
polttimon toinen napa -> tyristorin katodille
Liipaisupulssin hilalle annoin vastuksen kautta 12v jännitteestä.
Lamppu syttyi ja jäi palamaan kun liipaisupulssin sai.
Tyristorin sammutusta en testannut, eikä sitä noin yksinkertaisesti
voi testatakaan.
-KPT-
Vesa Toivanen
Välillä joutuu lähtemään keikalle etkä edes tiedä minkä näköinen minkä
merkkinen kone siel odotaa. Ilman kuvia. Ilman osia. Välillä taas keikalle
kone ei anna vikaa millään vaikka kuin sillä ajelee ja sitten kun meet taas,
niin heti se pysähtyy. Ei se aina ole niin helppoa. Se onko kortit ollu
tässä tapauksessa tarpeen en tiiä. En ainakaan minä oo käynny eikä kukaan
meiltä.
Tiedän tapauksen, jossa kone pätki ahkerasti. Asentaja meni paikalle ja kone
toimi kun kello. No tätä jatku muutaman kerran. Asentaja keksi laitaa
kuvansa koneeseen... Eipä pätkiny enää. Olen käynyt huoltamas kyseisen
koneen ja nähnyt kuvan.... Niil on välillä tota luonnetta liikaa. Ei ne aina
oikein pelkältä koneelta tunnu.
--
Vesa Toivanen
vesa.t...@phnet.fi
Pasi Eriksson
"KPT" <keijo....@satabaana.net> kirjoitti
viestissä:ak0laf$al7$1...@news1.song.fi...
Näppärää, kiitos vinkistä.
P.Eriksson
Tony Glader
> Tyristorin sammutusta en testannut, eikä sitä noin yksinkertaisesti
> voi testatakaan.
Hmm.. eikös periaatteessa oikosulkemalla johdolla tyristorin anodin ja katodin
olisi voinut senkin testata, kun kyseessä oli noin pienet virrat?
KPT
---clip---
> Se onko kortit ollu tässä tapauksessa tarpeen en tiiä.
> En ainakaan minä oo käynny eikä kukaan meiltä.
>
Alumperin trukkihuollon asentaja tilasi molemmat ohjainkortit,
joista ei kuitenkaan ollut apua, summat lisättiin laskuun
1000 euroa/kortti.
Kortit palautettiin sittemmin takaisin valmistajalle(tms) ja
vaihdettiin vanhat toimivat kortit takaisin.
Laskusta poistettiin korttien hinnat.
Mitään ylimääräisiä kustannuksia ei siis syntynyt.
Eli, ei mitään hätää vaikka olisit käynytkin tai joku teiltä,
huolto toimi asianmukaisesti, vaikka ei trukkia kuntoon saanutkaan.
-KPT-
KPT
"Tony Glader" kirjoitti viestissä >
> > Tyristorin sammutusta en testannut, eikä sitä noin yksinkertaisesti
> > voi testatakaan.
>
> Hmm.. eikös periaatteessa oikosulkemalla johdolla tyristorin anodin ja
katodin
> olisi voinut senkin testata, kun kyseessä oli noin pienet virrat?
>
> --
> Tony Glader <Tony dot Glader at blueberrysolutions dot com>
Niimpä tietysti!
Itse mietin potikan lisäämistä kytkentään, jolla saisi tyristorin läpi
kulkevaa virtaa laskettua, jolloin tyristori sammuisi.
-KPT-
Matti Helenius
"KPT" <keijo....@satabaana.net> kirjoitti viestissä
news:ajubln$91l$1...@news1.song.fi...
KIITOS kytkentäkaaviosta!
Sopivan yksinkertainen ja vähäkomponenttinen kytkentä minulle.
Keloiksi voisi kokeilla vaikka kahta releen kelaa rinnakkain joista on
ensin rautasydämet poistettu.
Matti
Pasi Eriksson
"KPT" <keijo....@satabaana.net> kirjoitti
viestissä:ak0tul$dju$1...@news1.song.fi...
Huolto EI TOIMINUT ASIANMUKAISESTI jos ei saanut trukkia kuntoon, sen verran
täytyy ammattiylpeyttä ja itsekritiikkiä olla.
P.Eriksson
Martti Palkeinen
> Trukkien korjaus on helppoa, kun vika on selvä, kone tuttu ja kuvat mukana.
> Välillä joutuu lähtemään keikalle etkä edes tiedä minkä näköinen minkä
> merkkinen kone siel odotaa. Ilman kuvia. Ilman osia. Välillä taas keikalle
> kone ei anna vikaa millään vaikka kuin sillä ajelee ja sitten kun meet taas,
> niin heti se pysähtyy. Ei se aina ole niin helppoa.
Joskus yli kymmenen vuotta sitten yritin korjata ajoitain ryntäilevää trukkia. Kohtauksen saadessaan lähti renkaat savuten senhetkiseen suuntaan ja pysähtyi vain akkupistokkeen
irroittamisella. Vaihdoin muutamia epämääräisesti käyttäytyviä osia, kiristin kaikki liitokset ym. ym.
Koska en saanut vikaa esille, sovittiin maahantuojan asentajan kutsumisesta korjaamaan temppuilija.
Asentaja tuli, viipyi kolme tai neljä päivää, mutta joutui lähtemään viikon loppuessa takaisin Hesaan. Vika jäi löytämättä. Lasku työstä, matkoista, päivärahoista, hotellista ja muusta oli aika
mahtava. Laskun lopullista kohtaloa en tiedä.
Seuraavalla viikolla asiakas pyyteli jos vielä yrittäisin kaivella vikaa esille. Koska oireet viittasivat sammutushäiriöihin, päätin irroittaa kondensaattoripaketin tarkistusta varten, vaikka se
pahassa paikassa olikin. Toisen liitäntäpisteen mutteri ei tuntunut lähtevän auki ilman kohtuutonta voiman käyttöä. Sen auettua viimein, paljastui vikakin: Mutteri oli joskus löystynyt ja
kytkentäkisko oli hitsannut sen kiinni kierteisiin. Kisko hitsautui välillä kiinni pulttiin ja trukki toimi kuin enkeli, mutta sen irrotessa mentiin ja lujaa. Kisko oli sitä tunnustellessani ollut kiinni ja mutteri
"tiukassa", joten alussa vika jäi huomaamatta.
>Se onko kortit ollu tässä tapauksessa tarpeen en tiiä. En ainakaan minä oo käynny eikä kukaan
> meiltä.
>
> Tiedän tapauksen, jossa kone pätki ahkerasti. Asentaja meni paikalle ja kone
> toimi kun kello. No tätä jatku muutaman kerran. Asentaja keksi laitaa
> kuvansa koneeseen... Eipä pätkiny enää. Olen käynyt huoltamas kyseisen
> koneen ja nähnyt kuvan.... Niil on välillä tota luonnetta liikaa. Ei ne aina
> oikein pelkältä koneelta tunnu.
>
Tuntuu koneilla aika useinkin olevan hyvin inhimillisiä piirteitä. Sitä toimitaan niin nätisti, kun on naama kohti, mutta kun käännät selkäsi (tai poistut pakkisi kanssa näkymättömiin), jopa alkaa
temppuilu.