Superkondensaattori UPS-laitteeseen
Nuuska
Minulla on digitaalisen keikkaäänipöydän syöttölinjassa pieni UPS.
Pöytä buuttaa liki minuutin, joten pikku räpsyiltä on syytä suojautua.
Toisaalta ei ole mitään tarvetta pystyä pitämään sähköjä kauaa yllä - sillä
kyllähän päätevahvistimetkin hyytyvät jo sekunneissa, jolloin biisi katkeaa,
eikä sitten sen minuutinkaan enää ole väliä.
Oletettavasti superkonkka ei ole niin pakkasarka kuin pieni akku, joten
UPSia voisi huolettomammin säilytellä vaikkapa auton peräkontissa. Olisi
kevyempikin.
Olenko oikeilla jäljillä vai täysin hakoteillä?
Kuinkahan se UPSin elektroniikka suhtautuu asiaan?
Mikserissä on hakkurivirtalähde. Tietenkin sen voisi vaihtaa analogiseen,
jossa superkonkat tai muuten vaan hermeettinen konkkapatteri.
Kokonaistehontarve alle 100W - olisiko parempi vaihtoehto?
Tiedosta kiitollisena vastauksia odotellen.
Nuuska
Ari Laitinen
> analogiseen, jossa superkonkat tai muuten vaan hermeettinen
> konkkapatteri. Kokonaistehontarve alle 100W - olisiko parempi
> vaihtoehto?
Olisi. Laita sinne laitteen hakkuriin isompi konkka. Laita siihen vastus ja
diodi niin, että se latautuu hitaasti ja purkautuu nopeasti. Näin se ei
käräytä mitään kun kytket virrat päälle. Tuolleen saat muutaman sekunnin
upsin pelkän tavallisen konkan hinnalla.
Nuuska
N
PenaL
Kannattaa laittaa purkauspuolellekin joku oikosulkusuoja. Isot konkat,
erityisesti lyytit saattavat räjähtää todella näyttävästi oikosulussa.
Joskus nuorena kun piti kaikki kokeilla testattiin
laboratorio-olosuhteissa mitä oikeasti napahtuu kun kytkee eri kokoisia
lyyttejä väärin päin. Paukaus ja haju on mahtava jo pienemmilläkin
konkilla ja soossit on pitkin seiniä tms. Vaan seleenitasauuntaaja se
todella pahalle haisee kosahtaessaan...;-)
"don't try this at home..."
-P
Näsä
> Tervehdys
>
> Minulla on digitaalisen keikka nip yd n sy tt linjassa pieni UPS.
> P yt buuttaa liki minuutin, joten pikku r psyilt on syyt suojautua.
>
> Toisaalta ei ole mit n tarvetta pysty pit m n s hk j kauaa yll - sill
> kyll h n p tevahvistimetkin hyytyv t jo sekunneissa, jolloin biisi katkeaa,
> eik sitten sen minuutinkaan en ole v li .
>
> Oletettavasti superkonkka ei ole niin pakkasarka kuin pieni akku, joten
> kevyempikin.
>
> Olenko oikeilla j ljill vai t ysin hakoteill ?
>
> Kuinkahan se UPSin elektroniikka suhtautuu asiaan?
>
> jossa superkonkat tai muuten vaan hermeettinen konkkapatteri.
> Kokonaistehontarve alle 100W - olisiko parempi vaihtoehto?
>
> Tiedosta kiitollisena vastauksia odotellen.
>
> Nuuska
Superkondensaattori _on_ akun vaihtoehto
hintapoliittisista syistä, edelleenkin valitaan akku.
Akku on sitenkin köyhän ystävä,
se on kuin sianporsas ;)
Se on kuin me, halpa.
Lisänongelmia noiden kondensaattoreiden kanssa,
muodostaa juurikin nuo, lähes hallitsemattomat
latautumis ja purkautumisajat.
LM
Mikä ihmeen superkonkka pystyy antamaan 100W muutaman sekunnin ajan.
Tietysti postissa puhuttiin "alle 100W", 100mW käy siis tähän. Mutta
olikohan tästä kysymys. Mutta kun äkkiä laskee, niin 1 faradin
kapasitanssissa 1ampeerin virta 1 sekunnin ajan aiheuttaa 1 voltin
jännitteen laskun. Eli sanotaan vaikka jännitteen lasku 20 voltista
10 volttiin ja virta 10A. Vaikka 10 sekuntia. Eli tulisko tuosta 10
faradia. Jännitteen kesto vähintään 20 volttia. Aika konkkapatteri.
Miten tuota lataisi. Mistä niitä saa.
Tuomas Yrjövuori
<http://www.ultracapacitors.org/>
Superkonkilla on toteutettu muiden muassa hybridiajoneuvoja,
ruuvinvääntimiä ja taskulamppuja. Esimerkkinä mainittakoon Koiviston
Auton hybribussi, joka oli maailman ensimmäinen pelkästään
superkondensaattoreita sähköenergian varastoinnissa käyttävä bussi:
<http://www.kabus.fi/tuotteet/kabus-hybridilinja-auto>
Superkondensaattoreiden tulevaisuudennäkymät ovat lupaavia:
<http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/artikkeleita/sahkotekniikka/fi_FI/superkondensaattori/>
--
Tuomas Yrjövuori
Juha Lyytikäinen
> Tässä on juttua superkondensaattoreista:
> <http://www.ultracapacitors.org/>
>
> Superkonkilla on toteutettu muiden muassa hybridiajoneuvoja,
> ruuvinvääntimiä ja taskulamppuja. Esimerkkinä mainittakoon Koiviston
> Auton hybribussi, joka oli maailman ensimmäinen pelkästään
> superkondensaattoreita sähköenergian varastoinnissa käyttävä bussi:
> <http://www.kabus.fi/tuotteet/kabus-hybridilinja-auto>
Ettei tuli väärinkäsityksiä niin kerrotaan myös että bussi varastoi vain
jarrutuksessa syntyvää energiaa kondensaattoreihin.
Ei niistä vielä ole tehonsyötön turvaajaksi.
>
> Superkondensaattoreiden tulevaisuudennäkymät ovat lupaavia:
> <http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/artikkeleita/sahkotekniikka/fi_FI/superkondensaattori/>
Jep, vaan pieniä on silakat joulukaloiksi, sanoisin kondensaattorin
käytöstä tehonsyötössä.
Tuomas Yrjövuori
> Ei niistä vielä ole tehonsyötön turvaajaksi.
Tuossa Kabus-hybridissä päädyttiin käsittääkseni superkondensaattoreihin
juuri siitä syystä, että ne toimivat kyseisen sovelluksen tehonsyötössä
akkuja paremmin. Luin joskus jostain, että bussista olisi raskaampi, jos
superkonkkien sijaan olisi käytetty akkuja.
Nyt on syytä muistaa, että superkondensaattori on eri asia kuin
tavallinen kondensaattori. Ne ovat rakenteellisesti ja toteutustavaltaan
erilaisia. Harhaanjohtavaa ehkä tämäkin, mutta superkondensaattoreita
voisi luonnehtia akkujen ja tavallisten kondensaattorien välimuodoksi.
Ja tuo Jyväskylän uutinen vaikuttaa siltä, että superkondensaattoreista
saattaa tulevaisuudessa olla vaikka mihin.
--
Tuomas Yrjövuori
Jukka Marin
> Mikä ihmeen superkonkka pystyy antamaan 100W muutaman sekunnin ajan.
> Tietysti postissa puhuttiin "alle 100W", 100mW käy siis tähän. Mutta
> olikohan tästä kysymys. Mutta kun äkkiä laskee, niin 1 faradin
> kapasitanssissa 1ampeerin virta 1 sekunnin ajan aiheuttaa 1 voltin
> jännitteen laskun. Eli sanotaan vaikka jännitteen lasku 20 voltista
> 10 volttiin ja virta 10A. Vaikka 10 sekuntia. Eli tulisko tuosta 10
> faradia. Jännitteen kesto vähintään 20 volttia. Aika konkkapatteri.
Entäs jos ajattelet konkkaa, jossa on 325 V jännite (verkkojännitteen
huippuarvo) ja joka saa purkautua vaikkapa 85 volttiin (monen hakkuri-
powerin minimitulojännite)? Eipä tartte enää kovin isoa kapasitanssia.
-jm
-=A.McYnen=-
> Superkondensaattori_on_ akun vaihtoehto
>> hintapoliittisista syistä, edelleenkin valitaan akku.
>> Akku on sitenkin köyhän ystävä,
>> se on kuin sianporsas;)
>> Se on kuin me, halpa.
>> Lisänongelmia noiden kondensaattoreiden kanssa,
>> muodostaa juurikin nuo, lähes hallitsemattomat
>> latautumis ja purkautumisajat.
Mites nyt sitten.... Jos akkua lähdetään korvaamaan super konkalla niin
kannattaa nyt ainakin huomioida se, että akun luonteeseen kuuluu se ,
että akun jännite säilyy suurinpeertein vakiona suurimman osan
purkuajastaan.
Siis esin 12V akun lataus jännite on toki luokkaa 14V, mutta kun sitä
lähdetään
purkamaann niin jännite toki laskee nopeasti noin 12V tasolle, mutta
siinä se sitten
jököttää kunnes akku on melkein tyhjä.
Kondensaattoreissa, sisältäen myös superkondensaattorit tuo taas menee
niin,
lähtöjännite laskee lineaarisesti kuormituksen aikana, jos
kondensaattoria puretaan
vakiovirralla. Vakio teholla purettaessa jännitteen lasku kiihtyy
sitten vastaavasti jännitteen laskiessa ja virran noustessa.
Noh, tästä tullaan sitten siihen, että jos UPS haluttaisiin toimivan
niin, että se tehokkaasti hyödyntäisi koko kondenssattoriin varatun
energian, niin siinä tarvittaisiin
varsin fixu kytkentä ja ohjausjärjestelmä, joka osaisi muodostaa
muuttuvasta DC-jännitteestä vakio taajuista ja jäännitteistä
vaihtovirtaa (=230V 50Hz)
Tehtävissä toki tuo on, mutta kytkennästä tulee aika paljon
monimutkaiempi ja kalliimpi kun akku syöttöisestä UPS laitteesta. Ehkä
tuo ei ole iso ongelma jos pysytään alkuperäisen kysyjän kaipaamassa
systeemissä jossa riittää, että
UPS suojaa "pikku räpsäyksiltä" eli ajat kai jotain max sekunnin
luokkaa. Jos taas oltaisiin tekemässä varsinaista UPS-laitetta niin
....Hmmmm.... kusessa oltaisiin.
Juha Lyytikäinen
> 28.2.2011 22:06, Juha Lyytikäinen kirjoitti:
>> Ei niistä vielä ole tehonsyötön turvaajaksi.
>
> Tuossa Kabus-hybridissä päädyttiin käsittääkseni superkondensaattoreihin
> juuri siitä syystä, että ne toimivat kyseisen sovelluksen tehonsyötössä
> akkuja paremmin. Luin joskus jostain, että bussista olisi raskaampi, jos
> superkonkkien sijaan olisi käytetty akkuja.
Kun otetaan jarrutusenergiaa talteen niin nähdäkseni energian varaus
kondensaattoriin on ainut vaihtoehto. Akut eivät pysty ottamaan suurta,
lyhytaikaista virtapulssia vastaan. Mutta kysymys on vain
jarrutusenergian talteenotosta, ei missään tapauksessa
kondensaattoreiden energialla liikkuvasta autosta.
Tuomas Yrjövuori
> Mutta kysymys on vain
> jarrutusenergian talteenotosta, ei missään tapauksessa
> kondensaattoreiden energialla liikkuvasta autosta.
Ei hybridiautoa ole tarkoituskaan ajaa pelkällä sähköllä. Jostain se
energia pitää ottaa, esimerkiksi bensasta tai dieselistä. Vastaavasti
upsi on eräänlainen hybridi, sarjahybridi, joka saa energian verkkovirrasta.
Upsi on tarkoitettu järjestelmän hallittuun alasajoon. Jos ei ole mitään
takeita sähkökatkon loppumisesta, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ajaa
koneet alas. Järkevän upsin softa tekee tämän automaattisesti ennen kuin
varavoima loppuu.
--
Tuomas Yrjövuori
PenaL
Ensimmäiset UPS:it, joihin olen "törmännyt" olivat Fiskarsin
valmistamia, joissa energia varastoitiin lyijyakkuihin. Ko. UPS:eja
käytettiin silloisessa Strömbergin elektroniikkalabrassa mittalaitteiden
varavoimalähteinä kun piti mittailla mm. 5 kV:n piireistä yhtä sun
toista verkkokäyttöisillä mittalaitteilla jännitteet päällä. UPS:eilla
saatiin mittalaitteiden tarvitsema käyttösähkö erotettua sähköverkosta
mittausten ajaksi jolloin mittalaitteen runko UPS:eineen "makasi" 5 kV:n
potentiaalissa. Hyvin toimi. Tarkoitus pyhittää keinot...:-)
-Pentti
Juha Lyytikäinen
Joten keskiarvojännite on 205V. 100W teho 205V jännitteestä tekee 0.5A
virtana. Jos halutaan 10s varmistettua sähköä niin tarvitaan keskimäärin
0.5A virta 10 sekunnin ajan eli 5A/s. Eli puretaan 5As varaus
jännitteestä 325V->85V josta saataneen että tarvitaan 5As/240V
kondensaattori eli 20mF kondensaattori.
Eli jos vaikka lyykkää noita alla olevia superkonkkia 60kpl sarjaan niin
saattaa saada noin 20s varmistettua sähköä 100W laitteelle. Hintaa
konkkapatterille tulee noin 180e.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2075_12_1028_1641&products_id=5816
Pieniä on silakat joulukaloiksi...
Tuomas Yrjövuori
> Pieniä on silakat joulukaloiksi...
Pieniä ja pieniä :-) Vilkaisepa seuraavaa:
<http://www.maxwell.com/>
Tuolla on jo sellaisia vonkaleita, että niissä alkaa ampeerituntejakin
piisata melkein mihin vaan. Jännitteetkin ovat eri luokkaa kuin
muistinvarmennuskonkilla. Ja kun konkan energiamäärä on 0.5*CU^2, niin
jännitteen kasvatus nostaa energiaa enemmän kuin kapasitanssin kasvatus.
Tokikaan kaikkea konkan energiaa ei voida hyödyntää, koska ei yleensä
voida mennä jännitteessä nollaan asti. Mutta silti.
--
Tuomas Yrjövuori
Tuomas Yrjövuori
> Hyvin toimi. Tarkoitus pyhittää keinot...:-)
Maaseudulla on usein ukonilman aikaan sellaisia parin sekunnin
sähkökatkoja, jotka aikaansaavat tietokoneen boottauksen. Siinä olisi
hyvä olla jatkuvasti upsi virtaa siistimässä.
Ja tokihan isolla akulla varustettu upsi kykenee antamaan virtaa
tietokoneelle parhaimmillaan tuntikaupalla ilman verkkovirtaakin.
Joissain firmoissa olen nähnyt toimistohuoneiden seinissä kahdenlaisia
verkkovirran pistorasioita. Toisiin on merkitty esim. "ATK", toisissa ei
lue mitään. Siinä on ilmeisesti ajatuksena se, että tietokoneet
kytketään suojattuun virtaan, ja vähäpätöisemmät jutut liitetään
normaaleihin pistorasioihin.
Massiivinen superkondensaattoripaketti voisi riittää antamaan isossakin
laitoksessa tärkeille laitteille virtaa muutaman sekunnin ajan, jonka
esim. dieselgeneraattorin käynnistys kestää.
--
Tuomas Yrjövuori
Jukka Marin
> Joten keskiarvojännite on 205V. 100W teho 205V jännitteestä tekee 0.5A
> virtana. Jos halutaan 10s varmistettua sähköä niin tarvitaan keskimäärin
> 0.5A virta 10 sekunnin ajan eli 5A/s. Eli puretaan 5As varaus
> jännitteestä 325V->85V josta saataneen että tarvitaan 5As/240V
> kondensaattori eli 20mF kondensaattori.
Maali taitaa siirtyä koko ajan, muistaakseni hetki sitten puhuttiin
sekunnista ja nyt se on jo 10 s. 2000 µF riittäisi sekunniksi ja
sen saa aikaan 4-5 kappaleella 470 µF 350 V elkoja, jotka eivät
kummoisia maksa. Enkä oikein usko, että se alkuperäinen mikseri
oikeasti 100 wattia söisi (saatan olla väärässäkin).
-jm
Mikko Saukkoriipi
Muistan lukeneeni artikkelin firmasta joka kehitteli
sähkö/hybridiautoille superkonkan ja lyijyakun yhdistelmää. Ideana taisi
olla, että lyijyakku ei ole parhaimmillaan nopeissa latauksissa ja
puruissa esimerkiksi jarrutuksen talteenotossa, vaan superkonkka hoitaa
sen. Lyijyakku sitten toimisi pääasiallisena energiavarastona ja sitä
purettaisiin rauhalliseen tahtiin.
<http://spectrum.ieee.org/green-tech/advanced-cars/a-batterycapacitor-hybridfor-hybrids>
Juha Lyytikäinen
Jaa, taisi unohtua tuossa kapasitanssin pienentyminen sarjakytkennässä..
No kun laitetaan 60kpl x 60kpl sarjassa niin saadaan tuo 20s
toimintasähköä 100W tehoiseen laitteeseen. Hintaa tulee konkille noin 1000e.
Juha Lyytikäinen
Eikun tietysti 10 000e...
Nuuska
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti
viestissä:slrnimp5i5...@pyy.embedtronics.fi...
>
Enkä oikein usko, että se alkuperäinen mikseri
> oikeasti 100 wattia söisi (saatan olla väärässäkin).
>
Tervehdys
Esitteen mukaan vie 150W - ja maali on se sekunti tai pari - siinä ajassa
esitys on jo muutenkin poikki.
Nuuska
LM
Tavallisilla 400V:n elkoilla näyttäisi tulevan tulevan enemmän,
20000E, mutta alennukset taitaisi olla jo aika reippaat muutamalle
tuhannelle elkolle.
Hinta on muuten laskettu ensimmäisestä vastaantulleesta Farnellin 400
voltin konkasta. Kalliita noi isojännitteiset elkot.
En kyllä ottaisi selkäni taakse tai peffani alle takapenkille
tollaista patteria. Mieluummin tankki täyteen bensaa, kiitos. Se ei
niin hermostu jos pellit tulee liian lähelle. Pelti on siis se aine
josta ennen tehtiin autoja.
Pieniä UPSeja saa muuten ihan pikkurahalla. Muistaakseni vaikka
Deltacosta. Powercom oli yhden valmistaja.
Tuo 325V->85V jännitealue sopii kyllä joillekin hakkureille, sillä ja
vielä isommalla jännitteenmuutoksella saisi konkista kyllä tehoa ulos.
Rupeaakohan kohta näkymään hakkureita joissa tulojännitealue on vielä
suurempi.
ap
> toimintasähköä 100W tehoiseen laitteeseen.
Ei noita muistinvarmennuskonkkia voi purkaa tarpeeksi suurella virralla.
Tatu Nieminen
> Joissain firmoissa olen nähnyt toimistohuoneiden seinissä kahdenlaisia
> verkkovirran pistorasioita. Toisiin on merkitty esim. "ATK", toisissa ei
> lue mitään. Siinä on ilmeisesti ajatuksena se, että tietokoneet
> kytketään suojattuun virtaan, ja vähäpätöisemmät jutut liitetään
> normaaleihin pistorasioihin.
>
ATK rasioilla on oma suojamaansa ja sen sähköt ei mene muutenkaan saman
vikavirtasuojan kautta kuin muissa rasioissa. Tämä kaikki atk laitteiden
ottaman virran muodon järjettömyyden ja y-konkkien virtojen vuoksi.
Saattaa tietenkin olla että joissain paikoissa on nuo vielä upsin
perässä. Mutta keskimäärin kuitenkin muun kun atk laitteen kytkeminen
atk rasiaan saattaa tuottaa oikeata siniaaltoa haluavalta laitteelta
omituista toimintaa.
Tatu
LM
> Deltacosta. Powercom oli yhden valmistaja.
>
> Tuo 325V->85V jännitealue sopii kyllä joillekin hakkureille, sillä ja
> vielä isommalla jännitteenmuutoksella saisi konkista kyllä tehoa ulos.
> Rupeaakohan kohta näkymään hakkureita joissa tulojännitealue on vielä
> suurempi.
ilman pisteitä, puhumattakaan muista merkeistä.
Asia rupesi vaivaamaan niin paljon, että nyt on aivosolut ihan
maitohapoilla. Taidan laskea tämän energiana, eli 10s 100W. Eli ihan
teoreettiset tasaluvut 1000Ws, lienee joulea. Konkan energia on sitten
taas Wikipedian mukaan 0,5*C*U*U. Konkan jännite voi pudota vaikka
325V->85V. Eli 1000=0,5*325*325*C-0,5*85*85*C. Sain konkaksi 20300
mikrofaradia. Farnell myy 8200UF, 350V konkkaa vähän yli 100:lla
eurolla. Taitaisin mieluummin ottaa UPSin ja tilata sille oman taksin.
Noi Maxwellin isot konkat näyttää kalliilta, tietääkö kukaan niille
hintaa. Taitaisin mieluummin ottaa UPSin.
Eli nyt on laskettu. Ota UPS.
Juha Lyytikäinen
>> Pieniä UPSeja saa muuten ihan pikkurahalla. Muistaakseni vaikka
>> Deltacosta. Powercom oli yhden valmistaja.
>>
>> Tuo 325V->85V jännitealue sopii kyllä joillekin hakkureille, sillä ja
>> vielä isommalla jännitteenmuutoksella saisi konkista kyllä tehoa ulos.
>> Rupeaakohan kohta näkymään hakkureita joissa tulojännitealue on vielä
>> suurempi.
> Kirjoitin aluksi puuta heinää. Googlesta ei tiedä onko jossain ä vai a
> ilman pisteitä, puhumattakaan muista merkeistä.
>
> Asia rupesi vaivaamaan niin paljon, että nyt on aivosolut ihan
> maitohapoilla. Taidan laskea tämän energiana, eli 10s 100W. Eli ihan
> teoreettiset tasaluvut 1000Ws, lienee joulea. Konkan energia on sitten
> taas Wikipedian mukaan 0,5*C*U*U. Konkan jännite voi pudota vaikka
> 325V->85V. Eli 1000=0,5*325*325*C-0,5*85*85*C. Sain konkaksi 20300
> mikrofaradia. Farnell myy 8200UF, 350V konkkaa vähän yli 100:lla
> eurolla. Taitaisin mieluummin ottaa UPSin ja tilata sille oman taksin.
> > Joten keskiarvojännite on 205V. 100W teho 205V jännitteestä tekee
> > 0.5A virtana.
> > Jos halutaan 10s varmistettua sähköä niin tarvitaan keskimäärin
> > 0.5A virta 10 sekunnin ajan eli 5A/s. Eli puretaan 5As varaus
> > jännitteestä 325V->85V josta saataneen että tarvitaan 5As/240V
> > kondensaattori eli 20mF kondensaattori.
No eikös tuo ole aika paljon sama tulos?
upsid...@downunder.com
<tuomas.y...@hut.fi> wrote:
>Joissain firmoissa olen nähnyt toimistohuoneiden seinissä kahdenlaisia
>verkkovirran pistorasioita. Toisiin on merkitty esim. "ATK", toisissa ei
>lue mitään. Siinä on ilmeisesti ajatuksena se, että tietokoneet
>kytketään suojattuun virtaan, ja vähäpätöisemmät jutut liitetään
>normaaleihin pistorasioihin.
Vanhoissa rakennuksissa (1970 luvulla ja aikaisemmin rakennetut) oli
nelijohdinjärjestelmä, kolme vaihetta ja yhdistetty nolla ja suojamaa
(PEN) käytännössä siis pistorasianollaus. Tästä aiheutui paljon
ongelmia RS-232 aikana kytkettäessä tyhmiä näyttöpäätteitä
keskustietokoneeseen.
Monissa toimistorakennuksissa vedettiin erilliset "ATK-sähköt" eli
tehtiin viisijohdinjärjestelmä (joka nykyisin on pakollinen uusissa
rakennuksissa), jossa nolla (N) ja suojamaa (PE) pidetään erillään
sähköpääkeskukseen asti.
Nykyisin (galvaanisesti erotetun Ethernetin) aikana moista ongelmaa ei
enää ole.
Kuitenkin ATK laitteille saatetaan varata sähkökeskuksesta omat
ryhmänsä. Laittamalla näiden pistorasioiden päälle "ATK" merkintä
ainakin voidaan siivoajien työhönperehdyttämisen yhteydessä teroittaa,
ettei kyseiseen pistorasiaan saa laittaa esim. pölynimuria. Pölynimuri
yms. laite voi aiheuttaa aika ikäviä häiriöitä, jotka voivat sotkea
ATK laitteet.
Juha Lyytikäinen
> 1.3.2011 8:16, Juha Lyytikäinen kirjoitti:
>> Pieniä on silakat joulukaloiksi...
>
> Pieniä ja pieniä :-) Vilkaisepa seuraavaa:
> <http://www.maxwell.com/>
>
> Tuolla on jo sellaisia vonkaleita, että niissä alkaa ampeerituntejakin
> piisata melkein mihin vaan.
Jos vielä palataan aiheeseen niin Motonetistä 6V 1,2Ah akku maksaa
4,90e. Kondensaattoreina sama sähkönvarauskyky tekisi 1,2Ah*3600s/h/6V =
520F. Eli vaikkapa Partcosta 10mF 6,3V elkoja 2e kipale tuollaiset
52 tuhatta kappaletta hintaan 100 000e. Hieman on halvempi ladata akkua..
http://www.partco.biz/verkkokauppa/index.php?cPath=2075_12_1028_1031_1649&sort=1a&page=3
John Smith
Entäpä läjä paristoja ja diodi?
--
Muutkin otti, mutta minä en.
Ari Laitinen
> 4,90e. Kondensaattoreina sama sähkönvarauskyky tekisi
> 1,2Ah*3600s/h/6V = 520F. Eli vaikkapa Partcosta 10mF 6,3V elkoja 2e
> kipale tuollaiset 52 tuhatta kappaletta hintaan 100 000e. Hieman on
> halvempi ladata akkua..
6V akkua on hankala kytkeä hakkuripowerin 400V konkan rinnalle. Sen sijaan
400V konkkia on helppo lisätä sinne mutta jokin vastusviritys siihen on
syytä lisätä rajoittamaan alkulatausvirtapiikkiä.
Mika Iisakkila
kalliita, ja ne Motonetin/Bilteman kympin hyytelöakut käyvät niihin,
jos jostain järjenvastaisesta syystä niitä pitäisi useammin kuin
kerran muutamassa vuodessa uusia.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Jukka Marin
> Jos vielä palataan aiheeseen niin Motonetistä 6V 1,2Ah akku maksaa
> 4,90e. Kondensaattoreina sama sähkönvarauskyky tekisi 1,2Ah*3600s/h/6V =
> 520F. Eli vaikkapa Partcosta 10mF 6,3V elkoja 2e kipale tuollaiset
> 52 tuhatta kappaletta hintaan 100 000e. Hieman on halvempi ladata akkua..
Mutta käytännössä ne esittämäni muutama verkkojännitekestoinen elko on helppo
kytkeä, sen sijaan 6 V akusta verkkojännitteen teko ei enää ole triviaalia.
Järkevin ratkaisu tuossa lienee kyllä pieni, joitakin kymppejä maksava UPS,
koska varakäyntiaika on enemmän kuin riittävä ja asennus vaatii vain verkko-
johtojen tökkäämisen paikalleen.
-jm
Nuuska
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti
viestissä:slrnin0vbg...@pyy.embedtronics.fi...
>
> Järkevin ratkaisu tuossa lienee kyllä pieni, joitakin kymppejä maksava
> UPS,
> koska varakäyntiaika on enemmän kuin riittävä ja asennus vaatii vain
> verkko-
> johtojen tökkäämisen paikalleen.
>
> -jm
Terve
Alkuperäinen asetelma lienee jo monilta unohtunut - minulla ON pieni UPS,
josta haluaisin eroon sen painon ja talviongelmien vuoksi - muut kamat voi
hyvin säilyttää -30C pakkasessa, mutta ei tuota UPSia - ja sekunnin parin
varakäynti riittää.
Nuuska
Ari Laitinen
> Alkuper�inen asetelma lienee jo monilta unohtunut - minulla ON pieni
> UPS, josta haluaisin eroon sen painon ja talviongelmien vuoksi - muut
> kamat voi hyvin s�ilytt�� -30C pakkasessa, mutta ei tuota UPSia - ja
> sekunnin parin varak�ynti riitt��.
Jos siin� laitteessa on tavallinen hakkuripoweri niin yksi helppo keino
olisi tehd� siihen oma "UPS", jolloin ei tarvitse edes avata laitetta.
Powerissahan on tasasuuntaaja ja 400V elko. Voit tehd� siihen ulkopuolisen
tasasuuntaajan varustettuna isommalla elkolla. N�in laite on plug-and-play
lisuke ja siit� voi tehd� riitt�v�n tehokkaan kondensaattoreila.
Itse kokeilisin ensimm�isen� ratkaisua, jossa on ensin tehovastus
rajoittamassa oikosulkuvirran kohtuulliseksi kun konkkapatteri kytket��n
verkkoon, jotta sen oma diodisilta ei hajoa. Vastuksen per��n siis
tasasuuntaaja ja iso 400V kondensaattoripaketti. Sen per��n taas tuollainen
vastus rajoittamaan oikosulkuvirtaa ja t�h�n kytket��n sitten kohdelaite.
Kohdelaitteen pit�� toimia tasaj�nnitteell�. Se on t�m� systeemin ainoa
erikoisvaatimus mutta useimmissa nykylaitteissa t�m� toteutuukin hakkurien
vuoksi.
Näsä
> Tervehdys
>
> Minulla on digitaalisen keikkaäänipöydän syöttölinjassa pieni UPS.
> Pöytä buuttaa liki minuutin, joten pikku räpsyiltä on syytä suojautua.
>
> Toisaalta ei ole mitään tarvetta pystyä pitämään sähköjä kauaa yllä - sillä
> kyllähän päätevahvistimetkin hyytyvät jo sekunneissa, jolloin biisi katkeaa,
> eikä sitten sen minuutinkaan enää ole väliä.
>
> Oletettavasti superkonkka ei ole niin pakkasarka kuin pieni akku, joten
> UPSia voisi huolettomammin säilytellä vaikkapa auton peräkontissa. Olisi
> kevyempikin.
>
> Olenko oikeilla jäljillä vai täysin hakoteillä?
>
> Kuinkahan se UPSin elektroniikka suhtautuu asiaan?
>
> Mikserissä on hakkurivirtalähde. Tietenkin sen voisi vaihtaa analogiseen,
> jossa superkonkat tai muuten vaan hermeettinen konkkapatteri.
> Kokonaistehontarve alle 100W - olisiko parempi vaihtoehto?
>
> Tiedosta kiitollisena vastauksia odotellen.
>
> Nuuska
Lisää siihen keikkapöytään kaikkiin käyttöjännitteisiin lyyttejä.
Kokemusteni mukaisesti, räpsyn sattuessa, laitteet soi, juurikin
niinkauan ku laitteen omat lyytit sietää.
Hassuja kokemuksia on, valojen sammuttua, musiikki on soinu 1-2 sek.
Jukka Marin
> Lisää siihen keikkapöytään kaikkiin käyttöjännitteisiin lyyttejä.
> Kokemusteni mukaisesti, räpsyn sattuessa, laitteet soi, juurikin
> niinkauan ku laitteen omat lyytit sietää.
Ei ne konkat pienjännitepuolella paljoa auta, koska ensinnäkin
niiden energiamäärä on pieni ja toisekseen moni käyttöjännite on
kriittinen ja 10% lasku voi jo tiltata laitteen (etenkin digitaali-
vimpaimissa). Verkkopuolella taas energiamäärä on ison jännitteen
takia suuri ja monet hakkuripowerit toimivat, vaikka tulojännite
laskisi 70%.
-jm
upsid...@downunder.com
Ehkä olen pudonnut tekniikan kehityksestä, mutta tyypillisessä
analogisessa miksauspöydässä on suuri joukko operointivahvistimia,
jotka toimivat varsin laajalla käyttöjännitealueella. Niin kauan kun
sekä plussa että miinuspuolella jännitteet tippuvat samaa tahtia,
isoilla konkilla voidaan jatkaa toiminta-aikaa varsin pitkään.
Kondensaattorin varastoitunut energia voidaan laskea kaavasta E=˝U˛C .
Ensisilmäyksellä voisi kuvitella, että kannattaa käyttää mahdollisiman
suuria jännitteitä (esim. suoraan verkkotasasuuntauksen vajaata 400
V).
Käytännössä kondensaattorin energian varastointikyky on aika suoraan
riippuvainen kondensaattorin koosta (ja siten hinnasta) jännitteestä
riippumatta. Täten suurista kondensaattoreista ei saavuteta kovin
merkittävää hyötyä.
Pekka Miettinen
> Oletettavasti superkonkka ei ole niin pakkasarka kuin pieni akku, joten
> UPSia voisi huolettomammin säilytellä vaikkapa auton peräkontissa. Olisi
> kevyempikin.
>
> Kuinkahan se UPSin elektroniikka suhtautuu asiaan?
Luultavasti suhtautuu huonosti. Eiköhän noissa pikkuUPSeissakin ala
olemaan on aivot akun lataukseen ja kunnon tarkkailuun, joten
luultavasti UPS lakkaa toimimasta.
Oletko tutkinut mikserin puukottamista, että saisi enemmän konkkia
niihin paikkoihin, jotka ovat kriittisiä tuon pitkän boottauksen
suhteen? Ei tarvitsisi silloin säilöä niin suurta energiamäärää.
T: Pekka
Jukka Marin
> Ehkä olen pudonnut tekniikan kehityksestä, mutta tyypillisessä
> analogisessa miksauspöydässä on suuri joukko operointivahvistimia,
> jotka toimivat varsin laajalla käyttöjännitealueella. Niin kauan kun
> sekä plussa että miinuspuolella jännitteet tippuvat samaa tahtia,
> isoilla konkilla voidaan jatkaa toiminta-aikaa varsin pitkään.
Mutta jos aparaatissa on tekoälyä, äly kuolee mikäli sen käyttöjännite
notkahtaa 5-10%.
> Kondensaattorin varastoitunut energia voidaan laskea kaavasta E=˝U˛C .
> Ensisilmäyksellä voisi kuvitella, että kannattaa käyttää mahdollisiman
> suuria jännitteitä (esim. suoraan verkkotasasuuntauksen vajaata 400
> V).
Kuten sanoin, tuosta on apua mm. siksi, että verkkoelkon jännite saa
tippua alle kolmannekseen alkuperäisestä ja silti pienjännitepuolella
kaikki jännitteet ovat tasan oikeat. Niinpä kondensaattoriin varas-
toituneesta energiasta saadaan hyödynnettyä jopa yli 90%.
> Käytännössä kondensaattorin energian varastointikyky on aika suoraan
> riippuvainen kondensaattorin koosta (ja siten hinnasta) jännitteestä
> riippumatta. Täten suurista kondensaattoreista ei saavuteta kovin
> merkittävää hyötyä.
Tarkoitat varmaan koolla fyysistä kokoa, et kapasitanssiarvoa.
-jm
upsid...@downunder.com
<jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>On 2011-03-05, upsid...@downunder.com <upsid...@downunder.com> wrote:
>> Ehkä olen pudonnut tekniikan kehityksestä, mutta tyypillisessä
>> analogisessa miksauspöydässä on suuri joukko operointivahvistimia,
>> jotka toimivat varsin laajalla käyttöjännitealueella. Niin kauan kun
>> sekä plussa että miinuspuolella jännitteet tippuvat samaa tahtia,
>> isoilla konkilla voidaan jatkaa toiminta-aikaa varsin pitkään.
>
>Mutta jos aparaatissa on tekoälyä, äly kuolee mikäli sen käyttöjännite
>notkahtaa 5-10%.
Mikä tässä on ongelma ?
Jos välissä on teollisuuspoweri, joka syö 8-48 V input jännitteettä
(nimellisesti 24 Vdc) ja tuottaa nimellisen (esim. 5 Vdc ?)
lähtöjännitteen ?
>> Käytännössä kondensaattorin energian varastointikyky on aika suoraan
>> riippuvainen kondensaattorin koosta (ja siten hinnasta) jännitteestä
>> riippumatta. Täten suurista kondensaattoreista ei saavuteta kovin
>> merkittävää hyötyä.
>
>Tarkoitat varmaan koolla fyysistä kokoa, et kapasitanssiarvoa.
Nimenomaan fyysistä kokoa tarkoitin.
Mika Iisakkila
> On Sat, 5 Mar 2011 13:19:26 +0000 (UTC), Jukka Marin
> <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>
>>On 2011-03-05, upsid...@downunder.com <upsid...@downunder.com> wrote:
>>> Ehkä olen pudonnut tekniikan kehityksestä, mutta tyypillisessä
>>> analogisessa miksauspöydässä on suuri joukko operointivahvistimia,
>>> jotka toimivat varsin laajalla käyttöjännitealueella. Niin kauan kun
>>> sekä plussa että miinuspuolella jännitteet tippuvat samaa tahtia,
>>> isoilla konkilla voidaan jatkaa toiminta-aikaa varsin pitkään.
>>
>>Mutta jos aparaatissa on tekoälyä, äly kuolee mikäli sen käyttöjännite
>>notkahtaa 5-10%.
>
> Mikä tässä on ongelma ?
Se, että se notkahtaa. Kun kerran boottiaika mainittiin, laitteessa on
joku prosessori, ja sen sekoaminen brownouttiin voi olla jopa
suurempi ongelma, jos poppi silti jatkaa soimista. Käytetyistä
komponenteista ja suunnitteluperiaatteista riippuen joku lutikka voi
jopa hajota latchuppiin, jos ohjattavalla puolella jännitteet pysyvät
vaikka lutikan oma käyttöjännite putoaa.
> Jos välissä on teollisuuspoweri, joka syö 8-48 V input jännitteettä
> (nimellisesti 24 Vdc) ja tuottaa nimellisen (esim. 5 Vdc ?)
> lähtöjännitteen ?
Se nyt on taas ihan eri lähtökohta kuin vain kylvää lisää/isompia
suotokonkkia virtalähteen jälkeen, josta käsittääkseni tässä
sivuhaarassa oli kyse.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Markus Strand
> Alkuperäinen asetelma lienee jo monilta unohtunut - minulla ON pieni UPS,
> josta haluaisin eroon sen painon ja talviongelmien vuoksi - muut kamat voi
> hyvin säilyttää -30C pakkasessa, mutta ei tuota UPSia - ja sekunnin parin
> varakäynti riittää.
Miksi sitä UPSia ei voi säilyttää pakkasessa? Kyllä nuo akut pakkasta
kestävät kunhan ovat täynnä, tyhjinä ne saattavat jäätyä...
Paino on tietysti ongelma.
++MStr
Nuuska
Nyt kuulostaa tosi hyvältä - hakkuripowerihan siinä on ja oin toki labrata
sen tuolla periaatteella - ensimäisen käynnistyksen odottelu ei ole mikään
ongelma - on siinä roudatessa ajankulua... - joten sarjavastus tasurin ja
ekan ISON konkan väliin ja kenties rele vetämään vastus oikariin, kun on
saavutettu sopiva jännitetaso. Toisiopuolen virtarajoitusvastus sitten
sellaiseksi, ettei käyttöjännitteet putoa liikaa.
Täytynee kokeilla.
Mutta - voiko siihen laitteen verkkotöpseliin siis syöttää ulkopuolella
tasasuunnatua sähköä? Silloinhan jutun labraus kävisi tosi helposti ja
konkkapatterin ja muut vermeet voisikin asentaa sinne omaksi modulikseen -
tilaa on ja kai sen töpselinkin voi langoittaa uudellen.
Täytyypä avata ja tutkia sen sielunelämää - alkaa jo muistakin syistä olla
aika tutustua hakkuripowereihin...
Kiitos taas
Nuuska
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:4d721a23$0$2868$4f79...@news.tdc.fi...
> Nuuska wrote:
>
>> Alkuperäinen asetelma lienee jo monilta unohtunut - minulla ON pieni
>> UPS, josta haluaisin eroon sen painon ja talviongelmien vuoksi - muut
>> kamat voi hyvin säilyttää -30C pakkasessa, mutta ei tuota UPSia - ja
>> sekunnin parin varakäynti riittää.
>
> Jos siinä laitteessa on tavallinen hakkuripoweri niin yksi helppo keino
> olisi tehdä siihen oma "UPS", jolloin ei tarvitse edes avata laitetta.
> Powerissahan on tasasuuntaaja ja 400V elko. Voit tehdä siihen ulkopuolisen
> tasasuuntaajan varustettuna isommalla elkolla. Näin laite on plug-and-play
> lisuke ja siitä voi tehdä riittävän tehokkaan kondensaattoreila.
>
> Itse kokeilisin ensimmäisenä ratkaisua, jossa on ensin tehovastus
> rajoittamassa oikosulkuvirran kohtuulliseksi kun konkkapatteri kytketään
> verkkoon, jotta sen oma diodisilta ei hajoa. Vastuksen perään siis
> tasasuuntaaja ja iso 400V kondensaattoripaketti. Sen perään taas
> tuollainen vastus rajoittamaan oikosulkuvirtaa ja tähän kytketään sitten
> kohdelaite. Kohdelaitteen pitää toimia tasajännitteellä. Se on tämä
> systeemin ainoa erikoisvaatimus mutta useimmissa nykylaitteissa tämä
> toteutuukin hakkurien vuoksi.
>
>
Nuuska
"Pekka Miettinen" <pek...@hotmail.com> kirjoitti
> Oletko tutkinut mikserin puukottamista, että saisi enemmän konkkia
> niihin paikkoihin,...
Terve
Kyllä juurikin mikserin puukottaminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta - ja
nyt tuosa ketjussa ylempänä on Arilta hyvä ehdotus ( 05 03 klo 13.10 )
siihen, kuinka sen tekisin - täytyy kokeilla.
Nuuska
Ari Laitinen
> Mutta - voiko siihen laitteen verkkotöpseliin siis syöttää
> ulkopuolella tasasuunnatua sähköä? Silloinhan jutun labraus kävisi
> tosi helposti ja konkkapatterin ja muut vermeet voisikin asentaa
> sinne omaksi modulikseen - tilaa on ja kai sen töpselinkin voi
> langoittaa uudellen.
Kyllä voi jo kohdelaitteessa on heti tasuri ja konkka kuten yleensä. Ei se
erota tasajännitettä vaihtojännitteestä.
Jos "UPS" kytketään kiinni kohdelaitteeseen ennen virran kytkentää niin
näiden väliin ei tarvitse edes vastusta. Jos taas kytkentä voi tapahtua
kuumana niin konkat voi ampua liikaa virtaa laitteeseen ja käräyttää diodit.
Ainoaksi ongelmaksi jää tuo ison konkan kytkentä verkkoon, koska se raapii
sieltä hetkessä sen muutaman sekunnin varakäyntienergian sisäänsä. Siihen
väliin käy rele, joka poistaa rajoitusvastuksen heti kun jännite on noussut
riittävästi.
nospa...@supertel.fi
>
> Kyll juurikin mikserin puukottaminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta - ja
> nyt tuosa ketjussa ylemp n on Arilta hyv ehdotus ( 05 03 klo 13.10 )
> siihen, kuinka sen tekisin - t ytyy kokeilla.
>
Noilla energiavaatimuksilla riittäisi UPS:lle aika pieni akku. Jos
UPS..sa on esim 12V lyijyakku, laittaa sen rinnalle (sulakkeiden
läp!!) liitännän ulkoiselle akulle. Pikkunen geeliakku sitten tuodaan
lämpimästä UPS:n akun kaveriksi. Silloin UPS saisi olla pakkasessa, ja
lämmitettävä osa olisi paljon pinempi. Motonet tai Biltema myy
pikkuakun+laturin parilla kympillä, lisäksi sitten sulakekotelo
+liittimet ja kaapelia.
Jos mikserissä on sopivia käyttöjänniteitä, voisi myös vanhanaikaiset
NiCd akut toimia, jos ne virittää prossun käyttiksen varapatteriksi ja
lataa vastuksen ja diodin läpi korkeammasta jännitteestä. NiCd kestää
hyvin pakkasta ja jatkuvaakin pientä ylilatausta. Tuossa käytössä esim
1/50 C virta riittänee, siis 1000mAh akuille vastuksen ja diodin läpi
20 mA. Ei vaan ole ihan helppo virittää.