Loisteputken todellinen teho?

[Teuwo]

Koska, noissa loisteputkissa tarvitaan virtaa rajoittamaan kuristin, joka
sitten imee oman osansa tehosta!

--
Teuwo Korhonen < te...@tutka.net >
Taiwaz - The Hell of Finnish Metal
< http://welcome.to/taiwaz >

Jani Vuorinen kirjoitti viestissä <1wCG4.266$wX....@news1.nokia.com>...
>Melkein kiusallista sanoa, että olen sähköalan kouluja
>käynyt mutta en muista tällaista juttua:
>Loisteputkivalaisimen kyljessä on tarra, jossa lukee
>esimerkiksi "0.33A, 220V, 18W".
>Mitenkäs tämä nyt oikein menikään.. miten virtaa
>menee noin paljon mutta tehoksi saadaan 18W?
>(Joo, elävästi muistan kuinka sain uusia sähkötekniikan
>tenttejä näiden reaktanssi yms. juttujen takia ;-)
>
>
>

[Jani Vuorinen]

Ei kai se selitä sitä, että tyyppikilvessä lukee ristiriitaista tietoa?
Ja aika heikko hyötysuhde jos 18W "vähän virtaa kuluttavan"
loistevalaisimen todellinen teho onkin 75W ja sähköä kuluu
kuristimessa lämmittämiseen :-)

Teuwo wrote in message <8cf1r0$ans$1...@news.koti.tpo.fi>...

[TiLi]

Jani Vuorinen <jani.v...@nokia.com> kirjoitti artikkelissa
<ONFG4.258$oL4....@news2.nokia.com>...

> Ei kai se selitä sitä, että tyyppikilvessä lukee ristiriitaista tietoa?
> Ja aika heikko hyötysuhde jos 18W "vähän virtaa kuluttavan"
> loistevalaisimen todellinen teho onkin 75W ja sähköä kuluu
> kuristimessa lämmittämiseen :-)
>

Kyllä tyyppikilven tiedot pitävät ihan paikkansa, eikä tässä yleistäen
voida puhua edes huonosta hyötysuhteesta. Tämä virta-arvo joka kuristimeen
on leimattu on yksi sen suunnittelu - ja ennen kaikkea mitoitusperuste.
Tietysti kuristimessa tapahtuu tehonhäviötä - johtuen mm. käämin
resistanssista - mutta sen osuus tässä tapauksessa on vähäinen. Kuristimen
häviöt riippuvat sen mitoitustavasta, mutta usein puhutaan muutamasta
watista.

Lisäksi on purkausvalaisimia joiden sytytysvirrat poikkeavat huomattavasti
niiden palovirrasta ja tätähän varten joudutaan liitäntälaitteet
mitoittamaan. Osassa valaisimia sytytysvirran muodostaa esihehkutus
(loisteputket), toisissa sitten vain purkauskanavan muuttuvat tekijät
syttymisvaiheessa (esim elohopeahöyrylamppu).

Otetaan esimerkiksi 36 W loisteputki, sytytysvirta on tyypillisesti
jossakin 0,62 A paikkeilla kun taas palovirta on 0,43 A. Jo tässä
esimerkissä on yli 40 % ero virtojen välillä.

Lisäksi tuolla vaihtosähkön puolella tuppaa tuo "tehon kulutus" jakautumaan
osiin joita ovat mm. pätö- ja loisteho. Laitteen ottama näennäisteho (S)
[kVA] voidaan laskea suureiden tulona, kun taas pätötehoon (P) [kW] ja
loistehoon (Q) [kVAr] vaikuttaa - virran ja jännitteen välinen vaihesiirto.
18 W loisteputkella on tehokerroin tyypillisesti 0,46 paikkeilla - tosin se
voi huomattavastikkin poiketa tästä arvosta suuntaan jos toiseen.

Kuitenkin meille suurimmalle osalle on tuo loisenergia aivan ilmaista -
toisin kun esimerkiksi teollisuudelle joka maksaa jokikisestä kVAr:sta
sähkösopimuksensa mukaisesti - joten kompensoimaan ei välttämättä tarvitse
ryhtyä. Säästyypähän siltäkin murheelta.

--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi