Mistä helpoiten "Neda 215" tyyppisiä paristoja
-=A.McYnen=-
joihin liittyy mystiset paristotyypit. Nyt tuli vastaan
viljankosteusmittari,
joka kaipaisi kitusiinsa 3kpl Neda 215 tyyppisi� paristoja.
J�nnite 22,5V /paristo 140 mAh
Mekaaninen koko kutakuinkin 9V neppari pariston luokkaa.
Eip� ole moisia ennen osunut silm��n, mutta ison veden takana noita
on helposti saatavilla, mutta onko kukaan n�hnyt suomessa noita.
Farnelilta noita saisi 17$ /kipale + toimitus kulut USAN:n varastosta
useamman kympin... Ei kiitos.
No jos ei muuta pian l�ydy, niin tuollainen tuli vastaan E-bay:st�
(Kapineesta kuva linkiss�)
http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=250419269022
Tuolta sit� kokeilen tilata, jos ei pian l�ydy l�hemp��. Naapuri vaan
haluaisi kapineen k�ytt�kuntoon jostain syyst� ripe�sti...
Liek� vuodenajalla jotain tekoa asian kanssa ??!
Onko muuten n�m� jenkkien omituiset iso j�nnitteiset paristotyypit jotain
ikivanhaa historian painolastia. Vai onko niill� ollut jossain
radiotekniikan tms.
aamuh�m�r�ss� joku oma omituinen k�ytt�kohteensa jota en hoksaa ?
Niin tai onko siell� vaan joku omituinen fakkiintuma keksi� joka p�iv�
edellist� omituisempi paristotyyppi.
http://www.batterycountry.com/ShopSite/specialty-cell.html
Heikki Kaskelma
> Onko muuten n�m� jenkkien omituiset iso j�nnitteiset paristotyypit jotain
> ikivanhaa historian painolastia. Vai onko niill� ollut jossain
> radiotekniikan tms.
> aamuh�m�r�ss� joku oma omituinen k�ytt�kohteensa jota en hoksaa ?
Subminiatyyriputkien anodij�nniteparisto?
http://www.radiomuseum.org/tubes/tube_dl66.html
Mika Iisakkila
> Mulla on ilmeisesti maaginen kyky haalia p�yd�lle firaabeli puuhasteluja
> joihin liittyy mystiset paristotyypit. Nyt tuli vastaan
> viljankosteusmittari,
> joka kaipaisi kitusiinsa 3kpl Neda 215 tyyppisi� paristoja.
> J�nnite 22,5V /paristo 140 mAh
> Mekaaninen koko kutakuinkin 9V neppari pariston luokkaa.
Tuollaisia tarvittiin lyhyehk�n ajan silloin, kun oli keksitty
radioiden viritykseen kapasitanssidiodit, muttei viel� niin halpoja
aktiivipuolijohteita ett� niill� olisi kannattanut tehd� hakkureita.
Paristok�ytt�isiss� radioissa oli sitten usein parinkymmenen voltin
paristo pelk�st��n viritysj�nnitteit� varten, pienen virrantarpeen
vuoksi se kesti i�t ja ajat.
> Onko muuten n�m� jenkkien omituiset iso j�nnitteiset paristotyypit jotain
> ikivanhaa historian painolastia. Vai onko niill� ollut jossain
> radiotekniikan tms.
> aamuh�m�r�ss� joku oma omituinen k�ytt�kohteensa jota en hoksaa ?
Putkilaitteiden anodiparistojahan ne enimm�kseen ovat.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
-=A.McYnen=-
(SubMiniatyyriPutket)
Ymm�rr�nk� siis ett� jenkki poika on rakentanut noista matkaradion, jossa
on yksi 1,2V paristo hehkulle ja sitten toinen t�llainen 22,5V paristo
anodij�nnitteelle.
N�ist� perinteisist� putkista on mulla on jotain pient� k�sityst�, mutta
ett�
putkia oli/on noinkin pienille j�nnitteille oli mulle uutta.
Ensin ihmettelin ett� eip� montaa minuutti taitaisi putki hehkua tuolla
paristolla, mutta arvaanko oikein ett� tuon anodi piirin kulutus on hyvin
pieni ja ratkaisevaa onkin hehkupiirin pariston kesto, sitten on valittu
sopiva paristo yhdistelm�.
mapa
wrote:
> Heikki Kaskelma wrote:
> > "-=A.McYnen=-"
> >> Onko muuten nämä jenkkien omituiset iso jännitteiset paristotyypit jotain
> >> ikivanhaa historian painolastia. Vai onko niillä ollut jossain
> >> radiotekniikan tms.
> >> aamuhämärässä joku oma omituinen käyttökohteensa jota en hoksaa ?
>
> > Subminiatyyriputkien anodijänniteparisto?
> >http://www.radiomuseum.org/tubes/tube_dl66.html
>
> Jaahas... Jokin teklniikan vaihe on minulta jäänyt väliin
> (SubMiniatyyriPutket)
> Ymmärränkö siis että jenkki poika on rakentanut noista matkaradion, jossa
> on yksi 1,2V paristo hehkulle ja sitten toinen tällainen 22,5V paristo
> anodijännitteelle.
> Näistä perinteisistä putkista on mulla on jotain pientä käsitystä, mutta
> että
> putkia oli/on noinkin pienille jännitteille oli mulle uutta.
>
> Ensin ihmettelin että eipä montaa minuutti taitaisi putki hehkua tuolla
> paristolla, mutta arvaanko oikein että tuon anodi piirin kulutus on hyvin
> pieni ja ratkaisevaa onkin hehkupiirin pariston kesto, sitten on valittu
Aikoinaan noille oli ohjeita radioiden rakenteluun. Silloin taisivat
olla yleisimmin käytössä kuulokojeissa.
D-sarjalaiset suoralla hehkulla eivät kovin suuria virtasyöppöjä
olleet (esim tuo linkin putki 1.25v/15mA). Mihinkäs se lämpö tyhjössä
karkaa?
juha.poies...@veks.helsinki.fi
Ennen (muinoin) oli kameroihin liitett�vi� salamalaitteita, joissa
k�ytettiin kertak�ytt�lamppuja. Minulla olleessa laitteessa oli
j�nnitel�hteen� kuvatun kaltainen 22.5 V paristo, joita tietysti siihen
maailmanaikaan sai helposti paristoja myyvist� liikkeist�. Ei tietenk��n
en��, mutta ainakin "viel�" 1960-luvulla niit� l�ytyi.
Muistoja menneilt� ajoilta:
http://www.photomemorabilia.co.uk/Ilford/Flash_History.html
-jts-
Jack
Kato jos tuolta l�ytys sopivaa:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.475~r.34774240
"-=A.McYnen=-" <poista_tama...@olen.to> wrote in message
news:4a945261$0$24783$9b53...@news.fv.fi...
Matti Henriksson
<juha.poies...@veks.helsinki.fi> kirjoitti
viestiss�:h75a1m$kk1$1...@oravannahka.helsinki.fi...
No niin kaikki,
Nyt osui;"Salamapatteri"!
Nuo olivat ensisijaisesti "magnesium-salamoiden" laukaisuparistoja.
V�l�ys ja pehme�ksi muuttunut mustunut lasipilttimo j�tteen�.
Niit� me lapset ker�simme.
N�it� oli 50-luvun j�lkipuoliskolta johonkin 60-luvun alkuun jolloin
elektroonisalamat yleistyiv�t.Is�n Ljubitelissa oli kermanv�rinen pieni
salamalaite
jossa viuhkamaisesti avautuva alumiininen heijastin.
Oli 10-vuotiaan pojan mielesta tosi hieno laite...
Sis�kuvia on s�ilynyt...Vuosi oli 1956.
-Matti