L�hinn� kivuliaan. Voi tulla pieni� palovammoja, mutta taajuutensa
vuoksi se ei ole kovin hengenvaarallinen.
Jaa no on se hengenvaarallinen koska se voi salvata hengityksen.
Syd�melle siit� ei pit�isi olla vaaraa.
Onko mahdollisuutta ett� kaatumisen yhteydess� sattuu jotain jonka
seurauksena tankista �killisesti vuotaa bensaa ballastin johtojen likelle?
Silloin tilanne voisi muuttua vaaralliseksi.
--
TiN
Tai voi ly�d� p��ns� kiveen ja niskat voi taittua.
Kaikkihan on periaatteessa mahdollista, mutta tämä vaatisi jo usean
todella epätodennäköisen sattumuksen sarjan.
Virtapiiri syntyy johtojen päiden välille, eikö? (Akkukäyttöinen laite
ja koteloa ei ole mitenkään maadotettu, parijohtimen päät
todennäköisesti lähekkäin)
Voiko mahdollinen sähköisku vaikuttaa silti koko kroppaan, vai vain
paikallisesti?
Suurin virta kulkee kyll� laitteen johtojen v�lill�, mutta systeemill� on
ep�ilem�tt� jokin kapasitanssi maahan n�hden ja siksi kropan l�pikin jokin
v�h�inen virta voi kulkea. Viimemainittu tuskin on kummoisempi kuin
normaalin staattisen s�hk�n aiheuttama nipistys.
En tied� tarkemmin millaisia ovat s�hk�toimiset vastineet perinteiselle
nokialaiselle nuoriso-ohjaajalle (poliisin pampulle, olikohan Reinikaisesta
aikanaan opittu termi?), mutta luulisin ett� ne ovat jossain mieless�
samantyyppisi� kuin sytytyspulssia tarjoava ballastin avoin liitin.
K�sitt��kseni niill� kapineilla kohde lamautuu joksikin aikaa, mutta en
tunne ihmiskropan toimintaa niin hyvin ett� tiet�isin miksi.
--
TiN
>Virtapiiri syntyy johtojen p�iden v�lille, eik�? (Akkuk�ytt�inen laite
>ja koteloa ei ole mitenk��n maadotettu, parijohtimen p��t
>todenn�k�isesti l�hekk�in)
>Voiko mahdollinen s�hk�isku vaikuttaa silti koko kroppaan, vai vain
>paikallisesti?
Hei!
Miten kiinnitit sen valon kyp�r��n, jollain ruuvilla, liimalla?
Se ett� kyp�r� on tarkka pintaj�nnityksest� useimmiten muovia jolloin
liuotinkin saattaa vahingoitaa ja vied� t�m�n ominaisuuden, saatoit rikkoa
sen samalla lailla kun sille k�y iskussa, silloin kyp�r� pit�� vaihtaa.
Joku leve� kuminauha olisi ilmeisesti paras.
Pari linkki� s�hk�iskusta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6isku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosketusj%C3%A4nnitesuojaus
Matti
Urbaani legenda ;-)
Oletko koskaan ajatellut miten k�visi, jos kyp�r� osuu kaaduttaessa
asfalttiin kaksi tai jopa useamman kerran?
--
Kalevi Kasvi
Menee vähän ohi aiheesta, mutta kypärään ei ole tehty ylimääräisiä
räpellyksiä. Kiinnitys tulee alkuperäisillä muoviruuveilla lipan
yhteyteen.
Näitä yleisiä sähköturvallisuusasioita olen yrittänyt tavata mutta oma
ymmärrys ei riitä tiedon soveltamiseen juurikin tähän tapaukseen.
Tai, no ei kai tässä turvallisuudesta voi oikein puhua kun ko. laitos
ei ole edes tarkoitettu tällaiseen käyttöön. Eli ehkä ennemminkin
riskien ymmärtämisestä.
Niin tuossahan puhuttiin ett� 50mA suuremmat virrat ruumiin l�pi ovat hengen
vaarallisia.
Vertailuksi annettiin ett� verkkovirta voi aiheuttaa 200mA.
Joku t�t� teoriaa tunteva voisi esitt�� varmaan laskukaavan miten ihmisen
s�hk�n johtokyky voidaan huomioida t�ss� oikeina arvoina kaavassa. Tosin
tuohan on vain vy�t�r�lt� tai selk�repusta niiden johtojen ulottuvuus
alueelle mahdollista saada.
Yleismittarillahan saa vastusarvoja n�ytt��n jos mittaa kosteasta jalasta
k�teen yms...
Joissain autoissa on korkeaj�nnitteisess� sytytyspiiriss� tuo merkki
s�hk�iskunvaara joissain taas ei.
Tuossa valossa on saman tapaisia sytytysj�nnitteit� varmaan aika samoilla
virroilla.
Matti
> Pari linkki� s�hk�iskusta:
>
> http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6isku
"Esimerkiksi metallisesta kaiteesta saatavan staattisen s�hk�iskun virta
on suuruudeltaan vain joitakin kymmeni� mikroampeereja"
LOL
> Niin tuossahan puhuttiin ett� 50mA suuremmat virrat ruumiin l�pi ovat hengen
> vaarallisia.
> Vertailuksi annettiin ett� verkkovirta voi aiheuttaa 200mA.
Se oli joku kieli poskessa kirjoitettu
> Joku t�t� teoriaa tunteva voisi esitt�� varmaan laskukaavan miten ihmisen
> s�hk�n johtokyky voidaan huomioida t�ss� oikeina arvoina kaavassa. Tosin
> tuohan on vain vy�t�r�lt� tai selk�repusta niiden johtojen ulottuvuus
> alueelle mahdollista saada.
>
> Yleismittarillahan saa vastusarvoja n�ytt��n jos mittaa kosteasta jalasta
> k�teen yms...
> Joissain autoissa on korkeaj�nnitteisess� sytytyspiiriss� tuo merkki
> s�hk�iskunvaara joissain taas ei.
> Tuossa valossa on saman tapaisia sytytysj�nnitteit� varmaan aika samoilla
> virroilla.
S�hk�iskun vaarallisuus riippuu taajuudesta ja s�hk�iskun kestosta.
Tasavirta pys�ytt�� syd�men, mutta pumppu toipuu siit� heti kun virta
katkeaa. Verkkovirran taajuus sekoittaa helposti syd�men sinusrytmin.
Kammiov�rin� on paskamainen koska verenkierto pys�htyy, eik� sit� saa
pois kuin pys�ytt�m�ll� syd�n tasavirralla (defibrillaattori).
Korkeataajuuksisesta virrasta harvemmin saa s�hk�iskun eik� se ole
syd�melle niin vaarallista. Johtuen sinusrytmin matalasta taajuudesta ja
korkealla taajuudella tapahtuvasta virran pakkautumisilmi�st�.