Tee-se-itse -maadoitus
Erno Kuusela
Minulla on tuossa tuollainen pistorasia, johon on tehty maadoitus
vetämällä nolla-johdto tuohon maadoitusnapaan kiinni.
Onko tämä järjestely hyväksyttävä vai onko siinä jotain vialla?
Jouni Kaskiharju
Tomi Holger Engdahl
er...@hauki.haukipudas.fi (Erno Kuusela) writes:
> Minulla on tuossa tuollainen pistorasia, johon on tehty maadoitus
> vet{m{ll{ nolla-johdto tuohon maadoitusnapaan kiinni.
> Onko t{m{ j{rjestely hyv{ksytt{v{ vai onko siin{ jotain vialla?
Ainakin vanhemmissa asennuksissa hyväksyttävä, muistaakseni ei enää
sallittu uusissa asennuksissa. Hyvä tuo ratkaisu ei kyllä ole,
mutta ennen paljon käytetty.
--
--------------------------------------------------------------------------
! Tomi.E...@hut.fi ! Electronics, Computers, DJ, Multimedia, Video, !
! th...@cc.hut.fi ! WWW, Computer Graphics, Demos, Lights, Lasers !
-------------------------------------------------------------------------
You can find more info and links at http://www.hut.fi/~then/index.html
Harri Haba Suomalainen
In article <laj20g7...@lumiukko.cs.hut.fi> Tomi Holger Engdahl <th...@lumiukko.cs.hut.fi> writes:
>er...@hauki.haukipudas.fi (Erno Kuusela) writes:
>> Minulla on tuossa tuollainen pistorasia, johon on tehty maadoitus
>> vet{m{ll{ nolla-johdto tuohon maadoitusnapaan kiinni.
>> Onko t{m{ j{rjestely hyv{ksytt{v{ vai onko siin{ jotain vialla?
>Ainakin vanhemmissa asennuksissa hyväksyttävä, muistaakseni ei enää
>sallittu uusissa asennuksissa.
Tuo nollajohdon käyttö suojamaana (ns. nollaus) ei ole ollut sallittua
enää muutamaan vuoteen. Vanhoissa asennuksissa moisia kytkentöjä voi
toki olla. Myös vanhoja korjattaessa (esim. pistorasian vaihto :)
moisen kytkennän saa pitää sellaisenaan. Sensijaan *peruskorjattavissa*
rakennuksissa saa asentaa pelkästään maadoitettuja pistorasioita.
Itse maadoituskarva pitää uusissa asennuksissa käsittääkseni mennä
talon sähköpääkeskukseen saakka erillisenä ja kytketään siellä samaan
kuin nollajohto.
Joissain tapauksissa (vanhoja asennuksia, kuten minun kämpässä), kytkentä
voi olla jopa hassu sekakytkentä: minulla tulee päätaululta maadoitus-
johto yhden piirin suojamaaksi, johto nollattu taululla. Parissa
muussa piirissä on nollaus jossain pistorasian ja sulaketaulun välissä.
(Ehkä joku jakorasia?) Lisäksi vielä noita perinteisiä pistorasiassa
tehtyjä nollauksia ja jo on aika sekava kokonaisuus :) :)
>Hyvä tuo ratkaisu ei kyllä ole,
>mutta ennen paljon käytetty.
Mikä tekee muuten tuosta turvattoman? Ainakaan minä en ymmärrä mitään
oleellista eroa pistorasian nollauksella tai sillä että maakarva
yhdistyy nollaan vasta vaikka esim. sulaketaululla tai vaikka talon
sähköpääkeskuksessa.
Tietysti jos joku kytkee sen sinisen ja mustan jossain väärin päin, on piru
irti. Kytkentävirheen tekee ehkä helpommin noiden kesken kun yhden oikein
erikoisen piuhan näköisen ja jonkun. Maajohto ei näytä likaisenakaan
ehkä niin helposti mustalta. :)
Lisäetuna tietty että kajottaessa taululle tai pääkeskukseen joudutaan
kytkentöjä tarkastuttamaan.
Onko vielä jotain mitä en vain ole hoksannut?
--
--
"99% of the pain in the world is due to misunderstanding" -M. Jarvelainen
Harri.Su...@hut.fi - PGP key available by fingering ha...@alpha.hut.fi
Antti T Hakkarainen
In article <mqi4tl2...@alpha.hut.fi>, ha...@cc.hut.fi (Harri "Haba"
Suomalainen)
<laj20g7...@lumiukko.cs.hut.fi> wrote:
>Mikä tekee muuten tuosta turvattoman? Ainakaan minä en ymmärrä mitään
>oleellista eroa pistorasian nollauksella tai sillä että maakarva
>yhdistyy nollaan vasta vaikka esim. sulaketaululla tai vaikka talon
>sähköpääkeskuksessa.
Itse olen järkeillyt näin: Oletetaan, että asennus on nollattu rasiassa. Jos
nyt jostain syystä siinä nollajohdossa, joka kulkee rasialta sulaketaululle,
olisi joku huono liitos, tai tuo johto katkeaisi, tulisi pistorasiaan liitetyn
laitteen maadoitetuista osista jännitteellisiä. Tämä olisi luonnollisesti
erittäin vaarallinen tilanne. Minusta ihan riittävä syy vaatia uusilta
asennuksilta erillistä maajohtoa.
Olen huomannut asian käytännössäkin vanhempieni kesämökillä, jonka asennukset
on tehty 50-luvulla. Keittiön sähköhella oli pitkään tuntunut käteen
"sähköiseltä". Nollaus oli tehty rasiassa. Mittaritaululla selvisi, että
nollajohdon ja nollakiskon välinen resistanssi oli hapettumisen takia
riittävästi suurempi kuin nolla. Siksi hellan rungon ja "oikean" maatason
välillä oli mitattava (ja tuntuva) jännite.
"Asioilla on tapana järjestyä"-----------------------------------------
(This line intentionally left blank.)
------------------------------"Things tend to settle - sooner or later"
Joonas Timo Taavetti Kekoni
: Onko tämä järjestely hyväksyttävä vai onko siinä jotain vialla?
Se on ok. Ellei
a> maapiuha mene poikki
b> joku vaihda asennuksen yhteydess{ piuhoja ristiin- hups nyt on
suojamaadoituksessa V A I H E.
noita on. Noita ei saa en{{ tehd{.
--
_- Joonas Kekoni OH2MTF I -_
_-internet: jke...@cc.hut.fi I DO NOT EAT. -_
_-slowmail: j{mer{ntaival 7a176 I -_
_- 02150Espoo I It is a monitor -_
_- Finland/Europe I -_
Tomi Holger Engdahl
ha...@cc.hut.fi (Harri "Haba" Suomalainen) writes:
> Mik{ tekee muuten tuosta turvattoman? Ainakaan min{ en ymm{rr{ mit{{n
> oleellista eroa pistorasian nollauksella tai sill{ ett{ maakarva
> yhdistyy nollaan vasta vaikka esim. sulaketaululla tai vaikka talon
> s{hk|p{{keskuksessa.
Jos tuon maa- ja nollakarvan kytkentä jotenkin vaurioituu matkalla
pistorasialta taululle, niin tuo maakarva tulee jännitteiseksi jos
johonkin pistorasiaan on kytketty jokin päällä oleva laite.
Ja jos tup kytkentä vaan hapettuu tai on vaan muuten suuriresistanssinen,
voi noiden eri pistorasioiden maanastojen välille tulla tuntuvia
maatasoeroja. Jos nuo eivät vielä ole vaarallista luokkaa, niin kuitenkin
sen verran, että ongelmia esiintyy kun tuollaiseen ympäristöön yrittää
kytkeä sitten joitain herkempiä laitteiteita kuten äänentoistolaitteita,
ATK-laitteita tai joitain mittalaitteita.
Jos käytetään kokonaan erillistä puumaista maadoitusta, niin kyseisessä
maadoitusverkossa ei ideaalitapauksessa kulje mitään virtaa, joten kaikkien
rasioiden maat ovat samassa potentiaalissa.
> Tietysti jos joku kytkee sen sinisen ja mustan jossain v{{rin p{in, on piru
> irti. Kytkent{virheen tekee ehk{ helpommin noiden kesken kun yhden oikein
> erikoisen piuhan n{k|isen ja jonkun. Maajohto ei n{yt{ likaisenakaan
> ehk{ niin helposti mustalta. :)
Tämä on yksi hyvä syy.
Juhani Varemo
>Mikä tekee muuten tuosta turvattoman? Ainakaan minä en ymmärrä mitään
>oleellista eroa pistorasian nollauksella tai sillä että maakarva
>yhdistyy nollaan vasta vaikka esim. sulaketaululla tai vaikka talon
Tilanteessa, jossa normaalin nollan (siis se sininen p-rasian kylmä
karva) yhteys pääkeskukseen jostain syystä katkeaa tai heikkenee, jää
myös tähän johtimeen jännite päälle jos verkossa on kuormaa . Tällöin
myös suojamaan liuskoihin on yhdistynyt tämä sama jännite...
Eli nykyään sitä johdinta, johon suojamaa on kytketty ei saa käyttää
minkään muun virran siirtoon.
<juhani>
********
Elämä on vauhdin hurmaa! Joka sekunti ohitsemme kiitää miljardi nanosekuntia!
jouko moisander
Harri Haba Suomalainen wrote:
> Joissain tapauksissa (vanhoja asennuksia, kuten minun kämpässä), kytkentä
> voi olla jopa hassu sekakytkentä: minulla tulee päätaululta maadoitus-
> johto yhden piirin suojamaaksi, johto nollattu taululla. Parissa
> muussa piirissä on nollaus jossain pistorasian ja sulaketaulun välissä.
> (Ehkä joku jakorasia?) Lisäksi vielä noita perinteisiä pistorasiassa
> tehtyjä nollauksia ja jo on aika sekava kokonaisuus :) :)
Ennen maadoituksen sai tehdä kiinteästi asennetussa kojeessa tai
pistorasiassa.
Joitakin vuosia sitten määräykset sanoivat, että maadoituksen sai
tehdä kulutuspistettä edeltävässä jakorasiassa.
Nykyään kai sitten pitää mennä taululle asti. Siinä syy.
jouko
Antti T Hakkarainen
Mitenkäs se muuten on käytännössä, eli jos nyt haluaisin vaihtaa jonkun
huoneen pistorasiat maadoitetuiksi, niin voiko sen keltavihreän vetää
olemassaoleviin putkituksiin mustien, tummanvihreiden ja harmaiden johtojen
sekaan, vai onko koko sähköt tehtävä uusiksi?
Ja vielä, onko oven/kynnyksen kohdalla sellainen "raja", jonka eri puolilla
voi olla maadoitettua ja maadoittamatonta asennusta?
Mika Petri Ketola
Antti T Hakkarainen (anha...@freenet.hut.fi) wrote:
: ...
: Ja vielä, onko oven/kynnyksen kohdalla sellainen "raja", jonka eri puolilla
: voi olla maadoitettua ja maadoittamatonta asennusta?
Muistaakseni sähköturvallisuusmääräykset jossain vaiheessa sanoivat, että
maadoittamatonta ja maadoitettua pistorasiaa ei saa sijoittaa alle 4 m päähän
toisistaan.
-- Mika Ketola
-- JMT 1 A 251 "Työn pelko on herran alku"
-- 02150 ESPOO
-- (09)4682304
Jukka Marin
In article <51jsk0$r...@news.mdata.fi>, Antti T Hakkarainen wrote:
>Mitenkäs se muuten on käytännössä, eli jos nyt haluaisin vaihtaa jonkun
>huoneen pistorasiat maadoitetuiksi, niin voiko sen keltavihreän vetää
>olemassaoleviin putkituksiin mustien, tummanvihreiden ja harmaiden johtojen
>sekaan, vai onko koko sähköt tehtävä uusiksi?
Eiköhän se samaan putkeen kelvanne - sinnehän ne tungettaisiin uusissakin
asennuksissa.
>Ja vielä, onko oven/kynnyksen kohdalla sellainen "raja", jonka eri puolilla
>voi olla maadoitettua ja maadoittamatonta asennusta?
Ei. Ratkaiseva tekijä on etäisyys. Valitettavasti en tiedä, mikä se minimi
on ;)
Nykyisin uusissa asennuksissa ei enää saa käyttää kuin maadoitettuja
rasioita tilasta riippumatta (ja esim. ulkopistorasioille on asennettava
vikavirtasuojakytkimet).
-jm
--
I'm not lazy - I'm only selectively motivated
---> http://www.jmp.fi/~jmarin/ <---
Pekka Koistinen
Ovi on sellainen raja, jonka toisella puolella voi olla maadoitettuja
rasioita ja toisella maadoittamattomia.
Sinne samaan putkeen se keltavihreä johto vedetään. Muita johtimia
sisältävään putkeen lisäjohtoa vedettäessä tulee olla hyvin
varoivainen, ettei vetojousella hinkkaa mutkissa muiden johtimien
eristeitä rikki. Turvallisin tapa on vetää vanhat johdot pois ja vetää
kerralla kaikki johdot putkeen. Nykyisten määräysten mukaan
suojajohtimen on mentävä keskukselle asti. Ennen riitti kun sinisestä
johtimesta (nollajohdin) vedettiin parin sentin kellanvihreä kiemura
maadoitusliuskoille.
Sitten vielä laillisuusmuistutus. Ilman tilapäisiä urakointioikeuksia
ei yksityinen ihminen saa tehdä edellämainittuja sähkötöitä, mutta jos
harrastaa laittomuuksia on asennukset paras tehdä oikein ja
turvallisuusmääräysten mukaan. Muuten voi kaiken kukkuraksi saada
syytteen vielä kuolemantuottamuksestakin.
Jukka Marin
In article <msg48891.thr-...@online.tietokone.fi>, Pekka Koistinen wrote:
>Ovi on sellainen raja, jonka toisella puolella voi olla maadoitettuja
>rasioita ja toisella maadoittamattomia.
Ei kai?
>Ennen riitti kun sinisestä johtimesta (nollajohdin) vedettiin parin sentin
>kellanvihreä kiemura maadoitusliuskoille.
Tietääkseni vain ryhmän viimeisessä rasiassa. Mutta sama se, kun enää ei
saa tehdä niinkään.
Marko Santala
In article <msg48891.thr-...@online.tietokone.fi> Pekka_K...@online.tietokone.fi (Pekka Koistinen) writes:
Sitten vielä laillisuusmuistutus. Ilman tilapäisiä urakointioikeuksia
ei yksityinen ihminen saa tehdä edellämainittuja sähkötöitä, mutta jos
harrastaa laittomuuksia on asennukset paras tehdä oikein ja
turvallisuusmääräysten mukaan. Muuten voi kaiken kukkuraksi saada
syytteen vielä kuolemantuottamuksestakin.
Mitenkäs nuo vastuukysymykset käytännössä menevät... Jos nikkari vetelee
piuhoja täysin määräysten mukaan - siis asennusoikeuksia koskevia pykäliä
lukuunottamatta... - ja joku saa silti tällin, niin kuka vastaa ?
Entäpä jos asennus olisi virallisen urakoitsijan tms. tekemä ja hyväksymä ?
Lakkaako vastuu joskus, vai tullaanko vielä puolen vuosisadan jälkeenkin
hakemaan linnaan ?
Marko Santala
Harri Haba Suomalainen
In article <n4l4tks...@pasuuna.hut.fi> msan...@pasuuna.hut.fi (Marko Santala) writes:
>Mitenkäs nuo vastuukysymykset käytännössä menevät... Jos nikkari vetelee
>piuhoja täysin määräysten mukaan - siis asennusoikeuksia koskevia pykäliä
>lukuunottamatta... - ja joku saa silti tällin, niin kuka vastaa ?
Tuskin ainakaan nikkari. Minun järkeni oikeusperiaatteista sanoisi
ettei nikkari tehnyt mitään väärin mikä olisi aiheuttanut turman.
Tuomitaan tietysti luvattomasta asentelusta muttei turmasta.
--
--
See "Malin Tunic: Chemistry of structure - function references in cheese" for
further details!
Harri Haba Suomalainen
In article <slrn53u3i0...@pyy.jmp.fi> jma...@pyy.jmp.fi (Jukka Marin) writes:
>Nykyisin uusissa asennuksissa ei enää saa käyttää kuin maadoitettuja
>rasioita tilasta riippumatta (ja esim. ulkopistorasioille on asennettava
>vikavirtasuojakytkimet).
Toistaiseksi. Ilmeisesti yleiseurooppalainen säännöstö on tulossa
meillekin ja muuttaa kuulemma määräyksiä rajusti heikommaksi. No
se jää sitten nähtäväksi vielä, ehkäpä olemme vuoden-parin päästä
jo paljon viisaampia..
--
--
"If the troubles are a bit less sever (say, someone merely hit your keyboard
with an axe .." - Linux System Administrators guide V1.0
Jouni Vainamo Moisio
Pekka Koistinen <Pekka_K...@online.tietokone.fi> sanoi:
: Sitten vielä laillisuusmuistutus. Ilman tilapäisiä urakointioikeuksia
: ei yksityinen ihminen saa tehdä edellämainittuja sähkötöitä, mutta jos
Miten yksityinen ihminen voi saada tilapäisen urakointioikeuden?
Voiko sellaisen hankkia esim. remontin ajaksi? Ilmeisesti siinä
täytyy osoittaa vähintään pystyvänsä erottamaan muutamia värejä
toisistaan ;=)
Enhän minä muuten mutta katselin vaan kun tutuilla oli käynyt ns.
sähkömies vetelemässä piuhoja. Kyselemättäkin näki että kaveri oli
ollut kokonaiskorvauksella töissä; oli optimoinut käyttämänsä kaapelin
määrän aika tarkkaan...
Nimim. "-Estetiikka?? Sehä o se yks sukupuolitauti."
--
-- Jouni Moisio, Gummeruksenkatu 5 A 25, 40100 Jyvaskyla, Finland --
-- tel. 941-621579 : moj...@tukki.jyu.fi --
Marko Santala
In article <mqienjt...@alpha.hut.fi> ha...@cc.hut.fi (Harri "Haba" Suomalainen) writes:
In article <slrn53u3i0...@pyy.jmp.fi> jma...@pyy.jmp.fi (Jukka Marin) writes:
>Nykyisin uusissa asennuksissa ei enää saa käyttää kuin maadoitettuja
>rasioita tilasta riippumatta (ja esim. ulkopistorasioille on asennettava
>vikavirtasuojakytkimet).
Toistaiseksi. Ilmeisesti yleiseurooppalainen säännöstö on tulossa
meillekin ja muuttaa kuulemma määräyksiä rajusti heikommaksi. No
se jää sitten nähtäväksi vielä, ehkäpä olemme vuoden-parin päästä
jo paljon viisaampia..
Milloinkas t{m{ "nykyisin" on oikein alkanut ?
Nimim.
Vm. -94 -asunnossa maadoittamattomat rasiat
Harri Haba Suomalainen
In article <n4lvid4...@kantele.hut.fi> msan...@kantele.hut.fi (Marko Santala) writes:
> In article <slrn53u3i0...@pyy.jmp.fi> jma...@pyy.jmp.fi (Jukka Marin) writes:
> >Nykyisin uusissa asennuksissa ei enää saa käyttää kuin maadoitettuja
> >rasioita tilasta riippumatta (ja esim. ulkopistorasioille on asennettava
> >vikavirtasuojakytkimet).
>Milloinkas t{m{ "nykyisin" on oikein alkanut ?
> Nimim.
> Vm. -94 -asunnossa maadoittamattomat rasiat
No on tullut sen jälkeen. (Vuoden 1996 alusta? Vikavirtasuojapakko on
tullut muistaakseni syyskuun alusta tänä vuonna.)
Ei asennukset mitään säännöksistä kerro. On mullakin kämpässä
(uudehko!) käytetty hämäriä nollauksia, osa kaapeleista vedetty
ilman putkia yms.
Kauneinta katsottavaa ko. ammattimiehen jäljessä on kyllä tapa vetää
pistorasialta piuhat ylös ja kattoelementtien välissä vaan valojen
piuhojen yms kanssa ilman putkia :) Lampuille on tietty vaan porattu
reikä betoniin, mistä piuha menee läpi kattoelementtien väliin.
Juu, tietysti seinän sisällä voi tuoda kolme putkea vaan lähekkäin
ja vetää piuhat niistä ristiin rastiin. Turhat jakorasiat vaan
maksaa :)
Hip-hei.. Kiva jos pitää saada kaapelit vanhojen tilalle, kun ei
menekään kun osan matkaa putkessa.. Huoh..
Seppo Loisa
ha...@cc.hut.fi (Harri "Haba" Suomalainen) kirjoitti:
>Kauneinta katsottavaa ko. ammattimiehen jäljessä on kyllä tapa vetää
>pistorasialta piuhat ylös ja kattoelementtien välissä vaan valojen
>piuhojen yms kanssa ilman putkia :) Lampuille on tietty vaan porattu
>reikä betoniin, mistä piuha menee läpi kattoelementtien väliin.
>Juu, tietysti seinän sisällä voi tuoda kolme putkea vaan lähekkäin
>ja vetää piuhat niistä ristiin rastiin. Turhat jakorasiat vaan
>maksaa :)
Kaapelien asennus kipsilevyväliseinään on halvempaa kuin
putket/karvat-systeemi. Samoin kaapeloidun seinän levytys on nopeampaa
kuin putkitetun (irtorasioilla). Ontelolaatan saumassa käytetään
putkea mutta ontelossa ei.
>Hip-hei.. Kiva jos pitää saada kaapelit vanhojen tilalle, kun ei
>menekään kun osan matkaa putkessa.. Huoh..
Uudet kaapelit tai vetojousi vanhoihin kiinni ja sitten vedetään
vanhat kaapelit pois.
--
slo...@planet.fi (Seppo Loisa) http://www.planet.fi/~sloisa
Harri Haba Suomalainen
In article <324a9ca3...@news.eunet.fi> slo...@planet.fi (Seppo Loisa) writes:
>Kaapelien asennus kipsilevyväliseinään on halvempaa kuin
>putket/karvat-systeemi.
En siis tosiaankaan tarkoittanut mitään MMJ:n vetoa kipsilevyn taakse.
Vaan tosiaankin siis karvat ilman putkea. Vielä halvempi systeemi! :)
>Samoin kaapeloidun seinän levytys on nopeampaa
>kuin putkitetun (irtorasioilla). Ontelolaatan saumassa käytetään
>putkea mutta ontelossa ei.
Kas, enpä olisi uskonut moista sallituksi..
>>Hip-hei.. Kiva jos pitää saada kaapelit vanhojen tilalle, kun ei
>>menekään kun osan matkaa putkessa.. Huoh..
>Uudet kaapelit tai vetojousi vanhoihin kiinni ja sitten vedetään
>vanhat kaapelit pois.
Joo, vaan ei aina toimi. Kun on pirun tiukkoja mutkia siellä missä
on putket yms kivaa (esim. kolme putkea lähekkäin, ilman jakorasiaa
piuhojen haarautumisia) ei se aina onnistu. Ikävä sitten kun piuhat
irtoilee ja saa vetää pintavetona kaapelia. Tai jos kaapelit on katki
muuten vain. Muuten jousen voi toki solmia aina..
Juhani Varemo
>Hip-hei.. Kiva jos pitää saada kaapelit vanhojen tilalle, kun ei
>menekään kun osan matkaa putkessa.. Huoh..
Laillinen on myös sopivissa olosuhteissa putketon asennustapa.
Tietysti tällöin ei käytetä ML:ää vaan MMJ:tä. Korjaustapa on
brutaali: vanhat päistä poikki ja uutta pintaan tai minne nyt
saadaan...
Putket ja asennus nimittäin maksaa... heh.
Antti T Hakkarainen
In article <mqig246...@alpha.hut.fi>, ha...@cc.hut.fi (Harri "Haba"
Suomalainen)
<323CD8...@ntc.nokia.com> <51jsk0$r...@news.mdata.fi>
<slrn53u3i0...@pyy.jmp.fi> <mqienjt...@alpha.hut.fi>
<n4lvid4...@kantele.hut.fi> wrote:
>Ei asennukset mitään säännöksistä kerro. On mullakin kämpässä
>(uudehko!) käytetty hämäriä nollauksia, osa kaapeleista vedetty
>ilman putkia yms.
Minäkin ihmettelin kun sähkömies veteli n. vuosi sitten MMJ-kaapelit suoraan
väliseinän sisään ilman putkia tai mitään. On kuulemma nykyään
ihan laillista. ML:n pitää kulkea putkessa, mutta MMJ saa kulkea vaikka
palamattoman eristeen sisällä. Ainoastaan, jos mekaaninen rasitus uhkaa (esim.
runkorakenteiden läpiviennit), on käytettävä suojaputkea.
Urakkasähkömies kun oli, veti lähes kaiken putkituksenkin taipuisalla
TEMM-putkella ja loput MMJ:llä ilman putkea. Tarvikkeet olivat kalliimpia,
mutta asennus nopeaa.
Ajattelin vain, että mitä tapahtuu kun joskus taulua ripustaessa naula osuukin
kaapeliin. Vedä siinä sitten uusi kaapeli entisen tilalle kun ei ole putkea...
Jukka Marin
In article <52onf8$5...@news.mdata.fi>, Antti T Hakkarainen wrote:
>Minäkin ihmettelin kun sähkömies veteli n. vuosi sitten MMJ-kaapelit suoraan
>väliseinän sisään ilman putkia tai mitään. On kuulemma nykyään
>ihan laillista. ML:n pitää kulkea putkessa, mutta MMJ saa kulkea vaikka
>palamattoman eristeen sisällä. Ainoastaan, jos mekaaninen rasitus uhkaa (esim.
>runkorakenteiden läpiviennit), on käytettävä suojaputkea.
Mitenkähän yleistä huvia tuo lienee nykyään? Meidän kämppäämme sentään
vetivät tietääkseni kaiken putkittaen ja hyvä niin, kun pääsee tarvittaessa
uusimaan tai vetämään lisää johtoa putkiin :)
Ihmetyttää vain, miksi tekivät asennukset noin "hyvin", kun kerran vähempikin
olisi piisannut.