--
Wellu
Jos siinä ei ole minkäänlaista regulointia valmiina, niin
sarjaregulointi on hankalaa, juurikin laajan jännitealueen takia.
Shunttiregulaattoria se ei haittaa.
Onko puolan nimellisjännite ja teho tiedossa?
Yksinkertaisin shunttiregulaattori on pelkkä zenerdiodi
tasajännitteellä. Vaihtojännitteellä tarvitaan 2 zeneriä ja 2
tasuridiodia. Jos puola on tehokas, niin voi olla vaikea löytää
tarpeeksi tehokasta zeneriä. Vähän kehittyneempi malli ->
http://www.borbelyaudio.com/pics/BlockShunt1.jpg Voi lisätä vielä
vastuksen trankun kanssa sarjaan, niin ei tarvii siinä transistorissa
kaikkea lämpöä hukata.
Sitten kun shunttiregulaattorilla on leikattu jännitteen yläraja
sopivaksi, niin voi laittaa sarjaregulaattorin ja hyvän suodatuksen
ennen prossua. RC-piirillä suodatus ja vaikka TVS-diodi lisäksi. Kerko
suodattaa korkeataajuuksiset häiriöt ja elko matalataajuiset (molempia
rc-piiriin).
Mistähän moposta on kysymys noita kun on tosimonilla erilaisilla
sähköosilla varustettuja.
Ja mistä osasta mopon sähköjä jännite pitäisi
erottaa,sytyspuolalta,valopuolalta tai muusta.
Paljonko virtaa ja jännitettä prosessorisi ottaa? Siitä riippuu
paljolti se, millä tavoin magneeton antamaa sähköä tarvitsee
käsitellä. Onko jännite 3.3 V, 5 V vai 12 V? Kuluuko virtaa
1 mA, 10 mA, 100 mA vai mitä?
Kim
Tottakai riippuu siitä paljon mitä halutaan ottaa. Jos puhutaan nyt
"nykyaikaisista" mopoista, eikä mistään iänikuisista mopedeista jossa oli
ihan oikea magneetto (siis lähinnä sytytystä varten). Nykyinen mopo, jossa
on "elektroninen sytytys" voidaan mielestäni puhua jo ihan laturista, eikä
magneetosta. Itse miellän laitteen "magneetto" vähän niin, että se tekee
pääsääntöisesti ihan vain sytytysenergiaa puolalle/tulpalle
Elektroniselle sytytykselle tehdään energiaa siis nykymopossa ihan laturin
kaltaisella laitteella. Nämä ovat tyypillisesti noin 100 W tehoisia, joten
jos ajovalo ottaa sen 35 W, takavalo 5 W, jarruvalo 20 W + muita satunnaisia
tehontarpeita ja sytytys oman osansa, niin watteja jää kyllä aika hyvin ihan
muuhunkin käyttöön.
"Latausjännite" on stabiloitu jännitesäätimellä joka hukkaa lämmöksi kaiken
jännitteen joka menee noin 13.8 V ylitse. Säätämättömänähän jännite menee
ihan "taivaisiin" ja tyhjäkäynnillä taas ei tahdo riittää sähköä edes
jarruvaloon.
Uskon, että nykymoposta saadaan ihan hyvin 12 V 500 mA suuruinen kuorma
varsin hyvin ulos... ja vieläpä suhteellisen tasaisenakin (siis vaatii
stabilointia).
mika
Eiköhän valopuolatkin ole edelleen kytketty siten, että sen kylmä pään
on kytketty maihin (runkoon). Tällöin tavanomaista tasasuuntaussiltaa
ei voi käyttää, ellei ole 100 % varma siitä, ettei mikään osa
laitteesta tai siihen liittetyistä laitteista ei ole yhteydessä
maihin, ei edes vikatilanteessa.
Tällöin täytyy käyttää puoliaaltotasasuuntausta tai jotain
jännitekertojakytkentää, jossa on suuri kondensaattori sisääntulossa.
Valitettavasti tuon jännitekertojan sarjakonkan joutuisi mitoittamaan
moottorin tyhjäkäyntitaajuuden mukaan, joten siitä tulisi valtava.
Riippumatta valitusta tasasuuntaustavasta, matala tyhjäkäyntitaajuus
vaatii suodatuskonkalta suuren varastointikapasiteetin eli valtavan
kapasitanssin. Ongelmaa pahentaa vielä se, että valopuolan jännitekin
on tuolloin alhainen.
Tehonkäytön kannalta ainoa järkevä rakenne on tasasuuntauksen jälkeen
on joku hakkuri, jolla on mahdollisimman suuri tulojännitealue, niin
että se toimii tyhjäkäynnillä tasasuuntausjakson lopulla jännitteen
ollessa alhaisimmillaan kuin myös maksimikierroksten puoliaallon
huipun aikana. Jos hakkurissa ei ole galvaanista eristystä, silloin
puolajännitteen tasasuuntaukseen pätevät edellä olevat rajoitukset.
Jos taas hakkurissa on ihan aito muuntaja erottamassa tulo- ja
lähtöpuolet toisistaan, silloin puolajännitteen tasasuuntauksen voi
hoitaa kokoaaltotasasuuntauksella, kunhan tasasuuntaajan,
suodatuskonkan ja hakkurin sisääntulopiirin pitää erossa mopon
rungossa. Tällöin lopullisen kuorman (esim. mikroprosessorin) voi
tarvittaessa kytkeä mopon runkoon (mielellään vain yhdestä pisteestä).
Toki tasasuuntauksen suodatuskonkan ylitse voi laittaa zenerin (tai
zenerin+tehotransistorin) rajaamaan ylikierrosten jänniteitä (yhdessä
puolan sisäisen resistanssin ja induktanssin kanssa), jolloin
suodatuskonkan ja hakkurin sisääntulopuolen jännitekestoa ei tarvitse
nostaa kohtuuttomasti, eli riittää kapeampi jännitealue.
Samalla ylimääräinen valopuolan kuorma ylikierroksilla rajoittaa myös
ajovalojen polttimon jännitettä, pidentäen sen käyttöikää :-).
Kerro nyt moposi merkki ja malli. Suurimmassa osassa uusia mopoja on
ihan tavallinen 12V järjestelmä, joissain akun virkaa toimittaa iso
elko. Käynnissä ollessaan tuota 12v jännitettä voi käsitellä kuten
muitakin ajoneuvosähköjä eli reippaasti suojauksia peliin.
ismo
Kyse on wanhasta Tunturista ja valopuolalta ajattelin jännitteen
ottaa. Boschin valmistama systeemi. Nimellisjännite lienee 6 volttia.
Tuolla kun vaan on myös se sytytyspuola ihan liki ja johdot nousevat
rinnakkain ylös niin saattaapi olla korkeitakin jännitteitä siellä
valojohdossa.
--
Wellu
Kyseessä on wanha Tunturi ja "sähköjärjestelmänä" Boschin magneetto.
Tuolla on valopuola erikseen josta siis tulee nimellisjännitteenä 6
volttia. Todellinen jännite lienee alamäen jyrkkyydestä
riippuvainen :)
--
Wellu
Kyseessä on yleinen Boschin magneetto jota on käytetty mm. Tunturin
mopoissa. Valopuolallehan tulee kuormaksi myös ajovalo joka rajoittaa
jännitteen nousua mutta tietysti kun polttimo palaa niin jännite
nousee paljon korkeammalla.
>
> Yksinkertaisin shunttiregulaattori on pelkkä zenerdiodi
> tasajännitteellä. Vaihtojännitteellä tarvitaan 2 zeneriä ja 2
> tasuridiodia. Jos puola on tehokas, niin voi olla vaikea löytää
> tarpeeksi tehokasta zeneriä. Vähän kehittyneempi malli ->http://www.borbelyaudio.com/pics/BlockShunt1.jpgVoi lisätä vielä
> vastuksen trankun kanssa sarjaan, niin ei tarvii siinä transistorissa
> kaikkea lämpöä hukata.
Itse mietin kanssa ihan zeneria mutta tuo on tietysti parempi
kytkentä. Varsinkin kun se ajovalo poksahtaa :)
> Sitten kun shunttiregulaattorilla on leikattu jännitteen yläraja
> sopivaksi, niin voi laittaa sarjaregulaattorin ja hyvän suodatuksen
> ennen prossua. RC-piirillä suodatus ja vaikka TVS-diodi lisäksi. Kerko
> suodattaa korkeataajuuksiset häiriöt ja elko matalataajuiset (molempia
> rc-piiriin).
Asia vaikuttaa yksinkertaiselta. Pystyyköhän nuo konkat syömään myös
häiriöt joita sytytyspuola tuonne väkisinkin aiheuttaa?
--
Wellu
Kokoaaltotasuri + RC suodatus + lineaariregu ja pystyy. Enemmän
huolestuisin RF teitse syntyvistä häiriöistä.
--
@jhol
Ok, tällä mennään.
--
Wellu
RF-häiriöitä voi vaimentaa ferriittihelmillä RC:n R:n kanssa sarjassa.
Ja laittamalla myös pienia konkkia.