piirilevyn valmistus itse
Jussi Saarinen
käytössä ammattilaisten välineitä. Netistä luin piirilevyntekotavan,
jossa käskettiin ensin tulostaa laserilla muovipinnalle haluttu
piirilevymalli peilikuvana, jonka jälkeen piirilevyä kuumennetaan
silitysraudalla ja kuva silitetään levyyn.
Kokeilin tätä konstia, mutta jälki oli varsin huono. Piirilevyssä oli
katkoksia, vaikkakin virta siinä kulkikin pienen muokkauksen jälkeen.
Kysymys onkin, kuinka saan paremman piirilevyn tehdyksi eli pitääkö
piirilevyä kuumentaa kauemmin tai jotain muuta kikkailua tähän
tekniikkaan vai onko olemassa parempia piirilevyn tekemiseen sopivia
konsteja, joita voi toteuttaa kotikonstein.
-- Jussi
Kari Leino
teräsvillalla ja spriillä. Säädä silitysraudan lämpö täysille. Käytä raudan
ja kalvon välissä tavallista kirjoituspaperia. Silitä huolellisesti joka
kohdasta painaen voimakkaasti pari minuuttia. Anna jäähtyä. Vedä kalvo irti
ja syövytä. Jos ei onnistu vaihda kalvolaatua.
--
===================
Kari Leino
karileino@*CUT_THIS*kolumbus.fi
050-5859274
ps. fiksaa osoite jos lähetät mailia.
"Jussi Saarinen" <jussi.s...@nic.fi> kirjoitti viestissä
news:3A4F551E...@nic.fi...
Ilpo J Leppänen
Kari Leino <karileino@*CUT_THIS*kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:92nl5b$bcc$1...@news.kolumbus.fi...
> Tulosta piirilevykuva tavalliselle kopiokalvolle. Puhdista piirilevy
> teräsvillalla ja spriillä. Säädä silitysraudan lämpö täysille. Käytä
raudan
> ja kalvon välissä tavallista kirjoituspaperia. Silitä huolellisesti joka
> kohdasta painaen voimakkaasti pari minuuttia. Anna jäähtyä. Vedä kalvo
irti
> ja syövytä. Jos ei onnistu vaihda kalvolaatua.
Tietysti kannattaa huomioida värin "paksuus". Eli toisissa printtereissä
tahtoo tulla "reikäistä" jälkeä..
Ilpo Leppänen
Kristian Ukkonen
"Ilpo J Leppänen" wrote:
> Kari Leino <karileino@*CUT_THIS*kolumbus.fi> kirjoitti
> > Tulosta piirilevykuva tavalliselle kopiokalvolle. Puhdista piirilevy
> > teräsvillalla ja spriillä. Säädä silitysraudan lämpö täysille. Käytä
> raudan
> > ja kalvon välissä tavallista kirjoituspaperia. Silitä huolellisesti joka
> > kohdasta painaen voimakkaasti pari minuuttia. Anna jäähtyä. Vedä kalvo
> irti
> > ja syövytä. Jos ei onnistu vaihda kalvolaatua.
> Tietysti kannattaa huomioida värin "paksuus". Eli toisissa printtereissä
> tahtoo tulla "reikäistä" jälkeä..
Hieno temppu lasereilla on tulostaa vaan samalle kalvolle
useamman kerran. Onnistuu omassa HP Laserjet 6MPssä
käsisyötöstä - paperikaukalosta menee aina vähän vinoon.
Tosin käytän tuota UV-valotusta varten kun isoilla
kuparipinnoilla yksi tulostuskerta ei aivan riitä vaan
tulee vähän "sammalta" kuparipintojen keskelle. Sitäpaitsi,
helppo temppu tehdä aina. Juuri tein 200*150 levyn kalvon
ja ei voin kuin todeta että hämmästyttävää kuinka tarkasti
ne tulostukset osuvat päällekkäin!
Niin, jos ei halua alkaa silitellä, niin ihan kohtuu-vaivalla
pystyy valottamaankin levyjä. Printtaat kuvan kalvolle ja
valotat halvalla halogeenilampulla (<50mk Biltema, "työmaavalaisin",
ota etulasi pois) minuutin jaksoissa (muuten ylikuumenee levy).
Toimi mainiosti ennenkuin rakensin kunnon UV valottimen. Muistelen
että vaati about 10min valotuksen 4mm lasin läpi (joo, turhan paksu
lasi). Osta kunnon valoherkkiä levyjä; esim. PartCon levyt ovat
olleet ok. IMHO yllättävän helppoa.
Kristian Ukkonen.
Eero Alkkiomäki
"Kristian Ukkonen" <kukk...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3A4F8F22...@cc.hut.fi...
> Niin, jos ei halua alkaa silitellä, niin ihan kohtuu-vaivalla
> pystyy valottamaankin levyjä. Printtaat kuvan kalvolle ja
> valotat halvalla halogeenilampulla (<50mk Biltema, "työmaavalaisin",
> ota etulasi pois) minuutin jaksoissa (muuten ylikuumenee levy).
> Toimi mainiosti ennenkuin rakensin kunnon UV valottimen. Muistelen
> että vaati about 10min valotuksen 4mm lasin läpi (joo, turhan paksu
> lasi). Osta kunnon valoherkkiä levyjä; esim. PartCon levyt ovat
> olleet ok. IMHO yllättävän helppoa.
Valotusmenetelmän oppimiseen menee kyllä väkisin muutama levy hukkaan, koska
oikeiden valotus ja kehitysaikojen löytäminen vaatii paljon kokeilua. Vaikka
halvin tehdastekoinen UV-valotuslaite maksaakin noin tonnin, kannattaa
sellaiseen satsata. Halegeenilampuilla tai vastaavilla levyjen laatu on
paljon huonompi kuin kunnon valotuslaitteella. Omalla 2*8W:n lamppuisella
valotuslaitteellani onnistuu hyvin jopa 13 milsin vedot. Siis Dil-padien
välistä menee kaksi vetoa.
EA
Kristian Ukkonen
> > pystyy valottamaankin levyjä. Printtaat kuvan kalvolle ja
> > valotat halvalla halogeenilampulla (<50mk Biltema, "työmaavalaisin",
> > ota etulasi pois) minuutin jaksoissa (muuten ylikuumenee levy).
> > Toimi mainiosti ennenkuin rakensin kunnon UV valottimen. Muistelen
> > että vaati about 10min valotuksen 4mm lasin läpi (joo, turhan paksu
> > lasi). Osta kunnon valoherkkiä levyjä; esim. PartCon levyt ovat
> > olleet ok. IMHO yllättävän helppoa.
>
> Valotusmenetelmän oppimiseen menee kyllä väkisin muutama levy hukkaan, koska
> oikeiden valotus ja kehitysaikojen löytäminen vaatii paljon kokeilua.
No en nyt olisi noin pessimistinen. Helpoin tapa on ottaa
suikale levyn päästä ja valottaa sitä vähitellen siirtämällä
filmiä pois suikaleen päältä altistaen portaittain enemmän
levyn pintaa. Noin näkee mitä tulee eri valotusajoilla
tulokseksi. Vakio menetelmä monessa muussakin käytössä.
Kehitys on sitten triviaalia - ei siinä oikein voi mokata
ellei NaOH(aq) konsentraatio ole aivan poskellaan.
Nimimerkillä toinen oma valotettu levy kaksipuoleinen 68HC11
prossalevy 10mil vedoilla ympäriinsä PLCC-kannan pinnejä yms..
> Vaikka
> halvin tehdastekoinen UV-valotuslaite maksaakin noin tonnin, kannattaa
> sellaiseen satsata. Halegeenilampuilla tai vastaavilla levyjen laatu on
> paljon huonompi kuin kunnon valotuslaitteella. Omalla 2*8W:n lamppuisella
> valotuslaitteellani onnistuu hyvin jopa 13 milsin vedot. Siis Dil-padien
> välistä menee kaksi vetoa.
Itse asiassa en olisi tässäkään noin pessimistinen. Kyllä tuolla
halogeenivaloviritykselläkin sai ihan hyvää jälkeä - ei uskoisi
ellen olisi itse kokeillut tosin. :) Lähinnä kunnon UV vehkeiden
etuna on että voi valottaa kerralla kun ei tarvi pitkää valotusaikaa
eikä valotus lämmitä levyä. Mutta jos tarkoitus on tehdä mahdollisimman
halvalla, ei ole tuon voittanutta.
Mutta toki aina jos rahalla ei ole väliä niin kunnon työvälineillä
on mukavampi hommia tehdä. Kaksipuoleinen kaupallinen valotin maksaa
vaan jo ikäviä harrastuskäyttöön, mitä olen hintoja katsellut.
Kristian Ukkonen.
Jari Heikkilä
kalvon ja silitusraudan välissä auttavan. ilmeisesti tasoitti lämpötilaa tai
jotain. koittaa voi myös tavalliselta paperilta siirtää kuva lämmittämällä
silitysraudalla ja myöhemmin levyn jäähdyttyä veden avulla "kuluttaa" paperi
pois niin että vain muste jää levyyn. noitten kanssa aikani kikkailin kunnes
kämppis näki touhuni ja opasti oikeille linjoille eli kyllä valottamalla saa
paljon parempaa jälkee aikaseksi ja ei todellakaan ole paha opetella.
loppujen lopuksi tulee levyjä huomattavasti helpommin kuin noilla
silitysrauta kikoilla. Itse käytän tavallista kuparoitua lasikuitulevyä joko
yksi tai kaksipuoleisena jonka lakkaan valoherkällä lakalla. ennen lakkausta
kunnon pesu ja kuparipinnan "rikkominen". tulostan pari kalvoa laserilla ja
lyön ne parilla pikaliima tipalla kulmista kiinni toisiinsa kohdistamisen
jälkeen. samaan sysyyn voi pistää kaksipuoleiselle piirilevylle toisenkin
puolen kalvot. sitten vaan lyödään lakattu levy "kalvotaskuun" ja valotus on
onnistunut ihan tavallisella pöytälampulla silloin tällöin kääntelemällä.
levy kannattaa pistää "kalvotaskuun" kiinni vaikka pyykkipojilla ettei pääse
liikkumaan. polttimo on muistaakseni jonkinlainen kasvinhoitolamppu kun en
mistään uv-lamppua saanut mutta toimii tuollakin. sitten vaan kehitys ja
syövytys. en ole käyttänyt mitään erityisiä laitteita vaan muovikaukalo ja
nesteet kokoajan pienessä liikkeessä niin pieniä about 100 x 100 mm levyjä
tulee nopeesti ja heplosti. ei ehkä mitään hirvittävän kauniita mutta
ainakin omissa laitteissa ovat toimineet moiteetta. ei muuta kuin
kokeilemaan...
"Jussi Saarinen" <jussi.s...@nic.fi> wrote in message
news:3A4F551E...@nic.fi...
Ari Laitinen
Sano ensin miten paljon piirilevyn teko sinulle saisi maksaa ja montako
levyä aiot tehdä.
On sitten helpompi antaa hyviä kuin huonoja vihjeitä. Kokemuksia kun on
monen tasoisesta tuotannosta.
Ari Laitinen
"Jari Heikkilä" <eej...@tpu.fi> kirjoitti viestissä
news:92q03d$jca$1...@baker.cc.tut.fi...
> kunnon pesu ja kuparipinnan "rikkominen". tulostan pari kalvoa laserilla
ja
> lyön ne parilla pikaliima tipalla kulmista kiinni toisiinsa kohdistamisen
> jälkeen. samaan sysyyn voi pistää kaksipuoleiselle piirilevylle toisenkin
> puolen kalvot. sitten vaan lyödään lakattu levy "kalvotaskuun" ja valotus
on
> onnistunut ihan tavallisella pöytälampulla silloin tällöin kääntelemällä.
Jos on vähäistä enemmän rahaa tehdä hyvät filmit niin aikoinaan tein
ammattilaistasoiset filmit siten, että tulostutin filmin Postscript muodossa
ladontakoneella. Yksi A4 kokoinen tulostus maksoi noin 70mk eli ei paljon
mitään jos haluaa kerralla täydellisen ja varmasti valoa läpäisemättömän
filmin.
Ari Laitinen
> Hieno temppu lasereilla on tulostaa vaan samalle kalvolle
> useamman kerran. Onnistuu omassa HP Laserjet 6MPssä
> käsisyötöstä - paperikaukalosta menee aina vähän vinoon.
> Tosin käytän tuota UV-valotusta varten kun isoilla
> kuparipinnoilla yksi tulostuskerta ei aivan riitä vaan
> tulee vähän "sammalta" kuparipintojen keskelle. Sitäpaitsi,
> helppo temppu tehdä aina. Juuri tein 200*150 levyn kalvon
> ja ei voin kuin todeta että hämmästyttävää kuinka tarkasti
> ne tulostukset osuvat päällekkäin!
Itse tulostin joskus kokeeksi kaksi kalvoa ja kiinnitin ne päällekäin niin
ei ollut kohdistusongelmaa.
Jussi Saarinen
> levyä aiot tehdä.
> On sitten helpompi antaa hyviä kuin huonoja vihjeitä. Kokemuksia kun on
> monen tasoisesta tuotannosta.
Piirilevyjä ajattelin tehdä 3-4 kappaletta ja hinnaltaan piirilevyn tekemiseen
ei ole sen kummenpia budjetteja kuin että tietenkin mahdollisimman
edullisesti.
-- Jussi
Ville Voipio
> Jos on vähäistä enemmän rahaa tehdä hyvät filmit niin aikoinaan tein
> ammattilaistasoiset filmit siten, että tulostutin filmin Postscript muodossa
> ladontakoneella. Yksi A4 kokoinen tulostus maksoi noin 70mk eli ei paljon
> mitään jos haluaa kerralla täydellisen ja varmasti valoa läpäisemättömän
> filmin.
Tuolla Kymen puolessa (olisikohan ollut Kotkassa tai Kouvolassa) ainakin
pari vuotta sitten oli joku painotalo, joka teki piirilevynkin pyydettä-
essä, ihan porauksia myöten. Hinta oli kohtuullinen, olisikohan ollut
vähän toista sataa per levy + poraukset ensimmäiseltä levyltä. Homma
perustui siihen, että painotalolla on joka tapauksessa sekä filminteko-
että valotusvälineet valmiiksi olemassa painolaattojen valmistukseen.
Minusta varsin kohtuullinen kustannus verrattuna itse tekemisen vaivaan.
Nuo painofilmit ovat varmasti kutakuinkin paras valotuskalvo. Niitä
saa erityisen edullisesti, jos samalle filkalle saa ängettyä isomman
läjän levyjä. Jossain vaiheessa valottelimme jopa piikiekkoja painofilmeillä,
eikä valotuksen jäljessä sinänsä ollut valittamista. (Kromimaskin etuna
on sen tarkkuus, joka on sitten useita kertaluokkia parempi. Ei tuolla
painofilmillä mikropiirejä tehdä, mikromekaniikkaa korkeintaan.)
Ennen linofilmejä (siis noita painofilmejä) valotuksessa käytettiin
piirturilla ja tussilla tehtyjä filmejä. Nuo tussit olivat kyllä
tuska alaselässä, mutta jos tussi ei ollut tukossa, jälki riitti
oikein hyvin valottamiseen. Nykyisellään plottereita taitaisi saada
aika halvalla, niitä kun on jo pitkään korvattu mustesuihkuilla.
Tavallinen kalvotussikin voisi riittää kotikäyttöön, ja kai tuon
plotterin voisi virittää piirtämään suoraan kuparillekin. Kaksipuoleisen
kanssa tosin tulee sitten vaikeaa.
Laserilla tulostetuissa filmeissä on melkoisesti vaihtelua laserista
ja asetuksista riippuen. Jostain syystä meillä parasta jälkeä tekee HP:n
vanhempi laseri (LaserJet 5M), uudemmat eivät tee niin tasaista kalvolle.
Värilaserin mustasta taas ei ole mihinkään. Ja mustesuihkulla tehdyt
kalvot ovat sekä kalliita että kokemusten mukaan huonoja. Voi riippua
mustarista, omat kokemukseni ovat HP:n pigmenttipohjaisesta väristä
(HP 1600C, HP 970C).
Onko kukaan muuten kokeillut vahasuihkulla (siis Tektronix/Xerox Phaser
850/860) tehdyillä kalvoilla? Niissähän pitäisi olla hyvinkin tumma
musta kalvolle tulostettuna. Yleensähän vahasuihkujen kalvovärejä arvos-
tellaan nimenomaan siitä, että ne läpäisevät valoa liian vähän. Tietysti
vahasuihkun hinta on vähän ikävä harrastuskäyttöön (> 20 kmk), mutta
jos työpaikalta/koulusta tuollainen löytyy, niin sillä se kalvo olisi
helppo vääntää.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
Eero Alkkiomäki
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti viestissä
news:92q5t9$lrs$1...@news.kolumbus.fi...
> On sitten helpompi antaa hyviä kuin huonoja vihjeitä. Kokemuksia kun on
> monen tasoisesta tuotannosta.
Menee kyllä vähän aiheen ulkopuolelle, mutta tiedätkö mitään firmaa, joka
tekisi suht' halvalla pieniä eriä piirilevyjä? Vaatimuksena olisi JEP ja
tinaus/kultaus. Onhan Suomessa piirilevytehtaita, mutta hakusassa olisi
sellainen, joka nimenomaan tekee muutaman levyn eriä.
EA
Ville Voipio
> Menee kyllä vähän aiheen ulkopuolelle, mutta tiedätkö mitään firmaa, joka
> tekisi suht' halvalla pieniä eriä piirilevyjä? Vaatimuksena olisi JEP ja
> tinaus/kultaus. Onhan Suomessa piirilevytehtaita, mutta hakusassa olisi
> sellainen, joka nimenomaan tekee muutaman levyn eriä.
Onhan noita. Äkkiä mieleen tulevat Lauttasaaren piirilevy ja Dowell Oy
(http://www.dowell.fi). Ihan varmasti muitakin löytyy roppakaupalla.
Jaa, että halvalla? Ei noilla spekseillä. Tuskin tekee mikään firma
pikkurahalla JEPpiä ja kultaa, täyteen prosessiin vaaditaan kuitenkin
aika monta maskia ja valotusta sekä jyrsimien ja porien ohjelmointi.
Mainitsemani firmat tuskin ovat alan halvimpia, mutta kilpailu kyllä
pitää hintaerot aika kohtuullisina, joten tuskin tuolla monen kymmenen
prosentin heittoja tulee.
Ensimmäisestä viidestä kappaleesta köyhtyy tonneja, jos niissä pitää
olla JEP ja kulta ja läpiviennit. Silkit taitaa saada aika lailla
kaupan päälle.
Ari Laitinen
"Eero Alkkiomäki" <eer...@dlc.fi> kirjoitti viestissä
news:92qcc6$sd4$1...@tron.sci.fi...
Ulkomailta saa netin kautta luottokorttia käyttäen nopeasti melko edullisia
levyjä kotimaisiin verrattuna mutta rahaa niissäkin palaa.
Kotimaasta olen tilannut protolevyjä kerran sellaiselta firmalta kuin Prinel
ja ilmeisesti laitan huomenna sinne viisi erilaista uutta levyä tuotantoon.
(Kun laittaa useampia kerralla saa kaikki yksillä aloituskustannuksilla)
Tonneja niistä silti joutuu maksamaan.
Sitten on sellaisia pooleja, joissa useampi tekijä kerää porukalla isomman
joukon levyjä, jotka tehdään samaan tapaan sitten kerralla. Näin
aloituskulut saa minimoitua joskin levyjä saa sitten vain sen tietyn määrän.
Tuotantolevyt olen ottanut toistaiseksi Järvenpäässä olevalta Tekvalilta.
Sieltä toimitus kestää yleensä kuukauden mutta laatu on ollut hyvää.
Massatuotteisiin levyjä tekee esim. Salossa Printeq, mutta sieltä on
kokemuksen mukaan turha edes kysyä 1000 kappeleen eriä. Jos tarvitsee paljon
levyjä halvalla niin siellä on laitteet vanhojen kunnon yksipuoleisten
pertinax levyjen tekoon (TV:stä tuttu). Tiesittekö muuten, että pertinax
piirilevyyn tehdään kaikki reiät alle sekunnissa valtavalla prässillä, joka
lävistää levyn kerralla siinä olevillä piikeillä.
Eero Alkkiomäki
"Ville Voipio" <vvo...@kosh.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:i3k66jz...@kosh.hut.fi...
> Onhan noita. Äkkiä mieleen tulevat Lauttasaaren piirilevy ja Dowell Oy
> (http://www.dowell.fi). Ihan varmasti muitakin löytyy roppakaupalla.
>
Kiitos linkistä. Täytyypä tutustua tuohon firmaan, kunhan asia tulee
ajankohtaiseksi.
> Jaa, että halvalla? Ei noilla spekseillä. Tuskin tekee mikään firma
> pikkurahalla JEPpiä ja kultaa, täyteen prosessiin vaaditaan kuitenkin
> aika monta maskia ja valotusta sekä jyrsimien ja porien ohjelmointi.
> Mainitsemani firmat tuskin ovat alan halvimpia, mutta kilpailu kyllä
> pitää hintaerot aika kohtuullisina, joten tuskin tuolla monen kymmenen
> prosentin heittoja tulee.
>
> Ensimmäisestä viidestä kappaleesta köyhtyy tonneja, jos niissä pitää
> olla JEP ja kulta ja läpiviennit. Silkit taitaa saada aika lailla
> kaupan päälle.
Se että teetetyt piirilevyt maksavat tonneja ei ole uutta. Pitäisi saada 20
kpl n. 30-40 cm2 -kokoisia piirilevyjä eikä hintaa saisi tulla yli
150mk/kpl. Kuullostaako mahdottomalta yhtälöltä? Nikkelipäällystys riittää
kyllä, mutta hintaeroa kullan ja nikkelin välillä ei taida paljoa olla?
EA
Ari Laitinen
>
> Se että teetetyt piirilevyt maksavat tonneja ei ole uutta. Pitäisi saada
20
> kpl n. 30-40 cm2 -kokoisia piirilevyjä eikä hintaa saisi tulla yli
> 150mk/kpl. Kuullostaako mahdottomalta yhtälöltä? Nikkelipäällystys riittää
> kyllä, mutta hintaeroa kullan ja nikkelin välillä ei taida paljoa olla?
Jos nyt pelkästä kultauksesta puhutaan niin sen taitaa voida tehdä itsekin
sopivilla kemikaaleilla. Eri asia sitten kannattaako.
Ville Voipio
> Jos nyt pelkästä kultauksesta puhutaan niin sen taitaa voida tehdä itsekin
> sopivilla kemikaaleilla. Eri asia sitten kannattaako.
Ja eri asia sitten, pitääkö syanidista. Taitavat kaikki kaupalliset
kultasovellukset käyttää syanidia, siitä on kullan käsittelyssä kovin
vaikea päästä eroon.
Ja jos noita piirilevyjen kultauksia katselee, niillä on paksuutta
esimerkiksi 50 nm. Neliömetrin kun päällystää tuolla paksuudella, niin
tilavuudeksi tulee 50 mm^3 ja massaksi gramman verran. Kulta
maksanee muutaman kympin grammalta, joten kyllä sitä aika ison pinnan
saa laittaa ennenkuin hinta tuntuu muussa prosessissa.
Kullan lisähinta taitaa tulla enemmän haitallisista kemikaaleista kuin
itse metallista.
Erkki Malkamäki
Vilkaisepa TKK:n Elektroniikan valmistustekniikan laboratorion sivuja
www.ept.hut.fi/Services.
Mielestäni erittäin edullista.
--
Erkki Malkamäki
Sent via Deja.com
http://www.deja.com/
HiTec
Tarvittavan UV-putken löytää vaikka ilmastointilafkasta
(ilmastointikanavista tapetaan kärpäset yms. UV-valolla). Itse nysväsin
tuollasen lastulevylaatikon ja olen ollut tyytyväinen levyvalotuksiin. Lakka
tietty on melko arvokasta ja valmiiksi valotetut vielä arvokkaampia, mutta
silti vaivan arvoista kun vähän aikaa harjottelee. Originelliksi kalvoksi
voi käyttää vaikka laser-tulosteita, kuten moni on täällä jo ehdottanutkin.
Kun mennään sarjojen puolelle, niin ehdottomasti tuskattomin tapa on siirtää
ne fileet Gerber-formaatissa omasta CAD:stä suoraan piirilevyvalmistajalle
ja antaa niiden tehä hommansa, jonka ne parhaiten osaa. Tuolloin levyt voi
tilata mistä haluaa, ei tartte tuskailla filkkojen kanssa ja
monikerrosrakenteetkin on helppoja käsitellä. Tilauksen hinta kun ei paljoo
ainakaan pienene jos toimittaa vähänkään laaduttomammat filkat, joista
valmistaja joutuu joka tapauksessa tekee manuaalisesti omat työfilkkansa
(fileistä automaattisesti plotaten).
Ville L.
Kristian Ukkonen wrote:
>
> Niin, jos ei halua alkaa silitellä, niin ihan kohtuu-vaivalla
> pystyy valottamaankin levyjä. Printtaat kuvan kalvolle ja
> valotat halvalla halogeenilampulla (<50mk Biltema, "työmaavalaisin",
> ota etulasi pois) minuutin jaksoissa (muuten ylikuumenee levy).
>
Onnistuu myös tavallisella 11 W:n pöytäloistelampulla (paljon UV:tä), jos
piirilevy ei ole aivan valtava.
Itse olen piirilevyjä tehnyt laittamalla valoherkällä lakalla varustetun levyn
kalvon kanssa noin 5 cm:n päähän putkesta. Antaa olla vartin siellä valossa
ja...
Ongelmakohtia voi paikkailla tussilla jos lakan kunto epäilyttää.
Ari Laitinen
"Ville L." <vep...@artic.net> kirjoitti viestissä
news:3A51CE32...@artic.net...
> Onnistuu myös tavallisella 11 W:n pöytäloistelampulla (paljon UV:tä), jos
> piirilevy ei ole aivan valtava.
> Itse olen piirilevyjä tehnyt laittamalla valoherkällä lakalla varustetun
levyn
> kalvon kanssa noin 5 cm:n päähän putkesta. Antaa olla vartin siellä
valossa
> ja...
> Ongelmakohtia voi paikkailla tussilla jos lakan kunto epäilyttää.
Ennen vanhaan ja miksei vieläkin Positiv lakan valotus onnistui 300W
aurinkolampulla. Siinä on hehkulangan lisäksi kaasupurkauksella toimiva UV
lamppu, jonka ongelmana on se että se käynnistyy vain lämpimänä, joten
valotusaika heittelee raskaasti ensimmäisen ja toisen valotuksen välillä.
Mutta hyvällä filmillähän se ei ole ongelma.
Pertti Kauppila
lumihanki auttaa asiaa... Been there, done that:)
> KristianX-Mozilla-Status: 0009e Jan 02 22:10:36 2001
X-Mozilla-Status: 0801
X-Mozilla-Status2: 00000000
FCC: /G|/Netscape/Users/kauppila/mail/Sent
Message-ID: <3A5235BC...@iki.fi>
Date: Tue, 02 Jan 2001 22:10:36 +0200
From: Pertti Kauppila <kaup...@iki.fi>
X-Mozilla-Draft-Info: internal/draft; vcard=0; receipt=0; uuencode=0; html=0; linewidth=0
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
To: Tapio Soininen <ta...@jippii.fi>
Subject: Re: O:2kpl verkkokortteja
References: <92ru83$jts$1...@m3.pp.htv.fi>
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Olis 1kpl combo kortti ylimääräisenä. Hp:90mk
Tapio Soininen wrote:
>
> Elikkä tarviin 2kpl PCI väyläistä verkkokorttia jossa on R45 liitin.
> Tarjotkaa yksin tai kaksin kappalein tänn tai e-mail: ta...@jippii.fi
>
> T:Tapi
Pasi Haapalo
Kristian Ukkonen wrote:
>
> Hieno temppu lasereilla on tulostaa vaan samalle kalvolle
> useamman kerran. Onnistuu omassa HP Laserjet 6MPssä
> käsisyötöstä - paperikaukalosta menee aina vähän vinoon.
> Tosin käytän tuota UV-valotusta varten kun isoilla
> kuparipinnoilla yksi tulostuskerta ei aivan riitä vaan
> tulee vähän "sammalta" kuparipintojen keskelle. Sitäpaitsi,
> helppo temppu tehdä aina. Juuri tein 200*150 levyn kalvon
> ja ei voin kuin todeta että hämmästyttävää kuinka tarkasti
> ne tulostukset osuvat päällekkäin!
Itse kun aloitin taman puuhastelun reilut 16 vuotta sitten, tein
levymaskit legendaarisella Delcon-Dalo-kynalla levyn pintaan
suoraan ja jalki oli heh jotain.
Useat sen ajan projektit kuitenkin vielakin toimivat.
Siirryin kopiokonevaiheeseen, jossa oli muutamia ongelmia.
Yksi kalvo ei riittanyt ja toinen kalvo ei ollut yksyhteen.
Sen ajan kopparit eivat naemma osanneet tehda tasmalleen
samankokoisia kopioita. Omat levyt piirtelin viela kasin,
kiiltavalle paperille sprii-tussilla.
Koulun alettua lasertulostaminen tuli kuvaan. Viela kun keksin
kayttaa PS-ajuria tulostamiseen, niin johan kelpasi. Tosin jos
varikasetti alkoi olla lopussa, jalki oli myos huonoa.
Onneksi protelin pcb-ohjelmistolla sai (ja saa edelleenkin)
laadukasta jalkea. Tein muunmuassa teknikkotyoni kaksipuoleisen
piirilevyn laser-kalvoilla.
Siirryttyani nykyiseen tyopaikkaani, keksin kayttaa filmitulostinta,
joten tata nykya valotusmaskit ovat taydellisia. Ei reikia eika
pilkkuja ja musta on todella mustaa. Kun viela tulostaa filmit
negatiivina jolloin saa mustan puolen suoraan kupariin kiinni,
niin jaa se kalvon paksuus pois valista. Pitaa ajatella sillein
kierosti, notta se johdotus ei sitten valotu peilikuvana.
On niinkin kaynyt:( Laita jotain tekstia levylle, niin siita
naet heti, kummin pain maskin pitaa olla
Piirilevyt lakkaan aina itse. Pinta puhtaaksi ensin asetonilla
ja viela lopuksi terasvillalla. UV-lakka paalle (tasainen kerros)
ja uuniin (70 C, noin tunti. Muista sammuttaa uuni lammityksen jalkeen,
nottei se lamppu siella sisalla tee tepposia).
Tama on tehtava tietysti naiselta salaa, kun en ole saanut
aikaiseksi hommata omaa uunia talliin.
>
> Niin, jos ei halua alkaa silitellä, niin ihan kohtuu-vaivalla
> pystyy valottamaankin levyjä. Printtaat kuvan kalvolle ja
> valotat halvalla halogeenilampulla (<50mk Biltema, "työmaavalaisin",
> ota etulasi pois) minuutin jaksoissa (muuten ylikuumenee levy).
> Toimi mainiosti ennenkuin rakensin kunnon UV valottimen. Muistelen
> että vaati about 10min valotuksen 4mm lasin läpi (joo, turhan paksu
> lasi). Osta kunnon valoherkkiä levyjä; esim. PartCon levyt ovat
> olleet ok. IMHO yllättävän helppoa.
>
> Kristian Ukkonen.
Itse kaytan valotukseen ihan tavallista poytavalaisinta, niita valkoisia
loisteputkellisia. Piirilevy poydalle, valotusmaski, lasilevy paalle ja
lamppu sopivasti 15 cm paahan. Olen huomannut empiirisissa kokeissani,
notta jopa puoli-tuntia riittaa valottamaan lakan mutta joskus se
kestaa kolmekin varttia (jestas se tekee sitten eetvarttia).
Paksumpi lakkakerros -> pidempi valotusaika. Kaytin kylla aikanani
elohopeahoyrylamppua mutta se sarkyi 10 vuotta sitten ja laiskuus...
Levyn kehitys tapahtuu lipealla eli natriunhydroksilla (olikohan NaOH?)
Vaatii myrkynostoluvan, jonka aikoinani sain Saarijarven nimismiehelta.
Maksoi silloin kilo apteekkilipeaa 300 mk. Perkele oli kallis!!!
Toisaalta onhan sita viela jaljella yli 900g.
Sekoitussuhde oli muistaakseni 21g litraan. Yleensa kokeilen
suhteen maistamalla, eh siis noin 30 lipeapallukkaa/l. Maistuu muuten
makealta se litku. Alkaa vain menko maistelemaan, sita vaan aikoinaan
roiskahti sinne sun tanne. Kylla kalja silti on parempaa.
Silla litkulla sitten kehittaa useita levyja, notta ei sita heti
pois kannata heittaa.
Jos levy on kunnolla valottunut, hetken paasta valoa saanut osa
liukenee pois ja valottamaton osa eli johdinkuvio jaa levyn pintaan.
Ala kehita liian pitkaan tai loputkin lakasta haipyy. Saman effektin
saat aikaan myos liian vahvalla liuoksella. Liian laimea taas ei
saa mitaan aikaan.
Kehittynyt levy huuhdellaan ja sitten vain syopymaan. Itse olen
kayttanyt ferrokloridia(saa Bebecilta) ja koulussa suolahappoa seka
syovytyssulffaattia. Taisi olla sita samaa mossoa mita joku aiemmin
taalla kysyi. Silloin sita sai amiksen ylakerrasta kemianluokasta.
Ne teki kun tilasi.
Syopyminen nopeutuu kun lammitat ferrokloridin 70-80 asteiseksi.
Itse laitan Fe-pullon vesihauteeseen ja veden niin kuumaa kuin
kraanasta saa. Tosin jo kolmannen kayttokerran(hapon) jalkeen,
sen teho heikentyy niin, notta se on kayttokelvotonta.
Suolahappo on mielestani paras. Se on nopea(10 sekuntteja),
joskin taitamattomalle kayttajalle liiankin nopea. On useampi levy
muuttunut puhtaaksi, kun ei ole ajoissa keskeyttanyt syovytysta.
Muista happoa kayttaessasi, 'happoa veteen, ei rakkoa kateen'
Suolahappo vaatii hyvan tuuletuksen, silla reaktiossa, kun lisataan
katalysaattoria (vetyperoksidia), vapautuu kaikenmaailman myrkkykaasuja
ilmakehaan ja nenaasi. Tama vetyperoksidi on valttamaton silla pelkka
vesi-suolahappoliuos ei tee levylle mitaan. Varsinaisen reaktion
saa aikaan vasta vetyperoksidi ja silloin kuohuu ja paljon.
Lampoakin syntyy.
Syovytyssulffaatti on kai yleisesti kaytossa sen 'vaarattomuuden'
takia. Se on helpompi havittaa ja muutenkin kasitella. Muuten
sita kaytettaessa syovyttaminen tapahtuu samalla lailla kuin
ferrokloridin kanssa.
Syopynyt levy sitten huuhdellaan ja se voi pesta joko asetonilla
tai hangata terasvillalla maskilakan pois.
Valmista levya voi sitten ihailla ja todeta komponenttien juottamisen
jalkeen, notta ei se toimi ja tuokin johdin on ihan vaarassa pinnissa
kiinni. Se juotettu ja 'toimiva' levy kannattaa sitten lakata piirilevy-
lakalla, muuten kuparialueet hapettuvat aika nopeasti.
--
Painotalo Sisasuomi Oy / Pasi Haapalo
PL 94 40101 JYVASKYLA
http://www.sisasuomi.fi/~paha
mailto:pasi.h...@sisasuomi.fi
phone: +358 14 667 660
Gsm: +358 50 300 3869
Hannu Koskenvaara
Pasi Haapalo wrote:
>
> Toisaalta onhan sita viela jaljella yli 900g.
> Sekoitussuhde oli muistaakseni 21g litraan. Yleensa kokeilen
> suhteen maistamalla, eh siis noin 30 lipeapallukkaa/l. Maistuu muuten
> makealta se litku. Alkaa vain menko maistelemaan, sita vaan aikoinaan
Makealta ??? Minusta natriumhydroksidin makua voitaisiin käyttää karvaan
määritelmänä. Vahvaa lientä ei sitten tosiaankaan kannata suuhunsa
tunkea, mutta kun kastaa sormenpään kehityslitkuun ja nuolaisee, ei
mitään karmeaa tapahdu.
> roiskahti sinne sun tanne. Kylla kalja silti on parempaa.
Riippuu kaljasta, mutta tämä lienee mielipidekysymys. :)
Hannu Koskenvaara
Jouni Kaskiharju
Kalja on kuraa.. olut on hyvää :)
En ole koskaan onnistunut lipeetä maistelemaan, en edes
joulukalasta. Jotkut onnettomat takavuosina sai ruåtsinlaivalla
sitä lipeälonkeroa kun ei olleet Mallasjuomalla huuhdelleet
pullojaan kunnolla :(
Noita lipeäpallukoita en ole enää käytellyt. Kodin Putkimiestä
peliin: 1 korkillinen putkimiestä 9:ään korkillista vettä ja vot!
Ajaa saman asian ja paremminkin. Litkun voi sitten laittaa
viemäriä avaamaan :)
--
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ -jk- ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Finnish Yamakawa Forum http://yamakawa.cjb.net
Turhat Sivut http://beerhouse.cjb.net
...muista poistaa nospam...
Jani Tiainen
> Levyn kehitys tapahtuu lipealla eli natriunhydroksilla (olikohan NaOH?)
> Vaatii myrkynostoluvan, jonka aikoinani sain Saarijarven nimismiehelta.
> Maksoi silloin kilo apteekkilipeaa 300 mk. Perkele oli kallis!!!
Ööö, ei siihen mitään lupaa tarvitse. Liekö joskus aikoinaan
tarvinnut. Hyvin toimivia litkuja on myös kodinputkimies (10% NaOH
liuos) ja huomasinpa että 500g:n putkilon rakeitakin saa ruokakaupan
hyllystä (sieltä missä viemärin aukaisukemikaalit on). Putkimies oli
25mk/litra ja 500g:n purkki 100% kiteitä taisi olla 40mk.
> Sekoitussuhde oli muistaakseni 21g litraan. Yleensa kokeilen
> suhteen maistamalla, eh siis noin 30 lipeapallukkaa/l. Maistuu muuten
> makealta se litku. Alkaa vain menko maistelemaan, sita vaan aikoinaan
> roiskahti sinne sun tanne. Kylla kalja silti on parempaa.
> Silla litkulla sitten kehittaa useita levyja, notta ei sita heti
> pois kannata heittaa.
En kyllä suosittele todellakaan maistelua. Kovin emäksistä on joten ei se
makealta maistu. Sekotussuhde on 0.7%, eli 7g lipeää litraan vettä. Tosin
valmiiksilakattu vaatii prosenttisen liuoksen toimiakseen.
Ja itse kyllä kippaan litkun pois, sitä kun menee niin vähän
(eurokokoiselle levylle vajaa desi koko litkua) ja pysyypähän
viemärit auki... Muuten on tukossa hiuksista yms. epämukavista
ainesosista.
> Jos levy on kunnolla valottunut, hetken paasta valoa saanut osa
> liukenee pois ja valottamaton osa eli johdinkuvio jaa levyn pintaan.
> Ala kehita liian pitkaan tai loputkin lakasta haipyy. Saman effektin
> saat aikaan myos liian vahvalla liuoksella. Liian laimea taas ei
> saa mitaan aikaan.
Kauniin punaisena irtoaa vielä tuo valottunut osa.
> Suolahappo on mielestani paras. Se on nopea(10 sekuntteja),
> joskin taitamattomalle kayttajalle liiankin nopea. On useampi levy
> muuttunut puhtaaksi, kun ei ole ajoissa keskeyttanyt syovytysta.
> Muista happoa kayttaessasi, 'happoa veteen, ei rakkoa kateen'
> Suolahappo vaatii hyvan tuuletuksen, silla reaktiossa, kun lisataan
> katalysaattoria (vetyperoksidia), vapautuu kaikenmaailman myrkkykaasuja
> ilmakehaan ja nenaasi. Tama vetyperoksidi on valttamaton silla pelkka
> vesi-suolahappoliuos ei tee levylle mitaan. Varsinaisen reaktion
> saa aikaan vasta vetyperoksidi ja silloin kuohuu ja paljon.
> Lampoakin syntyy.
Suolahappo ja vetyperoksidi (etekin riittävän vahva) on pirun
kallista. Lisäksi vetyperoksidin huonoja ominaisuuksia on nopea
hajoaminen.
> Syovytyssulffaatti on kai yleisesti kaytossa sen 'vaarattomuuden'
> takia. Se on helpompi havittaa ja muutenkin kasitella. Muuten
> sita kaytettaessa syovyttaminen tapahtuu samalla lailla kuin
> ferrokloridin kanssa.
Onkos tämä sitä natriumpersulfaattia..?
Mikäli ei litkujen kanssa ole paljon tekemistä, on mielestäni hyvin pieni
vaiva, että pyytää apteekista ne käyttöturvallisuustiedotteet
aineksista. Ei maksa mitään ja sisältää hyödyllistä luettavaa.
--
- ReDe
"Osaan asioita joita en ole vielä edes oppinutkaan!"
HiTec
Eero Alkkiomäki
"HiTec" <kymco...@yahoo.com> kirjoitti viestissä
news:Zkj56.456$cF.1...@news1.nokia.com...
> Eikös astianpesuaineetkin ole melkoisen lipeäpitoisia???
>
Eipä taida olla enää, nykyään NaOH:n tilalla on jotain natriumsilikaattoa
tai vastaavaa. Kokemusta on ja pari pilalle mennyttä levyä.
EA
Kristian Ukkonen
Jani Tiainen wrote:
> Pasi Haapalo <pa...@sisasuomi.fi> wrote:
> > Levyn kehitys tapahtuu lipealla eli natriunhydroksilla (olikohan NaOH?)
> > Vaatii myrkynostoluvan, jonka aikoinani sain Saarijarven nimismiehelta.
> > Maksoi silloin kilo apteekkilipeaa 300 mk. Perkele oli kallis!!!
> Ööö, ei siihen mitään lupaa tarvitse. Liekö joskus aikoinaan
> tarvinnut.
Aiemmin tarvinnut. Silloin pelättiin ei-ammattiyhdistykseen-
kuuluvien harrastelija-viemärinavaajien rynnäkköä. :)
> > Sekoitussuhde oli muistaakseni 21g litraan. Yleensa kokeilen
> makealta maistu. Sekotussuhde on 0.7%, eli 7g lipeää litraan vettä. Tosin
> valmiiksilakattu vaatii prosenttisen liuoksen toimiakseen.
Itse käytän 7g / litra kaikilla levyillä (valmiita
valoherkällä lakalla/laminaatilla päällystettyjä).
Tosin mittaan tuon 7g kunnon vaa'alla, joten sitä
tosiaan on 7.000 +0.050/-0.000 grammaa. :)
Viemärirakeita siis.
> Suolahappo ja vetyperoksidi (etekin riittävän vahva) on pirun
> kallista.
pirun kallista _apteekista_. Aivan tajuttomat katteet.
Jos viitsii varastoida 10+ litran kannuja, tukuista saa
kohtuuhintaan. Suolahappo pari markkaa litra (tekninen
laatu), 50% H2O2 noin kympin litra yms.. Ainakin
Bang&Bonsomer myy käteisellä.
> "Osaan asioita joita en ole vielä edes oppinutkaan!"
Rotumuisti rules.
Kristian Ukkonen.
Jouni Kaskiharju
>
> Eikös astianpesuaineetkin ole melkoisen lipeäpitoisia???
Meinaatko että pitäisi tiskata hanskat kädessä?? :)
Kyllä noiden tiskiaineiden pH on ihan muuta kuin lipeän...
Ville Voipio
> Meinaatko että pitäisi tiskata hanskat kädessä?? :)
> Kyllä noiden tiskiaineiden pH on ihan muuta kuin lipeän...
Jos konetiskiaineella tiskaat, ne hanskat voivat olla ihon hyvinvoinnin
kannalta oikeinkin hyvä idea. Astianpesuaineen pH tosin on alempi kuin
NaOH:lla. Pirkka-purkissa sanotaan, että käyttöliuksen pH olisi 12, joka
siis vastaa 0.01 mol/l (noin 0.4 g/l) NaOH:a. Toisaalta käyttöliuos ei
liene lähelläkään väkevää liuosta, koneessa kuitenkin pyörinee litratolkul-
la vettä.
Tuskin tuo pesuaine piirilevyjen kehittämiseen sopii, siinä kemiassa lienee
muitakin parametreja kuin se, että liuksessa pitää olla paljon OH-ioneja
(esimerkiksi se, ettei siellä välttämättä saa olla ihan mitä vain muuta).
Emäksistä se kuitenkin on.
(Ja tämä oli sitten fosfaattipesuaineesta, noista zeoliittisotkuista en
mene sanomaan mitään.)