Silitysrauta 2600 wattia?
KK
tilalle. Hiem�n h�mm�styin, kun kotona tavasin typpikilpe�. Tehoksi
mainitaan 2600 wattia. Eik�s tuo ole v�h�n turhan paljon? Edellinen
silituin otti vain 1699 wattia, joka kuulostaa kohtuulliselta. Meill� on
vanha 70-luvun lopulla halvalla rakennuttu rivari, jossa voi olettaa
s�hk�jen olevan niin halvalla tehdyt kuin vain ikin� mahdollista.
(Maadoitukset mm. "nollaamalla", vai mi� se termin nyt olikaan.) Rautaa
k�ytet��n makkarissa, jossa ei ole edes maadoitettuja pistokkeita ja
sulake on 10 A. Eih�n tuon kanssa ainakaan voi mik��n muu laite olla
p��ll� yht� aikaa, ei edes p�yt�v�laisin, televisiosta ppuhumattakaan,
vai kuinka? Pit�isik� apparaatti vied� suosiolla takaisin kauppaan,
ennen kuin koko lukaali k�r�ht��?
- k
Paul Keinanen
Silitysraudassa on termostaatti, joten keskim��r�inen j�� reilusti
tuon alle silitysraudan l�mmetty�.
Sulakkeet kest�v�t jopa kaksinkertaisia virtoja kymmeni� minuutteja
tai jopa tunnin, joten ainakaan p�yt�valaisimen kanssa tuosta ei
pit�isi tulla ongelmia.
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
Ilmoittavat huipputehon. Rauta ottaa kylm�n� hetken 2600W. L�mmetess� vastuksen resistanssi kasvaa ja teho pienenee.
John Smith
Termostaattiahan siin� ei tietenk��n ole.
--
Muutkin otti, mutta min� en
Jyrki Saarela
> mainitaan 2600 wattia. Eikös tuo ole vähän turhan paljon? Edellinen
No, meillä oli -70 -luvun rivarissa 10A (hitaan) sulakkeen perässä
nimellisteholtaan 2400W pesukone ja 2600W kuivausrumpu käynnissä yhtä aikaa.
Noin vuoden aikana ei sulake edes palanut kertaakaan. Pari kertaa tuli toki
kokeiltua sulakkeen lämpötilaa, ja kävihän se 'hieman' kuumana :)
--
Jyrki
Nospam
Sehän tekee 22A virtaa. Onkohan siellä sulakkeen sisällä ollut
rautalanka? Koska tulppasulakkeillakin on tietty palamisrajavirta, jolla
sen tulee palaa poikki.
Ylempi palamisrajavirta on gG tyypin (yleiskäytö) sulakkeelle 1,9xIn eli
10A tulppasulakkeella 19A. Eli tämä on virta jolla ko. sulakkeen on
toimittava tunnissa.
Ehkä tuo sulake on ollut rautalankaa tai sitten se on ollu vahvemmasta
päästä eikä tuo virta ole kestänyt tuntia. Tulppasulakkeethan eivä ole
mitään tarkkuuslaitteita eli samasta paketista joku sulake kestää
kauemman samaa virtaa palamatta kuin toinen.
Terv, Nospam
Ari Laitinen
>> nimellisteholtaan 2400W pesukone ja 2600W kuivausrumpu k�ynniss�
> Seh�n tekee 22A virtaa.
Vain hetkitt�in sill� kumpikaan noista koneista ei toimi kaiken aikaa
t�ydell� teholla.
Paul Keinanen
wrote:
>On 27.2.2010 23:33, Jyrki Saarela wrote:
>> On Sat, 27 Feb 2010 16:43:51 +0200, KK wrote:
>>> mainitaan 2600 wattia. Eik�s tuo ole v�h�n turhan paljon? Edellinen
>>
>> No, meill� oli -70 -luvun rivarissa 10A (hitaan) sulakkeen per�ss�
>> nimellisteholtaan 2400W pesukone ja 2600W kuivausrumpu k�ynniss� yht� aikaa.
>> Noin vuoden aikana ei sulake edes palanut kertaakaan. Pari kertaa tuli toki
>> kokeiltua sulakkeen l�mp�tilaa, ja k�vih�n se 'hieman' kuumana :)
>>
>
>Seh�n tekee 22A virtaa. Onkohan siell� sulakkeen sis�ll� ollut
>rautalanka? Koska tulppasulakkeillakin on tietty palamisrajavirta, jolla
>sen tulee palaa poikki.
>
>Ylempi palamisrajavirta on gG tyypin (yleisk�yt�) sulakkeelle 1,9xIn eli
>10A tulppasulakkeella 19A. Eli t�m� on virta jolla ko. sulakkeen on
>toimittava tunnissa.
>
>Ehk� tuo sulake on ollut rautalankaa tai sitten se on ollu vahvemmasta
>p��st� eik� tuo virta ole kest�nyt tuntia. Tulppasulakkeethan eiv� ole
>mit��n tarkkuuslaitteita eli samasta paketista joku sulake kest��
>kauemman samaa virtaa palamatta kuin toinen.
>
>Terv, Nospam
Eih�n noissa luvuissa v�ltt�m�tt� ole mit��n ristiriitaa, laitteiden
tehokilpiin leimatut arvot ovat maksimiarvoja, eik� kulutus jatkuvasti
ole noin suurii. Pesukone saattaa ottaa melko pitk��n tuon
nimellisvirran l�mmitt�ess��n vett� 60-80 C l�mp�tilaan, mutta
vatkauksessa on aina jonkin verran taukoa suunnanvaihdon yhteydess�,
eik� kertaalleen py�rim��n l�htenyt rumpu en�� t�ytt� virtaa ved�.
Varsinkin jos moottorissa on kunnollinen pehmok�ynnistys, kiihdytys
tapahtuu verkkaisesti kohtuullisella virralla.
Sen sijaan kovasti r��k�tyn sulakkeen per�ss� olevan pienenkin
moottorin k�ynnistys voi polttaa sulakkeen, koska oikosulkomoottori
voi ottaa jopa kuusinkertaisen virran ilman pehmok�ynnistint�.
Toistuvasti nimellisvirtaa suuremmalla virralla k�ytett�ess� sulake
tuntuu palavan vanhetessaan pienemm�ll�kin ylikuormituksella, joten
toivottavasti sulakkeen per�ss� ei ole mit��n kriittisi� kuormia,
kuten pakastimia. J�rkevint� olisi asennuttaa toiselle pistorasialle
oma sulake tai k�ytt�� laitteita vuoronper��n.
Kun sulaketta kuormittaa pitk�hk�j� jaksoja, se tosiaan k�y kuumana.
Olin aikoinaan rakennuksilla kes�t�iss� ja siell� laitettiin usein 3-4
kappaletta 1000 W ty�maavalaisimissa henkulamppuja (ennen halogeenien
aika) yhden 10A sulakkeen per��n, erin�isten jatkojohtoh�ss�k�iden
seurauksena. Poltetettuani n�ppini muutaman kerran kuumaan
sulakkeeseen, opin kallistamaan ty�maakeskusta, niin ett� sulake pysyi
irrotusvaiheessa varmuudella pitimess�, jonka j�lkeen
sulakkeenpitimest� kiinni pit�en, kuuma sulake lingotaan l�himp��n
vesil�t�kk��n, jolloin siit� kuuluu pieni sihahdus :-).
@gmail.com Hammaskejju
Ei sen kanssa ongelmia tule. Kympin sulake kest�� kyll� ja mit� tuohon
maadoittamattomiin rasioihin tulee, niin ei se teho siin� tuo mit��n
lis�vaaraa jne.
Jos tuossa on h�yryominaisuus, niinkiuin nyky��n kaikissa on, niin tuosta
tehosta on pelkk�� hy�ty�.
nospam
N�inh�n se varmaan on mutta ei olisi ensimm�inen kerta kun sulake on
korjattu rautalangalla, n�it� on sorvattu jopa messingist� :)
Terv, Nospam
Nuuska
Nuuska
"nospam" <nos...@nospam.fi.invalid> kirjoitti
........... n�it� on sorvattu jopa messingist� :)
>
> Terv, Nospam
KK
En ole niink��n huolissani sulakkeesta kuin johtojen kuumenemisesta.
Sulake on halpa, k�mpp� v�h�n kallinpi. Mutta kaipa ne johdot
jotakuinkin samanpaksuisia olivat 70-luvun lopussa kuin nyky��nkin? Vai
onko rakennustandardeissa t�ss� suhteessa tapahtnut uudistuksia: onko
nyky��n tavllisempaa, ett� tavalliset sein�rasiatkin ovta 16 A sulakkeen
ja 2,5 mm2 paksumpien johtojen p��ss�?
- k
Nospam
Siis piti sanoman sorvattu pronssista. Messinki� on aika huono sorvata.
Terv, Nospam
Nospam
> En ole niink��n huolissani sulakkeesta kuin johtojen kuumenemisesta.
> Sulake on halpa, k�mpp� v�h�n kallinpi. Mutta kaipa ne johdot
> jotakuinkin samanpaksuisia olivat 70-luvun lopussa kuin nyky��nkin? Vai
> onko rakennustandardeissa t�ss� suhteessa tapahtnut uudistuksia: onko
> nyky��n tavllisempaa, ett� tavalliset sein�rasiatkin ovta 16 A sulakkeen
> ja 2,5 mm2 paksumpien johtojen p��ss�?
Normaalisti huone pistorasita kytket��n 10A ryhmiin. Sitten tietyille
kodin laitteille laitetaan oman 16A pistorasiaryhm�, eli esim:
- keitti�n ty�p�yt� pistorasiat (koneiden takia esim. mikrouuni)
- j��kaapi/pakastin yhdistelem�lle oma 10A
- tiskikone oma 10A
- pesukoneelle oma 16A pistorasia.
- Kuivausrummulle oma 16A rasia.
- ulkopistorasia 16A
- jne.
Terv, Nospam
Joakim Majander
> Sehän tekee 22A virtaa. Onkohan siellä sulakkeen sisällä ollut
> rautalanka?
Olen pariin kertaan mitannut vastaavien laitteiden kulutuksia.
Molemmat vievät ~1 kWh/ohjelma ja ohjelmasta riippuen aikaa kuluu 1-2
tuntia. Keskiteho siis enintään 1000 W. Varmaankin kuivausrumpu veisi
paljon enemmän, jos pyykki olisi märkää (nyt 1200 rpm linko) ja sitä
olisi maksimimäärä (6 kg, nyt 3 kg:n pesukone). Esitetiedoissa
mainitaan jopa 3,35 kWh kulutus, jos 6 kg pyykissä on 60% kosteutta.
Sekä kuivausrummussa, että höyrysilitysraudassa tehoa tarvitaan veden
höyristämiseen. Tuo höyrysilitysrauta näyttää tuottavan 50 g/min
höyryä, mikä vaatii n. 2 kW tehon. Vastaavasti tuossa 6 kg 60%
pyykissä on 3,6 kg vettä, jonka höyrystäminen kestää tuolla vauhdilla
72 minuuttia (ilmoitettu kuivausaika 104 min).
Joakim
@gmail.com Hammaskejju
???
Messinkih�n on yksi parhaista sorvattavista materiaaleista.
Hannu Vuolasaho
> Abloy-avain on kans aika vahva sulake....
Sinunkin ��nitekniikkaa puhastelevana tulisi tiet��, ett� moisen sulakkeen
takana ��nivehkeit� k�ytett�ess� tulee ik�v�� haittalevys�r��.
Valojen kanssa juuri toimii, kun eiv�t ole niin herkki� haittalevys�r�lle.
Hannu Vuolasaho
Nuuska
"Hannu Vuolasaho" <hannu.vuolasaho@nospam..tut.fi.invalid> kirjoitti
.....tulee ik�v�� haittalevys�r��.
Fantastisen hieno termi - p��ssee samaan sarjaan kuuluisan "brummiluukun"
kanssa
Haittalevys�r�� luulisi olevan haitaksi asti, jos k�ytt�isi lukkosylinteri�
sulakkeena.
Nuuska
-=A.McYnen=-
> En ole niink��n huolissani sulakkeesta kuin johtojen kuumenemisesta.
> Sulake on halpa, k�mpp� v�h�n kallinpi. Mutta kaipa ne johdot
> jotakuinkin samanpaksuisia olivat 70-luvun lopussa kuin nyky��nkin? Vai
> onko rakennustandardeissa t�ss� suhteessa tapahtnut uudistuksia: onko
> nyky��n tavllisempaa, ett� tavalliset sein�rasiatkin ovta 16 A sulakkeen
> ja 2,5 mm2 paksumpien johtojen p��ss�?
>
> - k
Ei nuo johtojen / sulakkeiden mitoitusohjeet ole nyt hetkeen minnekk��n
muuttuneet. Ainakin 60-luvun puoliv�list� saakka on k�yt�nn�ss�
mitoitus ollut se ett� 16A sulakkeen per�st� l�hdet��n 2,5mm�
johdolla ja vastaavasti 10A sulakkeen per�st� 1,5mm� johdolla.
Oikeastaan ainut muutos on 20A sulakkeen/4mm� johdon poistuminen
vakio ratkaisuista.
Eip� minua ainakaan ole viel� ikin� tullut vastaa tilannetta, ett�
johtojen l�mpenem� olisi aiheuttanut ehjille johdoille mit��n ongelmaa
pistorasiaryhmiss� kotitalousk�yt�ss�. Eli kyll� tuo sulakemitoitus on
sen verran turvallisella puolella, ett� sulake luovuttaa reilusti ennen
johtoja. Kokonaan toinen asia on sitten l�ys�t liitokset kalusteissa,
jakorasioissa ja sulaketauluissa. Niist� on syyt�kin olla v�h�n huolissaan.
Teollisuudessa ja "maatalousasennuksissa" on sitten n�kynyt ylikuumenneita
kaapeleita ja "melkein palaneita" rakennuksia. Kaikki nuo tilanteet on
sitten jollaintapaa liittyneet siihen ett� useita raskaaasti kuormitettuja
kaapeleita kulkee huonoissa j��hdytysoloissa rinnakkain tai sitten vaan
ylisuurten sulakkeiden asentamisesta kaapeliinn�hden.
Jossainp�in eurooppaa muuten myyd��n ihan marketeissakin 13A sulaketta,
ja sit� k�ytet��n 1,5mm� kaapelin edessa vakio ratkaisuna. Itseasiassa
nykuiset EU-m��r�ykset kai sallisivat ne t�nnekkin, mutta onneksi niit�
ei ole n�kynyt kaupan suomessa...
http://en.wikipedia.org/wiki/IEC_60269
-=A.McYnen=-
Hmm ?
Eik�s se ollut niin, ett� puhds messinki on v�h�n ketist�
sorvattavaa. Kuumentaa ter��, pehme��, ja koko veto pysyy yhten�
piiiiiiittk�n� lastuna.
Sopivalla kevyell� lis�aineistuksella sitten syntyy oikein kelvokasta
sorvattavaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Messinki
@gmail.com Hammaskejju
> Eik�s se ollut niin, ett� puhds messinki on v�h�n ketist�
> sorvattavaa. Kuumentaa ter��, pehme��, ja koko veto pysyy yhten�
> piiiiiiittk�n� lastuna.
>
> Sopivalla kevyell� lis�aineistuksella sitten syntyy oikein kelvokasta
> sorvattavaa.
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Messinki
En m� tied� sorvaamisesta mit��n, mutta kouluaikana tuli paljonkin
sorvailtua juurikin messinki� (Hienomekaanikko). Messingist� tuli tehty�
vaikka mit� ja semmonen k�sitys siit� tuli, ett� se lastuaa hyvin ja on
mukava materiaali harjoitella erilaisia kappaleita. Siksi sit� kaiketi
k�ytettiin selke�sti eniten.
-=A.McYnen=-
> vaikka mit� ja semmonen k�sitys siit� tuli, ett� se lastuaa hyvin ja on
> mukava materiaali harjoitella erilaisia kappaleita. Siksi sit� kaiketi
> k�ytettiin selke�sti eniten.
No luultavasti sinneoli hankittu juurikin tuollaista sorvattavan laadun
messinki�, jota sitten on tosiaan aika huoletonta py�ritell�.
Itseasiassa juurikin tuollaista "aines tanko" messinki� on paljon helpompi
l�yt�� ty�stett�v�n� laatuna, kun perus messinkin�....
Harva sin�ll�n varmaan tarvitsee j�re�� silee�� messinkitankoa yht��n
mihink��n sellaisenaan.
k
"KK" <k...@kk.kk> wrote in message
news:Icain.8973$pL1....@uutiset.elisa.fi...
Tosimiehill� on kolmivaiheeseen kytketty silitysarauta.
Marska
>>
>> En ole niink��n huolissani sulakkeesta kuin johtojen kuumenemisesta.
>> Sulake on halpa, k�mpp� v�h�n kallinpi. Mutta kaipa ne johdot
>> jotakuinkin samanpaksuisia olivat 70-luvun lopussa kuin nyky��nkin? Vai
>> onko rakennustandardeissa t�ss� suhteessa tapahtnut uudistuksia: onko
>> nyky��n tavllisempaa, ett� tavalliset sein�rasiatkin ovta 16 A sulakkeen
>> ja 2,5 mm2 paksumpien johtojen p��ss�?
>>
>> - k
>
> Ei nuo johtojen / sulakkeiden mitoitusohjeet ole nyt hetkeen minnekk��n
> muuttuneet. Ainakin 60-luvun puoliv�list� saakka on k�yt�nn�ss�
> mitoitus ollut se ett� 16A sulakkeen per�st� l�hdet��n 2,5mm�
> johdolla ja vastaavasti 10A sulakkeen per�st� 1,5mm� johdolla.
> Oikeastaan ainut muutos on 20A sulakkeen/4mm� johdon poistuminen
> vakio ratkaisuista.
>
Silloin, kun viimeksi s�hk�turvallisuusm��r�yksi� silm�ilin, oli 1,5 mm2
johdolle suurin sallittu jatkuva virta 15A ja sulakekoko 10A. T�m�
tietysti siksi, koska 10A sulake sallii hetkellisi� ja v�h�n pidempi�kin
ylivirtoja niin, ett� tuo 15A jatkuva virta ei ylity. Ja sulake tuleekin
olla pienempi kuin jatkuva johdolle sallittu virta. Seh�n sulakkeen
rooli onkin: k�r�ht�� ennenkuin johto.
Tuo 2600 wattiahan vie vasta v�h�n yli 13A, joten vaikka se veisi sen
koko ajan, ei johtojen suurin sallittu virta ylittyisi. Sulakkeita
saattaisi silti poksahdella - siis jos tuo virta kulkee tuntikausia.
Jos sulakkeen sijalla on luotettava terminen ylivirtasuoja, esim.
moottorinsuojakytkin, se voidaan asetella tuon johdolle sallitun
suurimman virran mukaan. Eli 1,5 mm2 johdostakin voisi silloin ottaa
jatkuvasti 15A virtaa. Oikosulun varalta tarvitaan viel� sulake, mutta
sen koko muistaakseni 1,5 mm2 johdolle sai olla 25A. Moottorik�yt�iss�
t�ll�inen mitoitus on tavallista eli johtoa ei mitoiteta sulakkeen
mukaan vaan termisen ylivirtasuojan mukaan.