Sähköjä asentamaan
Hannu Koskenvaara
Olen ymmärtänyt, että kaikenlaisten kiinteästi sähköverkkoon
asennettujen asennusten teko on kielletty, mutta irrallisia
(pistokkeella kytkettäviä) laitteita saa tehdä omaan käyttöön. Miten
lakiherrat suhtautuvat siihen, että tilaan kWh-mittarin ihan
virallisesti ja asennutan siihen yhden kolmivaihepistorasian. Sitten
asennan rakennukseen (esim. kesämökkiin) sähköt korkeamman omakätisesti
ja kytken ne vastaavaan kolmivaihepistokkeeseen ? Sittenhän viritys on
irrallinen sähkölaite, joka ei ole kiinteästi verkkoon kytketty. Vai
onko lainsäätäjä toista mieltä ?
PS. Tiedän kyllä, että mokaamalla voi polttaa kämpän sekä tappaa itsensä
ja puoli kylää. Ja myydäkään ei rakennusta kannata, ellei pura
asennuksia.
Hannu Koskenvaara
Eetu Viitala
Hannu Koskenvaara kirjoitti viestissä
<37D516AF.9CF75350@ei_sontaa.cc.hut.fi>...
Ei kannate tehdä koska mittari maksaa jo paljon ( eli normaalituloiselle ).
ja toisaalta se mittari pitäisi kytkeä sähkölaitoksella. tai joku muu
henkilö jolla on lupa.
Epäilen että tähänkin tilanteeseen on joku laki joka kieltää kyseisen
toiminnan
Erkki Näsi
Hannu Koskenvaara kirjoitti viestissä
<37D516AF.9CF75350@ei_sontaa.cc.hut.fi>...
>Terve
>
>Olen ymmärtänyt, että kaikenlaisten kiinteästi sähköverkkoon
>asennettujen asennusten teko on kielletty, mutta irrallisia
>(pistokkeella kytkettäviä) laitteita saa tehdä omaan käyttöön. Miten
>lakiherrat suhtautuvat siihen, että tilaan kWh-mittarin ihan
>virallisesti ja asennutan siihen yhden kolmivaihepistorasian. Sitten
>asennan rakennukseen (esim. kesämökkiin) sähköt korkeamman omakätisesti
>ja kytken ne vastaavaan kolmivaihepistokkeeseen ? Sittenhän viritys on
>irrallinen sähkölaite, joka ei ole kiinteästi verkkoon kytketty. Vai
>onko lainsäätäjä toista mieltä ?
>Hannu Koskenvaara
Eipä taida löytyä sellaista lainsäätäjää joka tulkitsisi rakennuksen
irralliseksi laitteeksi. Ja on kyllä hyvin paljon irrallisia
sähkölaitteita joihin ei asiaan perehtymättömän kannata
mennä sähköjä kytkemään.
Erkki Näsi
Hannu
Hannu Koskenvaara <hkoskenv@ei_sontaa.cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:37D516AF.9CF75350@ei_sontaa.cc.hut.fi...
> Terve
>
> Olen ymmärtänyt, että kaikenlaisten kiinteästi sähköverkkoon
> asennettujen asennusten teko on kielletty, mutta irrallisia
> (pistokkeella kytkettäviä) laitteita saa tehdä omaan käyttöön. Miten
> lakiherrat suhtautuvat siihen, että tilaan kWh-mittarin ihan
> virallisesti ja asennutan siihen yhden kolmivaihepistorasian. Sitten
> asennan rakennukseen (esim. kesämökkiin) sähköt korkeamman
> omakätisesti
> ja kytken ne vastaavaan kolmivaihepistokkeeseen ?
> Sittenhän viritys on
> irrallinen sähkölaite, joka ei ole kiinteästi verkkoon kytketty. Vai
> onko lainsäätäjä toista mieltä ?
Lähdetäänpä lopusta alkuun päin. Kuvaamasi viritys ei ole kiinteä asennus,
mutta se on ns. puolikiinteä liitäntätavaltaan. Muu osa siitä asennuksesta
onkin sitten kiinteää ja täydellisesti kaikkien sähkölakien ja määräysten
alaista.
Kuvaamaasi liitäntätapaa saa käyttää vain tilapäisissä asennuksissa eli
lähinnä työmaasähköt, työmaaparakit, sekä asuntoautot/vaunut ja tietenkin
kone- tai laiteyksiköt joissa asennuksen laajuus on hyvin rajallinen.
Omakotitalo ei ole asennuksiltaan laajuudeltaan vähäinen. Tällöinkin
määräykset vaativat huolehtimaan nopean poiskytkennän toteutumisesta. Esim.
asuntovaunun asennus on tarkastuspakon alainen eli kesämökkisi omat
viritelmät pitäisi tarkastaa. Tarkastajalta edellytetään tiettyä
ammattitaitoa ja varmaa on että harvassa on sellaisia ammattimiehiä jotka
ottaisivat ns. tees se itse miehen viritelmät vastuulleen. En minä ainakaan
30 vuoden ammattikokemuksen jälkeen nimeäni raapustaisi
tarkastuspöytäkirjaan kuin korkeintaan hylättyyn.
Kun on kerran ollut kunnolla verenmaku suussa (ilmiö sähköiskusta) ja
vuosien varrella nähnyt jos jonkinlaista tee se itse viritelmää. En voi kuin
ihmetellä miksi ei vahinkoja ole enempää sattunut. Hyvää tuuria kenties,
mutta kannattaako riskinotto.??
Pahimmillaan olen nähnyt jatkojohdon tuvasta pihasaunaan. Pistotulpasta
lähti kalustejohto jota oli matkalla jatkettu lähes kaikella mahdollisella
sähköä johtavalla taisi olla piikkilankaakin matkalla. Pesukone pyöri
iloisesti saunassa ja isäntä oli iloinen, kunnes muija koski väärällä
hetkellä koneeseen ja lopetti hengittämisen.
Toivon että TE kaikki elektroniikan harrastajat uskotte että sähkölait ja
asetukset ovat tehty meidän kaikkien suojelemiseksi. Ammattilaiset eivät
säädöksillä ja varoituksilla tee itseään tärkeäksi, Elektroniikka on hyvä
harrastus ja hyvään harrastukseen kuuluu että ottaa selvää perusteista
turvallisuus mielessä. Sähkölaki suo harrastelijallekin rakentamisen ja
kokeilemisen ilon, mutta edellyttää että aina turvallisuus on NUMERO 1.
Iloista ja turvallista harrastusta
Hannu J. Hanhijärvi
han...@sci.fi
J. Reinikainen
asiaa:
> Lähdetäänpä lopusta alkuun päin. Kuvaamasi viritys ei ole kiinteä asennus,
> mutta se on ns. puolikiinteä liitäntätavaltaan. Muu osa siitä asennuksesta
> onkin sitten kiinteää ja täydellisesti kaikkien sähkölakien ja määräysten
> alaista.
>
> Kuvaamaasi liitäntätapaa saa käyttää vain tilapäisissä asennuksissa eli
> lähinnä työmaasähköt, työmaaparakit, sekä asuntoautot/vaunut ja tietenkin
> kone- tai laiteyksiköt joissa asennuksen laajuus on hyvin rajallinen.
> Omakotitalo ei ole asennuksiltaan laajuudeltaan vähäinen. Tällöinkin
> määräykset vaativat huolehtimaan nopean poiskytkennän toteutumisesta. Esim.
> asuntovaunun asennus on tarkastuspakon alainen eli kesämökkisi omat
> viritelmät pitäisi tarkastaa. Tarkastajalta edellytetään tiettyä
> ammattitaitoa ja varmaa on että harvassa on sellaisia ammattimiehiä jotka
> ottaisivat ns. tees se itse miehen viritelmät vastuulleen. En minä ainakaan
> 30 vuoden ammattikokemuksen jälkeen nimeäni raapustaisi
> tarkastuspöytäkirjaan kuin korkeintaan hylättyyn.
> Hannu J. Hanhijärvi
> han...@sci.fi
Muuttuuko kuvio jotenkin, jos olisi esim. asuntovaunu kiinteine
asennuksineen, mutta sitä ei liitettäisi koskaan "yleiseen
sähköverkkoon", vaan syöttö otettaisiin omasta aggregaatista
mainitulla puolikiinteällä tavalla? Pohdimme tätä kerran
kahvipöydässä ja ratkaisemattomaksi jäi.
Miten määräykset suhtautuvat kiinteisiin tarkastamattomiin
asennuksiin, joissa käytetään suojajännitettä?
Ihan vain varmuuden vuoksi mainittakoon, että en ole etsimässä
porsaanreikää tai aidan matalinta kohtaa päästä eroon tarkas-
tusvelvollisuudesta. Tarkoitus on saada hieman valoa mieltä
askarruttamaan jääneisiin tapauksiin.
--Jukka
--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.
jouko moisander
> Esim.
> asuntovaunun asennus on tarkastuspakon alainen eli kesämökkisi omat
> viritelmät pitäisi tarkastaa.
Hmm.. Eikös tarkastuspakko poistunut jo omakotitaloiltakin.
jouko
Mika Luukkanen
Oheisesta osoitteesta löyty muutama esimerkkitapaus todellisesta elämästä...
http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus/rekisterit/sahkotapaturmat.htm
Tilastoihin voi päätyä sivullisenakin. Vaikka itse olet kuinka varovainen,
saattaa saunomaan pyydetty kaveri ottaa parin pullollisen jälkeen kiinni
väärästä paikasta ja päätyä autuaammille metsästysmaille.
--
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis Email: mika.lu...@eke.fi
EKE-Electronics LTD Work : +358-9-613 03 233
Piispanportti 7 Fax : +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO GSM : +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Kari Hartikainen
> Pahimmillaan olen nähnyt jatkojohdon tuvasta pihasaunaan. Pistotulpasta
> lähti kalustejohto jota oli matkalla jatkettu lähes kaikella mahdollisella
> sähköä johtavalla taisi olla piikkilankaakin matkalla. Pesukone pyöri
> iloisesti saunassa ja isäntä oli iloinen, kunnes muija koski väärällä
> hetkellä koneeseen ja lopetti hengittämisen.
Yhdellä ystävälläni pesukone poltti sulaketta. Kyseli sitten, että mikähän
mahtaa olla vikana. Kehotin tarkastamaan liitäntäjohdon ja jos se on
kunnossa niin kehotin viemään huoltoon. Kuukauden päästä kävin kylässä ja
ajattelin vilkasta pesukonetta. Kaveri oli vaihtanut liitäntäjohdoksi
pöytävalaisimissa käytetettävää johtoa. Kone on toiminut johdon vaihdon
jälkeen... kuulema.... Sen verran nousi niskavillat pystyyn, että päätin
pitää turpani kiinni jos joku vielä kyselee neuvoja sähköasennuksien/vikojen
suhteen.
Hannu
Tarkastusmenettely muuttui, ei poistunut.
Asennuksista on tehtävä aina tarkastus ennen käyttöön ottoa. Tarkastuksen
tekee asentaja ja / tai firman vastuuhenkilö. Tarkastuksesta on oltava
pöytäkirja.
Hannu
Hannu
J. Reinikainen <jukka.re...@sotkua.triplan.htk.fi> kirjoitti
viestissä:37d635ce....@news.inet.fi...
> Muuttuuko kuvio jotenkin, jos olisi esim. asuntovaunu kiinteine
> asennuksineen, mutta sitä ei liitettäisi koskaan "yleiseen
> sähköverkkoon", vaan syöttö otettaisiin omasta aggregaatista
> mainitulla puolikiinteällä tavalla? Pohdimme tätä kerran
> kahvipöydässä ja ratkaisemattomaksi jäi.
Asennuksen on oltava hyväksyttysti tehty ja asianmukaisesti tarkastettu.
Käyttöönotosta on tehtävä ilmoitus.
> Miten määräykset suhtautuvat kiinteisiin tarkastamattomiin
> asennuksiin, joissa käytetään suojajännitettä?
Määräykset koskevat. Raja on muistaakseni 50 voltissa. Ei sattumoisin ole
kirjat tässä käsillä ja kaikkea ei jaksa aina varmuudella muistaa. Itse
suhtaudun aina määräysten mukaan vaikka jännite olisi pieni 12 v. Palon
vaara kun on olemassa pienoisjännitteelläkin.
Jo 4,5 voltin paristolla ja vanhalla perinteisellä soittokellolla saa aikaan
sellaisen säväykset että rensselit putoavat käsistä. Induktiivinen
"takapotku" hyväilee tuntohermoja.
Hannu
jouko moisander
Tätähän minä tarkoitin, voi tehdä työn ja sitten tarkastaa sen....
jouko
Hannu
jouko moisander <jouko.m...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:37D73AA9...@nokia.com...
> Tätähän minä tarkoitin, voi tehdä työn ja sitten tarkastaa sen....
Tarkastuspakko se silti on edelleen ja tarkastajalta vaaditaan tietty
ammattitaito. Kohde voi myös joutua perinteisen mukaisen tarkastukseen
käyttöönoton jälkeen, jolloin tarkastus kiinnittää huomiota myös siihen että
miten tarkastus on tehty ennen käyttöönottoa.
J. Reinikainen
seuraavaa:
>
> J. Reinikainen <jukka.re...@sotkua.triplan.htk.fi> kirjoitti
> viestissä:37d635ce....@news.inet.fi...
>
> > Muuttuuko kuvio jotenkin, jos olisi esim. asuntovaunu kiinteine
> > asennuksineen, mutta sitä ei liitettäisi koskaan "yleiseen
> > sähköverkkoon", vaan syöttö otettaisiin omasta aggregaatista
> > mainitulla puolikiinteällä tavalla? Pohdimme tätä kerran
> > kahvipöydässä ja ratkaisemattomaksi jäi.
>
> Asennuksen on oltava hyväksyttysti tehty ja asianmukaisesti tarkastettu.
> Käyttöönotosta on tehtävä ilmoitus.
>
> Hannu
Kenelle tässä tapauksessa ilmoitus tehtäisiin? Paikallinen
sähkölaitos tuskin on kiinnotunut omalla voimalala toimivasta
kiinteistöstä, jolla ei ole sähköliittymää. Kunnan rakennus-
tarkastajalle? Rakennustarkastus haluaa ainakin täälläpäin
otteen tarkastuspöytäkirjasta, kun rakennus hyväksytään esim.
asumiskäyttöön.
Juhani Rantanen
> Eipä taida löytyä sellaista lainsäätäjää joka tulkitsisi rakennuksen
> irralliseksi laitteeksi. Ja on kyllä hyvin paljon irrallisia
> sähkölaitteita joihin ei asiaan perehtymättömän kannata
> mennä sähköjä kytkemään.
Hyvänä esimerkkinä on se, että kuinka moni tee-se-itse-asentaja
ymmärtää esimerkiksi maadoitetun ja maadoittamattoman pistorasian
eroa? Puuttuva ymmärrys tässä suhteessa on hengenvaarallista, ja
tuollainen tumpelo saattaa sekä itsensä että muut hengenvaaraan
virityksillään.
--
Juhani Rantanen
-- This message is best viewed on 80x25 terminal with 2 colors
and a non-proportional font
sfnet.atk.linux-FAQ: <URL: http://www.hut.fi/u/kvalo/sal-faq/>
Juhani Rantanen
> Määräykset koskevat. Raja on muistaakseni 50 voltissa. Ei sattumoisin ole
> kirjat tässä käsillä ja kaikkea ei jaksa aina varmuudella muistaa. Itse
> suhtaudun aina määräysten mukaan vaikka jännite olisi pieni 12 v. Palon
> vaara kun on olemassa pienoisjännitteelläkin.
Esimerkiksi eräällekin entiselle autonasentajalle tuli kallis
lasku, kun hän irrotti rekan akun navoista ensimmäisenä
plusjohtimen, ja se sattuikin osumaan rekan kuoreen...
> Jo 4,5 voltin paristolla ja vanhalla perinteisellä soittokellolla saa aikaan
> sellaisen säväykset että rensselit putoavat käsistä. Induktiivinen
> "takapotku" hyväilee tuntohermoja.
Samoin 9 V paristolla ja loisteputken kuristimella:-)
Hannu
J. Reinikainen <jukka.re...@sotkua.triplan.htk.fi> kirjoitti
viestissä:37d7716d....@news.inet.fi...
TUKESiin.
.
J. Reinikainen
seuraavaa:
> TUKESiin.
Kiitos. Siis ilmoitus käyttöönotosta tehdään TUKESiin.
Tässä siihen sopiva linkki:
http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus/lomakkeet/sahko_lomakkeet.htm
--Jukka
Asko Mäntyranta
Voiko itsetehdyn sähköasennuksen tarkastuttaa jotenkin ja
saada vielä hyväksytyksikin?
Siis edellyttäen tietysti, että se on tehty oikein.
T:Asko
Hannu
Asko Mäntyranta <asc...@saunalahti.fi> kirjoitti
viestissä:37d8b054...@news.freenet.fi...
Kepulikonstilla ehkä, jos joku ammattimies on riittävän hullu ottamaan myös
vastuun, koska se ei pääty heti kun työ on tarkastettu ja hyväksytty.
JiiPee
>
> Terve
>
> Olen ymmärtänyt, että kaikenlaisten kiinteästi sähköverkkoon
> asennettujen asennusten teko on kielletty, mutta irrallisia
> (pistokkeella kytkettäviä) laitteita saa tehdä omaan käyttöön. Miten
Siis sä saat vaihtaa rikkoutuneen liitosjohdon esim. porakoneeseen. Saat
tehdä yksi vaiheisen jatkoroikan HENKILÖKOHTAISEEN KÄYTTÖÖN (Älä lainaa
naapurille tai voit olet liemessä jos hänelle jotain käy roikan kanssa
pelehtiessä.) Eli et saa tehdä 230V toimivaa lämpöpatteria esimjerkiksi
itse.
> lakiherrat suhtautuvat siihen, että tilaan kWh-mittarin ihan
> virallisesti ja asennutan siihen yhden kolmivaihepistorasian. Sitten
> asennan rakennukseen (esim. kesämökkiin) sähköt korkeamman omakätisesti
> ja kytken ne vastaavaan kolmivaihepistokkeeseen ? Sittenhän viritys on
> irrallinen sähkölaite, joka ei ole kiinteästi verkkoon kytketty. Vai
> onko lainsäätäjä toista mieltä ?
Ei ole irrallinen vaan kiinteä, koska johdot on mitä ilmeisimmin
naulattu kiinni. Sähköliesi on esim. yleensä puolikiinteä asennus.
> PS. Tiedän kyllä, että mokaamalla voi polttaa kämpän sekä tappaa itsensä
> ja puoli kylää. Ja myydäkään ei rakennusta kannata, ellei pura
> asennuksia.
Joo unohda koko homma, koska muuten voit unohtaa vakuutuksenkin mökkiin.
JiiPee
Ville Keskilohko
>>
>>Olen ymmärtänyt, että kaikenlaisten kiinteästi sähköverkkoon
>>asennettujen asennusten teko on kielletty, mutta irrallisia
>>(pistokkeella kytkettäviä) laitteita saa tehdä omaan käyttöön. Miten
>>virallisesti ja asennutan siihen yhden kolmivaihepistorasian. Sitten
>>asennan rakennukseen (esim. kesämökkiin) sähköt korkeamman omakätisesti
>>ja kytken ne vastaavaan kolmivaihepistokkeeseen ? Sittenhän viritys on
>>irrallinen sähkölaite, joka ei ole kiinteästi verkkoon kytketty. Vai
>>onko lainsäätäjä toista mieltä ?
>
Kyllä minä tulkitsisin tuon sähköurakoinniksi, tarkemmin ns.
omatarveurakoinniksi, jolloin hommaan kyllä tarvitaan tietty pätevyys.
Kannattaa katsoa vaikka TUKES:n sivuilta
(www.tukes.fi/sähköturvallisuus) KTM:n päätös 516/1996 sähköalan
töistä. Tässä katkelmia kyseisestä päätöksestä koskien
omatarveurakointia (pykälä 29).
Ville Keskilohko
1 §
Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä
sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä.
Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen ja -laitteiston purkutyötä, jos
laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti
jännitteettömäksi.
Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa
tai häiriötä
10 §
Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia
sähköalan töitä:
1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden
peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien,
liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-,
korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,
2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai
120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä,
3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu
tahattomalta koskettamiselta, sekä
4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä
liittyy sähköalan harrastustoimintaan.
Vaatimus ammattitaitoa edellyttävissä sähköalan töissä
11 §
Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman alansa sähkö-
ja käyttötöitä ja valvomaan niitä katsotaan henkilö, joka on kyseisiin
töihin opastettu ja jolla on
1) sähköalan diplomi-insinöörin, insinöörin tai teknikon tutkinto,
2) sähköalan ammattitutkinto tai yliasentajan erikoisammattitutkinto
taikka vastaavat tutkinnot,
3) hyväksytysti suoritettu sähköalan oppisopimuskoulutus,
4) ammattikoulun tai vastaavan koulun kaksivuotinen sähköalan koulutus
ja sen jälkeen kaksi vuotta työkokemusta kyseisissä sähköalan töissä
taikka kolmivuotinen sähköalan koulutus ja sen jälkeen vuosi vastaavaa
työkokemusta,
5) suoritettuna aikuiskoulutuskeskuksen sähköalan vähintään 50 viikon
kurssi ja sen jälkeen kolme vuotta työkokemusta kyseisissä sähköalan
töissä taikka
6) kuuden vuoden kokemus kyseisistä sähköalan töistä ja riittävät alan
perustiedot.
Sähkövoima-alan tehtävissä muun sähköalan kuin sähkövoimatekniikan
koulutuksen suorittaneilta edellytetään lisäksi vuosi sähkövoima-alaan
perehdyttävää työkokemusta tutkinnon tai koulutuksen jälkeen.
Jos kyse on yksittäiseen sähkölaite- tai sähkölaitteistoryhmään
kohdistuvista sähköalan töistä, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään
itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentista poiketen henkilö,
jolla on kahden vuoden työkokemus.
29 §
Sähköturvallisuuslain 12 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta ei vaadita:
1) käyttötöistä;
2) 10 §:ssä tarkoitetuista sähkötöistä;
3) sähkötyöstä, jonka tekee 11 §:n 1 ja 2 momentissa määritelty
henkilö ja joka kohdistuu tämän omassa tai lähisukulaisen hallinnassa
olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähkölaitteistoon;
lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia,
vanhempia ja isovanhempia; eikä
4) sellaisesta vähäisestä kertaluonteisesta sähkötyöstä, jonka
tekijällä on 12-14 §:ssä tarkoitettu kyseisen työn tekemiseen
oikeuttava pätevyystodistus.
Hannu Koskenvaara
Ville Keskilohko wrote:
> Kyllä minä tulkitsisin tuon sähköurakoinniksi, tarkemmin ns.
> omatarveurakoinniksi, jolloin hommaan kyllä tarvitaan tietty pätevyys.
> Kannattaa katsoa vaikka TUKES:n sivuilta
> (www.tukes.fi/sähköturvallisuus) KTM:n päätös 516/1996 sähköalan
> töistä. Tässä katkelmia kyseisestä päätöksestä koskien
> omatarveurakointia (pykälä 29).
> Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman alansa sähkö-
Kun minä valmistun diplomi-insinööriksi sähköosastolta, niin ilmeisesti
olen 11 §:n 1 momentissa määritelty henkilö. Vai pitäisikö olla
nimenomaan sähkövoima-alan DI itselle ja sukulaisille työskennellessäkin
?
Entä onko se kiinteä asennus, jos kiinnittää jatkojohdon seinään tai jos
se kulkee seinään poratun reiän läpi ?
Kyseinen mökki, johon asennukset tulevat on ikivanha ja laho, jolla ei
ole arvoa pennin vertaa. Se ei ole edes vakuutettu. Se on myöhemmin
tarkoitus korvata uudella, johon sitten voi sähkötkin asentaa
"kunnolla", mutta nykyiseen ei ole viisasta teettää kalliita sähkötöitä.
Ja uskon kykeneväni tekemään sellaiset asennukset, joilla saa muutaman
lampun palamaan ja pistorasian toimimaan. Tarkoituksena ei ole tehdä
hommia vuosisadan alun malliin, jolloin eristämättömät metallilangat,
joissa kulki verkkojännite, oli kiinnitetty posliinieristeillä seinään.
Sellainen asennus oli käytössä aikanaan isovanhempieni luona, tosin
ulkorakennuksessa. :)
Hannu Koskenvaara
JiiPee
> Muuttuuko kuvio jotenkin, jos olisi esim. asuntovaunu kiinteine
> asennuksineen, mutta sitä ei liitettäisi koskaan "yleiseen
> sähköverkkoon", vaan syöttö otettaisiin omasta aggregaatista
> mainitulla puolikiinteällä tavalla? Pohdimme tätä kerran
> kahvipöydässä ja ratkaisemattomaksi jäi.
Ei. Yli 50 VAC ja jokakodin rane ei enää saa viritellä.
> Miten määräykset suhtautuvat kiinteisiin tarkastamattomiin
> asennuksiin, joissa käytetään suojajännitettä?
Nämä ovat asennuksia joita jokakodin rane saa tehrä.
Markus Peuhkuri
Hannu> perusteista turvallisuus mielessä. Sähkölaki suo
Hannu> harrastelijallekin rakentamisen ja kokeilemisen ilon, mutta
Mites muuten on tilanne kiinteästi sähköverkkoon kytkettävistä
tarvikkeista? Mitään ennakkotarkistusta ei kai nykyään ole, eli voiko
Rane kasata sähkölaitteen (esim. himmentimen) kunhan asennuksen tekee
asianmukaiset oikeudet omaava taho? Mikä on vastuukysymys tässä
tapauksessa jos esimerkin himmenennin muuttuukin kirkastimeksi?
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@iki.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
--------------------------------------------------------------------------
Parempi on kourallinen levossa kuin kahmalon täysi vaivaa nähden ja
tuulta tavoitellen. - Saarnaajan kirja 4:6
Hannu
> Mites muuten on tilanne kiinteästi sähköverkkoon kytkettävistä
> tarvikkeista? Mitään ennakkotarkistusta ei kai nykyään ole, eli voiko
> Rane kasata sähkölaitteen (esim. himmentimen) kunhan asennuksen tekee
> asianmukaiset oikeudet omaava taho? Mikä on vastuukysymys tässä
> tapauksessa jos esimerkin himmenennin muuttuukin kirkastimeksi?
Rakennetun laitteen voi tarkastuttaa tai jos kyseessä on suurempi sarja niin
silloin mallikappaleen ja valmistussysteemin. Yksittäisen laitteen kohdalla
hinta vain on aika kova. Tarkastus tuo tietenkin pientä lievennystä
vastuuseen mutta ei vapauta siitä kokonaan. Nykyään on tuotevastuulaki ja
ties minkälaiset direktiivit jotka on syytä muistaa. Korvaukset ja vastuut
voivat olla lähes kohtuuttomat viimeaikaisen oikeuskäytännön yleistyessä.
Kiinteään asennukseen ei saa käyttää Ranen rakentelun tuotoksia ja tuskin
kukaan vastuuntuntoinen ammattilainen niitä asentaisi eli ottaisi tekelettä
vastuulleen. Mieleen tulee että periaatteessa esimerkiksi ryhmäkeskuksen
voisi koota itse kunhan on työhön asianmukaisesti perehdytetty, työ tehdään
hyväksytyn sähkötyönjohdon valvonnassa (luvanhaltijan) ja osina käytetään
tarkoitukseen soveltuvia osia ja kompponentteja.
Jos ajatellaan että Rane rakentaa himmentimen ja asentaa sen itse
valokytkimen tilalle. Vastuu on yksiomaan hänen mikäli vahinkoja syntyy.
Vakuutusyhtiöt ovat tulipalotilanteissa varsinaisia ketkaleita jos tapaavat
palon syyn selvityksessä "tee se itse miehen viritelmiä" ja harrastelu
rakennelmia, vaikka palo ei niistä johtuisikaan. Silloin nimittäin kaikkea
tongitaan tikulla ja suurennuslasilla.
En millään muotoa halua tappaa elektroniikan harrastamista viimeaikaisin
vastauksineni. Lait on lakeja ja säännöt on sääntöjä jotka on tarkoitettu
noudatettaviksi. Turvallisuus on tärkeintä ja siitä kannattaa jokaisen
harrastajan ja tee se itse miehen/henkilön pitää visusti huolta. Harrastaja
ottaa aina riskin. Neuvoa ja ohjeita kannattaa aina kysyä ammattilaisilta.
He eivät ole mitään tiukkapipoja.
Oikein valitut osat, riittävästi sulakkeita, pienet jännitteet, hyvät
eristeet, vikavirtasuojat, huolellisuus, huolellinen suunnittelu,
ammattimainen rakennustapa, hae oppia ja neuvoja, tarkasta työsi, tarkasta
työsi viellä kerran ennen sähkön kytkentää. Ole varovainen. Tässä
epävirallisesti lyhyet ohjeet.
Hannu
han...@sci.fi
Markus Peuhkuri
Hannu> Kiinteään asennukseen ei saa käyttää Ranen rakentelun
Hannu> tuotoksia ja tuskin kukaan vastuuntuntoinen ammattilainen
Lukaisin pikaisesti lakitekstiä ja sieltä ei nyt löytynyt
muita vaatimuksia kuin "tekninen tiedosto". Eli laitteiden
rakentaminen sinänsä olisi vapaata (kunhan tehdään
dokumentaatio, joka on säilytettävä 10 vuotta viimeisen
kappaleen valmistuksesta). Asennukseen ja huoltoon sen sijaan
on selkeät vaatimukset.
Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen
rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla
edellytyksillä:
1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä
kelpoisuus (töiden johtaja);
2) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella
henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito;
sekä
3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja
työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja
määräykset.
(löytyvät http://www.tukes.fi -> säädökset ->
sähköturvallisuus, kyselee (kuviin?) salasanoja, mutta voi
painaa cancelia)
Tietenkin kysymys voidaan myös asettaa siten, että laite, joka
kasataan kahdesta valmisosasta (erikseen hyväksyttyjä) ja
asennetaan onkin itseasiassa "sähkölaitteisto", jolloin sen
tekoa koskee nuo asennussäädökset.
Tilanne on siis se, että tarvittavaa verkkoon liitettävää
komponenttia ei ole (ilmeisesti) valmiina mistään saatavissa
mutta olisi yksinkertaisesti valmistettavissa kahdesta
valmisosasta.
Tietenkin on yksinkertaisempaa, jos saa valmiina.
Hannu
Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> kirjoitti
viestissä:mcur9js...@ws18.tct.hut.fi...
> Hannu> Kiinteään asennukseen ei saa käyttää Ranen rakentelun
> Hannu> tuotoksia ja tuskin kukaan vastuuntuntoinen ammattilainen
>
> Lukaisin pikaisesti lakitekstiä ja sieltä ei nyt löytynyt
> muita vaatimuksia kuin "tekninen tiedosto". Eli laitteiden
> rakentaminen sinänsä olisi vapaata (kunhan tehdään
> dokumentaatio, joka on säilytettävä 10 vuotta viimeisen
> kappaleen valmistuksesta). Asennukseen ja huoltoon sen sijaan
> on selkeät vaatimukset.
Pitäisi olla koko materiaali tässä käsillä, mutta näin lomalla ollen niitä
ei ole täällä kotona. Sähkölaki ja sähköturvallisuulaki, asetukset,
EU-säädökset ja standardit, sekä Tukesin (entinen Sähkötarkastuskeskus)
tiedonannot ja kiertokirjeet. Noista löytyy lakia täydentävää ja tulkitsevaa
tietoa ja niitä luetaan mahdollisessa käräjöinnissä viimeistä pilkkua
myöten.
Kyse olikin Ranen rakentelujen asentamisesta, vastuusta ja säädösten
mukaisuudesta. Kaikenlaista voi rakennella mutta on sitten eri asia kuinka
se täyttää vaatimukset käytössä ja vastuuta penättäessä.
> Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen
> rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla
> edellytyksillä:
Käytännössä tarkoittaa että em. sähkötöiden vastuullisella johtajalla on
muodollinen pätevyys eli hän on suorittanut vähintään S3-tutkinnon
hyväksytysti. Tutkinnon jälkeen kun omaa riittävän koulutuksen ja kokemuksen
voi hakea pätevyystodistusta Setistä.
> 1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä
> kelpoisuus (töiden johtaja);
Hän on sähkötöidenjohtaja eli ei siis kuka tahansa. Sähkötöiden vastaava
johtaja on se "jonka päätä vaaditaan vadille" kun vastuuta selvitellään. Hän
aina viimekädessä vastaa työntekijöidensä ja alaistensa virheistä. Eli se
kaveri joka täällä kirjoitti joskus olevansa DI, se ei viellä riitä. Hänen
on suoritettava tutkinto S3, S2 tai S1 ja omattava viellä riittävä kokemus.
Seti sitten suorittaa arvioinnin voiko pätevyyden myöntää. Teorian ja
käytännön on lyötävä kättä jotta paperin saa haltuunsa.
> 2) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella
> henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito;
> sekä
Riittävä kelpoisuus on riittävä ammattitaito ja em. mudollinen pätevyys eli
jokin kolmesta tutkinnosta ja vain tutkintoa vastaavalla laajuudella. Tämä
tarkoittaa ammatinharjoittajaa.
> 3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja
> työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja
> määräykset.
Siis juuri suoritettu tutkinto ja Setin pätevyystodistus. Yleismittari,
eristysvastusmittari, jännitteenkoetin, asennustesteri yms.
> Tietenkin kysymys voidaan myös asettaa siten, että laite, joka
> kasataan kahdesta valmisosasta (erikseen hyväksyttyjä) ja
> asennetaan onkin itseasiassa "sähkölaitteisto", jolloin sen
> tekoa koskee nuo asennussäädökset.
Koskee sitä yksittäistäkin laitetta.
> Tilanne on siis se, että tarvittavaa verkkoon liitettävää
> komponenttia ei ole (ilmeisesti) valmiina mistään saatavissa
> mutta olisi yksinkertaisesti valmistettavissa kahdesta
> valmisosasta.
Hyvä esimerkki on sähkökeskus, joka monasti on tarpeen kalustaa kulloistakin
kohdetta vastaavaksi. Keskus kootaan kompponenteista mutta sitäkin koskee
koko joukko määräyksiä ja kuka tahansa sitä ei saa koota. Eikä itseasiassa
osaakkaan jos ei ole siihen koulutettu ja opastettu.
> Tietenkin on yksinkertaisempaa, jos saa valmiina.
Näinhän se on, mutta ei nyt tuhota kokonaan harrastamisen iloa ja
kokeilemisen nautintoa. Siihen vain liittyy omat vaaransa jotka on
tiedostettava ja sittenhän vasta harrastaminen on laadukasta kun selvittää
miten se tehdään oikein ja mahdollisimman turvalliseksi.
Sanoisin vielä että "luulo ei ole tiedon väärtti" (vanha kansanviisaus joka
pitää paikkansa sähkönkin kanssa).
Hannu