Kuristimista
Stone
2 x 125W kuristinta ja pistää niiden perään 250W SpNa:n?
Olisi vain noita 80/125W kuristimia ja mietin josko niistä olisi mahdollista
viritellä. Lamput on sen verran kalliita ja kun ei Sähkövoimatekniikan
kirjakaan
asiasta valaise, olisi huojentavaa saada tieto täältä..
-S
Marska
No ei ainakaan sarjaan kytkemällä. Kaksi rinnakkain menee jo lähelle.
Paras olisi kokeilla mitata 250W lampun ottama virta oikeankokoisen 250W
kuristimen kanssa ja sitten verrata sitä kahden rinnankytketyn 125W
kuristimen kanssa.
Marska
Stone
> No ei ainakaan sarjaan kytkemällä. Kaksi rinnakkain menee jo lähelle.
> Paras olisi kokeilla mitata 250W lampun ottama virta oikeankokoisen 250W
> kuristimen kanssa ja sitten verrata sitä kahden rinnankytketyn 125W
> kuristimen kanssa.
Aivan.
Nyt ei kyllä ole 250W kuristinta, joten enpä voi kokeilla.
Kiinnostaa lisäksi pari muuta seikkaa,
Liian isolla (W) kuristimella pienempi lamppu kaiketi poksahtaa,
kuinkas on toisin päin, syttyykö edes vai palaako himmeämmin vain?
Vanhoissa valaisimissa ei nähtävästi ole konkkaa mukana rinnan kuristimen
kanssa
kuten kaikissa uusissa. Onko konkan pääasiallinen tehtävä pidentää jomman
kumman,
lampun tai kuristimen elinikää vai onko se eliminoimassa välkkymistä?
-S
Ari Savolainen
> Aivan.
> Nyt ei kyllä ole 250W kuristinta, joten enpä voi kokeilla.
> Kiinnostaa lisäksi pari muuta seikkaa,
> Liian isolla (W) kuristimella pienempi lamppu kaiketi poksahtaa,
> kuinkas on toisin päin, syttyykö edes vai palaako himmeämmin vain?
Pienempi lamppu poksahtaa ylisuureen virtaan, pienet ylitykset lyhentää
elinikää, suuremmat aiheuttaa ylikuumenemisen ja paineen liiallisen
nousemisen, joka johtaa purkausputken särkymiseen.
Liian pienellä kuristimella, ei saa taas valotehoa, ja lyhentää myös elinikää.
Lamppu syttyy riippumatta kuristimesta. Olen esim. testannut aina jollain
onnettomalla kuristimella, yhdenkin kerran 40W loistepukten kuristimella 1000W
elohopealampun pistin päälle.
liian suurta lamppua käytettäessä liian pienellä kuristimella, saatetaan
sitten polttaa kuristin (lamppujännite ei nouse riittävästi, jonka seurauksena
lamppuvirta ei laske). Kuristin taas yleensä palaa enemmän tai vähemmän
oikosulkuun, jonka jälkeen räjäytetään lamppu ja sulake.. :D
Kuristimien tyypeillä on kanssa vaikutusta, ja jos haluaa lampun palavan
"optimaalisesti" käyttää juuri nimenomaiselle polttimelle sopivaa kuristinta.
Mikäli sekin riittää että lampun käyttöiästä saa hyötyyn esim. vain 50%,
kuristimen tyypillä ei siinä tapauksessa suuremmin ole merkitystä.
> Vanhoissa valaisimissa ei nähtävästi ole konkkaa mukana rinnan
> kuristimen kanssa
> kuten kaikissa uusissa.
Enpä ole kuristimen rinnalla nähnyt ikinä, mutta verkkoliitännän rinnalla
toki. Kyseessä on kompensointikondensaattori jonka tarkoitusena on vähentää
loisvirtaa (johtojen kuormitusta).
> Onko konkan pääasiallinen tehtävä pidentää
> jomman kumman,
> lampun tai kuristimen elinikää vai onko se eliminoimassa välkkymistä?
Konkka vaikuttaa vain siihen, että kuristimen vaatima loisvirta tuotetaan jo
siinä valaisimessa kun muuten se tuotettaisiin lähimmällä voimalaitoksella.
--
Ari Savolainen
* Korjaa sähköpostiosoitetta jos sitä kautta vastaat *
Marska
>>Vanhoissa valaisimissa ei nähtävästi ole konkkaa mukana rinnan
>>kuristimen kanssa
>>kuten kaikissa uusissa.
>
>
> Enpä ole kuristimen rinnalla nähnyt ikinä, mutta verkkoliitännän rinnalla
> toki. Kyseessä on kompensointikondensaattori jonka tarkoitusena on vähentää
> loisvirtaa (johtojen kuormitusta).
>
Useimmmiten purkausvalaisimissa oleva konkka on kuitenkin pieni, esim.
0.1 uF ja se on vaimentamassa radiohäiriöitä. Sellaisen konkan sisällä
on useimmiten vielä sarjavastus esim. 100 ohmia.
Marska
Ari Savolainen
> Useimmmiten purkausvalaisimissa oleva konkka on kuitenkin pieni, esim.
> 0.1 uF ja se on vaimentamassa radiohäiriöitä. Sellaisen konkan sisällä
> on useimmiten vielä sarjavastus esim. 100 ohmia.
Toki saattaa olla myös juuri tuo häiriönpoistokonkka, mutta kyllä niissä
nykyisissä kaikissa valaisimissa (lukuunottamatta elektronisella
liitäntälaitteella varustettuja) on myös kompensointikonkka, luokkaa 1uF-80uF.
Stone
> Enpä ole kuristimen rinnalla nähnyt ikinä, mutta verkkoliitännän rinnalla
> toki. Kyseessä on kompensointikondensaattori jonka tarkoitusena on
vähentää
> loisvirtaa (johtojen kuormitusta).
Aivan, olin vähän ajattelematon. Tietenkin syötön kanssa rinnan.
Paljonkos on 250W kuristimessa virta-arvo?
Nyt ei ole nähtävillä, mutta edelleen kiinnostaa se kahden 125W:n
rinnankytkentä.
125:ssa on 1,15A.
Kuinkas voi olla mahdollista, että kuristimilla on niin paljon eroa?
Miten niitä edes pitäisi lajitella eri polttimoille?
S
Ari Savolainen
> Paljonkos on 250W kuristimessa virta-arvo?
Haluat tietää Na-lampun virran? Katson kirjasta.. No tässä esimerkki
kuristimen eroavaisuuksista: 250W Hg-lampun virta on 2,15A, kun taas
vastaavantehoisen Na-lampun virta on 3,00A
> Nyt ei ole nähtävillä, mutta edelleen kiinnostaa se kahden 125W:n
> rinnankytkentä.
> 125:ssa on 1,15A.
Sen pystynee varmaan laskemaan. 250W Suurpaine Na-lampun palojännite 100V ja
virta 3,00A. 125W Hg-lampun palojännite 125V ja 250W 130V.
> Kuinkas voi olla mahdollista, että kuristimilla on niin paljon eroa?
> Miten niitä edes pitäisi lajitella eri polttimoille?
Jotkut lamput vaativat vakiotehomuuntajan, ja esim pienpaine Na-lamppu toimii
joko hybridiliitäntäisiä tai hajakenttämuuntajalla käytettäviä.
Kaikki muut paitsi Hg-lamput vaativat käytännössä sytytyslaitteen. Ellei
lamppu itse sisällä sytytinlaitetta, Tällaisiakin Na-lamppuja on.
Voin toki tonkia varastoa, siellä muistaakseni piileskelee yksi tuollainen
250W HPS-kuristin.
REMo
Ari Savolainen wrote:
>
> Stone wrote:
>
> Sen pystynee varmaan laskemaan. 250W Suurpaine Na-lampun palojännite 100V ja
> virta 3,00A. 125W Hg-lampun palojännite 125V ja 250W 130V.
>
> > Kuinkas voi olla mahdollista, että kuristimilla on niin paljon eroa?
> > Miten niitä edes pitäisi lajitella eri polttimoille?
>
> Jotkut lamput vaativat vakiotehomuuntajan, ja esim pienpaine Na-lamppu toimii
> joko hybridiliitäntäisiä tai hajakenttämuuntajalla käytettäviä.
Olen tässä yrittänyt myös itse selvitellä noita kuristimien eroja.
Siis sitä, voiko monimetalli-, suurpainenatriumia- ja elohopealamppua
käyttää samalla kuristimella, jos tehot ovat samat.
Vai liittyykö noiden ero sitten lampun virta- ja jännitearvoihin?
Noita lamppujahan myydään tietylle kuristintyypille erikseen.
Ajatuksena olisi laittaa 80W Hg-lampun tilalle Na sisäisellä sytyttimellä
tai MM omalla sytyttimellä. Sytytin on kuristimesta riippumaton.
B-kyssäri:
80W-Hg välkähtelee ja 250W-MM myös, mutta samalla kuristimella 250W-Na ei.
Mistä tuo satunnainen kirkkauseron muutos johtuu?
C-kyssäri:
Saako pienempiä Na-polttimoita RX7s-kannalla Suomesta?
Kantatyyppi on sama kuin (halpis)halogeenivalonheittimissä.
Ari Savolainen
> Olen tässä yrittänyt myös itse selvitellä noita kuristimien eroja.
> Siis sitä, voiko monimetalli-, suurpainenatriumia- ja elohopealamppua
> käyttää samalla kuristimella, jos tehot ovat samat.
> Vai liittyykö noiden ero sitten lampun virta- ja jännitearvoihin?
> Noita lamppujahan myydään tietylle kuristintyypille erikseen.
Erot tulevat juurikin lampun erilaisista palovirroista ja lamppujännitteistä,
vaikka teho olisikin sama. Yksi MM-lampputyyppi oli sellainen, että
MM-kuristimella valo oli eri värinen kuin Na-kuristimella, ja valotehossa oli
myös eroa.
Ei ole suositeltavaa käyttää lamppuja muilla liitäntälaitteilla kun mikä
lampulle kuuluu. Edelleenkin se vähentää vain lampusta saatavia käyttötunteja.
Pahimmassa tapauksessa lamppu menee pilalle jo sillä ensimmäisellä täydelle
teholle ajossa.
Testailussahan ei ole niinkään väliä, koska polttoajat eivät lähene sitä
useampaa tuntia yhteen soittoon päivässä.
> Ajatuksena olisi laittaa 80W Hg-lampun tilalle Na sisäisellä
> sytyttimellä tai MM omalla sytyttimellä. Sytytin on kuristimesta
> riippumaton.
Osramin kirjan mukaan 70W sisäisellä sytyttimellä varustettua lamppua saa
käyttää ainoastaan Na-kuristimella. 125W Hg-kuristemelle käypänen Na-lamppu
olisi 110W korvaava Na-lamppu. se on myös sisäisellä sytyttimellä. Mutta
Na-lampulla on suurempi virta ja sitä Hg-kuristin ei välttämättä kestä.
Tuosta sytyttämisestä vielä, että nämä pienitehoiset, ei sisäisellä
sytyttimellä olevat 50W-70W Na-lamput saa syttymään myös yhdellä toisella
tavalla. Tämä konsti on kuitenkin sellainen jota ei saa käyttää missään
kiinteässä asennuksessa.
> B-kyssäri:
> 80W-Hg välkähtelee ja 250W-MM myös, mutta samalla kuristimella
> 250W-Na ei. Mistä tuo satunnainen kirkkauseron muutos johtuu?
Millähän kuristimella näitä lamppuja käyttelet? 80W kuristimellako? Vai sitä
yleistä välkähtelyä? Ainakin Hg-lamppu välkähtelee lämmetessään (riippuu
polttoasennosta) kun elohopeapisarat höyrystyvät kuumuudessa. Myös valokaaren
aseman muutos elektrodilla aiheuttaa välkkymistä. Na-lampun
välkkymättömyydestä en tiedä, ehkä kaasuseos on stabiilimpi kuin muissa
lampputyypeissä?
Tasasuuntausilmiö on muuten aika jännä nähtynä, muuten se ei ole yhtään jännä.
Kuristin joutuu erittäin koville, ja tätä esiintyy pääsääntöisesti vain
Na-lampuilla.
> C-kyssäri:
> Saako pienempiä Na-polttimoita RX7s-kannalla Suomesta?
> Kantatyyppi on sama kuin (halpis)halogeenivalonheittimissä.
Ei käy halogeenikanta koska kantaa ei ole suunniteltu kestämään yli 4kv
sytytyspulsseja. Pienin putkimallinen lienee 250W Na-lamppu ja 70W MM-lamppu.
Kannat näissä on jotain muuta kuin RX7s. Tuo 70 MM-lamppu on hyvin lähellä
samaa kantaa, mutta jännitekesto loppuu kuin seinään.
REMo
Ari Savolainen wrote:
>
>
> MM-kuristimella valo oli eri värinen kuin Na-kuristimella, ja valotehossa oli
> myös eroa.
Jep, valon väri muuttuu kun arvot eivät ole kohdallaan.
> Osramin kirjan mukaan 70W sisäisellä sytyttimellä varustettua lamppua saa
> käyttää ainoastaan Na-kuristimella. 125W Hg-kuristemelle käypänen Na-lamppu
> olisi 110W korvaava Na-lamppu. se on myös sisäisellä sytyttimellä. Mutta
> Na-lampulla on suurempi virta ja sitä Hg-kuristin ei välttämättä kestä.
Katselinkin Finnparttian luettelosta noita vastaavia, mutta selvyyttä
se ei tuonut kuristinongelmaan. Purkauslamput imevät kaiken mahdollisen
virran minkä saavat ja purkausjännite muuttuu lampun tyypin mukaan,
on lopputulos aivan jotain muuta kuin toivottua.
Taitaa olla parempi että käyttää Hg-polttimoita ja unohtaa koko asian.
> Tuosta sytyttämisestä vielä, että nämä pienitehoiset, ei sisäisellä
> sytyttimellä olevat 50W-70W Na-lamput saa syttymään myös yhdellä toisella
> tavalla. Tämä konsti on kuitenkin sellainen jota ei saa käyttää missään
> kiinteässä asennuksessa.
Kuristimen takapotku?
> > B-kyssäri:
> > 80W-Hg välkähtelee ja 250W-MM myös, mutta samalla kuristimella
> > 250W-Na ei. Mistä tuo satunnainen kirkkauseron muutos johtuu?
>
> Millähän kuristimella näitä lamppuja käyttelet? 80W kuristimellako? Vai sitä
> yleistä välkähtelyä? Ainakin Hg-lamppu välkähtelee lämmetessään (riippuu
> polttoasennosta) kun elohopeapisarat höyrystyvät kuumuudessa. Myös valokaaren
> aseman muutos elektrodilla aiheuttaa välkkymistä. Na-lampun
> välkkymättömyydestä en tiedä, ehkä kaasuseos on stabiilimpi kuin muissa
> lampputyypeissä?
Kuristin on lampputyypille tarkoitettu, 80W-Hg ja 250W-Na/MM ja
lamput kuristimille sopivat, sekä polttoasento on lampun mukainen(MM).
Välkähtelyllä tarkoitan käyntilämpötilassa tapahtuvaa välkkymistä,
joka muistuttaa kynttilän liekkiä. Palaa tasaiseen aikansa,
mutta alkaa sitten lepattamaan itsekseen.
Aika ärsyttävä ilmiö, kun tuota joutuu katselemaan.
Lamput ovat myös uusia, joten kulumisesta ei ole kyse.
Na-lampun valossa tosin näkyy sähköverkon taajuus stroboefektinä,
mitä noilla muilla ei huomaa.
> > C-kyssäri:
> > Saako pienempiä Na-polttimoita RX7s-kannalla Suomesta?
> > Kantatyyppi on sama kuin (halpis)halogeenivalonheittimissä.
>
> Ei käy halogeenikanta koska kantaa ei ole suunniteltu kestämään yli 4kv
> sytytyspulsseja. Pienin putkimallinen lienee 250W Na-lamppu ja 70W MM-lamppu.
> Kannat näissä on jotain muuta kuin RX7s. Tuo 70 MM-lamppu on hyvin lähellä
> samaa kantaa, mutta jännitekesto loppuu kuin seinään.
Tuli luettua huolimattomasti kuvastoja, halogeenilla kanta on R7s ja
purkauslampuilla RX7s. Vaikuttaisi X-versiossa olevan asemointi lampulle.
Jännitekesto on tosiaan ongelma häiriötilanteessa, kuten lampun puuttuessa.
Osramilla on 70W Na-lamppu RX7s kannalle MM lisäksi. Sivu 24 (5.21)
<http://www.osram.no/brosjyrer/english/K01KAP5_en.pdf>
Philipsin sivut valaistuksesta: (HID Lamps, HPL=Hg,HPI=MM,SON=Na)
<http://www.eur.lighting.philips.com/int_en/oem/ca/general/products/catalogue>
Ari Savolainen
> Katselinkin Finnparttian luettelosta noita vastaavia, mutta selvyyttä
> se ei tuonut kuristinongelmaan. Purkauslamput imevät kaiken
> mahdollisen virran minkä saavat ja purkausjännite muuttuu lampun
> tyypin mukaan,
> on lopputulos aivan jotain muuta kuin toivottua.
> Taitaa olla parempi että käyttää Hg-polttimoita ja unohtaa koko asian.
Ellet satu löytämään sytytysapuelektrodeilla olevaa MM-lamppua, siis jotain
70W. Ei tarvitse sytytinlaitteita, mutta mikä on lopputulos, sitähän ei voi
tietää kuin kokeilemalla.. :D
> Kuristimen takapotku?
Sama tapa kuin loisteputkien sytyttämisessä, kytkentä vain hieman erilainen..
Pienpainenatriumia olen kiusannut vaikka millaisilla hässäköillä. Ei satu
olemaan LPS-liitäntälaitteita, eikä tule olemaan kun pelkkä vakiotehomuuntaja
maksaa 150e. Siihen vielä konkka, sytäri ja en muista mitä muuta...
> Kuristin on lampputyypille tarkoitettu, 80W-Hg ja 250W-Na/MM ja
> lamput kuristimille sopivat, sekä polttoasento on lampun mukainen(MM).
> Välkähtelyllä tarkoitan käyntilämpötilassa tapahtuvaa välkkymistä,
> joka muistuttaa kynttilän liekkiä. Palaa tasaiseen aikansa,
> mutta alkaa sitten lepattamaan itsekseen.
Veikkaisin että tämä on ns. sisäänajon juttuja, joka kestää noin 100h. Oletkos
nähnyt loisteputken majakka-ilmiötä? Veikkaan että kyseessä on samansorttinen
valokaaren "pyöriminen"
> Aika ärsyttävä ilmiö, kun tuota joutuu katselemaan.
> Lamput ovat myös uusia, joten kulumisesta ei ole kyse.
> Na-lampun valossa tosin näkyy sähköverkon taajuus stroboefektinä,
> mitä noilla muilla ei huomaa.
Na-lampussa ei ole loisteainekerrosta. Pinta voi olla matta, mutta vain sen
takia että valokappale olisi isompi -> pienempi häikäisy. Tämä voi olla syynä
siihen että ei ole loisteainekerrosta tekemässä jälkihehkua.
> Tuli luettua huolimattomasti kuvastoja, halogeenilla kanta on R7s ja
> purkauslampuilla RX7s. Vaikuttaisi X-versiossa olevan asemointi
> lampulle. Jännitekesto on tosiaan ongelma häiriötilanteessa, kuten
> lampun puuttuessa.
Joo itse en tutkinut kantoja sen tarkemmin, eli oletin tuon tyypin olevan
oikein. Mutta kuitenkin, purkauslamppu ei käy halogeenikantaan, kokeiltu
juttu.. :D
REMo
Ari Savolainen wrote:
>
> REMo wrote:
>
> > Taitaa olla parempi että käyttää Hg-polttimoita ja unohtaa koko asian.
> Ellet satu löytämään sytytysapuelektrodeilla olevaa MM-lamppua, siis jotain
> 70W. Ei tarvitse sytytinlaitteita, mutta mikä on lopputulos, sitähän ei voi
> tietää kuin kokeilemalla.. :D
Virtaa MM vie 200mA enemmän (25%) kuin 80W-Hg. Palojännitettä
Osramin HQL:lle en löytänyt. Tiedä sitten mitä kuristin
tykkää tuosta erosta. Liitäntäteho noilla on sama, ~0.45A.
Sarastusvalona tuo voi jopa kestää. Tehokkaammissa polttimoissa
on vaatimukset on/off-ajoille, mikä on asian laita pienempien kanssa?
Sytytys ei ole ongelma, oma HV-sytytin kuristimen perään.
> > Kuristimen takapotku?
> Sama tapa kuin loisteputkien sytyttämisessä, kytkentä vain hieman erilainen..
Sytytin lampun rinnalle? Näkyi netistä tuon tyylinen löytyvän
korjausvinkki lankansa polttaneelle loisteputkelle. Ja myös maininta
kuristimen hajoamisesta lyhyen ajan kuluessa...
> Pienpainenatriumia olen kiusannut vaikka millaisilla hässäköillä. Ei satu
> olemaan LPS-liitäntälaitteita, eikä tule olemaan kun pelkkä vakiotehomuuntaja
> maksaa 150e. Siihen vielä konkka, sytäri ja en muista mitä muuta...
Tuohon hintaan saa jo kokonaisen spna-valaisimen. Vai onko tuo ppna sitten
joku hervottoman tehokas, joka on tarkoitettu vaikkapa parkkipaikan valaisuun?
> > joka muistuttaa kynttilän liekkiä. Palaa tasaiseen aikansa,
> Veikkaisin että tämä on ns. sisäänajon juttuja, joka kestää noin 100h. Oletkos
> nähnyt loisteputken majakka-ilmiötä? Veikkaan että kyseessä on samansorttinen
> valokaaren "pyöriminen"
Ei ole taida olla sisäänajostakaan kyse, koska tunteja on jo enemmän kuin 100,
mutta odotettuun elinikään nähden ovat vielä uusia.
Itse arvelen sen johtuvan jonkin tyyppisestä sisäisestä lämpösyklistä,
lamppu lämpenee ja jäähtyy ja teho muuttuu samalla.
Loisteputken majakkailmiö ei taida olla tuttu, ellei se sitten
tarkoita putkessa alueellisia kirkkausvaihteluita. Onnistuin
joskus aikoja sitten luomaan loisteputkeen "helminauhan"
omilla virtalähdekokeiluilla. Tummia ja vaaleita alueita peräkkäin.
> > Na-lampun valossa tosin näkyy sähköverkon taajuus stroboefektinä,
> Na-lampussa ei ole loisteainekerrosta. Pinta voi olla matta, mutta vain sen
Tosiaan, MM:ssä näkyy myös strobo, ei kuitenkaan yhtä selvästi kuin Na:lla.
> oikein. Mutta kuitenkin, purkauslamppu ei käy halogeenikantaan, kokeiltu
Pitää vielä miettiä kanta-asiaa uudelleen. E27 MM ja universaali...
Ari Savolainen
> Virtaa MM vie 200mA enemmän (25%) kuin 80W-Hg. Palojännitettä
> Osramin HQL:lle en löytänyt. Tiedä sitten mitä kuristin
> tykkää tuosta erosta. Liitäntäteho noilla on sama, ~0.45A.
> Sarastusvalona tuo voi jopa kestää. Tehokkaammissa polttimoissa
> on vaatimukset on/off-ajoille, mikä on asian laita pienempien kanssa?
> Sytytys ei ole ongelma, oma HV-sytytin kuristimen perään.
HQL on elohopea? ainakin opukseni mukaan. 80W Hg palojännite 115V, virta
0.80A, 75W MM palojännite 95V, virta 1.00A. Periaatteessa Hg-kuristin kun
antaa vähemmän virtaa, tuon 0.80A, nousee tuon MM lamppujännite tuonne 110V
hujakoille. Tiedä sitten pitäneekö paikkaansa, nuo MM-lamput on niin kalliita
ettei sellaista voi ostaa pelkän testailun nimissä..
Niin siis valmis HV-sytytin, vai onko sellaisen sisäisestä rakenteesta jotain
dokumenttia?
>> Sama tapa kuin loisteputkien sytyttämisessä, kytkentä vain hieman
>> erilainen..
>
> Sytytin lampun rinnalle? Näkyi netistä tuon tyylinen löytyvän
> korjausvinkki lankansa polttaneelle loisteputkelle. Ja myös maininta
> kuristimen hajoamisesta lyhyen ajan kuluessa...
Joo näin minä olen 70W Na-lampun sytytellyt, sekä elektronisella versiolla saa
35W LPS (piepainenatrium) syttymään. Sitten olen ihan omia virityksiä tehnyt,
joilla toimii enemmän tai vähemmän noi LPS:ät. 55W LPS on erittäin vaikea
saada pysymään johtavana ilman vakiotehomuuntajaa..
>> Pienpainenatriumia olen kiusannut vaikka millaisilla hässäköillä. Ei
>> satu olemaan LPS-liitäntälaitteita, eikä tule olemaan kun pelkkä
>> vakiotehomuuntaja maksaa 150e. Siihen vielä konkka, sytäri ja en
>> muista mitä muuta...
>
> Tuohon hintaan saa jo kokonaisen spna-valaisimen. Vai onko tuo ppna
> sitten joku hervottoman tehokas, joka on tarkoitettu vaikkapa
> parkkipaikan valaisuun?
Ai saa vai? mistä? :P
LPS on erittäin tehokas, yleensä moottoriteillä nähty. Valo on
monokromaattinen, eli sama kuin katsoisi elämää mustavalkoisena, jossa
valkoinen on korvattu oranssilla.... Valotehokkuus jopa 183lm/W (suurin) Valo
on muuten erittäin kammottava, mutta teho tekee käytöstä toisinaan järkevää.
Työvaloksi tuosta ei kuitenkaan ole, kun värien erottaminen on mahdotonta.
> Ei ole taida olla sisäänajostakaan kyse, koska tunteja on jo enemmän
> kuin 100, mutta odotettuun elinikään nähden ovat vielä uusia.
> Itse arvelen sen johtuvan jonkin tyyppisestä sisäisestä lämpösyklistä,
> lamppu lämpenee ja jäähtyy ja teho muuttuu samalla.
Kannattaa mitata lampun jännitettä. Siitä näkee "suoraan" toimintalämpötilan,
mitä korkeampi jännite, sitä kuumempi lamppu. Ja liitäntälaitteena tietenkin
lampulle suunniteltu...
> Loisteputken majakkailmiö ei taida olla tuttu, ellei se sitten
> tarkoita putkessa alueellisia kirkkausvaihteluita. Onnistuin
> joskus aikoja sitten luomaan loisteputkeen "helminauhan"
> omilla virtalähdekokeiluilla. Tummia ja vaaleita alueita peräkkäin.
Majakkailmiössä (esiintyy sisäänajossa ja yleisemmin T12 putkilla) valokaari
siirtyy putken kesiosista putken reunalle ja jonkinlaisen kaasunvirtauken
ansiosta alkaa kiertämään putken kehää ympäri. Erittäin omituisen tuntuista
jos ilmiö pyörii suhteellisen hitaasti (1kierros/sek). Joskus ilmiö ei esiinny
kuin puoleen putkeen asti ja välillä valokaari kiertyy korkkiruuvin tavoin
putken sisäpintaa pitkin.. :D
Minkälaisia virtalähteitä olet väsäillyt? verkkojännitettä syöviä vai
akkutoimisia inverttereitä? En ole itse kyennyt juuri 8W loisteputkea
parempaan saavutukseen akkutoimisilla jutuilla kun ei ole noita
muuntajarunkoja sitten ainuttakaan.. Jos löytyy kytkiksiä voisin ottaa
mielelläni vastaan.. :D
> Tosiaan, MM:ssä näkyy myös strobo, ei kuitenkaan yhtä selvästi kuin
> Na:lla.
Johtunee juuri loisteainekerroksen puutteesta. Hg ei tuota juurikaan
järkevännäköistä valoa ilman loisteainetta, ja valo on kaikenlisäksi
"myrkyllistä". On tuolla kaapissa joku ikuisen vanha 1000W Hg. Siinä ei ole
mitään loisteainetta, enkä tiedä mihin tarkoitukseen se on tehty. Pituus
kyynärvarren verran. Sen sanon että hitsauslasit pitää olla päässä jos meinaa
olla samassa huoneessa tuon kanssa.
REMo
Ari Savolainen wrote:
>
> REMo wrote:
> HQL on elohopea? ainakin opukseni mukaan. 80W Hg palojännite 115V, virta
On. Jännitemittus näytti liikaa, kuristimen ja lampun yli jännite oli
yhteensä yli 300V.
> Niin siis valmis HV-sytytin, vai onko sellaisen sisäisestä rakenteesta jotain
> dokumenttia?
Valmis. Noitahan saa varaosana. Superimposed-tyyppinen tulee kuristimen perään
ja pulse-tyyppinen tarvitsee väliulosoton kuristimesta.
<http://www.vossloh-schwabe.com/eng/technische_hinweise/entladungslampen/index.php>
> > Tuohon hintaan saa jo kokonaisen spna-valaisimen. Vai onko tuo ppna
> Ai saa vai? mistä? :P
<http://www.finnparttia.fi>
<http://www.viherpeukku.com/html/valaisimet.html>
Lampun kannalle menevien kaapeleiden pitää olla suurjänitettä kestäviä
ja kannan keraaminen, jos valaisimen aikoo kasata itse.
> LPS on erittäin tehokas, yleensä moottoriteillä nähty. Valo on
> monokromaattinen, eli sama kuin katsoisi elämää mustavalkoisena, jossa
> valkoinen on korvattu oranssilla.... Valotehokkuus jopa 183lm/W (suurin) Valo
Väristä sen tunnistaakin helposti, liikenteessä on vain oransseja ja
mustia autoja.:) Hyvän hyötysuhteen takia noita vielä näkee käytettävän.
> Minkälaisia virtalähteitä olet väsäillyt? verkkojännitettä syöviä vai
> akkutoimisia inverttereitä? En ole itse kyennyt juuri 8W loisteputkea
> parempaan saavutukseen akkutoimisilla jutuilla kun ei ole noita
> muuntajarunkoja sitten ainuttakaan.. Jos löytyy kytkiksiä voisin ottaa
> mielelläni vastaan.. :D
Pienjännitejuttuja. Ferriittirunkoja saa vanhoista PC-powereista,yms.
Liimasauman saa auki kun kuumentaa rungon hellan päällä yli 100 asteen
lämpöön ja kiilaamalla sitten saumoista paperiveitsellä.
Kytkiksiä löytyy:
<http://www.epanorama.net/links/lights.html#gas>
<http://members.misty.com/don/light.html>
Akkukäyttöinen MM, sytytin tikapuukytkennällä.
<http://members.tripod.com/~wvsp/light1.html>
> Johtunee juuri loisteainekerroksen puutteesta. Hg ei tuota juurikaan
> järkevännäköistä valoa ilman loisteainetta, ja valo on kaikenlisäksi
> "myrkyllistä". On tuolla kaapissa joku ikuisen vanha 1000W Hg. Siinä ei ole
> mitään loisteainetta, enkä tiedä mihin tarkoitukseen se on tehty. Pituus
> kyynärvarren verran. Sen sanon että hitsauslasit pitää olla päässä jos meinaa
> olla samassa huoneessa tuon kanssa.
Desifiointiin varmaan. UV:ta käytetään mm. vedenpuhdistuksessa.
Vanhassa mustavalkoskannerissa oli loisteputki, jossa on pituudeltaan
kirkas rako. Olisiko tuollaisella skannerilla saanut rusketuksen,
jos olisi skannaillut työpäivän papereita kansi avoinna?:)
UV liittyen, elokuvan alkuaikoina käytettiin valonlähteenä valokaarta ja
ilman laseja hitsanneet tietävät, mitä tuo tekee silmille. Samasta syystä
vanhoissa leffoissa näkee mustasilmäisiä näyttelijöitä. Sitten joku keksi
laittaa lasilevyn valokaaren eteen...
Ari Savolainen
> On. Jännitemittus näytti liikaa, kuristimen ja lampun yli jännite oli
> yhteensä yli 300V.
Kuinkas tuollainen voi olla mahdollista?
> Valmis. Noitahan saa varaosana. Superimposed-tyyppinen tulee
> kuristimen perään ja pulse-tyyppinen tarvitsee väliulosoton
> kuristimesta.
Mistähän noihin saisi kaavion, kun niin kiinnostaisi tietää mitä siellä on
sisällä ja ehjänähän noita ei auki saa, kun ovat valettu johonkin muoviin.
>>> Tuohon hintaan saa jo kokonaisen spna-valaisimen. Vai onko tuo ppna
>> Ai saa vai? mistä? :P
>
> <http://www.finnparttia.fi>
> <http://www.viherpeukku.com/html/valaisimet.html>
Pitänee zoomailla.
> Lampun kannalle menevien kaapeleiden pitää olla suurjänitettä kestäviä
> ja kannan keraaminen, jos valaisimen aikoo kasata itse.
Nämähän olikin jo tiedossa..
>> LPS on erittäin tehokas, yleensä moottoriteillä nähty. Valo on
>> monokromaattinen, eli sama kuin katsoisi elämää mustavalkoisena,
>> jossa valkoinen on korvattu oranssilla.... Valotehokkuus jopa
>> 183lm/W (suurin) Valo
>
> Väristä sen tunnistaakin helposti, liikenteessä on vain oransseja ja
> mustia autoja.:) Hyvän hyötysuhteen takia noita vielä näkee
> käytettävän.
Joo. Oma punainen auto on sellainen, oranssin ruskea. Jostain syystä
täälläpäin näitä ei laitella enää uusille rakenteilla oleville "motareille",
liekö polttimon hinta, kun 180W (suurin) maksaa melkein 200e kipale.
> Pienjännitejuttuja. Ferriittirunkoja saa vanhoista PC-powereista,yms.
> Liimasauman saa auki kun kuumentaa rungon hellan päällä yli 100 asteen
> lämpöön ja kiilaamalla sitten saumoista paperiveitsellä.
Joo. Toinen paikka mistä saa runkoja olisi elfa mutta mistä voisin tietää mikä
on sopiva kun en ymmärrä noista gausseista ja muista rungon kaavoista yhtään
mitään? Tai ymmärtäisin jos ne koulussa olisi opetettu.
> Kytkiksiä löytyy:
> <http://www.epanorama.net/links/lights.html#gas>
> <http://members.misty.com/don/light.html>
>
> Akkukäyttöinen MM, sytytin tikapuukytkennällä.
> <http://members.tripod.com/~wvsp/light1.html>
Jostain syystä olen jo selannut vuosia sitten nuokin linkit, ei sattuisi
olemaan jotain erikoisempaa? :D
> Desifiointiin varmaan. UV:ta käytetään mm. vedenpuhdistuksessa.
> Vanhassa mustavalkoskannerissa oli loisteputki, jossa on pituudeltaan
> kirkas rako. Olisiko tuollaisella skannerilla saanut rusketuksen,
> jos olisi skannaillut työpäivän papereita kansi avoinna?:)
Pitäisi kokeilla toimiiko tuo 1000W desinfektiokäytössä. Valaisee se paremmin
kuin tuo 30W putki. Löysin nimittäin tuollaisen 30W desinfektioputken, jota
polttelin makuuhuoneessa puolisen tuntia tuulettimen avustuksella ovi kiinni,
haju oli aivan erilainen. Ei ollut otsonin haju, olisiko ollut vain puhdas
ilma.. :)
> UV liittyen, elokuvan alkuaikoina käytettiin valonlähteenä valokaarta
> ja ilman laseja hitsanneet tietävät, mitä tuo tekee silmille. Samasta
> syystä vanhoissa leffoissa näkee mustasilmäisiä näyttelijöitä. Sitten
> joku keksi laittaa lasilevyn valokaaren eteen...
Joo tiedetään, ensioireena se aiheuttaa mukavan jysärin joka pahimmillaan
jatkuu päivän pari..