Tuosta ei tietoa mutta jos mittari on Enermetin mallia niin sieltä
saattaisi löytyä toinenkin pulssilähtö jossa aika pitempi eli 80ms
luokkaaa. tämmöistä olen tainnut tänne jossain yhteydessä joskus laittaa:
http://groups.google.fi/group/sfnet.harrastus.elektroniikka/browse_frm/thread/2d6788cf03f6f12c/17afc14f7e32ebb5?tvc=1#17afc14f7e32ebb5 :
eli:
"
Näistä Enermetin uudemmista mittareista löytyy ainaskin yksi pulssi
lähtö mittarin tyypin viimeinen kirjain (esim K420iNs) s =
S0-transistoripulssilähtö ja jos tyypissä on myös p-kirjain (esim
K420iNps) mittarissa on myös toinen pulssilähtö =potentiaalivapaa
OptoMos puolijohde rele -pulssilähtö (pulssinpituus säädettävissä 50-130
ms -asetus 80 ms , pulssivakio 0,01 kwh / imp , max kuorma 250 V
120mA ) - jota juuri on hyödynnetty
ulkopuolisten tarpeissa.
"
Tämä lähtö on kyllä sinetöidyn kannen alla...
Perinteisesti se tehdään purkamalla pulssilla kondensaattori, jota ladataan
hiljalleen pidemmällä viipeellä.
Usein purkaminen tehdään diodin kautta eli diodi purkaa tai lataa pulssin
aikana kondensaattorin ja pulssin jälkeen kondensaattori jäsii
puretuksi/ladatuksi mutta sitä sitten vastuksen avulla palautetaan
alkutilaansa hitaasti.
Kävi tuo kondensaattori itselläkin mielessä, mut ei oikein viitsinyt
kokeilemalla alkaa väsäileen. Pitäs tosiaan saada mitattua jo olemassa
olevasta sähkömittarista kulutusta. Laitteella joka ei lue kuin yli
100ms pitkiä pulsseja. Ja ei tuo mittarin vaihtokaan taida tulla
kysymykseen. Jos olis jollakin komponenttitason tietoa, niin voisin
kokeilla moista.
> kysymykseen. Jos olis jollakin komponenttitason tietoa, niin voisin
> kokeilla moista.
Taitaa olla tiedot käytetyistä komponenteista sinulla itselläsi
toistaiseksi.
*Siis w r e l y man etkö siis j ä l l e e n kerran osaa antaa
minkäänlaatuista osviittausta suoraan kysyvälle kaverille? .. No tämä nyt ei
toki ollut suurehko yllätys. Minkäs sitten muuta voimme kun täytyy t a a s
kerran turvautua sellaisen osaamisen tammeen, joka kykenee. Noin tuleeko
sulla mieleen.. . Kuka? ) Vinkkinä alkaa "N-puukstaavilla " ja on tunnettu
siitä, että hallitsee kvanttifysiikkaa diodimaailmaa jne. paremmin kuin
nähdysti k u k a a n Helsingissä? No ei siinä muuta kun napaa ruutuun ja
katsomaan tarjontaani tuossa yltä.
;nEO
Minä en lähde arvailemaan kuten toiset. En tiedä millainen tulo on enkä
millainen lähdön pitäisi olla. Se on hyvä kun sinula on nuo tiedot ja osasit
opastaa eteenpäin.
*Eli?.. ..Sulla ei asiasta ollut e d e s arvausta esittää? Tämä selvä.
En tiedä millainen tulo on enkä
> millainen lähdön pitäisi olla.
*Niin onko mammuttinen ylläri ettei tiedä myös moni muu.
Se on hyvä kun sinula on nuo tiedot ja osasit
> opastaa eteenpäin.
*Niin.. .lienee eka kiitos, johon taivuit. Noo sattuu sitä.)
*Mut hei enyway. Eli sulla ei sitten ole minkäänlaista tietoa miten RC-vakio
lasketaan? Jos tehdään kuule diili. Eli toinen etsii toisen ja toinen vaikka
ton vaikeemman LC-taajuusvakion kaavan. Eli otetaas erä "kivi, sakset ,
paperi". .. yy kaa NYT! .. Paskat kun samaan aikaan.. .yy..kaa NYT! Mulla
kivi sulla paperi, för bannar hävisin. No ei maha mitään mulle siis
vaikeempi LC:n kaava:
*.. ..Öö .. .. .just tää. Induktanssi, kapasitanssi ja resonanssitaajuuden
kaava: f= 1/ 2 pii neliöjuuri LC. Kaavan avulla saadaan ratkaistua joko
taajuus f, induktanssi L (Henryinä) tai kapasitanssi C (Faradeina), kun
kaksi näistä tunnetaan kolmas voidaan laskea. Niin nyt jään jännäämään sitä
s u n R/C vakiota?
*Ja hei muuten kun esittää "vain" kaavan ei siinä edes m a i n i t a noita
sua jostain "kumman" syystä häiritseviä "imbedansseja". Eli tseenare, mutta
älä nyt sentään v i i k k o j a anna odottaa!)
;N;eo
> *Mut hei enyway. Eli sulla ei sitten ole minkäänlaista tietoa miten
> RC-vakio lasketaan?
Hoida sinä vaan tää homma loppuun asti kun kerran aloitit.
*Ai siis ei harmainta hajua, luulin kun puhuit imbedanssista ja noin..? No..
..tämä selvä.
;n;E;O;
Ei ole vielä selvää... komponenttien arvot on sinulla vielä kertomatta.