Paljonko on MM-rasian huippujännite?
Tuukka Kalliokoski
Technics SL-B3 levysoittimeeni, tarkoituksena v�h�n
fiilistell� taas vanhojen LP levyjen kanssa. :)
Nykyisess� vahvistimessani ei ole grammariliit�nt��,
joten askartelin soittimen sis��n kloonin Vellemanin
K2573 kitist�:
http://www.velleman.eu/downloads/0/user/usermanual_k2573_uk.pdf
Sen verran modasin kytkent�� ett� vaihdoin nuo inputin
1 uF konkat 2.2 uF:iin v�h�n paremman basson toivossa.
En ole p��ssyt viel� kokeilemaan kun hihna ja rasia ovat
viel� matkalla.
Kysymys kuuluu: riitt��k� 8 V k�ytt�j�nnitteeksi? Levarin
sis�lt� l�ytyi pikkuinen muuntaja, jonka AC j�nnite v�h�n
moottorin kuorman mukaan vaihtelee 9 ja 12 voltin v�lill�.
Tein vahvistimelle virtal�hteen em. j�nnitteest� 7808
regulaattorilla. J�nnite ei ollut tasasuunnattunakaan
riitt�v� 7812:lle.
Tuo kytkent�h�n on yksipuolisella j�nnitteell�, opparit
biasoituvat n�tisti 4 V kohdalle mutta riitt��k� siin� tarpeeksi
varaa syv��n kaiverrettujen levyjen huippukohdille?
Oppari on TL072, periaatteessa kai l�ht� menee aika
l�helle k�ytt�j�nnitteit� mutta pit�isik� dynamiikkaa varata
enemm�n kuin tuon <8 Vpp verran? Levysoittimessa on
kyll� tilaa toisellekin muuntajalle.
Tuukka
Mika Iisakkila
> Tuo kytkent�h�n on yksipuolisella j�nnitteell�, opparit
> biasoituvat n�tisti 4 V kohdalle mutta riitt��k� siin� tarpeeksi
> varaa syv��n kaiverrettujen levyjen huippukohdille?
> Oppari on TL072, periaatteessa kai l�ht� menee aika
> l�helle k�ytt�j�nnitteit� mutta pit�isik� dynamiikkaa varata
> enemm�n kuin tuon <8 Vpp verran? Levysoittimessa on
> kyll� tilaa toisellekin muuntajalle.
Enemm�np��h�n siit� ei periaatteessa tarvitse swingi� l�hte� kuin mik�
on vahvistimen linjatasoisen l�hd�n toiminta-alue.
Keskim��r�inen MM-rasia antaa ulos vajaan mikrovoltin per cm/s, mutta
siit� tiedosta ei ole paljoa iloa kun normaalisti k�ytetyst�
kaiverrusdynamiikasta en l�yt�nyt yht��n mainintaa. Katselin kuitenkin
l�pi muutaman huoltomanuskan 60-luvulta eteenp�in, ja siin�
vanhimmassakin k�ytt�j�nnite oli 14 volttia. Ottaen huomioon edellisen
kappaleen (ja ihan erilaisen toteutusperiaatteen), luulisin ett�
headroom riitt�� oikein hyvin.
Eli juu ei vaarin housut -- kokeilemalla varmaan selvi�� :D
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Mika Iisakkila
> Enemm�np��h�n siit� ei periaatteessa tarvitse swingi� l�hte� kuin mik�
> on vahvistimen linjatasoisen l�hd�n toiminta-alue.
"Enemp��h�n" ja "tulon", ei vissiin pit�isi kirjoitella samaan aikaan
kuin puhuu puhelimessa...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Nuuska
klippailla. K��nn�t sitten st�d�rist� isommalle.
Nuuska
Paul Keinanen
<us...@secret.com.invalid> wrote:
>Kysymys kuuluu: riitt��k� 8 V k�ytt�j�nnitteeksi? Levarin
>sis�lt� l�ytyi pikkuinen muuntaja, jonka AC j�nnite v�h�n
>moottorin kuorman mukaan vaihtelee 9 ja 12 voltin v�lill�.
>Tein vahvistimelle virtal�hteen em. j�nnitteest� 7808
>regulaattorilla. J�nnite ei ollut tasasuunnattunakaan
>riitt�v� 7812:lle.
Mikset muuta kytkent�� bipolaarisy�tteiseksi ja heitt�� signaalitielt�
samalla konkat pois ?
Jos tuo muuntajan toisio sy�tt�� vain moottoria, eik� ole
galvaanisesti kiinni miss��n muualla, ved� toisiok��min toinen napa
suoraan vahvivistimen sigmnaalimaahan. K��min toisesta navasta kaksi
puoliaaltotasasuuntaajaa, toisella tehd��n +V ja toisella -V.
J�nnitteenkertojaksikin jotkut t�t� kutsuvat. Tuo opparin tarvitsema
virta on sen verran pieni, ettei puoliaaltotasasuuntauksellakaan
rippeli kovin pahaksi menisi. Tasasuuntaajilta saadaan ainakin +11 ja
-11 V, joten 7808 ja 7908 jaksaisivat tehd� +/-8 V oppareille.
Toinen juttu sitten on noiden regulaattoreiden kohinaisuus, josta voi
olla harmia kovin piensignaalisissa asteissa.
Nuo opparit eiv�t paljoa kuluta, joten vahvistimen voisi sy�tt��
kahdella 9 V paristolla ja k�ytt�� muuntajan tosiota pelk�st��n
kaksinapaisen releen ohjaamiseen, jolloin paristot eiv�t vuoda
kuiviin, kun levysoitinta ei k�ytet�.
Paul
Tuukka Kalliokoski
<mika...@pingrid.fi.invalid> wrote:
>Enemm�np��h�n siit� ei periaatteessa tarvitse swingi� l�hte� kuin mik�
>on vahvistimen linjatasoisen l�hd�n toiminta-alue.
Ennenvanhaan t�m�kin oli helppo selvitt��, vaan nykyisen
vahvistimen manuaali sanoo vain ett� "Sensitivity: 500 mV / 50 kohm"
eik� kerro ett� mit� tuo 500 mV saa l�hd�ss� aikaan,
onko se maksimitehon j�nnite vai esimerkiksi joku 1 W
standardiohjaus. Vahvistin on Sonyn STR-DG510.
Pit�nee soitella skoopin kanssa jokunen levy, ja niinkuin
Nuuska totesi, viritell� vahvistusta pienemm�ksi jos alkaa
leikata. Itse kyll� uskoisin ett� tuo 8 volttia pit�isi riitt��.
Mieli tekisi rakentaa vinyylien kuunteluun joku ihan simppeli
putkivehje, mutta jostain takavasemmalta j�rki huutelee
ett� ei kannata! Olen kyll� sen verran puolijohdeajan kasvatti
etten tajua miksi vahvistimen pit�isi "parantaa" ��nt�.
Tuukka
Tuukka Kalliokoski
>Mikset muuta kytkent�� bipolaarisy�tteiseksi ja heitt�� signaalitielt�
>samalla konkat pois ?
No kun en �lynnyt tuon valmiin kytkenn�n kanssa! :)
>Jos tuo muuntajan toisio sy�tt�� vain moottoria, eik� ole
>galvaanisesti kiinni miss��n muualla, ved� toisiok��min toinen napa
Nimenomaan muuntaja on pelk�st��n moottoria varten,
��nirasian johdot l�htiv�t laitteesta suoraan ulos RCA piuhoina.
>J�nnitteenkertojaksikin jotkut t�t� kutsuvat. Tuo opparin tarvitsema
>virta on sen verran pieni, ettei puoliaaltotasasuuntauksellakaan
>rippeli kovin pahaksi menisi. Tasasuuntaajilta saadaan ainakin +11 ja
Ihan parin milliampeerin luokassa liikutaan, itsekin mietin ett�
olisiko pelkk� tasasuuntaus yht� hyv� kuin 78XX regulaattori,
koska TL072:n CMRR on kuitenkin yli 80 dB.
>-11 V, joten 7808 ja 7908 jaksaisivat tehd� +/-8 V oppareille.
Mutta kun omasta hyllyst� ei l�ydy 7908:aa... ja sen sijaan noita
1 - 2 uF polkoja l�ytyi.
>Toinen juttu sitten on noiden regulaattoreiden kohinaisuus, josta voi
>olla harmia kovin piensignaalisissa asteissa.
Se on totta. Itsekin mietin samaa ja oikeastaan v�h�n tutkinkin
asiaa vaihtelemalla opparin sy�tt�� regulaattorin ja ison
elkon v�lill�. Totesin ett� se opparin 80 dB CMRR hoitaa asian,
mutta sen sijaan hiilikalvovastukset siell� RIAA korjaimessa
ovat ihan havaittavan kohinan l�hde. Hyllyst� ei l�ytynyt
megaisia metallikalvovastuksia mutta pit�nee hommata.
Tuukka
Mika Iisakkila
> Ihan parin milliampeerin luokassa liikutaan, itsekin mietin ett�
> olisiko pelkk� tasasuuntaus yht� hyv� kuin 78XX regulaattori,
> koska TL072:n CMRR on kuitenkin yli 80 dB.
Siin� mainitsemassani vanhimmassa v�rkiss� (Beogram 1000:n
sis��nrakennettu RIAA-optio) ei ole tasasuuntauksen j�lkeen muuta kuin
CRCRC-suodatus ja kyll� sillekin yli 60 dB h�iri�et�isyys luvataan.
Muuten virtal�hde on aika perverssi -- muuntajaa ei ole, vaan
lautasmoottori k�y suoraan verkkovirralla, ja siin� on sitten
generaattorik��mi tuota vahvistimen virransy�tt�� varten...
Ja oli siin� manuskassa n�k�j��n v�h�n muutakin relevanttia tietoa.
Korjaan siit� ensimm�isest� postauksestani viel� mikrovoltit
millivolteiksi eli tyypillinen MM-rasian herkkyys on 1 mV/cm/s.
Lis�ksi mainitaan ett� tyypillisen musiikkilevyn dynamiikka on silloin
5 mV ��nirasiasta ulos, jolloin vahvistimesta l�htee 0.35 V. Ei tuolla
8 voltilla yksip�isen� sy�tetyll� TL07x:ll� pit�isi h�t�� olla.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Tuukka Kalliokoski
<mika...@pingrid.fi.invalid> wrote:
>Lis�ksi mainitaan ett� tyypillisen musiikkilevyn dynamiikka on silloin
>5 mV ��nirasiasta ulos, jolloin vahvistimesta l�htee 0.35 V. Ei tuolla
>8 voltilla yksip�isen� sy�tetyll� TL07x:ll� pit�isi h�t�� olla.
No t�m� ratkaisi asian. En l�hde en�� muuttamaan kytkent��,
koska reik�levykin tuli jo kuumaliimattua paikoilleen! Joten
odottelen vain hihnan ja rasian saapumista.
Tuukka
Paul Keinanen
<us...@secret.com.invalid> wrote:
>On Thu, 13 Aug 2009 22:07:07 +0300, Paul Keinanen <kein...@sci.fi> wrote:
>>-11 V, joten 7808 ja 7908 jaksaisivat tehd� +/-8 V oppareille.
>
>Mutta kun omasta hyllyst� ei l�ydy 7908:aa... ja sen sijaan noita
>1 - 2 uF polkoja l�ytyi.
Jos haluat k�ytt�� unipolarista poweria, voisit toki k�ytt�� ihan
aitoa j�nnitteen kahdentajakytkent�� (eli muuntajan kuumasta p��st�
konkalla kahden diodin keskipisteeseen), jolloin j�nnitett� riitt�isi
sy�tt�m��n 7812 rugulaattorillekin.
>
>
>>Toinen juttu sitten on noiden regulaattoreiden kohinaisuus, josta voi
>>olla harmia kovin piensignaalisissa asteissa.
>
>Se on totta. Itsekin mietin samaa ja oikeastaan v�h�n tutkinkin
>asiaa vaihtelemalla opparin sy�tt�� regulaattorin ja ison
>elkon v�lill�. Totesin ett� se opparin 80 dB CMRR hoitaa asian,
>mutta sen sijaan hiilikalvovastukset siell� RIAA korjaimessa
>ovat ihan havaittavan kohinan l�hde. Hyllyst� ei l�ytynyt
>megaisia metallikalvovastuksia mutta pit�nee hommata.
Unipolaarisena tuossa kytkenn�ss� virtuaalimaa tehd��n R1 ja R3
vastuksilla ja suodatetaan C1 konkalla, jolloin R1//R3 ja C1 antavat
alarajataajuudeksi 1,5 Hz, Tuohan vaimentaa 20 dB 15 Hz ja 40 dB 150
Hz kohinaa. Konkan C1 kuumaan p��h�n asti p��ssyt kohina summautuu
suoraan audiosignaaliin R7 (ja R10) kautta. T�ss� ei hyv�st�k��n
CMRRst� ole apua :-).
Mit�h�n noiden 78xx regulaattoreiden 1/f kohinaominaisuudet mahtavat
olla ?
RIAA j�lkikorjauksella vahvistus on vakio 50 Hz asti ja putoaa sit�
suuremmilla taajuuksilla 6 dB/oktaavi, joten yhdess� R1//R3 C1
kohinasuodatuksen kanssa vahvistimen l�hd�st� mitattu kohina on vakio
alle 1,5 Hz taajuuksilla, putoaa sitten -6 dB/oktaavi v�lill� 1,5
Hz..50 Hz, pudoten tuolla matkalla 30 dB, mutta sen j�lkeen
kohinataso on taas vakio.
Jos ��nirasian k��min molemmat k��mit on tuotu ulos, eik� niit� ole
kytketty ��nirasian kuoreen, silloin k��mien kylm�t p��t voisi kytke�
C1 kuumaan p��h�n ja k��mien kuumat p��t suoraan opparin
ei-invertoivaan tuloon. Silloin tulon biasointivastuksen ja
sarjakonkan voisi j�tt�� pois, eik� C1 kuumassa p��ss� kummitteleva
kohina en�� summautuisi signaaliin.
Paul
Tuukka Kalliokoski
>Jos ��nirasian k��min molemmat k��mit on tuotu ulos, eik� niit� ole
>kytketty ��nirasian kuoreen, silloin k��mien kylm�t p��t voisi kytke�
>C1 kuumaan p��h�n ja k��mien kuumat p��t suoraan opparin
>ei-invertoivaan tuloon. Silloin tulon biasointivastuksen ja
>sarjakonkan voisi j�tt�� pois, eik� C1 kuumassa p��ss� kummitteleva
>kohina en�� summautuisi signaaliin.
��nirasia on todellakin kytketty 4 johdolla, eli mainitsemasi
kytkent� voisi onnistua. Mutta eik�s silloin tule ongelma
kanavien v�lisest� ylikuulumisesta kun se C1 kuuma p��
heiluu signaalien mukana?
Tietokoneiden kovalevyjen valmistajat ovat jo kauan
osanneet rakentaa lukup��n etuvahvistimen sinne p��n
tienoille, kumma kun eiv�t audiolaitteissa osaa k�ytt�� samaa
tekniikkaa etenkin kun tiedonsiirto olisi vain yksisuuntaista.
Tuukka
Paul Keinanen
<us...@secret.com.invalid> wrote:
>On Thu, 13 Aug 2009 23:19:18 +0300, Paul Keinanen <kein...@sci.fi> wrote:
>
>>Jos ��nirasian k��min molemmat k��mit on tuotu ulos, eik� niit� ole
>>kytketty ��nirasian kuoreen, silloin k��mien kylm�t p��t voisi kytke�
>>C1 kuumaan p��h�n ja k��mien kuumat p��t suoraan opparin
>>ei-invertoivaan tuloon. Silloin tulon biasointivastuksen ja
>>sarjakonkan voisi j�tt�� pois, eik� C1 kuumassa p��ss� kummitteleva
>>kohina en�� summautuisi signaaliin.
>
>��nirasia on todellakin kytketty 4 johdolla, eli mainitsemasi
>kytkent� voisi onnistua. Mutta eik�s silloin tule ongelma
>kanavien v�lisest� ylikuulumisesta kun se C1 kuuma p��
>heiluu signaalien mukana?
Opparin invertoiva tulo on vastuksen kautta tuossa samassa C1
potentiaalissa, joten opparin CMRR auttaa t�ss� tapauksessa.
Toki jos k��mien kylm�t p��t olisi jo rasialla vedetty yhteen ja
tuossa yhteisess� piuhassa olisi paljon resistanssia, silloin
ylikuulumista olisi.
>Tietokoneiden kovalevyjen valmistajat ovat jo kauan
>osanneet rakentaa lukup��n etuvahvistimen sinne p��n
>tienoille, kumma kun eiv�t audiolaitteissa osaa k�ytt�� samaa
>tekniikkaa etenkin kun tiedonsiirto olisi vain yksisuuntaista.
Hiostorialliset syyt.
Levyn py�ritin, ��nivarsi ja ��nirasia on usein myyty erikseen. Moni
��nirasia vaati hieman erilaisen kuormitusresistanssin/kapasitanssin
ja taajuuskorjainkaan ei aina ollut ihan RIAAn mukainen.
Esimerkiksi QUADin viimeisess� putkiesivahvistimessa oli
esivahvistimen takia muistaakseni octal putkenkanta, johon laitettiin
rasiakohtaiset kuormitusvastukset ja konkat ja lis�korjaukset RIAA
k�yr��n.
Toki saman valmistajan toimittaessa py�rittimen, ��nivarren ja
��nirasian aina vakiopakettina, korjaimen integrointi levysoittimeen
olisi ollut helppo juttu. N�in k�sitt��kseni nykyisin menetell��n
usein uusien vinyylisoittimien kanssa, koska vahvistimissa on en��
harvemmin RIAA korjattu sis��nmeno.
Paul
Tuomo Auer
tietenkin tulisi olla, lienee puhtaasti taloudellis-historiallinen. Putket
nimitt�in olivat arvokkaita *) ja vahvistimen sijoittaminen levysoitimeen
olisi vaatinut vahvistinputken lis�ksi j�nnitel�hteen (moottorihan tietysti
toimi verkkoj�nnitteell� suoraan) yms. oheiskomponentit levysoittimeen.
Niinp� sitten standardiksi tuli kuljettaa levysoittimen signaali sellaisenaa
vahvistimelle, jossa kenties levysoininsis��nmenon putkikin oli sama kuin
muilla l�hteill� vain oheiskomponentteja vaihtaen RIAA korjauksen
aikaansaamiseksi.
Kun sitten elektroniikan hinta laski ja levysoittimeen tuli poweri ja
elektroniikkaa, ei vahvistin levysoittimessa olisi tietysti oikeastaan
mit��n maksanut. Mutta kun kaikissa vahvistimissa oli levysoitinsis��ntulo
ja RIAA-korjain, niin miksip� ei k�ytt�� vakiintunutta tapaa edelleen...
*) Kuriositeettina kerrottakoon, ett� faijani vanhassa hifivalintaoppaassa
70-luvulla mainitaan jokaisen oppaassa olevan (viritin)vahvistimen
transistorien lukum��r�. Ja aivan varmaan jokaisen vahvistimen esitteiss�
40..50-luvuilla mainittiin putkien m��r�. Nyky��n t�ll�iset tiedot ovat
merkityksett�mi� transistorien tai mikropiirien halvan hinnan takia.
TA
Ari Paananen
says...
>*) Kuriositeettina kerrottakoon, ett� faijani vanhassa hifivalintaoppaassa
>70-luvulla mainitaan jokaisen oppaassa olevan (viritin)vahvistimen
>transistorien lukum��r�. Ja aivan varmaan jokaisen vahvistimen esitteiss�
>40..50-luvuilla mainittiin putkien m��r�. Nyky��n t�ll�iset tiedot ovat
>merkityksett�mi� transistorien tai mikropiirien halvan hinnan takia.
Ja transistorien lukum��r�n lis�ksi mainostettiin viel� erikseen sit�,
ett� laitteessa on k�ytetty piitransistoreita vanhemman germaniumin
sijaan. Kytkent�kaavioleikemapistani l�ytyy mm. TM 3/67:st� leikattu
kaikulaitteen rakennusohje, jonka mukana sattuu olemaan Asavision
uuden TV-mallin mainos, jonka p��osassa on iso kuva piitransistorista.
Mainosteksti kertoo miten nimenomaan piitransistori (joita uudessa
Asavisiossa oli per�ti 14 kpl) kest�� 100% enemm�n l�mp�� kuin mik��n
muu transistori.
Muistan n�hneeni joissain viel� vanhemmissa putkiradiomainoksissa
laatukriteerein� k�ytetyn my�s laitteen massaa tyyliin: "t�t� mallia
ei pid� sekoittaa pieniin alle 10 kilogramman radioihin". :)
Paul Keinanen
<ari.pa...@fsdt.fi> wrote:
>In article <3R%gm.380$La7...@uutiset.elisa.fi>, tuomo...@poistatama.tkk.fi
>says...
>
>>*) Kuriositeettina kerrottakoon, ett� faijani vanhassa hifivalintaoppaassa
>>70-luvulla mainitaan jokaisen oppaassa olevan (viritin)vahvistimen
>>transistorien lukum��r�.
Tuon on t�ytynyt olla ihan 1970 alussa, sill� en�� 74/75 valintaopas
ei listannut niit� en�� vahvistimien/virittimien tai
viritinvahvistimien yhteydess�.
Sen sijaan kyseisess� opuksessa oli radionauhureiden kohdalla listattu
transistorit/diodit/IC-piirit.
>>Ja aivan varmaan jokaisen vahvistimen esitteiss�
>>40..50-luvuilla mainittiin putkien m��r�. Nyky��n t�ll�iset tiedot ovat
>>merkityksett�mi� transistorien tai mikropiirien halvan hinnan takia.
Radiovastaanottimessa oli ihan perusteltua listata putkien lukum��r�,
koska se oli ihan suora laadun kriteeri. Yhden putken vahvistus on
varsin rajallinen ja kun signaali pit�� ULAlla vahvistaa
mikrovolteista kova��nisen voltteihin (ja siin� v�liss� muuttaa
taajuutta pariin otteeseen) v�kisinkin tarvitaan tietty m��r�
(kaksois)putkia.
Hurjimmissa viritelmiss� samaa putkiastetta k�ytettiin
suurtaajuusvahvistimena, v�litaajuusvahvistimena ja
audioesivahvistimena :-). V�r�htelyj� ei syntynyt, koska signaalit
olivat eri taajuuksilla.
Erillinen paikallisoskillaattoriaste ja erillinen sekoitinaste
parantavat vieraiden signaalien sietoa (jotka voivat olla kaukanakin
kuunneltavasta taajuudesta). Erillinen suurtaajusvahvistin ennen
sekoittajaa parantaa varsinkin ULA herkkyytt�.
V�litaajuusasteissa k�ytettiin LC kaistap��st�suotimia, joissa oli
kaksi resonanssipiiri�. Jotta selektivisyytt� voitiin parantaa
useammilla resonanssipiireill�, piti kaistanp��st�suotimet erottaa
vahvistinasteilla.
Kaikkein vanhimmissa putkivastaanottimissa oli my�s ilmaisimessa
k�ytetty putkidiodeja ja verkkopuolellakin k�ytettiin
tasasuuntausputkea, tosin monissa putkissa saattoi olla kaksi astetta
samassa lasikopassa esim. ECHxx putkissa oli triodi oskillaattoria
varten ja heptodi kertovaa sekoitusta varten.
Kun ensimm�isi� transistorivastaanottiomia alettiin valmistaa,
transistorien lukum��r� kuvasi aika hyvin aktiivisten asteiden m��r��.
Ensimm�iset transistorit olivat lis�ksi putkia kalliimpia, joten niit�
ei huvin vuoksi sinne laitettu.
Minulla oli aikoinann 6 transistorinen AM radio, jossa oli
itsev�r�htelev� sekoitin, pari v�litaajuustransistoria, audio-ohjain
ja push-pull audiop��tekivet ohjain- ja p��temuuntajan v�liss�.
Paul
Paul Keinanen
wrote:
>Unipolaarisena tuossa kytkenn�ss� virtuaalimaa tehd��n R1 ja R3
>vastuksilla ja suodatetaan C1 konkalla, jolloin R1//R3 ja C1 antavat
>alarajataajuudeksi 1,5 Hz, Tuohan vaimentaa 20 dB 15 Hz ja 40 dB 150
>Hz kohinaa. Konkan C1 kuumaan p��h�n asti p��ssyt kohina summautuu
>suoraan audiosignaaliin R7 (ja R10) kautta. T�ss� ei hyv�st�k��n
>CMRRst� ole apua :-).
Korjataan sen verran, ett� C1 kuumassa oleva kohina menee R7 ja
��nirasian kelan impedanssin muodostaman j�nnitteenjakajan kautta
maihin.
R7 toimii vahvistimen biasoinnin lis�ksi ��nirasian kuormana (47 kohm)
ja ��nirasian impedanssi on muutama kilo-ohmi 1 kHz paikkeilla, mutta
hyvin pienill� taajuuksilla ��nirasian impedanssi on l�hes pelk�st��n
kelan resistanssi, joka on tuskin muutamaa sataa ohmia enemp��, joten
yhdess� j�nnitejakajan yl�p��n 47 kohmin kanssa vaimentaa kohinaa
varsin voimakkaasti. Toisin sanoen, tuossa on per�kk�in kaksi
alip��st�suodinta R1//R3+C1 ja R7+kelaimpedanssi, joten poweripuolen
pientaajuiset h�iri�t vaimenev�t tehokkaasti, vaikka RIAA korjausk�yr�
vahvistaa bassoja 50 Hz yl�puolella. Alle 50 Hz taajuuksilla
yhteisvaikutus on -12 dB/oktaavi ja sen yl�puolella -6 dB/oktaavi.
Lis�ksi invertoivan tulon vastus on kiinni tuossa C1 pisteess�, (eik�
siis signaalimaassa), joten opparin CMRR:ll� on todella merkityst�.
Tuo unipolaarinen j�nnitesy�tt� ei olekkaan niin kauhea, kuin se
minusta aluksi n�ytti.
Joka tapauksessa k�ytt�j�nnite kannattaisi tehd�j�nnitteen
tuplaaavalla tai triplaavalla tasasuuntauskytkenn�ll�, jonka per��n
78L12 (sen oman kulutuksen minimoimiseksi) ja sen per��n mahdollisesti
viel� jotain RC suodatusta.
Paul
Mika Iisakkila
> Kun sitten elektroniikan hinta laski ja levysoittimeen tuli poweri ja
> elektroniikkaa, ei vahvistin levysoittimessa olisi tietysti oikeastaan
> mit��n maksanut. Mutta kun kaikissa vahvistimissa oli levysoitinsis��ntulo
> ja RIAA-korjain, niin miksip� ei k�ytt�� vakiintunutta tapaa edelleen...
B&O siirsi RIAA-vahvistimen viritinvahvistimista levysoittimiin joskus
80-luvun puolella. Idea oli, ett� siit� tuli lis�� vapausasteita
kaapelointiin kun h�iri�herkk� vahvistamaton signaali pysyi kokonaan
laitteiden sis�ll�. Muut laitteet kun saattoivat olla vaikka sein�ll�
mutta levysoitin sattuneesta syyst� ei. Muotoilunkin puolesta
levysoittimessa on aina tyhj�� tilaa, viritinvahvistimessa useimmiten
ahdasta. Samalla liit�nn�ist�kin tuli samanarvoisia, joten esimerkiksi
phono-t�kkeliin voi kytke� toisen CD-soittimen ja se toimii siin�
j�rkev�sti kauko-ohjauksenkin puolesta (n�iss� on vastaanotin vain
viritinvahvistimessa tai televisiossa, kaikki muu kulkee kaapelia
pitkin laitteesta toiseen).
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Tuomo Auer
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote in message
news:y6pmkf...@pingrid.fi.invalid...
B&O oli sen verran spesiaali, ett� tuo onnistui koko systeemin ollessa
B&O:ta. Sen sijaan tavalliselle viritinvahvistinvalmistajalle RIAA
levysoitintulon poisj�tt�minen olisi ollut itsemurha kun kaikki lavarit
kuitenkin tarjosivat pelkk�� ��nip��n signaalia sellaisenaan.
Toisaalta my�s RIAA esivahvistimen siirt�minen levysoittimeen olisi ollut
huono veto levysoitinvalmistajalta sill� kaikissa vahvistimissa oli
levysoitinsis��nmeno ja se oli RIAA tyyppiselle esivahvistimelle johtava.
Tavallisia sis��nmenoja ei v�ltt�m�tt� ollut riitt�v�sti vapaana tarkoittaen
kyseisen levysoitinmallin myynnin laskua. Joissakin laitteissa oli ehk� TAPE
sis��mnenon lis�ksi AUX, mutta siin�kin saattoi olla toinen nauhuri tai
vaikkapa televisio.
TA
Tuukka Kalliokoski
>Joka tapauksessa k�ytt�j�nnite kannattaisi tehd�j�nnitteen
>tuplaaavalla tai triplaavalla tasasuuntauskytkenn�ll�, jonka per��n
>78L12 (sen oman kulutuksen minimoimiseksi) ja sen per��n mahdollisesti
>viel� jotain RC suodatusta.
Hihna ja ��nirasia tulivat t�n��n postissa, (Audio-Technica AT92E
rasia elliptisell� neulalla maksoi 26 taalaa, v�hemm�n kuin pelkk�
neula kotimaassa.) joten p��sin kokeilemaan kytkent��.
Hienosti soi! Skoopilla katsottuna l�ht�j�nnite on n. 300-500 mVpp,
joten onhan tuossa viel� yksip�isell� 8 voltin j�nnitteell�kin varaa
melkoiseen dynamiikkaan. Joten en nyt ihan viel� ala kytkent��
muuttamaan. 7808 regun kohinaa vaimentamaan laitoin LRC
suodatuksen regun ja opparin v�liin.
Jos joskus iskee tekemisen puute niin tehd��n se 12 voltin
tuplauskytkent�, ja samalla vaihdan opparin vaikka TL074:��n
ja saan bufferiasteen kytkenn�n l�ht��n. Nyth�n on pieni
mahdollisuus ett� liit�nt�johdon kautta kulkeutuu h�iri�it�
takaisinkytkent�piiriin.
Kiitos kaikille neuvoista ja kommenteista. Nyt menen kuuntelemaan
levyj�!
Tuukka
Tuukka Kalliokoski
>Radiovastaanottimessa oli ihan perusteltua listata putkien lukum��r�,
>koska se oli ihan suora laadun kriteeri. Yhden putken vahvistus on
>varsin rajallinen ja kun signaali pit�� ULAlla vahvistaa
>mikrovolteista kova��nisen voltteihin (ja siin� v�liss� muuttaa
60-luvun lopulla televisioiden mainoksissa kilpailtiin
putkien m��r�n v�hent�misell� "en�� 3 putkea". Taisi
kest�� jonkin aikaa ennenkuin juovap��tteess� kest�vi�
transistoreja onnistuttiin saamaan riitt�v�n edullisesti, ja
sama ongelma oli kai UHF-kelpoisten RF-trankkujen kanssa.
Muistanpa my�s jonkun TV-valmistajan, olisikohan ollut
ASA, jonka yksi myyntiargumentti oli laitteen sis�lt�m�t
"Miniprint kondensaattorit".
Monen 70-luvun radion etupaneelissa komeili teksti
"All transistor" ja viel� useammassa "Solid state". Ja
nyky��n monessa High-End CD-soittimen D/A
muuntimessa on putkiaste l�hd�ss�! :)
Tuukka
Matti Kaki
says...
>"Tuomo Auer" <tuomo...@poistatama.tkk.fi> writes:
>> Kun sitten elektroniikan hinta laski ja levysoittimeen tuli poweri ja
>> elektroniikkaa, ei vahvistin levysoittimessa olisi tietysti oikeastaan
>> ja RIAA-korjain, niin miksipￜ ei kￜyttￜￜ vakiintunutta tapaa edelleen...
>
>B&O siirsi RIAA-vahvistimen viritinvahvistimista levysoittimiin joskus
>80-luvun puolella.
Minulla oli jossain vaiheessa Beogram 1000 jossa oli sisￜￜnrakennettu
RIAA-korjain. Levari on jo vesilintujen sukeltelupaikkana mutta sen
korjaimen otin talteen. Levari oli 60-luvulta.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.mattikaki.fi
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Opas Koira
> In article <y6pmkf...@pingrid.fi.invalid>, mika...@pingrid.fi.invalid
> says...
>> "Tuomo Auer" <tuomo...@poistatama.tkk.fi> writes:
>>> Kun sitten elektroniikan hinta laski ja levysoittimeen tuli poweri ja
>>> elektroniikkaa, ei vahvistin levysoittimessa olisi tietysti oikeastaan
>>> mitￜￜn maksanut. Mutta kun kaikissa vahvistimissa oli levysoitinsisￜￜntulo
>>> ja RIAA-korjain, niin miksipￜ ei kￜyttￜￜ vakiintunutta tapaa edelleen...
>> B&O siirsi RIAA-vahvistimen viritinvahvistimista levysoittimiin joskus
>> 80-luvun puolella.
>
> Minulla oli jossain vaiheessa Beogram 1000 jossa oli sisￜￜnrakennettu
> RIAA-korjain. Levari on jo vesilintujen sukeltelupaikkana mutta sen
> korjaimen otin talteen. Levari oli 60-luvulta.
Voi, voi, voi, voi, nyt Iisakkila saa slaagin, voi ,voi :)
Mika Iisakkila
> Matti Kaki wrote:
>>> B&O siirsi RIAA-vahvistimen viritinvahvistimista levysoittimiin joskus
>>> 80-luvun puolella.
>> Minulla oli jossain vaiheessa Beogram 1000 jossa oli
>> RIAA-korjain. Levari on jo vesilintujen sukeltelupaikkana mutta sen
>> korjaimen otin talteen. Levari oli 60-luvulta.
>
> Voi, voi, voi, voi, nyt Iisakkila saa slaagin, voi ,voi :)
En ollenkaan, 1000:t ei maailmasta ihan helpolla lopu, sen verran
paljon niit� on tehty. Minullakin on yksi sis��nrakennetulla
RIAA-vahvistimella :-) (oli optio). Magneettisten rasioiden
alkuaikoinahan sellaisia tarvittiin kun monessakaan
(viritin)vahvistimessa ei korjaimia viel� ollut. Noita tehtiin
1966-72, ja per��n viel� pari vuotta mallia 1001 jossa ei en�� ollut
78 rpm nopeutta.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Nuuska
Ja mulla on edelleen myynniss� se 1500 versio, jossa on lis�ksi
vahvistin.... soitinosa on se 1000
Nuuska
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:m3vdkib...@pingrid.fi.invalid...
Tuukka Kalliokoski
wrote:
>Kiitos kaikille neuvoista ja kommenteista. Nyt menen kuuntelemaan
>levyj�!
Tuli yll�tt�v� ongelma vastaan. Tuo levysoitin s��st�� energiaa
ja katkaisee verkkomuuntajan ensi�lt� virrat levyn loputtua ja
kytkee ne uudestaan kun seuraava levy laitetaan py�rim��n.
Hyv� juttu sin�ns�, mutta yksip�isell� k�ytt�j�nnitteell� tehty
etuvahvistin antaa muhkeat kytkent�transientit levyn alussa
kun siell� j�nnitteet asettuvat kohdilleen.
Joten nyt nikkaroin sinne levysoittimen sis��n ylim��r�isen
muuntajan, joka on "jatkuvasti" verkossa. Toisinsanoen
samassa kaukos��timell� ohjattavassa pistorasiassa kuin
vahvistinkin. Levyjen v�lill� ei en�� katkea virta etuvahvistimelta
eik� kytkent�transientteja synny.
Ja kun kerran jouduin uuden muuntajan sinne laittamaan
niin samalla sain etuvahvistimen k�ytt�j�nnitteenkin nostettua
15 volttiin. Ei en�� huolta etuasteen dynamiikasta!
Ja eikun levyja kuuntelemaan! :)
Tuukka
Mika Iisakkila
> Terve
>
> Ja mulla on edelleen myynniss� se 1500 versio, jossa on lis�ksi
> vahvistin.... soitinosa on se 1000
Perhana, olisi kiinnostanut mutta ehdin hommata tuon Beogram 1000:n ja
korjauttaa neulankin Saksassa. Yksi soitin per mallisarja saa riitt��,
mulla on nytkin kolme levysoitinta t��ll� k�mp�ss� ja nelj�s pitk�ss�
lainassa :D
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Nuuska
No osta t�m� viel� lis�ksi ja lainaa se jollekulle, samalla voit antaa
mukaan tila viev�n kaiutinparin...:-)
N
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:k50rn8...@pingrid.fi.invalid...