Sähköhammasharja
Jouko Holopainen
töpselin takia, mutta mieleen tuli että millähän voisi mitata latautuuko
sähköhammasharja vai ei.
Mitään merkkivaloja vehjeessä ei missään ole.
Siis voiko (digitaali)yleismittarilla mitata induktiivisen kentän
voimakkuutta tai edes olemassaoloa kovinkaan helposti? Pieni kela ja AC
jännite?
--
@jhol
Ari Laitinen
> Oli tänä aamuna päässyt lataus vähiin ilmeisesti huonosti laitetun
> töpselin takia, mutta mieleen tuli että millähän voisi mitata
> latautuuko sähköhammasharja vai ei.
>
> Mitään merkkivaloja vehjeessä ei missään ole.
>
> Siis voiko (digitaali)yleismittarilla mitata induktiivisen kentän
> voimakkuutta tai edes olemassaoloa kovinkaan helposti? Pieni kela ja
> AC jännite?
Latautumisen voit päätellä siitä että jos harja ei yöllisen lataamisen
jälkeen pyöri aamullakaan niin se ei lataudu. Jos pelkästään kiinnostaa se,
onko laturi kunnossa niin kenttää voit tutkia kieputtamalla hieman johtoa
käämiksi ja mittaamalla sen jännitettä ja/tai virtaa yleismittarilla. Jos ei
reagoi mitenkään niin se on rikki. Uudemmissa harjoissa on taas ledit mukana
kertomassa latautumisesta.
Samppa
Nimenomaan uusissa edullisimmissa Oral B harjoissa ei enään ole tuota
latauslediä.
Niistä puuttuu myös aiemmin ollut harjausajastin, vaikka muutoin ovatkin
edelleen varsin tanakan oloisia tekeleitä.
Nimimerkillä Braun sähköhammasharjan käyttäjä jo vuodesta 1980 asti.
OT: Kuningaskuluttajassa taannoin valitettiin Philipsin partakoneen
leikkuupäiden hurjaa varaosahintaa, mutta ei mainittu sitä toista
merkkiä, eli Braunia.
Sattumalta tuon ohjelman aikoihin tuli oman Braunini (vm. 1979)
teräverkon kilsat täyteen, ja teräverkko piti siten metsästämän.
Juu, olisi saanut suomestakin hintaan 26e + potsit, mutta uusi vastaava
löytyi Ameriikan Amazon.comista, alle 19e posteineen kuluineen.
Joten, "aja millä ajat, mutta Braunilla loput!".
--
t:S
samppa (ät) samppa (piste) org
Timo Noko
> Oli tänä aamuna päässyt lataus vähiin ilmeisesti huonosti laitetun
> töpselin takia, mutta mieleen tuli että millähän voisi mitata latautuuko
> sähköhammasharja vai ei.
>
> Mitään merkkivaloja vehjeessä ei missään ole.
>
> Siis voiko (digitaali)yleismittarilla mitata induktiivisen kentän
> voimakkuutta tai edes olemassaoloa kovinkaan helposti? Pieni kela ja AC
> jännite?
>
käynnissä oleva moottori sammuu, kun laite työnnetään laturiin.
Tomi Holger Engdahl
Se yleismittarin näyttämä sille lataukselle voi sitten olla mitä
sattuu, saatu jännite/virta riippuu paljon kelan ominaisuuksista
(koko, kierrosmäärä) sekä sijainnista laturiin nähden.
Lisäksi ylätystä voi aiheuttaa se, että nuo laturit usein toimivat
melko kokeilla taajuuksilla (voi olla kymmeniä kilohetsejä
tai enemmän) ja monet yleismittarit ei näytä kovinkaan oikein
kun mennään kauas 50 Hz verkkotaajuuksista. Useiden kilohetrsien
kohdalla voi jo alkaa näyttää nollaa vaikka olisi mitattava
jännitettä.
Olen joskus saanut sopivalla kelalla (joku ilmasydäminen kaiuttimen
jakosuotimen kela) ja hammasharjan laturilla LED:n valaisemaan
(LED suoraan kiinni kelan päissä tai paremmassa kytkennässä
kaksi vastapäin rinnan kytkettyä LEDiä kelassa päiden välillä).
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at
http://www.epanorama.net/
Ari Laitinen
> Se yleismittarin n�ytt�m� sille lataukselle voi sitten olla mit�
> sattuu, saatu j�nnite/virta riippuu paljon kelan ominaisuuksista
> (koko, kierrosm��r�) sek� sijainnista laturiin n�hden.
> Lis�ksi yl�tyst� voi aiheuttaa se, ett� nuo laturit usein toimivat
> melko kokeilla taajuuksilla (voi olla kymmeni� kilohetsej�
> tai enemm�n) ja monet yleismittarit ei n�yt� kovinkaan oikein
> kun menn��n kauas 50 Hz verkkotaajuuksista. Useiden kilohetrsien
> kohdalla voi jo alkaa n�ytt�� nollaa vaikka olisi mitattava
> j�nnitett�.
Olen aina hieman ep�illyt ett� paljonkohan noissa latureissa on tehonkulutus
kun veikkaan ett� ne kuluttaa tehoa riippumatta siit� lataako joku harjaa
vaiko ei. N�in varsinkin olisi jos siell� ei ole verkkoj�nnitteist� kelaa
vaan erillinen hakkuri. Koosta p��tellen taajuutta voisi kyll� olla.
Jukka Marin
> Olen aina hieman epäillyt että paljonkohan noissa latureissa on tehonkulutus
> kun veikkaan että ne kuluttaa tehoa riippumatta siitä lataako joku harjaa
> vaiko ei. Näin varsinkin olisi jos siellä ei ole verkkojännitteistä kelaa
> vaan erillinen hakkuri. Koosta päätellen taajuutta voisi kyllä olla.
Eiköhän sen lämpenemisestä huomaisi, jos se wattisotalla veisi.
-jm
Ari Laitinen
Perustuuko hammasharjan lataaminen lämpöön? No ei kai sentään.
Voisihan se olla jopa sellainen älykäs että se tunnistaisi onko siellä
kuormaa perässä. Vaan enpä usko että sellaisesta tunnistelusta valmistaja
maksaisi edes puolikasta puupenniä lisäkustannuksina.
Teoriassa jos siinä ei ole hammasharjaa ladattavaksi niin se energia
lämmittää sitten lähistöllä olevia metalliesineitä yms.
Jouko Holopainen
> Uusimmissa Oral-B:ssￜ on sellanen "latausindikaattori", ettￜ
> kￜynnissￜ oleva moottori sammuu, kun laite tyￜnnetￜￜn laturiin.
Tￜￜ oli liian helppo, vastaus pitￜisi melkein hylￜtￜ :-)
Myï¿œs vanhassa Braunissani oli samanlainen.
Jￜi vaivaamaan tuo Tomin kela+ledi sen verran ettￜ taidan kokeilla joku
kaunis pￜivￜ ...
--
@jhol
Jarkko Setälä
wrote in message <4bc57eb0$0$11791$7b1e...@news.nbl.fi>
>Nimenomaan uusissa edullisimmissa Oral B harjoissa ei enään ole tuota
>latauslediä.
Mulla on ollut kanssa Brauneja/Oraleita aika monta aikaa, ja näissä
induktiohärveleissä olen huomannut, että kun harjan moottori käy, ja
sen panee virroitettuun laturiin, niin moottori hiljenee. Sillä siis
ainakin havaitsee, onko latauspiiri hengissä. Sit, jos ei siltikään
lataudu, on akku sökö. Toki tämä tietty vaatii, että testaushetkellä
harjakone alkaa ylipäätänsä äännellä ennen laturiin laittamista.
---Jacke---
Tukemon
>Olen aina hieman ep�illyt ett� paljonkohan noissa latureissa on tehonkulutus
>kun veikkaan ett� ne kuluttaa tehoa riippumatta siit� lataako joku harjaa
>vaiko ei. N�in varsinkin olisi jos siell� ei ole verkkoj�nnitteist� kelaa
No nyt ei en�� tarvitse ep�ill� kun on ihan mittaustuloksia:
Laturin l�ht�kelan taajuus on 21 kHz.
Laturin tehonkulutus tyhj�n� tehomittarin mukaan 4W.
Laturin tehonkulutus 5 minuuttia k�ytetyn harjan kanssa 6W.
Tuukka
Seppo Loisa
>On 2010-04-14, Ari Laitinen <news...@arisoft.fi> wrote:
>> Olen aina hieman ep�illyt ett� paljonkohan noissa latureissa on tehonkulutus
>> kun veikkaan ett� ne kuluttaa tehoa riippumatta siit� lataako joku harjaa
>> vaiko ei. N�in varsinkin olisi jos siell� ei ole verkkoj�nnitteist� kelaa
>> vaan erillinen hakkuri. Koosta p��tellen taajuutta voisi kyll� olla.
>
>Eik�h�n sen l�mpenemisest� huomaisi, jos se wattisotalla veisi.
Kyll�h�n tuo induktioh�rp�ke selv�sti l�mpeneekin.
Ari Laitinen
> Laturin tehonkulutus tyhjänä tehomittarin mukaan 4W.
> Laturin tehonkulutus 5 minuuttia käytetyn harjan kanssa 6W.
Ei taida mahtua nykyaikaisiin lepotilan virrankulutusvaatimuksiin jos tuo
kaiken aikaa vie virtaa.
Paljonko se kuluttaa kun on täyteen ladattu kone kiinni?
ps. olihan mittaus tehty riittävän tarkalla mittarilla?
nospa...@supertel.fi
>
> Uusimmissa Oral-B:ssä on sellanen "latausindikaattori", että
> käynnissä oleva moottori sammuu, kun laite työnnetään laturiin.
Ja akkujen loppumiseen pysähtynyt harja lähtee piene levon jälkeen
käymään, kun sille näyttää sekunnin ajan laturia. Eli lataus nollaa
akkusuojauksen.
PenaL
"Jouko Holopainen" <jh...@iki.invalid.fi> wrote in message
news:4bc535c3$0$2545$9b53...@news.fv.fi...
Aikansa kestävät. Mulla vanha ko. hammasharja ei suostunut vanhennuttuaan
lähtemään käyntiin ennen kuin sitä kopsutteli aikansa. Lopulta homma meni
siihen, että tuli taukuroitua ko. koneharjaa kylppärin reunaan vähän yhtä
ankarasti kuin flipperin kylkeä tavataan takoa. Aikansa käynnistyi ja kesti,
loppujen lopuksi vaikeni. Purin paketin. Ei sieltä ihmeellistä löytynyt.
Olisi pitänyt vaihtaa virtakytkin ja akku. Halvemmalla pääsi kun osti
Gigantista uuden tarjous-moottoriharjan. Kertakäyttökapineita nuo ovat,
sähköromuun vanha ja kaupasta uusi. Näin tämä on suunniteltu kauppiaiden
kesken.
-P
nospa...@supertel.fi
> Oli tänä aamuna päässyt lataus vähiin ilmeisesti huonosti laitetun
> töpselin takia, mutta mieleen tuli että millähän voisi mitata latautuuko
> sähköhammasharja vai ei.
>
Noissa on yleensä NiMH-akut, jotka tykkää välillä tyhjiin ajamisesta.
Eli kannattaa välillä ottaa töpseli pois seinästä.
Toisaalta jos akkupareja on monta sarjassa varmin tapa tuhota paketti
on ladata ja purkaa pienissä pätkissä niin, ettei kennot ole koskaan
täynnä. Eli kun ladataan tyhjentyneet akut, kannattaa ladata täyteen,
eli päivä pari putkeen.
Meillä pari harjaa kylppärin tai vessan valaisimen töpseleissä, eli ne
latautuu vain valojen ollessa päällä. Se ei ole kovin hyvä juttu,
koska kennot on pian eri varaustilassa monen pätkäpurun ja latauksen
jälkeen.
Tukemon
>Paljonko se kuluttaa kun on t�yteen ladattu kone kiinni?
>
>ps. olihan mittaus tehty riitt�v�n tarkalla mittarilla?
T�yteen ladattu harja ei aiheuta muutosta kulutukseen, se pysyy 4W.
Mittari ei varmastikaan ole tarkka noin pienill� tehoilla ja hakkurin
aaltomuodolla. En muista ett� tuo vehje olisi koskaan n�ytt�nytk��n
alle 4W tehoja, se on ihan halpismallin kulutusmittari.
Sin�ns� 2 wattia miinus h�vi�t harjan lataukseen kuulostaa aika
oikealta suuruusluokalta.
Jukka Marin
> Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti:
>>Eik�h�n sen l�mpenemisest� huomaisi, jos se wattisotalla veisi.
>
> Kyll�h�n tuo induktioh�rp�ke selv�sti l�mpeneekin.
Kuutisen astetta yli ymp�rist�n l�mp�tilan n�ytti olevan.
-jm
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
> On Wed, 14 Apr 2010 19:14:01 +0300, "Ari Laitinen"<news...@arisoft.fi> wrote:
>
>> kun veikkaan että ne kuluttaa tehoa riippumatta siitä lataako joku harjaa
>> vaiko ei. Näin varsinkin olisi jos siellä ei ole verkkojännitteistä kelaa
>
>
> Laturin lähtökelan taajuus on 21 kHz.
>
> Laturin tehonkulutus tyhjänä tehomittarin mukaan 4W.
> Laturin tehonkulutus 5 minuuttia käytetyn harjan kanssa 6W.
No helvatta, täytynee laittaa hammasharja kellokytkimen perään joka antaa
virtaa vain pari tuntia vuorokaudessa.
PS. paljonkos se kellokytkin kuluttikaan...
John Smith
> 14.4.2010 22:15, Tukemon kirjoitti:
>> On Wed, 14 Apr 2010 19:14:01 +0300, "Ari
>> Laitinen"<news...@arisoft.fi> wrote:
>>
>>> tehonkulutus
>>> kun veikkaan ett� ne kuluttaa tehoa riippumatta siit� lataako joku
>>> harjaa
>>> vaiko ei. N�in varsinkin olisi jos siell� ei ole verkkoj�nnitteist�
>>> kelaa
>>
>>
>> Laturin l�ht�kelan taajuus on 21 kHz.
>>
>> Laturin tehonkulutus tyhj�n� tehomittarin mukaan 4W.
>> Laturin tehonkulutus 5 minuuttia k�ytetyn harjan kanssa 6W.
>
> No helvatta, t�ytynee laittaa hammasharja kellokytkimen per��n joka
>
> PS. paljonkos se kellokytkin kuluttikaan...
>
Olemme juuri piiper�innin ��rirajoilla.
Voiko piiper�inti� mitata, tuhoamatta piiper�innin pyhint�,
energiankulutusta?
--
Muutkin otti, mutta min� en
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
> Juha.Lyytik...@kolumbus.fi naputteli:
>> 14.4.2010 22:15, Tukemon kirjoitti:
>>> On Wed, 14 Apr 2010 19:14:01 +0300, "Ari
>>> Laitinen"<news...@arisoft.fi> wrote:
>>>
>>>> tehonkulutus
>>>> kun veikkaan että ne kuluttaa tehoa riippumatta siitä lataako joku
>>>> harjaa
>>>> vaiko ei. Näin varsinkin olisi jos siellä ei ole verkkojännitteistä
>>>> kelaa
>>>
>>> No nyt ei enää tarvitse epäillä kun on ihan mittaustuloksia:
>>>
>>> Laturin lähtökelan taajuus on 21 kHz.
>>>
>>> Laturin tehonkulutus tyhjänä tehomittarin mukaan 4W.
>>> Laturin tehonkulutus 5 minuuttia käytetyn harjan kanssa 6W.
>>
>> antaa virtaa vain pari tuntia vuorokaudessa.
>>
>> PS. paljonkos se kellokytkin kuluttikaan...
>>
>
> Voiko piiperöintiä mitata, tuhoamatta piiperöinnin pyhintä,
> energiankulutusta?
Epäilen että ei tee partakoneen akullekaan hyvää roikottaa laturissa koko
aikaa. Saisi senkin saman kellokytkimen perään.
Ari Laitinen
> No helvatta, t�ytynee laittaa hammasharja kellokytkimen per��n joka
> antaa virtaa vain pari tuntia vuorokaudessa.
Se hammasharjan akku ei tyk�� jatkuvasta lataamisesta. Itse lataan sen
t�yteen ja sitten otan laturin pois virrasta. Uudelleen lataan vasta kun
vauhti alkaa hiipumaan.
Jouko Holopainen
> No helvatta, täytynee laittaa hammasharja kellokytkimen perään joka
> antaa virtaa vain pari tuntia vuorokaudessa.
>
> PS. paljonkos se kellokytkin kuluttikaan...
Entäs kauko-ohjattava kytkin?
--
@jhol
Ari Laitinen
> Juha.Lyytik...@kolumbus.fi wrote:
>> No helvatta, täytynee laittaa hammasharja kellokytkimen perään joka
>> antaa virtaa vain pari tuntia vuorokaudessa.
>>
>> PS. paljonkos se kellokytkin kuluttikaan...
>
> Entäs kauko-ohjattava kytkin?
Yleensä niissä kuten monissa muissakin hituvirtalaitteissa on
kondensaattoripoweri, joka on lähinnä vakiovirtalähde eli vekotin kuluttaa
vakiotehoa riippumatta siitä mitä se tekee. Tehontarve mitoitetaan sen
releen vetämistä varten, jolloin loppuajan tuo teho lämmittää zeneriä tms.
Valtavia markkinoita olisikin yksinkertaiselle ja kestävälle
hituvirtapowerille, jossa olisi hyvä hyötysuhde kuorman määrästä
riippumatta. Tällä alkaa olla merkitystä silloin kuin jokainen lamppu tai
muu sähkönkulutuspiste varustetaan omalla kauko-ohjattavalla kytkimellä.
Paul Keinanen
<news...@arisoft.fi> wrote:
>
>Yleensä niissä kuten monissa muissakin hituvirtalaitteissa on
>kondensaattoripoweri, joka on lähinnä vakiovirtalähde eli vekotin kuluttaa
>vakiotehoa riippumatta siitä mitä se tekee. Tehontarve mitoitetaan sen
>releen vetämistä varten, jolloin loppuajan tuo teho lämmittää zeneriä tms.
Mitä järkeä tuontapaisessa kytkennässä on käyttää zeneriä ? Eikös se
nyt riitä, että releen kanssa laitetaan sarjaan transistori tai triac,
jonka jännitekesto on suurempi kuin verkkojännitteen huippuarvo ? Itse
logiikan tehontarvehan yleensä on mitätön releen veto/pitovirtoihin
nähden, joten sen tekeminen osittain vaikka sarjavastuksella ei niin
suuri ongelma ole.
Toinen vaihtoehto tietysti on käyttää 230 V relettä, jolloin logiikan
antovirraksi tulee vain transistorin/triacin kanta/hilavirta.
Ari Laitinen
> Mitä järkeä tuontapaisessa kytkennässä on käyttää zeneriä ? Eikös se
> nyt riitä, että releen kanssa laitetaan sarjaan transistori tai triac,
Koska kondensaattori on vakiovirtalähde on virtaa kulutettava vakioteholla
että saataisiin vakiojännite. Näin zeneri toimii shunttina ylimääräiselle
teholle ja saadaan vakiojännite aina maksimivirtaan asti. Kytkentä on mainio
silloin kun tarvitaan vakiotehoa esim. merkkilampun polttamiseen mutta se ei
osaa kuluttaa tehoa tarpeen mukaisesti eikä siitä saa hetkellisesti suurta
tehoa mitoittamatta koko systeemiä maksimin mukaan.
> jonka jännitekesto on suurempi kuin verkkojännitteen huippuarvo ? Itse
> logiikan tehontarvehan yleensä on mitätön releen veto/pitovirtoihin
> nähden, joten sen tekeminen osittain vaikka sarjavastuksella ei niin
> suuri ongelma ole.
Kokeilin kerran yhtä kytkentää joka oli triacin nollapistekytkentä
vastuspowerilla ja kyllä se vastus kuumeni aika tavalla eli tehohukkaa oli
selvästi. Siinä mallissa virtalähteen hyötysuhde on noin 0,5% kun pitäisi
olla mielummin 99,5%. Logiikka ei kuluta virtaa paljoa mutta tehotriacci ei
aukea ilman merkittävää virtaa.
> Toinen vaihtoehto tietysti on käyttää 230 V relettä, jolloin logiikan
> antovirraksi tulee vain transistorin/triacin kanta/hilavirta.
Se olisi hyvä ratkaisu mutta enpä ole nähnyt käytettävän. Pieni triacci
voisi ohjata virtaa 230V releelle. Sellainen toimii vähäisellä
ohjausvirralla.
Mika Iisakkila
> On Fri, 16 Apr 2010 09:15:29 +0300, "Ari Laitinen"
> <news...@arisoft.fi> wrote:
>>Yleensä niissä kuten monissa muissakin hituvirtalaitteissa on
>>kondensaattoripoweri, joka on lähinnä vakiovirtalähde eli vekotin kuluttaa
>>vakiotehoa riippumatta siitä mitä se tekee. Tehontarve mitoitetaan sen
>>releen vetämistä varten, jolloin loppuajan tuo teho lämmittää zeneriä tms.
>
> Mitä järkeä tuontapaisessa kytkennässä on käyttää zeneriä ? Eikös se
> nyt riitä, että releen kanssa laitetaan sarjaan transistori tai triac,
> jonka jännitekesto on suurempi kuin verkkojännitteen huippuarvo ?
No ei niin mitään, mutta ei tässä oltukaan suunnittelemassa
virtalähdettä, vaan ostamassa laitetta katukaupasta. Silloin kytkennän
järkevyyden arvioi Zuangzhou Happy Family Sunshine Industriesin
talousosasto, eikä täkäläinen elektroniikkainsinööri.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
PenaL
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> wrote in message
news:4bc766ce$0$11831$4f79...@news.tdc.fi...
> Juha.Lyytik...@kolumbus.fi wrote:
>
>> No helvatta, täytynee laittaa hammasharja kellokytkimen perään joka
>> antaa virtaa vain pari tuntia vuorokaudessa.
>
> täyteen ja sitten otan laturin pois virrasta. Uudelleen lataan vasta kun
> vauhti alkaa hiipumaan.
>
Aika monta vuotta minä tuota vanhaa koneharjaa roikotin sähköissä,
suunnilleen koko ajan. Vaikka tykkäsi kyttyrää, minä poika en välittänyt,
surrasin vaan niin kauan kun pelitti, ja taas sähköihin kiinni. Loppujen
lopuksi hajosi, kun hapettuivat katkaisijan kontaktit umpeen. Oli päässyt
vettä sisään.
-Pentti
Zoosam
Mika Iisakkila <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote:
<snip>>
> virtalähdettä, vaan ostamassa laitetta katukaupasta. Silloin kytkennän
> järkevyyden arvioi Zuangzhou Happy Family Sunshine Industriesin
> talousosasto, eikä täkäläinen elektroniikkainsinööri.
Erittäin hyvin sanottu siellä takana. Valitettavasti myös kiusallisen
totta. Edes valtavat tuotantosarjat eivät ole riittävä peruste noihin
"kiinanpommi" kytkentöihin, mutta niitä vaan tuotetaan markkinat
täyteen.
Sammy
Ari Laitinen
> Aika monta vuotta minä tuota vanhaa koneharjaa roikotin sähköissä,
> suunnilleen koko ajan. Vaikka tykkäsi kyttyrää, minä poika en
> välittänyt, surrasin vaan niin kauan kun pelitti, ja taas sähköihin
> kiinni. Loppujen lopuksi hajosi, kun hapettuivat katkaisijan
> kontaktit umpeen. Oli päässyt vettä sisään.
Niin minullekin kävi.. vettä löytyi sisältä kun toiminta lakkasi.
Kim Fallström
> On Fri, 16 Apr 2010 09:15:29 +0300, "Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> wrote:
>
>> kondensaattoripoweri, joka on l�hinn� vakiovirtal�hde eli vekotin kuluttaa
>> vakiotehoa riippumatta siit� mit� se tekee. Tehontarve mitoitetaan sen
>> releen vet�mist� varten, jolloin loppuajan tuo teho l�mmitt�� zeneri� tms.
>
> Mit� j�rke� tuontapaisessa kytkenn�ss� on k�ytt�� zeneri� ? Eik�s se
> nyt riit�, ett� releen kanssa laitetaan sarjaan transistori tai triac,
> jonka j�nnitekesto on suurempi kuin verkkoj�nnitteen huippuarvo ?[...]
Mik� on verkkoj�nnitteen todellinen huippuarvo? Sarjakonkka toimii ylip��st�-
suotimena josta kaikki mahdolliset j�nnitepiikit suhahtavat l�vitse. Zenerill�
kysymys kest�vyydest� liittyy komponentin virrankestoon ja piikkivirtaa
voidaan rajoittaa sopivalla sarjavastuksella.
Kim
Mika Ristolainen
Itse louskutin menemään ekalla koneharja jotain 14-15v väliin. Nyt on
menossa toinen ~10v ikäinen. Ekaa ja tätä toista käytän niin että lataan
vain kun akku on tyhjä.
Ekakin hajosi muuten kuin akusta (vaikka se toiminta-aika olikin jo
paljon laskenut), koneen mekaniikka yksinkertaisesti vain kului loppuun.
Ja niin taitaa tämän nykyisenkin kanssa käydä.
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
ismo
En nyt muista ihan varmaksi mutta olisiko jossain vanhemmassa mallissa
tuo hiljentyminen tapahtunut välittämättä siitä onko latauslaite
seinässä vai ei. Eli perustuisi ihan tavalliseen magneettiin joka kytkee
reed tyyppistä kytkintä.
ismo
Ari Laitinen
> En nyt muista ihan varmaksi mutta olisiko jossain vanhemmassa mallissa
> tuo hiljentyminen tapahtunut välittämättä siitä onko latauslaite
> seinässä vai ei. Eli perustuisi ihan tavalliseen magneettiin joka
> kytkee reed tyyppistä kytkintä.
Idea lienee se, että jos tyhjä harja jää käynnissä laturiin niin se ei
tietenkään lataudu.
Näsä
> Oli tänä aamuna päässyt lataus vähiin ilmeisesti huonosti laitetun
> töpselin takia, mutta mieleen tuli että millähän voisi mitata latautuuko
> sähköhammasharja vai ei.
>
>
> Siis voiko (digitaali)yleismittarilla mitata induktiivisen kentän
> voimakkuutta tai edes olemassaoloa kovinkaan helposti? Pieni kela ja AC
> jännite?
>
> --
> @jhol
>
> http://joukoholopainen.blogspot.com/
Toimiiko se tuommoinen mun "sähköhampaissa" joissa on sitä elohoheaa
sisältävää amalgaamia.
Turhakkeena pidän sähköhammasharjaa ja siihen liittyviä latausongelmia
Sori :(
Jouko Holopainen
> Turhakkeena pidän sähköhammasharjaa ja siihen liittyviä latausongelmia
Sähköhammasharja on erinomainen keksintö. Sillä, ainakin minä, saan
hampaani paljon puhtaammaksi nopeammin kuin nykernykerillä. YMMV.
Latausongelma ratkesi sillä, että työnsi töpselin kunnolla seinään.
--
@jhol