-Mika J
ps. Ja talo siis rakennettu 1978
No huh, koko kämppä yhden vaiheen takana. Ihmettelen vaan paljon mahtaa olla
kuormaa takana.
Jape
Jäljestä päätellen tosiaan on hyvä, ettei tapahtunut enempää vahinkoa.
Luulen, että kyse on ollut löysästä johtoliitoksesta, ja noista johtojen
sisuksien väristä voisi päätellä, että on ajan hammas tehnyt noihin päihin
huonommin sähköä johtavan kerroksen. Itse tuossa tilanteessa laittaisin
sähkömiehen uusimaan nuo kaikki (onneksi vähäiset) johtimien kiinnitykset,
sillä jossain vaiheessa voi possahtaa myös tuon vasemman puolimmaisen
sulakkeen kohdalla. Kämppäs sijaitsee ilmeisesti kerrostalossa, keskuksen
pienestä koosta ja yksivaiheisuudesta päätellen. Paljon sulla on kuormaa
ollu tuossa perässä, onko lisälämmittimiä, yksivaiheinen liesi ym?
J.N
Näyttää täsmälleen minun noin olympiavuonna rakennetun
kerrostalokoirankoppini sähkötaululta, siistimmältä vaan.
Pääasiallisena riesana hellasta ei saa yhtäaikaa uunia ja molempia
levyjä päälle.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Tuo uusi paksu johto tulikin jo, ja ei tuossa ole käytössäkään kuin 5
sulaketta (25A liedelle, sitten 2x 16A hmm jääkaappi/pakastin ja jonnekkin,
ja 2x 10A pistorasiat/valot)
Kämppä tämmöinen pieni 35m^2 yksiö, ja kuormaa, no, jääkaappi/pakastin,
liesi/uuni, mikro, pysyvää kuormaa 2 tietokonetta, sitten valaistus, joten
ei mitään ihmeellisempää kuormitustaskaan ole ollut.
-Mika J
Kyllä tuo löystyneestä liitoksesta alkunsa saanut,siinä tulee
ylimenovastusta joka sitten muuttuu lämmöksi ja lopulta kuumenee että sulaa
paksumpikin johto.Näyttää olevan 16mm2 johto tuossa,poikkipinta kyllä
riittää mutta tuo on aika yleinen vika tuon tyyppisessä liitoksessa missä
paksu johto kiristetään ruuvin alle,ajan kanssa kupari antaa myöten ja
liitos tuppaa löystymään ihan itsestään.Entis aikaan oli tapana ainakin
teollisuudessa kerran vuodessa kiristää jakokeskuksien johtoliitokset.
.
> Miten lienee vaan, entä jos koko kämppä olisi palanut, olisiko se sitten
> ollut vaan voivoi?
Määräysten mukaan keskuksen pitää kestää mahdolliset oikosulku yms tilanteet
ja estää mm palon leviäminen ulkopuolisiin rakenteisiin.Asennukset
tarkastetaan ennen käyttöö ottoa jne.Hyvinhän tuossa on kotelon suojaus
toiminut,näyttä olevan umpinainen peltikotelo.
Matti
> No huh, koko kämppä yhden vaiheen takana. Ihmettelen vaan paljon mahtaa
> olla kuormaa takana.
Ainakin 80/90-luvun vaihteessa tehtiin yhdellä vaiheella/kämppä kun itse
vielä tein sähkärin hommia.
--
Jukka
Kysyppä siltä enskerralla että täyttääkö tämä sitten SFS-6000 määräykset!
No viimekädessä sen firma sähkötöidenjohtaja kaikesta vastaa jonka voi
tarkistaa
http://www.tukes.fi/cgi-bin/sahkourakoitsijat/main.cfm
"JN" <jnurmi...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b4iv6p$782$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Tietyissä tilanteissa korjatessa tarvii olla uusimpien lakien mukainen.
Löytyy D1 2002 s. 328 ja sfs-käsikirja 144 s.361 "vanhojen asennusten
korjaus, muutos ja laajennus työt"
Oho.
>Vielä kun tulisi sähkäri laittaan tuon lopullisesti kuntoon, nyt vaan
>laittoi uuden piuhan ja liittimen kytkimen tilalle, kun uhosi jostain
>kaivavansa samanlaisen kytkimen tilalle (taulun kannessa samanlainen pyöreä
>reikä kuin sulakkeillakin).
Siis saako muka pääkytkimen poistaa käytöstä?
Ei todellakaan tunnu mahdolliselta vaihtoehdolta.
Toivottavasti tuo uuden kytkimen pian, ennen kuin
sitä kytkintä tarvitaan johonkin. Ja vielä sähkömies.
Matti Käki oh2bio
Sitä minä vaan ihmettelen että minne tuo ke-vi tuosta oikein lähtee, ei
ainakaan putkessa keskukselle?
--
RPekka.
Minä puolestani ihmettelen, että kolmen sulakkeen ryhmä on kiinnitetty
takapeltiin kahdella ruuvilla, vasemmanpuoleinen sulake ylävasemmalta ja
oikeanpuoleinen alaoikealta. Keskimmäinen sulakekanta on kiinni pelkästään
virtakiskolla. Tuntuu siltä, että kovin paljoa laitimmaisia ei tarvitse
vääntää, jotta posliini kiinnitysruuvin kohdalta napsahtaa poikki. Tai vetää
keskimmäistä sulaketta ulospäin. Saatan olla väärässäkin ja posliini
kestääkin rasitukset mainiosti ja moinen kiinnitystapa on hyväksyttävä.
--
Tuomo Auer
Ylös sulakkeiden yläpuolella olevaan nolla-kiskoon, vai mikä sen nimi
lieneekään.
(kuiteski kisko, missä on kaikkien lähtöjen nollat ja uunin jne maat).
Onhan tuo ihan miehekkään paksuinen piuha pelkän sulakekaapin maadotukseen.
-Mika J
: "RPekka" <rpe...@pp.inet.fi> wrote in message
No sen piuhan täytyy kestää kaikki virta, jonka syöttö pystyy antamaan eli
olla yhtä paksu kuin syöttökaapelikin. Muuten on se vaara, että suoran
oikosulun sattuessa vaiheen ja keskuksen rungon välillä poikki ei
napsahdakaan tätä keskusta syöttävä sulake vaan se ohuenohut suojamaalanka
ja keskuksen runko tulee jännitteiseksi.
HUOMIO! Tämä on muistikuvani, en muista neliömääriä varmaksi ulkoa.
Sähköturvallisuuskansiosta tarkka tieto kuitenkin löytyy.
Suojamaajohdon poikkipinta-alalle on olemassa myönnytyksiä, kun mennään
vähän paksumpaan sähköön. Muistaakseni 16 mm²:n syötölle pitää olle
16 mm²:n suojamaajohdin, mutta siitä ylöspäin suojamaajohtimeksi riittää
puolet syötön poikkipinta-alasta. 25 mm²:n syötölle 16 mm², 63 mm²:n
syötölle 35 mm² jne.
-A
--
Mikä on elkovikaisten teholähteiden korjaajan lempikappale?
-Nik Kershaw: The Ripple.
No niinpä tietysti, eli nollattu taulussa eikä keskuksella. Sitä voi vaan
ihmetellä että miksei sitä nollakiskoa ole ruuvattu suoraan siihen tauluun
kiinni. Nythän tuon piuhan täytyy olla yhtä paksua kuin syöttäväkin johto
jotta sulake varmasti palaa jos tuo syöttöjohto irtoaa vaikka siitä pää-
kytkimestä ja osuu tauluun.
--
RPekka.
Pitäisiköhän valtion taholta pistää joku kansallinen sähköprojekti pystyyn
jonka tavoitteena on saada vaikka vuoteen 2010 mennessä jokaiseen tönöön
nykysäännösten mukaiset asennukset. Maadoituksia kaipaisin eikä mitään
epävarmoja nollauksia. Tällä meiningillä vielä 2050 kysellään miksi mun
tietokoneen kotelossa tuntuu jännitettä...
>> Noitahan on pirusti vanhoissa kerrostaloasunnoissa. Ikävä kyllä.
>
>Pitäisiköhän valtion taholta pistää joku kansallinen sähköprojekti pystyyn
>jonka tavoitteena on saada vaikka vuoteen 2010 mennessä jokaiseen tönöön
>nykysäännösten mukaiset asennukset. Maadoituksia kaipaisin eikä mitään
>epävarmoja nollauksia.
Mikä siinä nollauksessa nyt on niin hirveän epävarmaa?
Kaikkihan nämä meikäläiset järjestelmät ovat ennemmin tai myöhemmin
"nollattu", tapahtui se sitten pistorasiassa, viimeisessä jako-
rasiassa, paikallisessa keskuksessa tai viimeistään kiinteistön
sähköpääkeskuksessa. Jakelumuntajalle asti suojamaata ei kuitenkaan
viedä.
Itse asiassa nollan ja suojamaan täydellinen erottaminen voisi olla
hyvä asia, jolloin muuntajan tähtipiste kelluu. Vaikka yhden vaiheen
ja maan välillä tapahtuu maasulku, jolloin tähtipisteen potentiaali
nousee ylös, josta saadaan hälytys, mutta sähkön jakelu ei keskeydy.
Tätä on käytetty järjestelmissä, jossa ei voida sallia jakelu-
katkoksia, mutta suurissa muuntopiireissä vian paikallistaminen voi
olla turhan hankalaa.
>Tällä meiningillä vielä 2050 kysellään miksi mun
>tietokoneen kotelossa tuntuu jännitettä...
Se, että tietokoneen runko on jännitteellinen ei ole nollauksen syytä,
vaan nimenomaan nollauksen/suojamaadoituksen puutetta.
Pistorasianollaus aiheutti aikoinaan paljonkin harmia, kun
tietokoneisiin liitettiin RS-232 linjoilla suuri joukko tyhmiä
päätteitä, jolloin siitä aiheutui maapotentiaalieroja. Tämän takia
ruvettiin puhumaan "ATK-sähköistä" eli viisijohdinjärjestelmästä,
jolloin PE ja N ovat erillään kiinteistön sisällä. Nykyisin tälle ei
juuri ole tarvetta, koska RS-232 verkkoja ei juurikaan käytetä, vaan
dataliikenne on joko differentiaalista ja/tai galvaanisesti erotettua.
Paul
Kiinnostavaa, minulla on huoneessa nollatut rasiat(nollattu sulaketaululla)
ja silti tuntuu kotelossa sama pieni jännite kuin maadoittamattomassa
rasiassa.
Ettei vain ole nollattu vaihejohtoon :-)
Ota vaihekynä käteen. Tutki sillä koneen kuori. Jos valo syttyy maadoitus on
pielessä tai tehty vaihejohtoon.
Aikoinaan ihmettelin erään laitteen sähköisyyttä käsissä. Oli vaihe kiinni
metallirungossa...
> > No huh, koko kämppä yhden vaiheen takana. Ihmettelen vaan paljon mahtaa
> olla
> > kuormaa takana.
>
> Noitahan on pirusti vanhoissa kerrostaloasunnoissa. Ikävä kyllä.
Mitäs niin kovin ikävää siinä on? Meillä on tässä kokonainen
isohko omakotitalo yhden kaksvitosen paukun perässä, eikä
siitä kummempia ongelmia aiheudu. Viimeksi on pääsulake
palanut, hmmmm..., oisko 10 vuotta sitten.
jouko
--
!! jos lähetät mailin, korjaa osoite !!
eihän tuossa vielä mitään, mutta meillä on iso kaksikerroksinen omakotitalo
ja ulkorakennus saman 25A:n sulakkeen takana, eikä se (sulake) ole palanut
kertaakaan seitsemän vuoden aikana, kun olemme täällä asuneet.
: Juha-Pekka
---
Outgoing mail is almost Virus Free (99,9%).
Checked by AVG anti-virus system (http://www.grisoft.com).
Version: 6.0.459 / Virus Database: 258 - Release Date: 25.2.2003
Oletko varma, että kannassa on sulake eikä messinkinen
näköiskappale ;)
Marko.
> eihän tuossa vielä mitään, mutta meillä on iso kaksikerroksinen omakotitalo
> ja ulkorakennus saman 25A:n sulakkeen takana, eikä se (sulake) ole palanut
> kertaakaan seitsemän vuoden aikana, kun olemme täällä asuneet.
Aiheen vierestä, mutta menköön. Ulkorakennuksen ulkovalona
on ollut sellainen energiansäästölamppu, Philipsin malli
toimii pakkasesakin. Sille tuli tunnit täyteen ja satuin
itse olemaan ulkona kun pimeni. Ei syttyneet sitten sisä-
valotkaan. Ryhmäkeskuksessa oli ulkovalojen C10-auto pois
päältä, mutta sisävalojen päällä. Pääkeskuksesta löytyi
selitys: kyseisen vaiheen C20 oli pudonnut off-asentoon.
RK:n takaiset ulko- ja sisävalot ovat samassa vaiheessa.
Aika ison piikin hajoava säästölamppu sai aikaan. Muuta
kuormaa tuolla hetkellä ryhmäkeskuksen takana oli korkein-
taan 800W+500W sähköpatteria, mutta ne on jaettu eri vai-
heisiin. Lamppu säilyi ulkoisesti ehjänä, mutta pieni
helinä jostakin kuuluu.
Käyttökuormilla ei ole sulakkeita saanut tähän päivään
mennessä laukeamaan, vaikka verstaalla on iso lämmitin
(5/9kW) ja 1-3kW oikomoottoreita monessa koneessa.
> : Juha-Pekka
--
Jukka
On se ihan aito sulake, mutta muistui mieleeni, että paloi se kerran
ukkosella. Lisäksi unohdin mainita että ulkovalona meillä on 500W
halogeenivalo. Tiskikone vie 1000W ja päälle vielä sähköhella, vesipumppu,
sekä jääkaappi ja pakastin. Myös löytyy pari tietokonetta oheislaitteineen
:-)
25A:n pääsulakkeen jälkeen kuorma on jaettu kolmen 16A:n sulakkeen taakse
niin että ensimmäisen takana on ulkorakennuksen neljä 60W hehkulamppua,
500W ulkovalo, sähkösaha, porakone ja yläkerta tietokoneineen ja kahden
television ja hehkulamppujen kanssa. Seuraavan sulakkeen takana on alakerta
kotitalouslaitteineen, television ja vesipumpun kera. Kolmas sulake on
pelkästään sähköhellan käytössä.
Tästä voi viisaammat laskea paljonko siihen jää varaa käyttää ylimääräisiä
laitteita.