Jääkaapin normaali käyntisykli?
mtme
on/off -rytmi, jos termostaatti toimisi? Siis kuinka kauan päällä ja
kuinka kauan pois päältä?
Taustatietoja: potilas on ~15v vanha Huurre -jää/viileäkaappi, jonka
termostaatti on kenties irti kennosta tai muuten vain ei toimi.
Välillä kaappi on pitkiä aikoja lähes koko ajan päällä ja lämpö laskee
jonnekin +2 asteen hujakoille. Joskus se taas ottaa ja sulattaa oikein
urakalla, jolloin kaapin yläosassa olevan kennon alla oleva
kondenssivesiastia
tulvii. Välillä saattaa toimia ihan normaalisti, mutta useimmiten ei.
Termostaatin "letku" menee sen verran pahasti kennon taakse, etten
uskalla vaihtaa sitä itse; pelkään, että kennoa liikutellessa murran
sen putket ja kylmäaine pääsee pihalle. Vielä en ole niin epätoivoinen,
että huoltomiehen tilaisin paikalle.
Hätäratkaisuna olen viritellyt jääkaappiosan sähköt (yhdistelmässä on
myös pakastin) vuorokausiajastimen taakse. Päiväsaikaan 3 varttia
päällä/
1 vartti sammuksissa ja yöllä 2 varttia päällä/ 2 varttia pois päältä
on pitänyt lämmön aika hyvänä. Kuitenkin kondenssivesiastiaan kertyy
vettä todella niukasti verrattuna vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin
kaikki toimi. Siksi epäilen, että onko tuossa syklissä jotain vikaa.
Pitäisikö olla pidemmät ajat sekä päällä että pois päältä? Nyt
kenties kenno on koko ajan jotenkin jäässä eikä ehdi tuossa vartissa
sulaa tarpeeksi?
--Markus
Sami Setälä
> on/off -rytmi, jos termostaatti toimisi? Siis kuinka kauan päällä ja
> kuinka kauan pois päältä?
Ei normaalia sykliä olekaan. Se riippuu kompuran tehosta, eristeiden ja
tiivisteiden kunnosta, huonelämpötilasta, tavaran määrästä ja vaikka mistä
muista tekijöistä.
> jonnekin +2 asteen hujakoille. Joskus se taas ottaa ja sulattaa oikein
> urakalla, jolloin kaapin yläosassa olevan kennon alla oleva
> kondenssivesiastia tulvii.
Mikä se sellainen jääkaappi on, jossa kondenssivettä ei johdeta kaapin
ulkopuolelle kompuran päälle haihdutettavaksi? Ainakin meidän lähes
samanikäisessä kaapissamme on kaukalon pohjalla reikä, josta vesi valuu
putkea pitkin pois. Tuo reikä liettyy aikaa myöten tukkoon ja vaatii
puhdistusta muutamien vuosien välein.
-Sami-
Jari Haapala
ruuvit on irroittanut. Omassa UPO:ssa joutuu paljonkin raottamaan ennenkuin
käsi mahtuu.
Eero Ahonen
> Hätäratkaisuna olen viritellyt jääkaappiosan sähköt (yhdistelmässä on
> myös pakastin) vuorokausiajastimen taakse. Päiväsaikaan 3 varttia
> päällä/
Pakko lisätä kommenttina, että itse varmaan mittaisin/laskisin hiukan
ko. kaapin sähkönkulutusta, ja miettisin uuden kaapin hankintaa.
Nykysähkön hinnoilla voi olla jo kulutuksella vaikutusta. 15 vuotta on
kuitenkin IMO siedettävä käyttöikä "perus" sähkölaitteelle, vaikka
kaapit usein pitempään kestävätkin.
Vaikka säätäminen ja näprääminen on kivaa, ei se ihan aina kannata :).
--
Eero "Aero" Ahonen, ae...@removethis.imnetti.fi
Matti
> uskalla vaihtaa sitä itse; pelkään, että kennoa liikutellessa murran
> sen putket ja kylmäaine pääsee pihalle.
takana.Se on usein kiinni kapealla listalla joka taas on kahdella ruuvilla
kiinni höyrystimessä.Ruuvien kannat näkyy kaapin sisäpuolelle.Kun irroitat
ruuvi niin lista irtoaa ja kapillaarin saa pois.Uusi samalla tavoin kiinni.
mtme
>
> Mikä se sellainen jääkaappi on, jossa kondenssivettä ei johdeta kaapin
> ulkopuolelle kompuran päälle haihdutettavaksi? Ainakin meidän lähes
> samanikäisessä kaapissamme on kaukalon pohjalla reikä, josta vesi valuu
> putkea pitkin pois. Tuo reikä liettyy aikaa myöten tukkoon ja vaatii
> puhdistusta muutamien vuosien välein.
>
Ikää sillä saattaa olla tarkemmin ajatellen jopa 20v. Kompura on
kaapin päällä ihan katon rajassa. Jäähdytyskenno on kaapin yläosassa.
Se on maisemoitu muovisella suojalla, joka samalla ohjaa kennosta
tippuvan veden niinikään kaapin yläosan takaseinässä olevaan astiaan.
--Markus
mtme
>
> Ei normaalia sykliä olekaan. Se riippuu kompuran tehosta, eristeiden ja
> tiivisteiden kunnosta, huonelämpötilasta, tavaran määrästä ja vaikka mistä
> muista tekijöistä.
>
kuormitustilanteesta, eikä sitä voi etukäteen sanoa. Lähinnä tarkoitin
sitä, että kun jääkaappi menee päälle, onko se tyypillisesti heti
kerralla pari tuntia putkeen päällä vaiko vaikka vain pari minuuttia?
Onko kompuralle enemmän harmia pitkistä päälläolojaksoista vai
jatkuvasta
käynnistelystä?
Vastaavasti kun kaappi sammuu, onko esim. kennon sulamisen kannalta
jotain minimiaikaa, mikä ainakin pitäisi/kannattaisi olla sammuksissa
ennen uutta käynnistystä (sen kyllä tiedän, että vasta sammuttuaan
kompura ei
jaksa käynnistyä heti uudestaan painetta vastaan).
Oikeastaan kysymykseni voisi tiivistää siihen, että onko tyypillisesti
jääkaapin lämpötilansäädöllä suuri vai pieni hystereesi.
--Markus
Aki Mannonen
"mtme" <mtme@luukku_eiroskaa.com> kirjoitti viestissä
news:4135963D.528EA564@luukku_eiroskaa.com...
>
> Oikeastaan kysymykseni voisi tiivistää siihen, että onko tyypillisesti
> jääkaapin lämpötilansäädöllä suuri vai pieni hystereesi.
Sitä sanotaan differenssiksi ja se on tosiaan suuri jääkaapeissa koska
anturi on suoraan höyrystimessä kiinni. Minun jääkaappi käy noin
korvakuulolla arvioituna kesällä 50% ajasta ja talvella 30% ajasta.
Käyntijakson pituus on arviolta 15min - 4h tilanteesta riippuen. Jääkaappini
on täysi paska (Helkama) eikä tätä voi suoraan soveltaa, mutta suuntaa
antavana voisin sanoa että kyllä se vähintään 20% ajasta käy.
Sami Setälä
> kaapin päällä ihan katon rajassa.
No tuo selittää sen miksi kondenssivettä ei ole johdettu kompuran päälle.
-Sami-
Sami Setälä
> sitä, että kun jääkaappi menee päälle, onko se tyypillisesti heti
> kerralla pari tuntia putkeen päällä vaiko vaikka vain pari minuuttia?
En kyttäämällä kytännyt ole, mutta mielestäni yhtäjaksoinen käyntiaika on
selvästi alle puoli tuntia, jos kyse on vain normaalista jäähdytyksestä
ilman että ovea olisi paljoa auottu tai laitettu huoneenlämpöistä tavaraa.
> Vastaavasti kun kaappi sammuu, onko esim. kennon sulamisen kannalta
> jotain minimiaikaa, mikä ainakin pitäisi/kannattaisi olla sammuksissa
> ennen uutta käynnistystä (sen kyllä tiedän, että vasta sammuttuaan
> kompura ei jaksa käynnistyä heti uudestaan painetta vastaan).
Ei sen sulamiseen ainakaan meidän kaapissa mene kuin korkeintaan saman
verran aikaa mitä käyntiaika oli. Toki tuohon vaikuttaa merkittävästi se,
kuinka kylmäksi elementti menee käynnin aikana. Meillä ainakaan se ei vedä
jäähän juuri lainkaan.
> Oikeastaan kysymykseni voisi tiivistää siihen, että onko tyypillisesti
> jääkaapin lämpötilansäädöllä suuri vai pieni hystereesi.
Ei se kovin montaa astetta ole, tyypillisesti ehkä pari-kolme astetta, tai
jopa vähemmänkin jos mitataan säilytettävän tavaran lämpötilaa. Jääkaapin
"oikeaa" lämpötilaahan neuvotaan mittaamaan esim. vesilasista, jolloin
vaihtelu tasaantuu selvästi.
-Sami-