On pieni ongelma seuraavanlaisen vesimittarin anturin kanssa (Malli Opto,
speksit sivun alareunassa):
http://www.zenner-korkeamaki.com/documents/woltman-sensors.pdf
Miten siis kytken tuon 24V logiikan tuloon, kun ei noilla spekseillä oikein
meikäläiselle avaudu? Oletin ostaessa että kyseessä olisi tavallinen 24V
pulssianturi.
Kiitokset vastauksista,
Mika
Jos tässä ei nyt ole jotain koukkua, niin +V plussaan (+24V), GND maahan, ja
SIG siihen tuloon. Jos tulo ei itsekseen mene maahan, niin sitten tulosta
lisäksi vastus maahan.
--
TiN
Oletetaan, että kyseessä on 24V tasavirta ja jännite on vielä reguloitu.
Lisäksi mittarin maa (valkoinen johto) ja logiikan maa eivät ole
yhteydessä toisiinsa.
Laitat ruskean +24V:iin.
Vie valkoinen 1200 ohmin vastuksen kautta maahan.
( (24V - 1,7V) / 0,020A = 1115 ohm -> 1200 ohm )
Vie vihreä logiikan sisääntuloon ja vedä samasta liittimestä vielä
vaikka 1200 ohmin vastuksen kautta johto maahan.
Jo olet käyttänyt jo anturin ruskeassa ja valkoisessa johdossa 24V:a,
niin anturi on entinen.
T: Pekka
> Vie valkoinen 1200 ohmin vastuksen kautta maahan.
> ( (24V - 1,7V) / 0,020A = 1115 ohm -> 1200 ohm )
>
> Vie vihreä logiikan sisääntuloon ja vedä samasta liittimestä vielä
> vaikka 1200 ohmin vastuksen kautta johto maahan.
Lisätään vielä se, että vastukset pitää olla vähintään 24V * 0,020A =
0,48 W tehoisia.
T: Pekka
Juuri näin pelkäsinkin. Projektin sähkömies oli kerinnyt jo anturin
kytkemään ja ihmettelemään kun ei toimi :(
Ilmeisesti anturin valmistaja varmistaa volyyminsa jättämällä rautalangasta
väännetyt kytkentäohjeet pois. Anturia odoteltiin kolme viikkoa Saksasta.
Ledihän tuossa on ilmeisesti kärvähtänyt, mitähän jos laittaisi anturin
viereen valaisemaan IR-ledin vaikka kaukosäätimestä...
Kiitoksia,
Mika
> Juuri näin pelkäsinkin. Projektin sähkömies oli kerinnyt jo anturin
> kytkemään ja ihmettelemään kun ei toimi :(
> Ilmeisesti anturin valmistaja varmistaa volyyminsa jättämällä
> rautalangasta väännetyt kytkentäohjeet pois. Anturia odoteltiin kolme
> viikkoa Saksasta. Ledihän tuossa on ilmeisesti kärvähtänyt, mitähän
> jos laittaisi anturin viereen valaisemaan IR-ledin vaikka
> kaukosäätimestä...
Ei siinä ohjeet auta. Noi sähkömiehet yleensä olettaa että laitteet on tehty
sähkömiehen kestäviksi. Ohjeet luetaan vasta jos laite ei toimi
kytkettäessä.
Anturin kytkentä ja signaalimerkit on kyllä aika kierosti valittu. Voisin
jopa olettaa että kuvassa täytyy olla joku virhe sillä tuo ei näytä kovin
käytännölliseltä kytkennältä. Transistorin jännitealue vielä sotkee
ajatuksia lisää jos tuo kuva pitäisikin paikkansa. Ledin johdon nimittäminen
GND:ksi hämää vielä tuplasti.
Miksi pitää käyttää tota opto versiota eikä Reed mallia? Reed mallilla kun
saisi yksinkertaisen pulssin aikaan ilman monimutkaisia kytkentäjä.
> Juuri näin pelkäsinkin. Projektin sähkömies oli kerinnyt jo anturin
> kytkemään ja ihmettelemään kun ei toimi :(
> Ilmeisesti anturin valmistaja varmistaa volyyminsa jättämällä rautalangasta
> väännetyt kytkentäohjeet pois. Anturia odoteltiin kolme viikkoa Saksasta.
Ei nuo anturit ole sähkömiehen kestäviä. Ei ne mitään vastuksia ala
laittelee johtojen väliin. Taitaa olla tarkoitettu jonkun hituvirralla
toimivan etälukijan edulliseksi anturiksi.
> Ledihän tuossa on ilmeisesti kärvähtänyt, mitähän jos laittaisi anturin
> viereen valaisemaan IR-ledin vaikka kaukosäätimestä...
Ledi ja/tai diodi on mennyt. Tuskin toimii lediä viereen laittamalla,
mutta jos anturin saa purettua, niin ledin voi vaihtaa entiselle
paikalle. Muutenkaan tuo ehdottamani kytkentä ei toimi 100% varmuudella,
koska johdon päästä tulee valovoimakkuuden mukaan vaihtelevaa
jännitettä, joten jännitetaso pitää tarkistaa ja hienosäätää. Onhan
siinä sisällä se darlingtonkytkentä, jonka pitäisi antaa ulos lähemmäs
kanttiaaltoa olevaa signaalia, joten ongelma ei välttämättä ole kovin
suuri. Huonona puolena on myös se, että kytkentä on altis ulkopuolisille
radiohäiriöille. Tosin logiikassa on yleensä jo valmiina suodatuksia
näitä häiriöitä vastaan.
Tuo reed-kytkin saattaisi kestää sähkömiestä paremmin, jos tarkkuus
riittää.
T: Pekka
Jouduimme vaihtamaan reed-mallin tilalle juuri tuon opton, koska tarkkuus ei
riittänyt. Kyseisestä mittarista saa reed-mallilla yhden pulssin sadalta
litralta (vesilaitoksen iso mittari) kun tarve olisi ainakin 1 pulssi/10
litraa.
Sain juuri rikotuksi oletetun anturin käsiini, ainakin diodimittauksella
ledi käyttäytyy kuin diodi. Pitääpä kokeilla vielä vastuksen kanssa jospa se
olisikin kestänyt sähkömiehen.
Mika
Minun pitäisi nyt olla hiljaa ja hävetä, kun menin hätäisesti ehdottamaan
merkintöjen mukaan juuri samaa kytkentää kun minkä sähkärikin lienee tehnyt.
Mutta hyvällä tuurilla sähkäri kytki sen väärin päin, siellä on se
sarjadiodi suojana... toinen mahdollisuus on, että se 24V syöttö olikin
virtarajoitettu.
--
TiN
Tästä päätellen nimi viittaa räjähdysvaarallisissa tiloissa kelpaavaan
anturitekniikkaan:
http://www.sks.fi/tuotteet/induktiiviset_namur_pulsotronic
Ei siis ilmeisesti tarkoita tiettyä toteustapaa, esim. opto, induktiivinen
tms.
--
TiN
Rikki on... oma ledi ei ilmeisesti anna valoa, mutta kaukosäätimellä kun
näyttää niin alkaa pulsseja tulla. Huolellinen sähkäri... ja powerista
lähtee 10A.
Mika
Namur on ikivanha jenkki standardi ja toki noita vempeleitä
käytetään yleensä nimenomaan räjähdysvaarallisissa tiloissa, mutta
sinänsä pelkkä Namur anturi ei takaa yksinään mitään noista
EX. asioista.
Namur signaalin oleellisin speksi on kai se että anturi on
kaksijohtoinen ja sistä voidaan syöttää virtalähteeksi kytketyllä
powerilla, jonka max jännite on 8,2V ja max virta 6-9mA vähän lähteestä
riippuen.
Silmikan virta tulkitaan ainakin jossain lähteessä seuraavasti:
I< 0,1mA ==> Johto poikki (vika tila)
0,1 - 1,2mA ==> Piiri auki (normaali tila)
1,2 - 2,1mA ==> Muutos alue (tila "epämääräinen")
2,1 - 6 mA ==> Piiri kiinni (normaali tila)
I > 6mA ==> Anturijohto oikosulussa (vika tila)
Yksinkertaisin Namur anturi on kai mekaaninen kosketin jonka rinnalla
on vaikka 20kOhm. vastus ja sarjassa 2,4kOhm vastus.
Oikeasti Namur standardi on aikamoinen paperikasa, mutta koko homman
pointti on siinä että anturipiirin energia on niin pieni, että siellä ei
pitäisi
koskaan päästä vikatilanteessakaan syntyä kipinää. Tämän takia standardi
määrittelee myös esimerkiksi suöttävän piirin ja anturin suuremmat sallitut
kapasitanssit.