Kulutussähkön jännite
Elias Aarnio
tulee sähkö vanhaa avojohtoa pitkin ja jännite on kunnon mittarilla
mitattuna melko alhainen - lähellä keskusta olevasta pistorasiasta
mitattuna 210 - 220V.
Mitäs tällaisessa pitäisi tehdä? Talo ei lämpeä sähköllä, joten
rahallisesti asialla ei alentuneen tehon takia ole juurikaan merkitystä.
--
EliasA
Ari Laitinen
> Mitäs tällaisessa pitäisi tehdä? Talo ei lämpeä sähköllä, joten
> rahallisesti asialla ei alentuneen tehon takia ole juurikaan
> merkitystä.
Ei ole merkitystä eikä vaikutustakaan koska mittarin pitäisi mitatat
kulutetua tehoa eikä vain virtaa. Voit siis unohtaa rahallisen vaikutuksen.
Itse asiassa säästät rahaa koska hehkulamput kestävät nyt paljon kauemmin.
Lienet huomannut ettei niitä juuri tarvitse vaihdella?
Se, mitä kannattaa tehdä, riippuukin siitä mitä tuo haittaa? Sähkölaitteet
kyllä toimivat hieman alemmallakin jännitteellä. Yleensä valitetaan jos
jännite vaihtelee niin että valot vilkkuvat sen tahdissa. Onko sellaisesta
kyse - esim. jos kytket tehokkaan lämmittimen niin himmeneekö valot?
Timo Neuvonen
> tulee sähkö vanhaa avojohtoa pitkin ja jännite on kunnon mittarilla
> mitattuna melko alhainen - lähellä keskusta olevasta pistorasiasta
> mitattuna 210 - 220V.
En tiedä sallittuja toleransseja, mutta suosittelen ensinnä mittaamaan
jännitteet keskukselta: tilanteessa jossa tiedät mitä kuormaa talossa
suunnilleen on päällä, mittaa pääjännitteet (vaiheitten väliltä, 3 kpl,
~400V) sekä vaihejännitteet (vaiheista nollaan, 3 kpl, ~230V). Tästä voi
yrittää päätellä, onko jo taloon tulevassa sähkössä jotain pielessä, vai
onko ongelma vasta talon sisällä. Jos talossa ei ole kovin epäsymmetristä
kuormaa, tulisi kaikkien sekä pää- että vaihejännitteiden olla keskenään
kutakuinkin yhtäsuuria.
> Mitäs tällaisessa pitäisi tehdä? Talo ei lämpeä sähköllä, joten
> rahallisesti asialla ei alentuneen tehon takia ole juurikaan merkitystä.
Rahallisesti sillä ei ole merkitystä, koska mittari mittaa sekä virtaa että
jännitettä, ja maksat kuluttamastasi energiasta. Mittaus siis ei "oleta"
jännitteen olevan nimellisarvossaan.
Mutta alhainen jännite ilman tiedossa olevaa syytä ei ole hyvä juttu.
Pahimmillaan talon sisällä on jokin kehno liitos josta voi myöhemmin tulla
pahempiakin ongelmia, ääritapauksessa hiiltynyt talo. Tai (jännitehäviötä
aiheuttavan) nollajohdon huonon liitoksen jälkeen tehty maadoituksen nollaus
voi vikatilanteessa olla epäterveellinen.
--
TiN
Elias Aarnio
Timo Neuvonen kirjoitti:
>
> En tied� sallittuja toleransseja, mutta suosittelen ensinn� mittaamaan
> j�nnitteet keskukselta: tilanteessa jossa tied�t mit� kuormaa talossa
> suunnilleen on p��ll�, mittaa p��j�nnitteet (vaiheitten v�lilt�, 3 kpl,
> ~400V) sek� vaihej�nnitteet (vaiheista nollaan, 3 kpl, ~230V). T�st� voi
> yritt�� p��tell�, onko jo taloon tulevassa s�hk�ss� jotain pieless�, vai
> onko ongelma vasta talon sis�ll�. Jos talossa ei ole kovin
> ep�symmetrist� kuormaa, tulisi kaikkien sek� p��- ett� vaihej�nnitteiden
> olla kesken��n kutakuinkin yht�suuria.
Hyv� vinkki - kiitos! Otanpa s�hk�insin��rikaverini kaveriksi ja
mitataan t�m�.
>
> Rahallisesti sill� ei ole merkityst�, koska mittari mittaa sek� virtaa
> ett� j�nnitett�, ja maksat kuluttamastasi energiasta. Mittaus siis ei
> "oleta" j�nnitteen olevan nimellisarvossaan.
T�m� oli hyv� tieto. Enp� ollut tullut ajatelleeksi tuota.
> Mutta alhainen j�nnite ilman tiedossa olevaa syyt� ei ole hyv� juttu.
> Pahimmillaan talon sis�ll� on jokin kehno liitos josta voi my�hemmin
> tulla pahempiakin ongelmia, ��ritapauksessa hiiltynyt talo. Tai
> (j�nniteh�vi�t� aiheuttavan) nollajohdon huonon liitoksen j�lkeen tehty
> maadoituksen nollaus voi vikatilanteessa olla ep�terveellinen.
N�ist� syist� olen k�ym�ss� talon s�hk�j� l�pi. Kyse on 50-luvun talosta
johon olen muuttanut kuukausi sitten. Viel� ei ole l�ytynyt kovin
kehnoja liitoksia - pikemminkin p�in vastoin - mutta kun on utelias
luonne niin tulen k�ym��n kaikki l�pi. Niin v�h�n aikaa t�ss� on oltu,
ett� edes Arin mainitsemaa hehkulamppujen pitk�� kestoa ei ole viel�
tullut havaittua.
--
EliasA
Juha Ruismäki
>
> Missäs toleransseissa kuluttajalle tulevan sähkön pitäisi olla?
> Taloon tulee sähkö vanhaa avojohtoa pitkin ja jännite on kunnon
> mittarilla mitattuna melko alhainen - lähellä keskusta olevasta
> pistorasiasta mitattuna 210 - 220V.
Toleranssi on melko suuri, olikohan +- 10% luokkaa. Eipä tuolla
jännitteellä nykyaikana juurikaan ole merkitystä. Itse olen
vähän miettinyt maalämpöpumpun käämien kestoa kun meilläkin
jännite talvisin laskee tuonne 215V tienoille (naapureissa
lämmitetään sähköllä), mutta tuskin tuo pudotus vielä on
merkittävä.
Juha
Hiiffimees
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:4BBC32...@genera.sci.fi...
muistelisin että toleranssi sähkölaitteille oli 230VAC -10%-+6% (siirtymän
takia 220VAC:sta ja että brittien korkeampi poppa saatiin sopimaan).
ap
Uutisryhmä
viestissä:QIVun.7018$4c4....@uutiset.elisa.fi...
> Missäs toleransseissa kuluttajalle tulevan sähkön pitäisi olla?
SFS EN 50160;
Jakelujänniteen suuruus:
Un = 230 V vaiheen ja nollan välillä.
Jännitetason vaihtelut:
Normaaleissa käyttöolosuhteissa, poslukien keskeytykset, jokaisen viikon
aikana 95% jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee
olla välillä Un ±10%
(Oli aikaisemmin HD 472 S1 mukaan, mutta nyttemmin poistunut)
Lisäksi:
Nopeat jännitteenmuutokset
Välkynnän häiritsevyysindeksi
Jännitekuopat
Lyhyet keskeytykset
yms...
> Taloon tulee sähkö vanhaa avojohtoa pitkin ja jännite on kunnon mittarilla
> mitattuna melko alhainen - lähellä keskusta olevasta pistorasiasta
> mitattuna 210 - 220V.
Sähkön laadun (EN 50160) mittaaminen siten, että sähkölaitos siihen
reagoisi, on haasteellista puuhaa :-)
Mittaamaasi tulos Umin 210 V on vielä standardin rajoissa. Jännitealue siis
pitäisi olla 207...253 V välillä. Lisäksi huomaa, että tämän pitää olla 10
min keskiarvo! Sitä ei sinun yleismittarisi mittaa...
> Mitäs tällaisessa pitäisi tehdä? Talo ei lämpeä sähköllä, joten
> rahallisesti asialla ei alentuneen tehon takia ole juurikaan merkitystä.
Käyttää tyytyväisenä sitä sähköä - eihän siinä ole todennäköisesti mitään
vikaa. Ihmiset ovat yleensä kovin huolestuneita siitä jos jännite poikkeaa
muutaman prosentin. Useimmiten kun katsotaan joidenkin komponettien arvoja,
voi heittoa olla kymmeniä prosentteja.
Kyllä hyväksytyn verkkoon kytketyn laitteen pitää toimia tuolla ±10%
jännitevaihtelulla. Jos ei toimi, laite ei täytä verkkoon kytkettävän
laitteen vaatimuksia.
mika
Näsä
Mittaajan ei tarvi olla huolissaan muusta
kuin että nykylaitteissa elelementtijännitteet on suunniteltu vähän
suuremmiksi.
Kaikki laitteet kyllä toimii mutta vajaa tehoisina
esim. sähkökiuas ja sähköliesi toimii vajaa tehoisina.
Joten saunasta ja lieden äärestä saattaa kuulua epämääräistä
narinaa ;)
Asiaakin tuossa on joten kannattaa kyllä kysellä sähköntoimittajalta,
ovat yleensä yllättävän kiinnostuneita ja asia saattaa korjaantua.
Itse olen huolissani kun sähkölaitteet on wanhoja 220V
elementtijännitteelle suunniteltuja
ja jännite huitelee kokoajan 235-240V
Mutta en murehdi tulee uunissa paremmat karjalan piirakat ;)
Nospam
Tässä vähän sähkön laadusta.
http://www02.abb.com/global/fiabb/fiabb255.ns/bf177942f19f4a98c1257148003b7a0a/c46d5509d325d21ac225695b002fb07b/$FIL
/040_0007.pdf
Terv, Nospam
Nospam
Sähkön laadusta.
Terv, Nospam
Marska
> On 7 huhti, 09:35, Elias Aarnio <na...@otapoistama.nic.fi> wrote:
>> Missäs toleransseissa kuluttajalle tulevan sähkön pitäisi olla? Taloon
>> tulee sähkö vanhaa avojohtoa pitkin ja jännite on kunnon mittarilla
>> mitattuna melko alhainen - lähellä keskusta olevasta pistorasiasta
>> mitattuna 210 - 220V.
> Kaikki laitteet kyllä toimii mutta vajaa tehoisina
> esim. sähkökiuas ja sähköliesi toimii vajaa tehoisina.
Se on ihan totta. Huomasin sen, kun taloni ollessa rakennusvaiheessa
sinne tuli sähkö voimavirtaroikalla, niin kiukaan ollessa päällä jännite
oli vain 210V. Sauna ei tahtonut lämmitä millään riittävästi.
Se merkitsee, jos kiuas on kovin tarkoille mitoitettu. 6 kW kiuas, joka
on mitoitettu 230V vaihejännitteeseen, antaa vain 5 kW, jos vaihejännite
on 210V. Teho putoaa jännitteen neliössä.
Näsä
Kyllä, ja esim kiukaan vastusten max. pintalämpö
saattaa olla enemmäinkin prosenteissa pienempi
kuin niiden ottama sähkötehon ero prosenteissa.
Tosin jos saunoja on kiireetön ehtii kiukaan lisäksi
saunakin lämmetä
Kiukaanvalmistaja ei tilanteesta pidä,
kiuas ja vastukset kestää liiankin kauan ;)
Ja rakentajakin on tyytymätön itse saunakin kestää kauemmin.