Seinävalaisimeen virtajohto
Janne Raekallio
seinävalaisimeen virtajohtoa, jolla saan sen kytketyksi tavalliseen
seinäpistorasiaan. Tässä jokunen kysymys tietäjille:
1. Valaisin on maadoitettu. Pitääkö paikkansa, että maadoitettuun
virtajohtoon ei kannattaisi turvallisuussyistä asentaa välikytkintä?
Entä onko muita vaihtoehtoja virtakytkimen tekemiseen kuin
pistorasiaan laitettavat virtakytkimelliset välikappaleet? Valaisimen
runko on kuvun alla piilossa, joten sinne ei kytkintä saa asennetuksi.
2. Riittääkö 3 x 0,75 mm^2:n johto? Valaisimessa on max. 150 w:n
halogeenilamppu.
3. Johto pitää tuoda ulos valaisimen rungon alta, jonne on tehty vain
n. 3 millin rako. Rakoa saa kasvatettua asentamalla valaisin hiukan
irti seinästä. Pitäisikö johtoa suojata jollain erityisellä tavalla
metallirungon alta vietäessä (johtoa vasten tuleva reuna on n. 3 mm
paksu eikä se ole terävä)?
4. Pakkauksessa tuli mukana kolme muovisukkaa, jota neuvotaan
laittamaan johtimien päälle läpivienneissä. Mistä ihmeestä mahtaa olla
kysymys? Ei kai johtimia saa tuoda ulos valaisimen rungon alta? Muita
paikkoja läpivienteihin en keksi. Rungon peittää kyllä iso lasikupu,
mutta sen alle saa työnnettyä käden. Itse metallirunko on kooltaan
vain n. 15 x 7 cm.
Janne
Antti Panula
news:86887354.05062...@posting.google.com...
> Olen tekemässä kiinteään seinäasennukseen tarkoitettuun
> seinävalaisimeen virtajohtoa, jolla saan sen kytketyksi tavalliseen
> seinäpistorasiaan. Tässä jokunen kysymys tietäjille:
Sisustusvalaisinten asennustyöt ja niihin rinnastettavat vähäiset työt
kuuluvat jokamiehen oikeuksiin.
> 1. Valaisin on maadoitettu. Pitääkö paikkansa, että maadoitettuun
> virtajohtoon ei kannattaisi turvallisuussyistä asentaa välikytkintä?
Sopivan välikytkimen voi mielestäni asentaa kunhan vedonpoisto toteutuu ja
kaikki johdot kulkevat samassa nipussa. Keviä ei saa katkaista eli jatkaa
esim. muuten OK olevalla ruuviliitoksella. Hyvin varustellusta
sähköliikkeestä tuollainenkin varmasti löytyy.
> 2. Riittääkö 3 x 0,75 mm^2:n johto? Valaisimessa on max. 150 w:n
> halogeenilamppu.
Tavalliset 0,75mm^2 liitosjohdot on speksattu 2,5 ampeerille, joten riittää
hyvin tähänkin käyttöön (700mA). Kiinteänä asennuksena en noin ohutta
kaapelia ole kuitenkaan missään nähnyt. Jospa sillekin on joku syy. Tuskin
mitään ongelmaa syntyy jos veto on kourun sisällä tai muuten hyvin
kiinnitetty seinään.
> 3. Johto pitää tuoda ulos valaisimen rungon alta, jonne on tehty vain
> n. 3 millin rako. Rakoa saa kasvatettua asentamalla valaisin hiukan
> irti seinästä. Pitäisikö johtoa suojata jollain erityisellä tavalla
> metallirungon alta vietäessä (johtoa vasten tuleva reuna on n. 3 mm
> paksu eikä se ole terävä)?
Johto on ehdottomasti suojattava niin, ettei siihen pääse tulemaan
nirhautumaa. Yleensä helpoin tapa on läpivientiholkki, jolle tehdään reikä
koteloon. Jos reikää ei haluta tehdä, pitää huolehtia siitä ettei rako pääse
kasvamaan liian isoksi, ts. näpit ei saa mahtua kotelon sisään räpläämään
jännitteisiä osia. Lieköhän 6mm sääntö on vielä voimassa?
> 4. Pakkauksessa tuli mukana kolme muovisukkaa, jota neuvotaan
> laittamaan johtimien päälle läpivienneissä. Mistä ihmeestä mahtaa olla
> kysymys? Ei kai johtimia saa tuoda ulos valaisimen rungon alta? Muita
> paikkoja läpivienteihin en keksi. Rungon peittää kyllä iso lasikupu,
> mutta sen alle saa työnnettyä käden. Itse metallirunko on kooltaan
> vain n. 15 x 7 cm.
Suosittelen tekemään kunnollisen läpiviennin vaikka siitä olisikin
ylimääräistä vaivaa. Kts. edellinen kohta.
> Janne
T: Antti
OH7GLS
rtm
Janne Raekallio wrote:
> Olen tekemässä kiinteään seinäasennukseen tarkoitettuun
> seinävalaisimeen virtajohtoa, jolla saan sen kytketyksi tavalliseen
> seinäpistorasiaan. Tässä jokunen kysymys tietäjille:
>
Laillisestihan sitä valaisinta ei saisi asentaa kuin kiinteästi.
Jos valaisin olisi tehty puolikiinteäksi, siis pistotulpalla
liitettäväksi, rakenne olisi seuraava:
> 1. Valaisin on maadoitettu. Pitääkö paikkansa, että maadoitettuun
> virtajohtoon ei kannattaisi turvallisuussyistä asentaa välikytkintä?
Välikytkimessä on oltava suojajohdinta varten omat liittimet,
kai sellaisiakin välikytkimiä jostain löytyy...
> Entä onko muita vaihtoehtoja virtakytkimen tekemiseen kuin
> pistorasiaan laitettavat virtakytkimelliset välikappaleet? Valaisimen
> runko on kuvun alla piilossa, joten sinne ei kytkintä saa asennetuksi.
>
Narukytkin valaisimen runkoon.
> 2. Riittääkö 3 x 0,75 mm^2:n johto? Valaisimessa on max. 150 w:n
> halogeenilamppu.
>
Riittää kyllä.
> 3. Johto pitää tuoda ulos valaisimen rungon alta, jonne on tehty vain
> n. 3 millin rako. Rakoa saa kasvatettua asentamalla valaisin hiukan
> irti seinästä. Pitäisikö johtoa suojata jollain erityisellä tavalla
> metallirungon alta vietäessä (johtoa vasten tuleva reuna on n. 3 mm
> paksu eikä se ole terävä)?
>
Valaisimen runkoon pitää asentaa vedonpoistajalla varustettu
sisäänvientiholkki.
> 4. Pakkauksessa tuli mukana kolme muovisukkaa, jota neuvotaan
> laittamaan johtimien päälle läpivienneissä. Mistä ihmeestä mahtaa olla
> kysymys? Ei kai johtimia saa tuoda ulos valaisimen rungon alta? Muita
> paikkoja läpivienteihin en keksi. Rungon peittää kyllä iso lasikupu,
> mutta sen alle saa työnnettyä käden. Itse metallirunko on kooltaan
> vain n. 15 x 7 cm.
>
Ne on tarkoitettu kaapelin vaipasta kuorittujen johdinten suojaksi
lampun kuumuutta vastaan.
RTM
--
*** Itseoppinut on oikea oppinut ***
*** muut ovat vain opetettuja. ***
Ari Laitinen
"rtm" <ris...@sicom.fi> kirjoitti
viestissä:42c159dd$0$21867$39db...@news.song.fi...
> Laillisestihan sitä valaisinta ei saisi asentaa kuin kiinteästi.
> Jos valaisin olisi tehty puolikiinteäksi, siis pistotulpalla
> liitettäväksi, rakenne olisi seuraava:
Eikös juuri päinvastoin. Kiinteästi sitä ei saa asentaa ilman
sähköasennuspätevyyttä.
Janne Raekallio
Kiitoksia vastauksista! Tässä niiden pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä.
> 1. Valaisin on maadoitettu. Pitääkö paikkansa, että maadoitettuun
> virtajohtoon ei kannattaisi turvallisuussyistä asentaa välikytkintä?
> Entä onko muita vaihtoehtoja virtakytkimen tekemiseen kuin
> pistorasiaan laitettavat virtakytkimelliset välikappaleet? Valaisimen
> runko on kuvun alla piilossa, joten sinne ei kytkintä saa asennetuksi.
Clas Ohlsonin hyllystä sattui käteen maadoitettu välikytkin. Kaipa
tuon uskaltaa asentaa. En ole vielä avannut (menee palautusoikeus...)
ja katsonut, onko siellä maajohtimelle ruuviliitännät vai viedäänkö
johdin läpi ehjänä.
> 2. Riittääkö 3 x 0,75 mm^2:n johto? Valaisimessa on max. 150 w:n
> halogeenilamppu.
Välikytkimeen ei näköjään mene ainakaan 3 x 1,5 mm^2:n johto, joten
täytyy ostaa ohuempaa. 0,75 tai 1,0 siis, ilmeisesti.
> 3. Johto pitää tuoda ulos valaisimen rungon alta, jonne on tehty vain
> n. 3 millin rako. Rakoa saa kasvatettua asentamalla valaisin hiukan
> irti seinästä. Pitäisikö johtoa suojata jollain erityisellä tavalla
> metallirungon alta vietäessä (johtoa vasten tuleva reuna on n. 3 mm
> paksu eikä se ole terävä)?
Ei kai se auta kuin tehdä runkoon kunnollinen aukko johdolle. En
omista pylväsporaa tai edes ruuvipenkkiä, joten suunnitelmana olisi
viilata rungon reunaan riittävän kokoinen aukko (mahdollisimman pyöreä
reikä, joka on reunastaan mahdollisimman lyhyeltä matkalta avoin)
sellaiseen kohtaan, jossa runko menee seinäasennusraudan päällä.
Reikään sitten holkkitiiviste tai vastaava. Pitääkö holkkitiivisteen
olla muovia vai metallia?
Vanhasta jatkojohdosta löytyikin vedonpoistaja, joka sopi
valaisinrungon reikiin (sellainen kahdella pultilla kiinnitettävä,
jonka alle johto litistetään).
Mahtaako tuo viilaaminen olla järkevä idea? Metalli on 3 mm paksua.
Millaista viilaa kannattaa käyttää? Vai onko se aivan toivottoman
työlästä touhua?
> 4. Pakkauksessa tuli mukana kolme muovisukkaa, jota neuvotaan
> laittamaan johtimien päälle läpivienneissä. Mistä ihmeestä mahtaa olla
> kysymys? Ei kai johtimia saa tuoda ulos valaisimen rungon alta? Muita
> paikkoja läpivienteihin en keksi. Rungon peittää kyllä iso lasikupu,
> mutta sen alle saa työnnettyä käden. Itse metallirunko on kooltaan
> vain n. 15 x 7 cm.
Noita sukkia ei kai sitten tarvita. Johto tulee ulos rungosta
halogeenipolttimon päädyn läheltä. Sentin päässä tuosta kohdasta on jo
seinän lateksimaali, joten kaipa lämpötila on johdollekin siedettävä.
Kuulostaako järkevältä?
Janne
Matti Kaki
j_rae...@hotmail.com says...
>
>
>j_rae...@hotmail.com (Janne Raekallio) wrote in message
>news:<86887354.05062...@posting.google.com>...
>
>Kiitoksia vastauksista! Tässä niiden pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä.
>
>> 1. Valaisin on maadoitettu. Pitääkö paikkansa, että maadoitettuun
>> virtajohtoon ei kannattaisi turvallisuussyistä asentaa välikytkintä?
>> Entä onko muita vaihtoehtoja virtakytkimen tekemiseen kuin
>> pistorasiaan laitettavat virtakytkimelliset välikappaleet? Valaisimen
>> runko on kuvun alla piilossa, joten sinne ei kytkintä saa asennetuksi.
>
>Clas Ohlsonin hyllystä sattui käteen maadoitettu välikytkin. Kaipa
>tuon uskaltaa asentaa. En ole vielä avannut (menee palautusoikeus...)
>ja katsonut, onko siellä maajohtimelle ruuviliitännät vai viedäänkö
>johdin läpi ehjänä.
Ne mitä olen nähnyt on varustettu ruuviliittimillä. Muista jättää
KeVi hieman pidemmäksi kuin muut jotta se irtoaisi viimeisenä.
>> 3. Johto pitää tuoda ulos valaisimen rungon alta, jonne on tehty vain
>> n. 3 millin rako. Rakoa saa kasvatettua asentamalla valaisin hiukan
>> irti seinästä. Pitäisikö johtoa suojata jollain erityisellä tavalla
>> metallirungon alta vietäessä (johtoa vasten tuleva reuna on n. 3 mm
>> paksu eikä se ole terävä)?
Jos siellä valaisimen sisällä on vedonpoisto niin raon kautta voi
kyllä vetää sen johdon mutta kannattaa laittaa siihen kohtaan
ylimääräinen suojasukka vaikka pellin reuna ei olekaan terävä.
Johto ei saa taipua tiukalle kulmalle ulostulokohdassa.
>Ei kai se auta kuin tehdä runkoon kunnollinen aukko johdolle. En
>omista pylväsporaa tai edes ruuvipenkkiä, joten suunnitelmana olisi
>viilata rungon reunaan riittävän kokoinen aukko (mahdollisimman pyöreä
>reikä, joka on reunastaan mahdollisimman lyhyeltä matkalta avoin)
>sellaiseen kohtaan, jossa runko menee seinäasennusraudan päällä.
>Reikään sitten holkkitiiviste tai vastaava. Pitääkö holkkitiivisteen
>olla muovia vai metallia?
Ei reiän tarvitse vimosen päälle olla jos asennat siihen vedonpoiston
joka samalla suojaa johtoa. Samanlainen joita näkee lampun kannassa.
Valkoinen (tai musta) jossa on muovinen ruuvi. Kiinnitetään mutterilla.
>Vanhasta jatkojohdosta löytyikin vedonpoistaja, joka sopi
>valaisinrungon reikiin (sellainen kahdella pultilla kiinnitettävä,
>jonka alle johto litistetään).
Siinä tapauksessa täytyy johdon ulostulokohta suojata hyvin. Se
johto pitää tulla ulos melko suoraan ettei tule tiukkaa mutkaa.
Suosittelen ehdottomasti tuota vedonpoistoläpivientiä.
>Mahtaako tuo viilaaminen olla järkevä idea? Metalli on 3 mm paksua.
>Millaista viilaa kannattaa käyttää? Vai onko se aivan toivottoman
>työlästä touhua?
Riippuu viilattavan alueen suuruudesta. Hyvällä viilalla homma
on helppoa mutta huonolla menee hermot. Jos reikä on pyöreä
niin pyöreä viila. Ei mikään neulaviila vaan ihan oikea. Maksaa
tosin sen veran, että jos ei muuta käyttöä ole niin liekö
kannattaavaa upottaa 10-20 euroa viilaan. Ostat ennemmin dopivanm
poran hommaa varten.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Immu Reisiharja
"Antti Panula" <atpa...@nic.fi> kirjoitti viestissä:
> Sisustusvalaisinten asennustyöt ja niihin rinnastettavat vähäiset työt
> kuuluvat jokamiehen oikeuksiin.
Minä en kyllä pitäisi suojamaadoitetun valaisimen muutostöitä vähäisinä
sähkötöinä.
immu
Matti Kaki
No tässä olemme, arvoisa herra Reisiharja, samaa mieltä.
Antti Panula
news:d9u4bm$5en$1...@plaza.suomi.net...
Meinaatko että reiän poraaminen tai aukon viilaaminen on haastavampia töitä?
Muutenhan tuossa ei ollut kuin välikytkimestä ja piuhasta puhe jotka on
vaikeudeltaan samaa tasoa kuin roikan teko tms.
Antti
Matti Kaki
Kyseessä on selkeä muutostyö koska ei voida käyttää valmiita
komponentteja vaan joudutaan tekemään hyväksyttyyn rakenteeseen
huomattavia muutoksia. Vain valmiista komponenteista saa tavallinen
Rane tehdä systeemejä.
Janne Raekallio
> >> 3. Johto pitää tuoda ulos valaisimen rungon alta, jonne on tehty vain
> >> n. 3 millin rako. Rakoa saa kasvatettua asentamalla valaisin hiukan
> >> irti seinästä. Pitäisikö johtoa suojata jollain erityisellä tavalla
> >> metallirungon alta vietäessä (johtoa vasten tuleva reuna on n. 3 mm
> >> paksu eikä se ole terävä)?
>
> Jos siellä valaisimen sisällä on vedonpoisto niin raon kautta voi
> kyllä vetää sen johdon mutta kannattaa laittaa siihen kohtaan
> ylimääräinen suojasukka vaikka pellin reuna ei olekaan terävä.
> Johto ei saa taipua tiukalle kulmalle ulostulokohdassa.
Tuo 3 mm on vähän tiukka rako johdolle, joten päädyin reiän
poraamiseen.
> >Ei kai se auta kuin tehdä runkoon kunnollinen aukko johdolle. En
> >omista pylväsporaa tai edes ruuvipenkkiä, joten suunnitelmana olisi
> >viilata rungon reunaan riittävän kokoinen aukko (mahdollisimman pyöreä
> >reikä, joka on reunastaan mahdollisimman lyhyeltä matkalta avoin)
> >sellaiseen kohtaan, jossa runko menee seinäasennusraudan päällä.
> >Reikään sitten holkkitiiviste tai vastaava. Pitääkö holkkitiivisteen
> >olla muovia vai metallia?
>
> Ei reiän tarvitse vimosen päälle olla jos asennat siihen vedonpoiston
> joka samalla suojaa johtoa. Samanlainen joita näkee lampun kannassa.
> Valkoinen (tai musta) jossa on muovinen ruuvi. Kiinnitetään mutterilla.
Ihan nätti reikähän siitä sitten tuli käsiporan ja parin puristimen
avulla. Ostin läpivientiholkin, jossa on vedonpoistaja. Tuntuisi
kestävän hyvin kiskomista ihan sorminkin kiristettynä. Tällainen joka
näkyy tässä (huonossa) kuvassa ylempänä:
http://www.mera-sp.com.pl/obudowy/rysunki/BOPLA/b_prz11.jpg
> >Vanhasta jatkojohdosta löytyikin vedonpoistaja, joka sopi
> >valaisinrungon reikiin (sellainen kahdella pultilla kiinnitettävä,
> >jonka alle johto litistetään).
>
> Siinä tapauksessa täytyy johdon ulostulokohta suojata hyvin. Se
> johto pitää tulla ulos melko suoraan ettei tule tiukkaa mutkaa.
> Suosittelen ehdottomasti tuota vedonpoistoläpivientiä.
Kun tuossa läpiviennissä on vedonpoisto, jätän tuon toisen pois.
Muuten tulisi ylimääräinen pitkä mutka johtoon.
> >Mahtaako tuo viilaaminen olla järkevä idea? Metalli on 3 mm paksua.
> >Millaista viilaa kannattaa käyttää? Vai onko se aivan toivottoman
> >työlästä touhua?
>
> Riippuu viilattavan alueen suuruudesta. Hyvällä viilalla homma
> on helppoa mutta huonolla menee hermot. Jos reikä on pyöreä
> niin pyöreä viila. Ei mikään neulaviila vaan ihan oikea. Maksaa
> tosin sen veran, että jos ei muuta käyttöä ole niin liekö
> kannattaavaa upottaa 10-20 euroa viilaan. Ostat ennemmin dopivanm
> poran hommaa varten.
Porasin reiän työkalupakista löytyneellä 8 mm:n terällä ja väljensin
sen sitten marketista löytyneellä vitosen viilalla.
Ainut asia, joka vielä arveluttaa, on lämpötila. Läpivienti ja
ulostuleva johto menevät noin 5 sentin päässä polttimosta (jonka
päällä suojalasi). Mahtaneevatko nuo muoviosat kuumeta liikaa?
Tuuletus kyllä pelaa, koska lasikupu on ylä- ja alaosastaan avonainen.
Tässä on kuva valaisimesta ylhäältä päin:
http://console.foscarini.com/modules/FORMARCHITECT/externals/3662/20020903161509z.jpg
(tai: http://tinyurl.com/a6kgx)
Johto tulee nyt ulos sentin päässä rungon reunasta polttimon
keskikohdalta. Paljas seinäpintahan tuossa on siis joka tapauksessa
lähellä, joten luulisi lämmön olevan siedettävällä tasolla. Aion
käyttää tuossa korkeintaan 100 watin polttimoa (suurin sallittu 150
w). Paras keino testata lämpötilaa lienee se, että annan lampun olla
päällä pari tuntia ja (jos ei tähän mennessä mistään nouse savua)
tunnustelen sitten näppituntumalta johdon lämpötilaa?
Janne
Antti Panula
> Ainut asia, joka vielä arveluttaa, on lämpötila. Läpivienti ja..
> Janne
Hyvä homma kun sait asennuksen onnistumaan. Jos ei koskaan tee mitään ei
myöskään opi mitään.
Lämmön voit koittaa hyvin kädellä. Muista että jos muutat asunnosta pois tai
jollakin muulla on lampunvaihto edessä, hänen täytyy tietää että maksimi on
tuo 100W. Tee selkeä merkintä mikä on maksimiteho tai koita aluksi 150W
lampulla. Jos ei 150 watillakaan kuumene liikaa jätät vanhan merkinnän
yksinkertaisesti paikoilleen ja pienempi lamppu käyttöön.
T: Antti
OH7GLS
Janne Raekallio
> >Clas Ohlsonin hyllystä sattui käteen maadoitettu välikytkin. Kaipa
> >tuon uskaltaa asentaa. En ole vielä avannut (menee palautusoikeus...)
> >ja katsonut, onko siellä maajohtimelle ruuviliitännät vai viedäänkö
> >johdin läpi ehjänä.
>
> Ne mitä olen nähnyt on varustettu ruuviliittimillä. Muista jättää
> KeVi hieman pidemmäksi kuin muut jotta se irtoaisi viimeisenä.
Aukaisin nyt tuon kytkimen. Siellä on tosiaan ruuviliitos KeVille.
Tuli mieleen sellainen vaihtoehto, että mitä jos otan ruuviliittimen
pois (sen saa vedettyä ylös kolostaan) ja vedän KeVin läpi siltä
kohdalta katkeamattomana? Onko tuo turvallinen ratkaisu?
Onko ilmeisesti ihan sama, katkaistaanko virta sinisestä vai ruskeasta
johtimesta?
Janne
Janne Raekallio
> "Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> wrote in message
> news:86887354.0506...@posting.google.com...
> > Ainut asia, joka vielä arveluttaa, on lämpötila. Läpivienti ja..
> > Janne
>
>
> Hyvä homma kun sait asennuksen onnistumaan. Jos ei koskaan tee mitään ei
> myöskään opi mitään.
Johdotus on vielä kesken, mutta nyt tiedän mistä ne vedetään.
> Lämmön voit koittaa hyvin kädellä. Muista että jos muutat asunnosta pois tai
> jollakin muulla on lampunvaihto edessä, hänen täytyy tietää että maksimi on
> tuo 100W. Tee selkeä merkintä mikä on maksimiteho tai koita aluksi 150W
> lampulla. Jos ei 150 watillakaan kuumene liikaa jätät vanhan merkinnän
> yksinkertaisesti paikoilleen ja pienempi lamppu käyttöön.
Hyvä muistutus. Taidan laittaa suosiolla sen 100 watin merkinnän. On
siinäkin jo tehoa kylliksi seinävalaisimeen.
Valaisin ei kyllä tule jäämään asuntoon, kun se on nyt sitten kohta
pistotulpalla kytkettäväkin ja jatkossa helposti siirrettävissä
toiseen paikkaan. Mutta lampunvaihtoa ajatellen tarra on kyllä
paikallaan.
Janne
Lassi Niemistö
> Aukaisin nyt tuon kytkimen. Siellä on tosiaan ruuviliitos KeVille.
> Tuli mieleen sellainen vaihtoehto, että mitä jos otan ruuviliittimen
> pois (sen saa vedettyä ylös kolostaan) ja vedän KeVin läpi siltä
> kohdalta katkeamattomana? Onko tuo turvallinen ratkaisu?
Turvallisin mahdollinen.
>
> Onko ilmeisesti ihan sama, katkaistaanko virta sinisestä vai ruskeasta
> johtimesta?
>
> Janne
En tiedä onko tuohon joku normi, yhtäkkiä ajattelisin että katkaisin
tulee siihen johtoon missä on vaihe (kumpi se nyt sitten onkaan). Mutta
ihan sama käytännössä kumpaan laitat kytkimen koska pistotulppa voidaan
törkätä seinään kummin päin tahansa.
-Lazzi-
Janne Raekallio
> > Lämmön voit koittaa hyvin kädellä. Muista että jos muutat asunnosta pois tai
> > jollakin muulla on lampunvaihto edessä, hänen täytyy tietää että maksimi on
> > tuo 100W. Tee selkeä merkintä mikä on maksimiteho tai koita aluksi 150W
> > lampulla. Jos ei 150 watillakaan kuumene liikaa jätät vanhan merkinnän
> > yksinkertaisesti paikoilleen ja pienempi lamppu käyttöön.
>
> Hyvä muistutus. Taidan laittaa suosiolla sen 100 watin merkinnän. On
> siinäkin jo tehoa kylliksi seinävalaisimeen.
Nyt on sitten piuhat väsäilty ja hyvinhän tuo valaisin toimii. Vedin
KeVin ja toisen virtajohtimen katkeamattomina välikytkimen läpi.
Vedonpoisto on jämäkkä ja KeVi jätetty valaisimen rungon sisällä muita
johtimia 3 cm pidemmäksi. Ei jyrkkiä mutkia johdossa (paitsi johtimen
päät taitettu 90 asteen kulmaan välikytkimen liittimissä) Kaikki
palikat siis kunnossa, luullakseni.
Valaisimen runko kuumenee tosi kuumaksi, kuten arvata saattaa. Parin
tunnin polttamisen jälkeen (100 w:n polttimolla) runko polttaa sormia.
Läpivientikappalekin on lämmin, mutta ei läheskään yhtä kuuma (se
kestää 120 asteen lämpötilan). Johto taas ei tunnu kuin jonkin verran
lämpöiseltä (sen maksimi lienee 70 astetta). Rungon sisällähän menee
valaisimen omat johtimet vapaasti sillä tavalla että ne voivat kulkea
vasten runkoa. En siis usko, että lämpö muodostuu ongelmaksi. Sitä
paitsi 100 watinkin polttimo on hiukan liian kirkas, pitää yrittää
löytää jostain 60-wattinen.
Mikä olisi sellainen oire, jonka perusteella voi odottaa
kuumenemisongelmia? Alkaako muovi ja/tai kumi ensimmäisenä käryämään
vai pitääkö seurata materiaalin värimuutoksia?
Janne
Antti Panula
> Mikä olisi sellainen oire, jonka perusteella voi odottaa
> kuumenemisongelmia? Alkaako muovi ja/tai kumi ensimmäisenä käryämään
> vai pitääkö seurata materiaalin värimuutoksia?
> Janne
Laita pellille leivinpaperi ja uuni aluksi 125-asteiseksi. Pikku pätkä
kaapelia toimii koekaniinina. Nostele lämpöä ja katso mitä tapahtuu, ei
pitäisi tulla edes sotkua pahemmin. Hellasärön välttämiseksi kannatta kokeet
tehdä kun olet yksin kotona :)
T: Antti
OH7GLS
Ari Laitinen
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
> Mikä olisi sellainen oire, jonka perusteella voi odottaa
> kuumenemisongelmia? Alkaako muovi ja/tai kumi ensimmäisenä käryämään
> vai pitääkö seurata materiaalin värimuutoksia?
Muoviosat haurastuvat liian kovassa kuumuudessa ja lopuksi rapisevat tomuna
alas. 100W on useimpiin valaisimiin liian tehokas.
Janne Raekallio
Tässä valaisimessa ei ole muita muoviosia kuin sokeripala ja johtimien
kuoret, molemmat lampun rungon sisällä. Ja nyt sitten tuo ulos
reitittämäni virtajohto ja läpivientikappale.
Janne